Yaniiiias TekniHo SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO RY:N JULKAISU 9 VUOSIKERTA N:o 3-4 ELO-SYYSKUU 1952
Arv. hammasteknikot! Hiomamoottoria tarvitessanne Ikääntykää luottamuksella puoleemme. CROFORM VIBRAATTORi CROFORM monisteaine ja vastaava KYVETTI 4 Yiarrt (.sriiniläv di;: dvmsi- Toimitamme suoraan varastosta TÄRKEÄTÄ TEKIJÄÄ f. --.K" hammasteknillisten METALLIEN OIKEASSA ' rhnnpojlai. lofie^iftyylv hrod fi'j(».i;)in;i:l CROFORM korkea kierroslu kuinen HIOMAMOOTTORl RATHBONE h i o m a m o o t t o r e i t a ja tarkoituksen mukai- ~ 220 V. vaihtovirta, kollektorimoottori, kierrosnopeudet 1000, 1400, 2300 ja 2900, taipuisa akseli liittimineen ja 4 stubia. r-d : - s /y.. : sessa käsittelyssä» \ \. r riii.jiuji 1 CROFORM KIILLOITUSKEHRÄT HIONTAKIVET ja H A M M A S V Ä L I N E O Y DAVIS, SCHOTTLANDER & DAVIS LTD. LONDON. V. I.
Arv. Hammasteknikot!,^\y k., TI:; TOIMITUSKUNTA: : ' ' ^ " ' Päätoimitt. Onni Salonen Os. Korso, Purotie 3, puh. 83 73 25, toim. 498 382 Toimitus-sihteeri E. O. Vuori Tekniiiinen tolmitt. Veikko Karmaa A aminas täknikko i^-'- ammaskuitaa kult työssä tarvitsemassanne muodossa saatte valmiina Liikkeemme meiltä. pitkäaikainen kokemus, nykyaikaiset varusteet ja ammattitaitoinen henkilökunta takaa tuotteidemme laadun. " U J J A T 3 M Kultaseppä a j >i i c WESTERBACK OY Helsinki, Eerikinkatu 7. TJ Puh. 61 625.. j eri F'ivAG ii si^gvitria'! ftominp ^ S U O M E N H A M M A S T E K N I K K O J E N L I I T T O R.Y. Helsinki, Mikonkatu 19 A 11. Puh. 35 305. Postisiirtotili 12690 Liiton puhrenjoht. Sulo Nurto Mikonkatu 19 A 11. Puh..35 305 Sihteeri M. Elomaa Untamontie 6 C 19. Puh. 792 035 toimeen 498 382. Rahastonhoitaja P. Rantalainen Lönnrotink. 3 (Lah. Koskinen) Puh. toimeen 35 645. F I N L A N D S T A N D T E K N I K E R F Ö R B U N D R. F. Helsingfors, Mikaelsgafan 19 A 11. Tel. 35 305. Postgiro 12690. Förbnndets ordf. Sulo Nurto Mikaelsgafan 19 A 11. Tel. 35 305. Sekr. M. Elomaa Untamovägen 6 C 19. Tel. 792 035 tj. tel. 498 382. Kassör P. Rantalainen Lönnrotsg. 3 (Lab. Koskinen) tj. tel. 35 645. "fslri no.ulhiii/,-nii;.l r.ali vu[()> Hillo n..-uli.juo A V U S T U S K A S S A Helsinki, Untamontie 6 C 19. Postisiirtotili 16787 ii;fi:ii;>l 1 imi.on iffi tdi; r 1111 /f Pnheenjoht. M. Elomaa Untamontie 6 C 19. Puh. 792 035 loimeen 498 382. Sihteeri E. O. Vuori Päivärinnank. 5h 35. Puh. loimeen 27 211. Avustuskassanhoitaja I. Vaarala Kristianink. 2 C. Puh. 69 988 toimeen 69 475. ' iirio!..h»j-rt Sisällys.o 4i:,i.v '».'iliv) Ul«ril.J'i. l^^ijir ioilip i.'iöl ' (II!'- > -HoX.t;/r'nAU f:lo )0 ;r)*>'liil Uppilaskasvatuksesta 6 Hampaiden muovailusta 8 Kokeet hakupapereiden valossa 12 Hallituksen tuolilta 16 Urheilua 20 21 Hampaan kolosta 22 Plastupalat 23 5
Oppilaskasvaiuskysymyksiä Näin syksyllä täydennyskurssien ja laillistamiskokeiden piakkoin alkaessa, tulee mieleen alamme oppilaiden mahdollisuudet saada opetusta laboratorioissa ja lieidän menestymisensä edellämainituissa kursseissa ja kokeissa. Kuten me kaikki tiedämme, on hammasteknikko oppilaalla monia vaikeuksia ja laboratorioissa yleensä vallitsevan työnjakojärjestelmän vuoksi. Hän saa useissa tapauksissa tyytyä oppiaikanaan samojen työn alkuvaiheiden, esim. kipsi- ja kaaviotyöt, suo Tittamiseen Vaativammat työt, kuten kokopurennat ja suuremmat siltatyöt, suorittaa tavallisesti jokin vanhempi teknikko. Myöhemmin ehkä oppilas saa tehdäkseen korjauksia ja pienempiä osaproteeseja, mutta siihen kehitys pysähtyykin, mahdollisesti pitkäksikin aikaa Varsinkin maaseutulaoratorioissa, joissa metallitöitä ei ole paljoakaan jää metallitöiden praktiikka suorastaan olemattomaksi. Työnantajan kannalta on tällainen järjestelmä tietysti edullinen. Työnvalmistus on nopeaa ja laboratorion täysin pätevän henkilökunnan aika ei kulu vähemmän ammattitaitoa vaativissa töissä. Kun oppilas on ollut i^opissa» viisi ehkä kuusi vuotta, on edessä täydennyskursseille meno. Monissa tapauksissa puutteellisilla tiedoilla ja taidoilla varustettuna kaksi viikkoa kestävillä kursseilla ei voida eikä ehditä opettaa niin paljoa, että se riittäisi korvaamaan oppilaille vuosien mittaan kertyneen ammattiopetuksen vajauksen. Optetus kursseille muodostuu pakostakin pintapuoliseksi, jonkinlaiseksi massaopetukseksi. Kurssien opettajien neuvot ovat joskus ristiriidassa keskenään. On sattunut tapauksia, että opettaja hyväksyy työn, mutta hetkeä myöhemmin toinen opettaja saattaa määrätä työn tehtäväksi uudelleen. Tällainen menettely aiheuttaa luonnollisesti epäselvyyttä työn suoritustapaan nähden. Mielestämme olisi hyvä pyrkiä johonkin yhtenäiseen opetustyyliin, jonka mukaan valmistetut mallikappaleet olisivat kurssien oppilaiden nähtävänä. Näin vältyttäisiin ristiriitai suuksiita oppilaita neuvottaessa. I