ASIA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 42/08/2 Dnro Psy-2007-y-81 Annettu julkipanon jälkeen Lahnasnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pulkkila

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 42/08/2 Dnro Psy-2007-y-81 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2008 1 ASIA LUVAN HAKIJA Lahnasnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pulkkila Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A 90570 Oulu

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Kuntoonpanosuunnitelma... 5 Vesiensuojelurakenteet... 6 Tuotteet ja tuotantomenetelmät... 6 Tuotantoalueen käyttö puupolttoaineen varastointiin... 7 Muut rakenteet ja laitteet... 7 Poltto- ja voiteluaineet... 7 Liikenne ja liikennejärjestelyt... 8 Turvetuotantoalueen jälkihoito ja -käyttö... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 9 Ympäristöhallintajärjestelmä... 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 9 Päästöt pintavesiin... 9 Kuntoonpanovaihe... 10 Tuotantovaihe... 11 Arvio Lahnasnevan turvetuotannon aiheuttamasta kuormituksesta... 12 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 14 Päästöt ilmaan... 14 Melu... 14 Jätteet... 15 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 15 Sijaintipaikan ja ympäristön nykytila... 15 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 16 Alueen hydrologia...16 Vesistön tila ja käyttö... 17 Vedenlaatu... 17 Kalatalous... 18 Muut vesistön käyttö... 19 Pohjavesiolot... 19 Pöly, melu ja liikenne... 19 Muut Siikajoen vesistön kuormittavat toiminnat... 20 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 20 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 20 Vaikutus pintavesiin... 20 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 21 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 21 Pölyn vaikutus... 22 Melun ja tärinän vaikutukset... 22 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 23 Ennakkotarkkailu... 23 Käyttötarkkailu... 23 Vesiensuojelurakenteiden toimivuuden tarkkailu... 23 Päästötarkkailu... 23 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu... 23 Tuotantovaiheen tarkkailu... 24 Poikkeustilanteiden tarkkailu... 24 Päästöjen laskenta... 24 Vaikutustarkkailu... 25 Vesistötarkkailu... 25 Kalataloudellinen tarkkailu... 25

Muut vaikutustarkkailut... 25 Tulosten toimittaminen, käsittely ja raportointi... 25 Ohjelman muutokset... 26 Tuotannon päättymisen jälkeinen tarkkailu... 26 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 26 Työmaan paloturvallisuus... 26 Muut riskit ja häiriötilanteet... 26 Ympäristövahinkovakuutus... 27 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 27 Kalatalousmaksu... 27 Korvaukset... 27 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 27 Lupahakemuksen täydennykset... 27 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 27 Lausunnot... 28 Muistutus... 30 Hakijan vastine... 30 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 32 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 32 LUPAMÄÄRÄYKSET... 32 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 32 Päästöt pintavesiin... 32 Päästöt ilmaan ja melu... 34 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 34 Varastointi... 34 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 34 Toiminnan lopettaminen... 34 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 35 Kalatalousmaksu... 35 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 35 RATKAISUN PERUSTELUT... 36 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 36 Luvan myöntämisen edellytykset... 36 Lupamääräysten perustelut... 36 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 36 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 37 Kalatalousmaksu... 38 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 38 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 38 Päätöksen voimassaolo... 38 Lupamääräysten tarkistaminen... 38 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 39 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 39 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 39 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 39 KÄSITTELYMAKSU... U 39 Ratkaisu... 39 Perustelut... 39 Oikeusohje... 40 MUUTOKSENHAKU... 41 3

