HAMPAISTON MORFOLOGIA

Transkriptio

1 1 HAMPAISTON MORFOLOGIA YLÄLEUAN HAMPAAT YLÄ-1 -hampaiston näkyvimmät hampaat -kruunu suuri, lapiomainen, suorakaiteen muotoinen -nuoressa hampaassa inkisaalinystermät -linguaalisesti voimakkaat reunaharjut ja kervikaalisesti tuberculum Kuvat. Ylä-1.

2 2 YLÄ-2 -kruunu samantyyppinen kuin ykkösellä, mutta kooltaan pienempi -muodossa paljon variaatioita esim. Tappihammas -joskus puuttuvat synnynnäisesti kokonaan Kuvat. Ylä-2.

3 3 YLÄ-3 -hampaiston pisimmät, pitkäikäisimmät ja vahvimmat hampaat -yksikuspisia -ylä- ja alakulmahammas muistuttavat muodoltaan toisiaan -voimakkaat reunaharjut ja tuberculum palatinaalisesti Kuvat. Ylä-3.

4 4 YLÄ-4 -kaksikuspisia hampaita, kulmahampaiden palatinaalinen tuberculum on kasvanut kuspiksi -bukkaalipuolelta muistuttavat kolmosta -kruunu okklusaalipinnalla lievästi munuaisen mallinen, mesiaalisesti kovera -okklusaalipinnalla on keskusfissuura, joka jatkuu mesiaalisen reunaharjun yli mesiaalipinnalle Kuvat. Ylä-4.

5 5 YLÄ-5 -samantapainen ylänelosen kanssa, kuspit kuitenkin matalampia -bukkaalinen ja palatinaalinen kuspi lähes samankokoisia -okklusaalipinnan keskusuurre lyhyt Kuvat. Ylä-5.

6 6 YLÄ-6 -yläleuan suurin hammas, ihmisen suurin hammas -neljä hyvin kehittynyttä kuspia: mesiobukkaalinen MB, distobukkaalinen DB, mesiopalatinaalinen MP ja distopalatinaalinen DP -lisäksi yläkuutosessa on usein lisäkuspi ns. Tuberculum Carabelli (Carabellin kuspi, viides kuspi), joka sijaitsee mesiopalatinaalisen kuspin palatinaalipuolella -kolme juurta: mesiobukkaalinen MB, distobukkaalinen DB ja palatinaalinen P. Kuvat. Ylä-6.

7 7 YLÄ-7 -toiminnaltaan samanlainen kuin yläkuutonen -distaaliset kuspit ovat pienemmät kuin kuutosessa -viidettä kuspia ei ole -kruunuosa on mitoiltaan hieman pienempi kuin kuutonen -mesiodistaalisesti kapeampi ja pikkufissuuroita voi olla okklusaalipinnoilla enemmän kuin kuutosessa -pikkufissuuroita voi olla okklusaalipinnoilla enemmän Kuvat. Ylä-7.

8 8 YLÄ-8 -muoto ja koko vaihtelevat, tavallisesti muistuttaa yläseiskaa, mutta ei ole niin hyvin kehittynyt -kruunu tavallisesti pienempi kuin seiskan -juuret yleensä lyhyemmät, kärjet lähekkäin apexin alueella tai yhteensulautuneet koko pituudeltaan -palatinaalipuolella tavallisesti vain yksi suuri palatinaalikuspi Kuvat. Ylä-8.

9 9 ALALEUAN HAMPAAT ALA-1 -hampaiston pienin hammas, mesiodistaalisuunnassa vain vähän yli puolet yläykkösen leveydestä -kruunun oikea ja vasen puoli lähes symmetriset, talttamainen, kruunu kapenee juureen päin -inkisaalikärki suora, kulmat lähes 90 -ienraja kaartuu tasaisen jyrkästi, mesiaalipuolella ienraja menee lähemmäksi inkisaalireunaa kuin distaalipuolela Kuvat. Ala-1.

10 10 ALA-2 -muistuttaa suuresti alaykköstä, mutta on vähän epäsymmetrisempi -hieman suurempi kuin alaykkönen -inkisaalireuna kaartuu distaalisesti -distaalinen kontaktikohta kervikaalisemmin kuin mesiaalinen Kuvat. Ala-2.

11 11 ALA-3 -yläkulmahampaan tapainen, mutta kruunu kapeampi mesiodistaalisuunnassa -juuri hieman lyhyempi kuin yläkulmahampaalla -tuberculum ja reunaharjut linguaalisesti heikommin kehittyneet kuin yläkolmosessa -kontaktipiste inkisaalireunassa lähes inkisaalireunassa Kuvat. Ala-3.

12 12 ALA-4 -useimmiten pienin premolaari -linguaalikuspi heikosti kehittynyt -kruunu kallistuu linguaalisesti Kuvat. Ala-4

13 13 ALA-5 -suurempi kuin alanelonen, muistuttaa nelosta vain bukkaalipuolelta -hammasta on kahta tyyppiä: kolmekuspinen (yleisempi) ja kaksikuspinen -bukkaalinen kuspi matalampi kuin alanelosessa, linguaalinen kuspi korkeapi -linguaalisesti siis 1 tai 2 kuspia (yleensä) -mesiolinguaalisesti ei ole uurretta, vaan linguaalikuspien välissä on uurre, joka kulkee lyhyen matkaa linguaalipuolelle Kuvat. Ala-5.

14 14 ALA-6 -alaleuan suurin hammas -viisikuspinen: 2 bukkaalista, 1 distaalinen, 2 linguaalista -kruunu mesiodistaalisesti pidempi kuin bukkolinguaalisesti Kuvat. Ala-6.

15 15 ALA-7 -tavallisesti vähän alakutosta pienempi, kruunu kapenee linguaalisesti vain vähän -neljäkuspinen: 2 bukkaalista ja 2 linguaalista -linguaalikuspit ovat pidemmät kuin bukkaalikuspit! -teräväkärkiset linguaalikuspit näkyvät -okklusaalinäkymä eroaa alakuutosesta: okklusaaliset fissuurat muodostavat ristikuvion ja jakavat pinnan lähes neljään yhtä suureen osaan -okklusaalipinnalla usein pieniä lisäuurteita -distaalireuna pyöristyneempi kuin mesiaalireuna -juuret taipuvat distaalisesti Kuvat. Ala-7.

16 16 ALA-8 -paljon koko- ja muotovariaatioita -tavallisesti muistuttaa kuitenkin alaseiskaa -yleensä kaksi juurta, joissa runsaasti variaatioita -lisäfissuurat okklusaalipinnalla tekevät pinnasta rosoisen Kuvat. Erimuotoisia ala-8. Lähde: Nelson S, Ash M. Wheeler`s Dental Anatomy, Physiology and Occlusion Ninth Edition. Saunders Elsevier.