Jos oppilaan ammattitaito olisi korkeampi kurssille tultaessa, saisi hän suuremman hyödyn kursseista. Voidaanhan tietysti vedota siihen, että oppilaalle laboratoriossa ei voida antaa vaativampia potilastöitä suoritettavaksi. Hyvällä tabdolla voidaan asiaa varmasti auttaa, esim. varaamalla oppilaalle päivisin aikaa harjoitustöiden tekemiseen, kos- 6 ka iltaisin pätevien teknikoiden poistuttua laboratorioista ei oppilas voi saada tarvitsemaansa ohjausta työtä suorittaessaan. Laillistamiskokeissa oli viime vuonna saatu aikaan jo huomattavia parannuksia. Metallitöihin oli otettu hopea messingin tilalle ja kaikilla kokelailla oli samanlaiset hampaat kokopurentaa varten. Edelleenkin kuitenkin on parantamisen varaa. Monet kaipaavat vanhamallisten jalkaporakoneiden tilalle sähkömoottoreita. Kummastellaan myös lautakunnan jäsenten samasta työstä antamia toisistaan huomattavasti eroavia pistemääriä. Edellisessä numerossa selostettu oppilaskasvatussuunnitelma toivottavasti pikaista parannusta edelläesitettyihin epäkohtiin. Ammattikuntamme tasoa ei varmaankaan paranneta yksinomaan tuo kiristetyillä pätevyysvatimuksilla, vaan tehokkaalla ja keskitetyllä oppilaskasvatuksella. llie,;ll(;i i-ii-': ti: y UTI: j,,'.jifu ij, t;. iiiitvi,' in ] O. S a 1 O U e U ; h l l.io Ti,! ; t T,.l j : / 1 i.lioil 1 / 1... / i.,.. ' 1,!!....ii' 7.,^.:; J Til:;.. T", - T i Mi/l riii D i ' T - i. i. 1..- ;:, \. Ä:r.:n i.i:',:"..' ' '' ' ' ' ' ' " i / li,.i i I l/ihi''- '' ' iahin H u o m.! Muistakaa tehdä ajoissa ilmoitus osoitteenmuutoksista lehden toimitukseen. ^' ' : -.:A t 'jj, k.yi, Käyttäytykää aina, sekä työpaikallanne, että sen ulkopuolella siten, että käytöksenne tuottaa kunniaa sekä itsellenne että liitolle. Täyttäkää säännöllisesti velvollisuutenne liittoamme kohtaan. -. i>ff! ngi^omf.ij nhai-if.-: DU: S TI, It;C j t, > T r:i,,! Jod /li^ i.' I.S * Käykää aina, kun tilaisuutta suinkin on, liiton ja sen jaostojen kokouksissa, niin että jatkuvasti olette tietoinen asiain kulusta ja päätöksistä. Käyttäkää kaikkia mahdollisia tarjolla olevia tilaisuuksia, levittääksenne tietoa liiton tarkoituksesta ja päämääristä.. 7
/ I J i ' Hampaiden muovailusta 1 ttt,_.,1,., ;);,;(,, I!..-' rt>:(..; ' : ;;l!!.;.jy.ii:-/i (jatk.) Alaleuan nelonen. 1. Kuten muistamme, oli yläleuan premolareissa purentapinnan muoto soikea, mutta alaleuassa se on melkein pyöreä. Linguaalinen kuspi on paljon pienempi ja matalampi kuin bukkaalinen. Matala harjanne (piena) yhdistää molemmat kuspit ja poikkifissuura on hyvin heikko tai puuttuu kokonaan. Tästä syystä fissuura muistuttaa enemmän kahta kuoppaa kuin noroa (kuva 30). Näistä mesiaalinen on pienempi ja matalampi, distaalinen suurempi ja syvempi. Kielenpuoleisella mesiaalisivulla on pieni sisäänpainuma, joten se on siis latteampi kuin distaalisivu (kuva 31a). Huomattavimmat virheet purentapinnassa on esitettynä kuvassa 31b. Siinä on linguaalinen kuspi liian suuri ja poikkifissuura liian voimakas sekä latteus väärällä puolella. \.raouh ja voi aiheuttaa ikäviä tulehduksia. Kuva 33c on malliesimerkki väärin muovaillusta alanelosesta. Edellä esitetyn lisäksi siinä on linguaalikuspi aivan liian korkea. Tämä virhe tehdään hyvin usein, koska koetetaan sillä saada kosketus yläleuan vastahampaaseen, mikä ei ole ollenkaan tarpeellista. Eihän näin tapahdu hampaiden asettelussakaan. Bukkaalikuspi on kontaktissa, mutta ei linguaalikuspi 4. Kielen puolelta nähtynä ei alanelosesta ole muuta sanottavaa kuin että sen purentapinta on kalteva distaalisuuntaan. ' \, /" *-^' me Kuva 32 Kuva 33 ; ^lii I: t i Alaleuan viitonen. Tämän hampaan muoto vaihtelee hyvin paljon, sillä se voi olla esimerkiksi yläpremolarin kaltainen tai kolmikuspinenkin, jota muotoa tässä selostetaan. Kuva 30 Kuva 31 TT 3 2. Edestä siis bukkaalisesti on ala nelonen melkein kolmosen muotoinen, ehkä hiukan tasapaksumpi (kuva 32). 3. Sivulta katsottuna on huomattava, että hampaan kruunuosa on kallistunut sisäänpäin. Se ei ole yhdensuuntainen hampaan juuren akselin kanssa (kuva 33a), vaan taipunut linguaalisesti. Kuvassa pilkutettu piirros väärin. Hyvin tärkeätä on muovailla hampaan bukkaalija linguaalipintojen kaarevuus oikein, kuten kuva 33b osoittaa. Kruunu oikein muova'iituna johdattaa ruokahiukkaset pois ikenen ja hampaan rajasta, kun taas päinvastaisessa tapauksessa se kerää ne sinne 8 1. Purentapinnasta se on hiukan neliömäinen yksine bukkaalikuspineen ja kaksine linguaalikuspineen (kuva 34). Parhaimman käsityksen purentapinnan muovailusta saamme kaavamaisesta esityksestä (kuva 35). Kuva 34 UB