4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Turveruukki Oy on 3.5.2007 ympäristölupavirastoon toimittamallaan hakemuksella hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Lahnasnevan kuntoonpanoon turvetuotantoa varten sekä turpeen nostoon Lahnasnevan tuotantoalueelta ja vesien johtamiseen vesistöön. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tuotantopinta-alaltaan noin 121 ha:n laajuisella Lahnasnevan turvetuotantoalueella on tarkoitus aloittaa energiaturpeen tuotanto. Lahnasneva on suunniteltu osaltaan korvaamaan lähivuosina poistumassa olevia alueita. Lahnasneva sijaitsee Pulkkilan kunnassa noin 13 km kunnan keskustaajamasta länteen Pulkkila Vihanti -maantien pohjoispuolella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lahnasnevan suunniteltu turvetuotantoalue ja pintavalutuskentän alue ovat hakijan omistuksessa lukuun ottamatta tuotantoalueeseen sisältyvän tilan Latvalehto RN:o 617-401-28-40 aluetta, jonka hakija on vuokrannut. Lahnasneva kuuluu ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistaman Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Korkein hallinto-oikeus on poistanut 25.8.2006 Pohjois-Pohjanmaan maankuntakaavasta kaikki turvetuotannon aluevarausmerkinnät (eo-t ja eo-t1). Maakuntakaavassa on osoitettu viheryhteystarve ja tärkeä vaellusreitti, joka kulkee Latvan kylän länsipuolelta Lahnasnevan alueen halki, Lahnasjärven itäpuolelta ja Kivijärven länsipuolelta pohjoiseen päin. Viheryhteystarpeen ja vaellusreitin merkinnät ovat kaavakartalla päällekkäin. Alueella ei ole voimassa yksityiskohtaisempaa kaavaa.

5 TOIMINTA Yleiskuvaus Lahnasnevalla ei ole tehty turvetuotannon valmistelutöitä. Suon tuotantopinta-ala on noin 121 ha, minkä lisäksi hankealueeseen sisältyy aumaalueita noin 2,0 ha ja 6,7 ha:n laajuinen pintavalutuskenttä. Suunnittelualueen pinta-alasta on metsäojitettu noin 65 %. Ojittamattomia alueita, joiden suotyyppejä ovat isovarpuräme ja nevaräme, on tuotantoalueen pohjoisosassa lohkoilla 1 4. Lahnasnevan turpeet ovat saravaltaisia. Tuotantoon suunnitellun alueen hyödynnettävän turvekerroksen vahvuus on keskimäärin 2,3 m, jolloin laskennallinen hyödynnettävä turvemäärä koko alueella on noin 1,1 milj.mwh. Keskimääräinen vuosituotanto on noin 60 000 MWh. Alueelta tuotettava jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisijaisesti Oulun Energian Toppilan voimalaitoksille. Lahnasnevan vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen olemassa Naarastenojan ja Lamujoen kautta Siikajokeen. Tuotantotoiminnan arvioidaan alkavan aikaisintaan vuonna 2011 ja päättyvän kokonaan vuoteen 2040 mennessä. Kuntoonpanosuunnitelma Ennen kuivatustöiden aloittamista poistetaan suunnittelualueella kasvava puusto. Kuivatus toteutetaan niin, että alapuoliseen vesistöön kohdistuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen. Kuivatustyöt aloitetaan kaivamalla kunnostettavan alueen ympärille eristysojat, jotka estävät ulkopuolisten vesien valumisen tuotantoalueelle. Eristysojiin tehdään lietesyvennykset suunnitelmakarttaan merkittyihin paikkoihin. Seuraavassa vaiheessa rakennetaan laskeutusaltaat, pintavalutuskentän ojasto sekä patorakenteet. Seuraavaksi kaivetaan kunnostusalueen ympärille reunaojat ja kenttien kuivatusvesien kokoojaojat. Sarkaojat lietesyvennyksineen kaivetaan viimeisenä. Kaivutyöt tehdään ensisijaisesti talviaikana, jolloin kaivunaikainen vesistökuormitus on mahdollisimman pieni. Ojitustöiden jälkeen saroilta poistetaan maatumaton pintaturve ja kannot, minkä jälkeen sarat muotoillaan tuotantokuntoon. Pintojen käsittely ja sarkojen muotoilutyöt aloitetaan 1 2 vuoden kuluttua ojituksesta. Sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat tyhjennetään kuntoonpanovaiheen jälkeen niihin kertyneestä lietteestä. Vesiensuojelurakenteiden viimeistelytyöt toteutetaan ja sortumat sekä mahdolliset ojaston tukkeumat korjataan ennen tuotannon aloittamista. Kunnostustöiden ja koko työmaatoiminnan aikana kaikenlainen liikkuminen pintavalutuskentällä on kielletty oikovirtausten ja muiden puhdistustuloksia heikentävien jälkien ja pintakasvillisuusvaurioiden syntymisen estämiseksi. Rakennettavien kahden erillisen auma-alueen pinta-ala on yhteensä noin 2 ha. Auma-alueet salaojitetaan sarkaojien kaivun yhteydessä ja viimeistellään kunnostustuotannon yhteydessä.