2. Sivulta katsottuna kuvassa 36 on vertauksen vuoksi viitosen a rinnalla nelonen b. Molemmissa on kruunu kallistunut sisään mutta viitosessa linguaalikuspit ovat korkeammalla. päin,!i Kaaviollinen esitys kuva 37 osoittaa, miten kuspit kohoavat kolmosesta viitoseen.,, J,l,,,i;,p,, HliOI.I :<;l/-lh-.'><i (,,..ITI./Ml.M.. i-n[ IM TM.MM.,,.:D)..l,iM,!,iM Dj..iA-].-..A.Uiii. J «ii; -in:-- imm T. M., i i/m-mi! ),: '., M MI / l.li. 2. Posken puolelta katsottuna on huomattava purentapinnan kaltevuus sekä mesiaalisen ja distaalisen sivun korkeusero (kuva 40). 3. Sivulta on jälleen nähtävissä kruunun sisäänkallistunut asento, kuten muissakin alaleuan poskihampaissa (kuva 41a). Lisäksi kielen puoleinen kuspi on melko terävä yhtä korkealla kuin posken puoleinenkin. Siis ei pyöreä ja liian matala, kuten b-kohdassa..d M j t i l M t i i i i t! - ) j i i i : ( j i ' i, ; li 1 idifii i ;!, '!, ' M i!.m iii liiifcio' Uiii! >i!. -n;-,-7lv/!(tl.(:!i')')ttii'l'ifi i n, i M '.-j i ijd (,i i i H i i i : - l i m i l H j i i t M i ; ' i i ; ' i. ' ' i d i t Alaleuan kuutonen. Purentapinta on lähinnä suorakaiteen muotoinen. Kuspeja on useimmiten viisi; kolme bukkaalipuolella ja kaksi linguaalipuolella (kuva 38). Mesiaalikulma on korkeammalla kuin distaalikulma. Fissuurat ovat ristissä siten, että mesio-linguaalikuspit on suurempi kuin disto-linguaalinen. Linguaalinen fissuura on siis enemmän distaalisesti. Mesio-bukkaalinen kuspi on hiukan pienempi kuin keskimmäinen bukkaalinen kuspi ja disto-bukkaalinen kuspi yhteensä. Suuruusjärjestys on kuvassa 38 numeroitu. Kuvassa 39 on tavallisimmat virheet, joista a-kohdassa mesiaalinen approksimaalisivu on pyöreä ja distaalinen suora, kun pitäisi olla päinvastoin. Kohta-b osoittaa, kuinka linguaalisivu ei saa olla. Sen pitää olla suora., (lilli. Kuva 41 TlijoKKlll.;,. luimii/lvi. (! v i ; i l j l i i i j n i i ; K u v a 42 I.MTi - V ' ' : ->; >: :,,i 'ilidiipp. i.( liti-., l>;»ivhv!i;" f; I,, i il 'i 1 li i IM 4'' 4 : IM,; i IV ; n I! i; i: f i f.tf-p.!»dc».. d ' WV.' fl?:\-l ISCliy»'! 'CC. < ' -. v i i i ' /! «"vim Xcdth." (;i i;».'fd!l ' ^ i:\d ' A D::[ Alaleuan seitsikko.. ] :;i liytma.ii > i i i v c v i i i i i.i >.r i Se on nelikuspinen ja hyvin paljon naappurinsa kuutosen kaltainen. Kooltaan se on hiukan pienempi ja fissuurat ovat jotakuinkin ristissä, joten kuspien keskinäinen suuruusero on melkein olematon (kuva 42). Muut muovailusäännöt ovat samat kuin mitä edellä kuutosen yhteydessä on esitetty. Lopuksi vielä pienenä huomautuksena on mainittava, että tämän esityksen tarkoituksena ei suinkaan ole ollut se, että kaikki hampaat on tehtävä juuri näin. Se antaa vain oikean kuvan hampaiden perusmuodoista. Jokainen purentahan erikseen määrää, kuinka hammas on muovailtava ja purennan lakeja on noudatettava. Tri F. W. Selbach'in kirjoituksen»das Modellieren der Zahnkronen» mukaan laatinut., > -.-p.ull Jl,:i l.-illtll : i- rlm'l I < l.-ild IIMHIJ./ iivmi.n.-,,,..(),., ii,i -i.m rsviiiiiiiijiiiil II- E. o. Vuori, D" 10
Kckeel hakupapereiden valossa Kun nyt jälleen on edessä pätevyyskokeet, liakupaperit on tutkittu ja punnittu, sekä osanottajat valittu on syytä hiukan niihin puuttua. Tällä kerralla hakuajan loppuunmennessä oli saapunut hakemuksia yhteensä 41 kappaletta. Korkea määrä kokeisiin otetavien määrään nähden. Tästä määrästä kelpuutettiin tenttiin 16 onnellista, pitkän punnitsemisen ja harkinnan perusteella. 16 tyytyväistä joille suotiin tilaisuus esittää parastaan jakautuivat maaseudun osalle 9 ja helsinkiläisten osalle 7. Mutta jäljelle jäi 25 tyytymätöntä, joille haluaisin lohdutukseksi sanoa muutaman sanan. Valinta oli melko vaikea, ensinnä täytyi heti erottaa sellaiset, joilla ei ollut ilmoituksessa mainittuja hakupapereita. Kurssitodistus oli myöskin ratkaisevana paperina, sillä siinä olleiden arvosanojen mukaan punnittiin hakijan taitö. Täydennyskurssithan ovat juuri sitä varten, että niissä juuri seurataan oppilaan kehitystaitoa ja sen mukaan arvostellaan. Muulla tavalla on hyvin vaikea tietää millaisella ammattitasolla kukin hakija on. Eihän voi yksistään työnantajan antaman todistuksen mukaan miestä valita, koska se on aina kiitettävä. Täydennyskursseilta saadut arvosanat ovat puolueettomia ja oppilaan kehitystasoa vastaavia. Eihän ole asiallista, että sellaisia oppilaita valitaan kokeisiin, joilla on arvosanat heikkoja ja välttäviä ja sitten eivät kokeissa kuitenkaan pärjää. Sellaisten on parempi ensin käydä kurssit ja parantaa arvosanoja ja siten samalla harjaantua kokeita varten. Hakijoiden ikä vaihteli 23:sta 41:een vuoteen, joten joukkoon on päässyt nuorempaa, että vanhempaa polvea. Kokeisiin pyrkivien ruuhkaa on vaikea kerran vuodessa pidettävillä kokeilla nopeassa tahdissa saada selvitetyksi. Tätä epäkohtaa silmällä pitäen onkin Tutkijalautakunta katsonut parhaaksi esittää Lääkintöhallitukselle, että ensivuonna voitaisiin järjestää kahdet pätevyyskokeet. Ensimmäiset tammi- tai helmikuussa ja toiset syyskuussa. Tämä auttaisi paljon asiaa ja silloin saataisiin ruuhka pois ja oppilasmäärä ja oppiaika normaaliin uomiinsa. Mutta siitä huolimatta on jokaisen ensin käytävä täydennyskurssit ja sieltä saatava hyväksyttävät arvosanat. Loppuksi haluaisin vielä huomauttaa, että jokainen hakija kirjoittaisi todistustensa lisäksi hakupaperin ja siinä myöskin ilmoittaisi osoitteensa tiedoitusten lähettämistä varten. Lautakunnan on vaikea 12 ruveta etsimään ja kyselemään hakijaa missä päin sellainen mahtaa olla ja silloin jää myöskin paperit palauttamatta. Ei ollut viimeksi tulleissakaan hakemuksissa kaikissa osoitteita vaikka sen kirjoittaminen kuuluu jo tavalliseen kansalaistietouteen. Kärsivällisyyttä odottaminen kysyy, mutta siinä odotellessa voi samalla tehostaa taitoaan ammatissa. Kokelaat! E. E l o m a a Valmistautukaa kokeita varten huolellisesti! Kun töissä käytettävä metalli on muutettu hopeaksi, on syytä harjoitella sen käyttöä etukäteen, etenkin sen valutekniikkaa, ettei työn aikana sattuisi yllätyksiä. Ne, jotka ovat itsestään varmoja ja saaneet kakkoskurssilta hyvät todistukset, voivat yrittää kursseille pääsyä. Heikot parantakoot tasoaan ja menkööt mieluummin vaikka uudelleen täydennyskursseille, mikä ei ole vahingoksi. j Pikku vihjeilä hopean käsillelyyn Älkää valako liian kuumaan valukyvettiin. Antakaa kyvetin jäähtyä kuumennuksen jälkeen siksi, kunnes massa valukanavasta katsottuna näyttää tumman punaiselta, mieluimmin melkein mustalta. Missään tapauksessa ei kirkkaan punaiselta, sillä silloin tulee valusta huokoinen. Antakaa valamisen jälkeen kyvetin jäähtyä tarpeeksi kauan, työn supistumisen välttämiseksi. Koettakaa saada tiiviit juotos-saumat, jotta pääsette vähällä juotteella, sillä paksu juotekerros supistaa työtä voimakkaasti. Saumakohdat pitää olla puhtaat. Vedellä laimennetussa 10 "/oissa rikkihapossa keittämällä saatte hopean puhtaaksi valun ja juottamisen jälkeen. Muistakaa, että hopea on erittäin supistuvaa metallia! 13
(i»'i:t.»;(; r.lt*!'ir.i;.jiv.'i'j A a y).(i>:-it--iiii Luonnonmukainen valikoima... Supearl -,, r?/ il, KdBBr. l' Halutessanne jotakin erityisen hyvää tekohampaiden alalla muistakaa n i m i A N A T O F O R M N E W H U E.,,.tjij(j i,; ; Mitkään m u u t tekohampaat eivät niin todenmukaisesti toista luonnollisen hampaan hienonhienoja!ti:r,-:!mi M värisävyjä ja muotoja.,, ;,; ;h't rr.j ; n:; ;i,( j,. Mekaanisilta ominaisuuksiltaan terveinä ja esteetti-,),,i sesti täydellisinä A N A T O F O R M N E W H U E - t e k o - A K R Y L L I P R O T E E S I A I N E, x 'v ' jonka yhä LAAJENTUNUT KÄYTTÖ puhuu selvää kieltä tuotteen KORKEALAA TUISUUDESTA. if,1 /..!:tf rii. Noudattamalla tarkoin tehtaan yksinkertaisia käyttöohjeita takaatte itsellenne vähällä vaivalla ensiluokkaisen tuloksen. Keittoaika on VAIN 15 min. )Tinifii/'i i( c.i) if:. rempaa tekohammastyötä. ;,..,, ),,.,,p Nämä tekohampaat ovat parhaan työnne a r v o i s e t : :,.: tilatkaa siis valikoima niitä vielä tänään.,,i,,i.01;,,,,1, hampaat merkitsevät uutta askelta k o h t i yhä pa-,,. iimii: I i.if-o J (-(sil: lii :.1' i;;, D i'! o; 1 >! iviiv!,..' ;ti-i ifakf iv ' 'ANATOFORM' /t^-^^y^f HIENOJA PORSLIINIHAMPAITA A M A L G A M A T E D D E N T A L - t u o t e " ' " ' ' A M A L G A M A T E D D E N T A L T R A D E DISTRIRUTORS, L T D. ' ' 7, Swallo-w Street, Piccadilly, London. W. l. V OY. HAMMAS- JA S AIR ASTARVIKE AB. U n i o n i n k a t u 24 - Helsinki Yksinmyyjä Suomessa: l i f f l i m. i l imiff 7 t : i il Pirxli.uuip»- [ ry. 'u Puli. 65757, 52356 (myynti), 64726 (kassa) 69665 (korjaamo), 37669 (johtaja)., )..-.J,.T O Y D E N T A L D E P O T AB -XJflllvr:,11 Et. Ranta 2, Helsinki. 15
-^^'^>- tuolilta Kesä on jälleen siirtynyt syksyyn. Kesälomat vietetty ja uutta voimaa hankittu talvea varten. Kesä, sehän on aikaa jolloin juuri talvea rasitukset karistetaan pois ja vaihdetaan suuteen energisempään voimaan, jonka avulla taasen tuleva talvi on voitettavissa. Mennyt aika onkin ollut työpaljouden kannalta poikkeuksellisen runsasta, joten kunnollinen lepo kesäaikana onkin ollut hyvin tarpeen. Ei ole paljoa Liiton asioissa kesän aikana tarvinnut rasittua. Tavallisesti kesän aikana Liiton toiminnassakin on lepoaikaa ja vietetty hiljaiselon hetkiä. On kuitenkin asia, joka on antanut ajattelemisen aihetta ja johon on vakavasti täytynyt kiinnittää huomiota, koska oman ammattikuntamme edut ovat silloin olleet kysymyksessä. Liiton hallituksen tietoon kun oli tullut, että maahamme oli tulossa ja oli tullutkin Saksasta n.s. dentistejä, jotka sitten yhteistoiminnassa jonkun hammaslääkärin kanssa ryhtyvät hammasteknikon ammattia harjoittamaan. Tunnetuksi tullut tapaus on Liittomme taholta selvitetty ja tietääksemme työlupa-anomus hylätty asianomaisen viraston