Vesiensuojelurakenteet Kuntoonpanotyöt käynnistetään mahdollisimman pian lainvoimaisen, kunnostuksen mahdollistavan ympäristölupapäätöksen jälkeen. Alustava kunnostusaikataulu on seuraava: puuston poisto, ojitus ja vesiensuojelurakenteet: talvella 2008/09 sarkojen muotoilu ja pintamaiden poisto : 2009/10 kunnostustuotanto/varsinainen tuotanto: kesät 2010/11 Vesistökuormitusta vähennetään kaivamalla sarka-, kokooja- ja reunaojat loivilla, maksimissaan 1.5 o / oo pituuskaltevuuksilla. Kaikkien sarkaojien alapäihin kaivetaan lietesyvennykset ja asennetaan päisteputket lietteenpidättimineen. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet erottaviin eristysojiin rakennetaan lietesyvennykset suunnitelmakartan osoittamiin paikkoihin. Lahnasnevan vedet johdetaan kolmen laskeutusaltaan kautta pumppualtaaseen, josta vedet pumpataan tuotanto- ja syyskunnostusaikana pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 6,8 ha, mikä on noin 4,9 % kentän kokonaisvaluma-alueesta. Pintavalutuskentältä vedet laskevat keräilyojaan ja edelleen mittapadon, lyhyen laskuojan, Naarastenojan ja Lamujoen kautta Siikajokeen. Tuotantokauden ulkopuolisena aikana suon vedet johdetaan laskeutusaltaiden ja virtaamansäätö-/settipadon kautta pintavalutuskentän ohi laskuojaan ja edelleen alapuoliseen vesistöön. Altaiden ja pintavalutuskentän mitoitusperusteet ovat Turvetuotannon vesiensuojeluohjeiston (1996) mukaiset. 6 Tuotteet ja tuotantomenetelmät Lahnasnevalla tuotetaan ensisijaisesti jyrsinpolttoturvetta, mutta markkinatilanteen niin vaatiessa alueella on mahdollista tuottaa myös palaturvetta. Vuotuinen tuotantotavoite on noin 60 000 MWh. Lahnasnevan tuotantoalueella normaali tuotantoaika on touko-elokuu. Varsinaisia tuotantopäiviä on keskimäärin 40 60. Tuotanto on täysin riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Sateisina kausina alueella ei ole toimintaa lainkaan, mutta kuivina kausina tuotantotoimintaa voi olla läpi vuorokauden koko poutajakson ajan. Talvikaudella alueella ei ole turpeen toimitusta lukuun ottamatta mitään toimintaa Tuotantomenetelmänä käytetään Haku-menetelmää, jonka päävaiheet palaturvetuotannossa ovat palan nosto kentälle, kääntäminen tarvittaessa, karheaminen, karheen seulonta ja kokoaminen. Jyrsinturvetuotannon päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Jyrsinnässä irrotetaan ohut, noin 20 30 mm:n raemainen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisellä edistetään ja varmistetaan jyrsöksen kuivumista. Hyvissä sääoloissa riittää kaksi kääntökertaa, jonka jälkeen kuiva turve karhetaan saran keskelle pitkittäin karheeksi. Kuivia jyrsöksiä kootaan yleensä useampia, 2 7 satoa samaan karheeseen. Karhe kuormataan hihnakuormaajalla viereisellä saralla kulkevaan traktorivetoiseen perävaunuun ja kuljetetaan auma-alueelle. Auma-alueelle kipattu jyrsinturve siirretään ja tiivistetään puskutraktorilla varastoaumaan.