toimesta. Tällainen tapaus ei olekaan niin yksinkertainen miltä se ensikuulemalta tuntuu. Sellaisen toteuttamisesta saattaa olla koko ammattikunnallemme hyvinkin suurta vahinkoa. Yhden dentistin avatessa pelin on kohta tulossa uusia halukkaita. Toteutumisvaiheessa olevassa tapauksessa oli jo sopimukset tehty erään hammaslääkärin kanssa, palkat sovittu, joka oli perheelliselle miehelle katsottuna ihmeteltävän pieni. Takana on täytynyt olla jotain hämärää, jota ei ole haluttu paljastaa. Liittomme hallitus otti tässä asiassa myöskin yhteyttä Hammaslääkäriliittoon, joka asettui asiassa myöskin vastustavalle kannalle. tuntiessaan sen vaaran mikä tapauksen yleistyessä voisi aiheuttaa heidänkin ammatissaan. Omaa ammattikuntaamme silmällä pitäen on vaara vielä suurempi ja jota vaaraa hallitus päätöksessään erikoisesti alleviivasi. Eihän ole asiallista, että joittenkin yksityisten henkilöiden värvääminä ja heidän yksityisiä etujaan tulee toteuttamaan vieraan maan kansalaisia ja samalla aiheuttamaan elintason ja työllisyyden alentumista ammattikuntamme piirissä. Tällaista toimintaa vastaan on ryhdyttävä taistelemaan ja samalla valvottava entistä enemmän ammattikuntamme asioita. Silmät on pidettävä auki ja seurattava mitä ulkopuolella tapahtuu, eikä vaan istuttava työpöytänsä ääressä hampaita asetellen tai juotosta sulatellen. Jos vierasta voimaa pääsee ammattiimme tunkeutumaan, saamme myöskin hyvin pian istua kädet ristissä. Tällaisten tapausten estäminen ja valvominen kuuluu jokaiselle meistä ja jokaisen on oman edun nimessä hyvä kulkea silmät auki. Syksy on käsissä jälleen. Pohjolan lyhyt ja kaunis kesä on vähitellen siirtymässä muistojen joukkoon. Jäljelle jää syksyn kauniit värit vielä joksikin aikaa muistuttamaan meitä menneestä kesästä, kesästä joka meille ihmeellisellä tavalla antaa uutta voimaa vastaanottamaan pimeätä talven aikaa sillä sitähän me juuri tarvitsemme laboratoriossamme.,,j,., lir.m l' ;:'; ;,. M;'; i\ S i h t e e r i ', I i!i, ' -M..'^ ; -.. ;i;l MMI K M.II: M ii,...,,):;,\k:hvi.'- ' fi-m:.,.ir:.:mi ; ti;!:'in.r : Merkki rintaan! Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y.n rintamerkkejä saatavana jatkuvasti rahastonhoitajalta. ' ii.i '. C. " J : '., V M ', j! tr. 16 17
::\::t::yl Merkkipäiviä li,- M III Ji-: I ii;:;m.,ya..t:.;. i:' r Vi i;;.-, i-h. ' ii'-' ihifl i:!"i t 70 vuotta täytti 1. 5. 52 hammasteknikko A. Mörk Helsingissä. Hammasteknikkolehti esittää myöhäiset onnittelunsa. 11. :i:;>i fltiiail... - -,..-. '- Miillliii; 60 vuotta täyttää syyskuun 22 p:nä hammasteknikko, toim.joht. Ernst Mauritz Grönholm Leppävaarassa. Hän on syntynyt Porvoossa. Koulunsa päätettyään hän aloitti hammasteknikkouransa hammaslääkäri T. Modenin laboratoriossa. Vuoden kuluttua hän täydensi tietojaan hammaslääkäreiden Wasenius & Fieandfin laboratoriossa Helsingissä. Täydellisen ammattiopetuksen saatuaan hän siirtyi takaisin Porvooseen tohtori Modenin laboratorion hoitajaksi, jossa hän työskenteli 14 vuotta. Kesällä 1921 hän matkusti Amerikkaan ja työskenteli New Yorkissa 7 vuotta Zweig & Kammerer'in laboratoriossa. Työnsä ohella hän kävi iltakoulua suorittaen englanninkielen tutkinnon, sekä Harlem Evening HighschooPssa korkeakoulun kurssin. Lisäksi hän opiskeli Dental Collegessa pari vuotta, mutta loppututkinto jäi suorittamatta, koska hän yksityisasioiden vuoksi oli pakoitettu palaamaan kotimaahan. Amerikassa oloaikanaan hän osallistui alansa eri luentoihin ja täydennyskursseihin. Associated Dental laboratoriossa hän tutustui Cysi'n, Hannau'il, Wadsworth'n ja Homer'in menetelmiin, ynnä muihin Suomessa vähemmän tunnettuihin työtapoihin. Siksipä hänet kotimaahan palattuaan valittiin vastaperustetun 18 Hammasteknikkokoulun teknilliseksi johtajaksi, jolloin hänellä oli heti tilaisuus kotimaassa sovelluttaa ulkomailla opittuja taitojaan. Koulun vuonna 1935 lopetettua toimintansa, siirtyi hän Hammaslääkärien Keskuslaboratorio Oy:n teknilliseksi johtajaksi. Vuonna 1938 tuli hän Oy. Dentaldepot Ah:n tuontiosaston ja ulkomaan kirjeenvaihdon hoitajaksi. Vuonna 1941 joht. Grönholm osallistui Karjalan Palosammutusjoukkueeseen ja sieltä palattuaan hän tuli Hammas Oy:n toiseksi johtajaksi. Vuonna 1946 hän oli perustamassa hammaslaboratorio Teknodent Ab:tä, jonka toimitusjohtajana hän edelleenkin on. Moniin eri Euroopan maihin, esim. Ranskaan, Saksaan ja Sveitsiin tekemillään opintomatkoilla on hän täydentänyt ammattituntemustaan. Joht. Grönholmin tietoa ja tuntemusta on käytetty hyväksi hammasalan monella taholla. Hän on kääntänyt ulkomaalaisten esitelmöitsijän luentoja suomen kielelle, toiminut 4 vuotta Hammasteknikko-lehden päätoimittajana ja Ruotsin, Sveitsin, Englannin sekä Amerikan ammattijulkaisujen kirjeenvaihtajana. Hammasteknikko-oppilaiden täydennyskurssien rehtorina ja luennoitsijana hän on toiminut kuuden vuoden ajan. Hän on ollut myös hammasteknikkojen edustajana Lääkintöhallituksessa. Edellämainitun lisäksi on hän pitkän työpäivänsä aikana toiminut monilla eri aloilla hyvinkin huomattavissa tehtävissä. Suomen Hammasteknikkojen Liiton toimintaan on hän aktiivisesti osallistunut mm. johtokunnan jäsenenä. Liiton kunniajäseneksi hänet kutsuttiin V. 1950. Hammasteknikkolehti ja sen lukijakunta toivottaa 60-vuotiaalle hammasteknikkoveteraanille onnea ja menestystä ja toivoo, että hän vielä pitkän aikaa saisi käyttää suuren kokemuksensa ammattikuntamme hyväksi. 50 vuotta täytti 11. 8. 1952 hammasteknikko G. Sundholm Helsingissä. Hammasteknikkouransa hän aloitti Dental-laboratoriossa. Nykyään hän hoitaa omaa laboratoriotaan Helsingissä. Suomen Hammasteknikkoliiton jäsenenä hän on ollut liiton perustamisesta alkaen. Hän on toiminut erilaisissa luottamustehtävissä mm. liiton puheenjohtajana sekä hallituksen jäsenenä useampia eri kertoja. Ansiokkaan toimintansa johdosta hänet on kutsuttu liiton kunniajäseneksi. Toivotamme onnea ja menestystä alkaneelle toiselle puolivuosisadalle. 19
DM"^^;':;;'- :[/r/l ei/u a " ''K^KK''^ ' Keilakilpailul -..,..,, ;,-K, ^ r.u. : V "U»;;,.:i v: Suomen Hammasteknikkojen Liiton keilakilpailut pidettiin 29. 4, 1952. Ruusulankadun keilaliallissa. Seuraavat tulokset saavutettiin. Tasoitus Tulos 2. O. Lindholm 732 2. P. Rantalainen 40 + 660 700 3. E, Eng vi st 25 ±635 660 4. A. Semenius 50 + 574 624 5. P. Alho 40 + 583 623 6. G. Levander 75 ± 458 533 Joukkuekilpailussa joukkueen suuruus riippuu laboratorion miesvahvuudesta samoilla perusteilla kuin joukkuehiihdossa. Joukkuekilpailussa saa laboratoriota edustaa henkilö joka on ollut sen palveluksessa vähintään 3 kuukautta. Ikämiehet voivat osallistua joukkuekilpailuun suorittamalla 4, ottelulajit saaden tasoitusta iästä riippuen, 3-ottelussa 1 "/o tasoitusta jokaista yli 35 V. täyttäneeltä vuodesta. Kilpailut järjestetään yhteistoiminnassa ammattiosasto 12 kanssa. Osanottoilmoitukset on lähetettävä viimeistään 17. 9. 1952. mennessä osoitteella V. Makkonen Helsinki, Töölönkatu 27. a. 7. Puh. 498 382. :..,:., MKa,..: v Runsasta osanottoa ja reipasta urheilumieltä toivoo: ' ' ' ' ' *'' Urheiluterveisin ' U R H E I L U T O I M I K U N T A. i,//'j- /irti-ilu.y,.v'cvly.i Kilpailukutsu: Kutsumme täten kaikkia Soumen Hammasteknikkojen Liitto r.y:n jäseniä kesäurheiliikilpailuihin, jotka pidetään Helsingissä sunnuntaina 21. 9. 1952. klo 10.00 Kulosaaren kentällä. :.. r. A AnxA H-vUir.- F.V. O H J E L M A : ' -MK ; rcdiq M':. Yleinen sarja: 4-ottelu, lajit: 100 m., korkeushyppy, pituushyppy ja kuulantyöntö. M : M;,. Il I.! - l : _ MM.,.... M.,...: >!in"ii;:(., Tiedätkö,, Kysymys. t. Mikä on fraktuura? 2. Mikä on diastema? Arvaalkc? M Vastaus. 1. Se on luunmurtuma. 2. Hammasloma. Ikämiesten sarja: 3-ottelu, lajit: 100 m., pituushyppy ja kuulantyöntö. Nuorten sarja: (alle 17 v.) 800 m. juoksu. Rekisteröityjen hammasteknikoiden kesken kilpaillaan P. Alhon lahjoittamasta»nuform» pikkupokaalista. Ikämiesten sarjassa kilpaillaan A. Semeniuksen lahjoittamasta kiertopalkinnosta. J Ä S E N M A K S U T SHL:n jäsenet täyttäkää velvollisuutenne liittoanne kohtaan ja maksakaa ensi tilassa mahdollisesti unohduksiin jääneet jäsenmaksunne! 20 21
omk/irtmr suostuisikaan. Ei enää tule kirosanoja, vaikka proteesi lentäislkin, katkoen mennessään hampaansa, hymyillään vain, suoraan sanoen ihmetyttää, että kuinkas minä nyt noin, no, tehdäänpäs uudet. Sekään ei rasita, kun kaverit pääsevät kursseille, toiset kaverit eivät. Tasajakohan on sellainen, että akanat erotetaan jyvistä. Jos jollekin lepo on Näin märän kesän jälkeen on kai paikallaan tehnyt hyvää, niin ainakin niille, jotka kertoa kuivia juttuja, että tuli joutuvat laillistamiskokeisiin. Hehän si edes yksi kuiva hetki tällekin vuodelle. ovat usein aliarvioineet itsensä, mutta Kaikki ovat tietysti jo lomansa nyt he voivat täydellä syyllä jopa yli pitäneet ja tuntuu siltä kuin entisellä arvioida, sillä tietysti kaikki menee, kuten kaverilla, jolla oli hyvä olla, vaikka nenä menemän pitää. Kädet pysyvät hy oli niistetty jakoavaimella. Häntä ei vin paikoillaan, työ taas pysyy helposti suorastaan vedetty nenästä, mutta sinne kädessä ja»hopia» alkaa hohtamaan päin tempaus vilahti. Samoin taitaa mitä erilaisimpien hampaiden muodois olla lomailun laita. Hyvä on olla, sa. Pääasiahan on, että tekee hyvän pokkauskumarruksen vaikka vettä tuli ja loma meni. Hyvät niille suuren suurille puolensa on niillä sadepäivilläkin. Silloin tulee tosiaan levättyä, kun ei huvita»mestareille», jotka siellä valvovat töitä. Hekin ovat olleet lomalla ja ovat hy yleensä mikään. Sitä vain lepää, vin huumorintajuisia sekä hyväntuuli nukkuu ja makaa, vilkaisee välillä jotain sia ja antavat mahdollisimman pienen vanhaa kirjaa ja taas torkahtaa. pistemäärän töistänne, että laatu parasia Se se on vasta sitä todellista lepoa ja lomaa. Siten vietetyllä lomalla hermot lepäävät, niin ettei ääni värise, kun ensi kevään sesonkiaikana mennään pyytämään lisää palkkaa. Eikä yhtään väsytä, nisi. Jos nyt niin kävisi, että joku sattuisi saamaan taas tänä syksynä teknikon paperit, niin onhan siinä tiedossa henkilökohtainen mukavuudentunne, oma voitto. vaikka vastapuoli el siihen oikein veka I ),;»ii;nlt!'