Lahnasnevan tuotannossa käytetään tuotantolaitteiden vetokalustona 4 5 pyörätraktoria sekä aumauksessa yhtä tela-alustaista puskutraktoria tai rinnekonetta. 7 Tuotantoalueen käyttö puupolttoaineen varastointiin Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta tai puunjalostuslaitoksilta (esim. hakkuutähde, harvennuspuu ja puru). Puupolttoaineiden kokonaismäärä on alle 5 000 t/a. Mahdolliset puupolttoaineet varastoidaan lyhytaikaisesti auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan yleensä turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Metsäpolttoaine-erien haketus kestää kerrallaan 1 3 vuorokautta ja hake toimitetaan asiakkaalle yleensä suoraan haketuksen jälkeen ilman hakkeen varastointivaihetta. Hakettamisen aiheuttama pöly ja melu ovat verrannollisia normaaliin puuston hakkuu- ja korjuutoimintaan. Puupolttoaineen vähäisestä varastoinnista tai haketuksesta ei aiheudu pöly- eikä meluhaittaa ympäristölle. Suolta tuotannon yhteydessä kertyvät kannot ja liekopuut kootaan erikseen osoitetuille kantovarastoalueille, jotka sijaitsevat auma-alueiden yhteydessä. Kertyneiden kanto- ja liekopuumäärien ollessa haketusyksikölle riittävät, ne haketetaan ja toimitetaan turpeen seospolttoaineena asiakkaille. Puupolttoaineiden varastointi ja toimittaminen samassa logistisessa ketjussa turvepolttoaineiden kanssa energiatuotantoon vähentää kuormitusta sekä kuljetuksesta ja poltosta aiheutuvia päästöjä. Muut rakenteet ja laitteet Työkoneiden liikkumista varten työmaalle rakennetaan 33 rumpua. Tukikohta-alueelle ei rakenneta kiinteitä rakennuksia, vesijohtoa eikä sähköliittymää. Perustamisvaiheessa tukikohta-alue raivataan ja sorastetaan. Poltto- ja voiteluaineet Vuotuiselle jyrsinturvetuotannon tavoitemäärälle, 60 000 MWh, laskettu kevyen polttoöljyn kulutus on noin 60 000 litraa. Tuotantotyöhön käytetty traktoripolttoaineen määrä voi vaihdella vuosittain merkittävästi lähinnä tuotanto-olosuhteista johtuen. Runsassateisena kesänä polttoaineen käyttö on selvästi vähäisempää. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan yhteen tai kahteen 2 000-5 000 litran valuma-altaalliseen terässäiliöön tai muihin säiliöihin, joiden rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoainesäiliöt sijoitetaan työmaan tukikohtaan tai eri varastoalueiden yhteyteen. Polttoaineen varastopaikat sorastetaan ja rakennetaan turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Vetokaluston ja työkoneiden voiteluaineiden vaihtotarve tai kulutus voi vaihdella merkittävästi tuotantokauden sääolosuhteista ja koneiden käyttötuntimääristä riippuen. Keskimääräisissä olosuhteissa kolmen vetotraktorin ja yhden aumauskoneen voiteluöljyn kulutus on noin 150 kg/tuotantokausi. Hakuyksikön työkoneiden ja vetokoneiden muiden voiteluaineiden kulutus on noin 15 20 kg/tuotantokausi. Turvetyömaalla varastoitavien traktori- ja aumauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa, yleensä lukittavassa varastotilassa.