.>/l tmtaiilid»h' >lijii.-.';>'>xi.! y.i.xiavj\'a i K; i -.i;!, M.J D - i V">/iir!.M Kiq (lii-^ >! vhf'.;iil) i h- ; -; li"!.'i! un it-ri'!;! ' i /!! > lu;,1 K,.!, ; iinii.f I. Plastupalat ^ Tämän vuoden kevättalvella ilmestyi kauppaan uusi käänteentekevä n.s. pehmeä akryliaine, joka ei keitettäessä kovetu vaan jää pehmeän kimmoiseksi. Tämä uusi aine esiintyy nimellä»plastupalat»..sitä löytyy kaupassa kahta eri paksuutta tarkoitettuna erikseen ylä- ja alaleukaa varten. Ohuempi jonka paksuus on 0,5 mm on tarkoitettu käytettäväksi yläleukaan ja paksumpi, jonka paksuus on 1 mm alaleukaa varten. Plastupalat on siitä hyvä aine, että se on kudosystävällinen ja niin ollen ei aiheuta ärsytystä suun limakalvossa. Tästä johtuukin, että sitä on melko paljon käytetty leukafraktiiuroissa tukiproteesien pohjustuksessa. Teknillisesti käytettynä ja työsuorituksena on Plastupalatin valmistus proteesiin hyvin helppo ja yksinkertaista valmistaa. Proteesin alkuvalmistus tapahtuu samoin kuin tavallisenkin levyn. Ainoastaan valtauksessa on huomioitava, että yläleuan vahaus on oltava sen verran paksumpi, kuin mitä pehmeä levyosuus on, muuten plastupalat levyä prässätessä akrylitaikina pursuaa pois ja kova osa tulee putsauksen jälkeen niin ohueksi, että se tulee taipuisaksi ja voi siten menettää muotonsa. Kun työ on kyvetissä, avattu ja valmiina akrylin täppäystä varten, suoritetaan ensin koepuristus akryliaineella. Sen jälkeen otetaan Plastupalat levy, asetetaan se pehmeän akrylin päälle ja kyvetti suljetaan sekä asetetaan puristukseen ja annetaan sen olla siinä pari minuuttia. Mitään sellofaani paperia ei tarvitse laittaa väliin koska levyn molemmin puolin on jo sellofaani eristys. On huomattava, että yhtä leukaa varten on käytettävä prässätessä koko levy, silloin tulee tasainen ja ehjä pinta eikä synny mitään saumoja, tämä on huomioitava, oli kyseessä sitten ylä-, ala- tai partiaalinen proteesi. Koe prässäyksen jälkeen voi plastulevyn ottaa käsiin ja leikata liiat reunat pois toisin sanoen leikata se valmistettavan proteesin muotoiseksi. Kun se on tehty kastellaan plastulevyn se puoli veteen, joka tulee kovaan akrylilevyyn kiinni ja irroitetaan siinä oleva ohut sellofaani paperi ja poistetaan. Vastakkaisella puolella oleva paperi saa jäädä paikoilleen estämään kosketuksen kipsin kanssa ja jättäen levyn pohjan sileäksi ja puhtaaksi. Eristyspaperin poistettua on hyvä pinta kostuttaa akrylinesteellä jolloin kiinnitys on taattu. Putsaus suoritetaan tavalliseen tapaan, mutta plastua on kuitenkm varottava kun 22 23
sc helposti murenee hiomavälineitä käytettäessä. Valmiiseen proteesiin voi myöskin jälkeenpäin laittaa Plastupalat pohjan, mutta siinä on huomioitava, että vanlian levyn ja plastun väliin on laitettava uutta akryylitaikinaa, koska se ilman sitä ei ota kiinni vanhaan levyyn. Korjauksia suoritettaessa missä on Plastupalat pohja on muistettava plastun reunat hyvin kostuttaa akrylinesteellä ja etenkin palanen, joka aiotaan siihen lisätä, muuten korjaus suoritetaan tavalliseen tapaan. Erimuotoisia imukammioita voidaan levyissä myöskin käyttää ja tapahtuu niitten kiinnitys samoin kuin ne laitettaisiin tavalliseen levyyn. Kumi-imuri tapauksessa on plastusta leikattava imurin kohta pois, että kiinnitys pääsee tapalitumaan kovaan kitalakilevyyn. Olen tässä yrittänyt selostaa tämän uutuuslevyn käyttö- ja valmistus tekniikkaa juuri sellaisille, jotka siilien eivät vielä ole kerinneet tutustumaan eikä valmistamaan siitä levyä. Kerranhan sellainenkin voi eteen tulla.,, ;., : : I 1, 1 M. E10 m a a 1^. 7, f li: Ali')'-: '11,,.'.;. 'I -, i;/ i: M. h;. i-;! - 111/HU I' '!(' ltd THiiili;-/ rn;!l.'li ;.;rv,,..( I., lii/. n-tfniun D i >ini^v/»,i.'.-.i.. '' M m-.-ri ri ivt< r/i;l CT.) ivhia t;i ',,... 1/11.: f (11,!i 1,1 i./-';' i:/ft] ITDII': ir.-.l/f iviv f;( ]fanf\il<\ii:'. ITM/II Hammasteknikot!.f; ^ Olemme tämän lehden aikaisemmissa numeroissa kehoittaneet jäseniä yhteistoimintaan lähettämällä lehdelle jotka saattavat olla työtovereille mielenkiintoisia. artikkeleita tai kirjeitä, Tähän asti vetoomuksemme on tuottanut pettymystä ja uskomme, että lukijoitten mielenkiinto lehteä kohtaan parhaiten säilyy aktiivisella osanotolla lehden toimittamiseen. Nyt odotamme parannusta, siis: kynät heilumaani ;'f.'ht!,)(;;!! Cl..-idfiiif ici: itf)a\ii\ j!'i/>i / C.-TI; I.: -lo/l Älä nukahda! Ajattele!. iöloliffi ;;;' )', (iff i ; i i.v ull'! D 11, i.,,.- M-ioili!» IIH >l /iii([ liaucfl )l' ijjiq,11 Tl) ',i ilm -K 117/-lip). TKI (IIH.M 'itiiä /.titil 11,... it>j'iv il(t/ i;'/- ' i:,1,: Ei kai halua sulkeutua omiin ammatillisiin vaikeuksiisi, kun hyvin tiedät, että on olemassa S.H.L., joka on samoissa vaikeuksissa kamppailevien hammasteknikoiden yhteenliittymä sekä sen toiminnan tarkoituksena on poistaa kaikki yhteiset vaikeudet ammatistamme. H-..-. iu!.) i;/.l.i.7/ ir..'ilkti, "i (1/. I.HMTT nt.f./na 'T»I CT-..j..'; cm.m :,.,!/;.;! i; /, n i i; 1 11 /1 Hl j rj ri'v((i;< if!(;i;j Käy Liiton kokouksissa ja julkituo rohkeasti omat ajatuksesi!, -Il -..c i. -lii!'!/!/!) i idiiiilii;!/. tc' ll.'.,./i'ii;q iiliiiiij. >' '' l,;..., > I. '-.Il.:-/!ci;li''i(,;j H-Jii-ih- (ini.doq flvf. -m.<iil'i "itci I ip. / i..j.lil-rid-m; / J;;.: I!ii!/H.-1 Tee Liiton hallitukselle ehdotuksia toimintasuunnista!!'.ila ivii! iitdiv (li/ic '.;,,,;ii '.. i;i;i;if.iiiiiaii-,' 11 -.j/111 f. ; i; i.r.r.ldlia 21 SS
Arvoisa hammasteknikko -A. Tarvitsetko MIELLYTTÄVÄ- _. KÄYNTISEN ja SIRON RMPPUMOOTTORIN? Näitä HYVIKSI tunnettuja sveitsiläisiä LAATUTUOT TEITA on meillä jälleen saatavana ' * - ' # 220 V vaihtovirralle, 150 W # 5:llä kierrosnopeudella, suurin 10.000/min. # Ei tärinää korkeillakaan nopeuksilla. B Jalkavastuksella # Myös VARAOSIA saatavana.,/ TRURAI P M!M! i;t; Oikeiden värivivahleiden etevä valikoiminen ja sekoittaminen sekä värin oit'->'i kea jakantuminen ja läpinäkyvä kärki ovat ne edellytykset, jotka tekevät luonnollisten M ' i l hampaiden oikean jäljentämisen mahdolliseksi. TRURAY posliinihampaissa ovat kaikki nämä tärkeät ominaisuudet yhdistettyinä, antaakseen luonnollisen hampaan vaikutelman taiteellisina värisommitelmineen, joilla on luonnollinen syvyys ja kauneus. O S L I I N I H A M P A A T DAVIS, SCHOTTLANDER & DAVIS. LTD., LONDON, W. 1. Tervetuloa katsomaan. "äf!tnj'(n OY. HAMMAS- JA S AIR ASTARVIKE AB. Unioninkatu 24 - Helsinki ' Puh. 65757, 52356 (myynti), 64726 (kassa), ', 69665 {korjaamo), 37669 (johtaja).-,;-.;pt-.ä.,m,m H. 1.., 26 27
arauiukaa syksyksi Meillä on hyvä varasto tavaroiden maahantuonnin vaikeutumisesta huolimatta Amerikkalaisia Veri Chrome Five-Phase etuhampaita ja diatorisia porsliinista ja plastikista Nuform ja NIC diatorisia Nuform etuliampaita korjauksiin / Englantilaisia K Cryiodent läiskällisiä etuhampaita plastikista Cryiodent diatorisia plastikista Vaihdamme rikotut amerikkalaiset ja englantilaiset kuutoset täysiin. Väriasteikot ilmaiseksi., I I J-JriADieU/liAiiA. tht aikkia työvälineitä Moottoreita " " Kipsiä Moottorin käsikappaleita Massaa Letkuja Stenssiä K e s t o h a r j o j a - s. -./'kt ^ STELLON HUOLTO Rekisteröity tavaramerkki.stellon-tpkoliainmas.iineksel ja ohessa kuvattu STELI>ON-työvälineiden sarja nosfaval nykypäivien tekohammastyön ratkaisevasti korkeammalle tasolle. Varma, aikatarkistettn STELLON-tekniikka ainutlaafuisine, tarkistettuine juoksuominaisunksineen varmistaa täydellisen yhdenmukaisuuden ja tulosten luotettavuuden. 1. STELLON-kyvetinkiristin Helppohoitoinen ja tehokas kiristin, erityisesti suunniteitu STELLON-varmuuskyvettiä varten. S. STELLON-varmuuskyvetti Valmistettu kevyestä erikoisseoksesta helppoa käsittelyä silmälläpitäen; rationalisoitu rakenne, helppo hajoittaa. 3. STELLON C-sovitusrakennelma ja puristin Verraton väline sellaisia sovitustöitä varten, joissa akrylimuovi on ruiskutettava pienen valuaukon kautta. 4. STELLON-varmuuskruunukyvetti Tarkoituksenmukainen pikkukyvetti kruunujen ja hampaiden puristamiseen STELLON C-aineesta. 5. STELLON-sekoitusastia STELLON-sekoitteen lämpötila voidaan astian sisäpintaa jäähdyttämällä tai lämmittämällä säätää ympäröivästä lämpötilasta riippumatta. Henkilökohtainen asiakaspalvelu ja toimitus suoraan varastostamme. Vertailkaa hintojamme, ehdoista sovimme. HAMMAS OY Helsinki - Kalevankatu 3 A Puh. 21 433 AMALGAMATED DENTAL-TUOTTEITA AMALGAMATED DENTAL TRADE DISTRIRUTORS, LTD.. London, W. 1. Yksinmyyjä Suomessa: OY DENTALDEPOT AB, Et." Ranta 2, Helsinki.
Mitä suurimmalla tj/ydytyksellä ilmoitamme, että olemme jälleen saaneet varastoomme uutta, ehdottomasti ensiluokkaista STERLING UPOTUSMASSAA Tämä meidän tavaramerkkimme takaa jo sinänsä tavaran laadun. Lähetämme mielihyvin näytteen halutessanne. Olisimme Teille kiitollisia, jos ilmoittaisitte meille mielipiteenne kokeiltuanne sitä kaikiassa mahdollisissa tapauksissa. Tässä yhteydessä suosittelemme myöskin S T E R L I N G vahaa. OY DENTALDEPOT AB E. Ranta 2 - Helsinki - Puh. 20 601. Helsinki 1951. Kirjapaino Oy. SANA