8 Liikenne ja liikennejärjestelyt Tieyhteys Pulkkilan keskustaajamasta Lahnasnevan turvetuotantoalueelle lähtee nelostien (VT 4) ja Vihannintien risteyksestä (maantie 88), josta ajetaan 13,5 km Vihannin suuntaan. Risteyksestä käännytään oikealle rakennettavalle Lahnasnevan työmaatielle. Rakennettava työmaatie (noin 3,86 km) johtaa työmaan tukikohtaan sekä auma-alueille 1 ja 2. Auma-alueiden yhteyteen rakennetaan kääntöpaikat täysperävaunuyhdistelmille. Asiattomien työmaalla liikkumisen estämiseksi työmaatie varustetaan lukittavalla puomilla. Tuotantoaikana, touko syyskuussa työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän kuljettajiensa henkilöautoliikennettä sekä tuotantokentillä ja turveteillä tapahtuvaa traktoriliikennettä. Varsinaisten tuotantopäivien (30 50) aikaisen henkilö- tai pakettiautoliikenteen määrä on keskimäärin 5 6 autoa vuorokaudessa. Lahnasnevan jyrsinturpeen toimitus on mahdollista ympäri vuoden. Turpeen toimituksen vuotuinen ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti. Työmaalla tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisijaisesti Oulun alueen turveasiakkaille. Vuotuinen toimitusmäärä on noin 60 000 m 3 ja toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on 20 40 kuormaa vuorokaudessa. Satunnaista liikennettä aiheuttavat myös yksittäiset tuotanto- ja kuormauskaluston siirrot sekä Turveruukki Oy:n henkilöstön työmaakäynnit. Turvetuotantoalueen jälkihoito ja -käyttö Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä. Vesiensuojelua jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön, esimerkiksi metsätalous- tai viljelymaaksi tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Mahdollinen jälkihoitovaiheen vesien tarkkailu toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa, mutta suopohjan tuotannon jälkeisen uusiokäyttömuodon valitsee ensisijaisesti maanomistaja. Alueen uusiokäytön suunnittelu on järkevää toteuttaa maanomistajien, tuottajaorganisaation ja ympäristöviranomaisten yhteistyönä. Toiminnanharjoittaja tekee alueen uusiokäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Ajoissa tehty uusiokäytön suunnittelu on tärkeää, sillä tuotantotoiminnan loppuvuosina voidaan ennakoida suon tulevia jälkikäyttömuotoja esimerkiksi ojitusjärjestelyillä ja maansiirroilla. Ennakkosuunnittelu mahdollistaa myös suon eri uusiokäyttömuotojen järkevän toteuttamisen vaiheittain eri alueiden poistuessa tuotannosta. Lahnasnevan tuotantoalueelle on laadittu alustava uusiokäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty alueen eri uusiokäyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Mikäli osalla alueesta siirrytään uusiokäyttöön lupakauden aikana, hakija tulee

esittämään asiaa koskevat suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ennen uusiokäyttöön siirtymistä. 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Lahnassuon kaikkien tuotantolohkojen vedet johdetaan kokoojaojissa kolmen laskeutusaltaan kautta pumppualtaaseen, josta vedet pumpataan tuotanto- ja syyskunnostusaikana pintavalutuskentälle, jonka pinta-ala (6,7 ha) ylittää vähimmäisvaatimuksen, joka on 3,8 % kentän kokonaisvalumaalueesta. Pintavalutuskentältä vedet laskevat keräilyojan ja mittapadon kautta laskuojaan ja edelleen Naarastenojan ja Lamujoen kautta Siikajokeen. Tuotantokauden ulkopuolisena aikana tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaiden ja settipato-/virtaamansäätöpatorakenteen kautta pintavalutuskentän ohi laskuojaan ja edelleen alapuoliseen vesistöön. Pintavalutuskentän kokonaisvaluma-alue on noin 138 ha, josta tuotantoaluetta on noin 121 ha sekä auma-, reuna- ja tiealuetta noin 17 ha. Pintavalutuskenttäalueen vallitsevia suotyyppejä ovat kentän eteläosalla isovarpuinen räme ja keskiosalla rahkaräme. Pintavalutuskentän keskimääräinen turvevahvuus on noin 1,8 m. Pintavalutuskenttä on ojittamatonta aluetta. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusaltaat puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa, kun altaan lietetila on täynnä lietettä. Sarkaoja-altaat puhdistetaan lietteestä aina tarpeen mukaan tuotantokauden aikana. Lahnasnevan vesiensuojeluratkaisut on toteutettu eri tutkimusten perusteella laadittujen suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapito-ohjeiden mukaisesti. Alueella toteutetaan BAT-tekniikkaa. Vesiensuojelurakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöhallintajärjestelmä Turveruukki Oy:ssä on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO 14000 mukaiset vaatimukset. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Turvetuotannon merkittävimmät päästöt kohdistuvat vesistöön. Turvetuotantoalueelta lähtevän veden kiintoaineen, humuksen ja ravinteiden pitoisuudet ovat suurempia kuin luonnontilaisen suon pitoisuudet. Lisäksi turvetuotantoalueen valumavesi sisältää rautaa, mikä yhdessä humuksen kans-

sa aiheuttaa veden ruskean värin. Erot vesien laadussa eri soiden välillä saattavat olla huomattavan suuria. Myös samalta suolta tulevien vesien laadussa on eroja eri vuosien välillä mm. hydrologisista tekijöistä johtuen. Lahnasnevan valumavesien laskureitillä on tarkkailtu vedenlaatua ennakkotarkkailunäytteillä. Suolta lähtevän veden määrää ei ole tarkkailtu. Lahnasnevan kunnostus- ja tuotantovaiheen valumavesien määrää ja laatua sekä kuormitusta on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotannon vuosien 2000 2005 kuormitustarkkailuraporttien tietojen perusteella. 10 Kuntoonpanovaihe Kuntoonpanovaiheessa suon alivalumat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon tilanteesta, koska suohon varastoituneet vedet pääsevät purkautumaan. Vaikutusten suuruus riippuu suon vetisyydestä ja turvekerroksen paksuudesta. Vaikutukset valuntaan ovat voimakkaimmillaan suon peruskuivatusvaiheessa, joka kestää 3 6 vuotta. Jos turvetuotantoon valmisteltava alue on valmiiksi metsäojitettu, kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä edeltävään tilanteeseen verrattuna. Lahnasnevan tuotantoon suunnitellusta alueesta on noin 65 % jo metsäojitettua aluetta. Kuntoonpanovaiheessa valunnan vaihtelu eri vuosina on eri soiden välillä ja samallakin suolla kunnostustöiden vaiheesta ja hydrologisista oloista riippuen suurta. Suurimmillaan valumat ovat yleensä keväällä, jolloin valuma voi hetkellisesti olla satoja l/s km 2. Myös rankkojen kesäsateiden aikana hetkelliset valumat voivat olla suuria. Kuntoonpanosoiden keskivaluma on ollut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella vuosien 2000 2005 keskiarvona seuraava (talvella ja keväällä valumia ei ole mitattu vuoden 1999 jälkeen): talvi (1997 1998) 10 l/s km 2 kevät (1997 1999) 64 l/s km 2 kesä 13,9 l/s km 2 syksy 12,2 l/s km 2 Kuntoonpanovaiheen vaikutukset valumaveden laatuun vaihtelevat mm. suotyypin mukaan. Turpeeseen aikaisemmin sitoutuneet aineet vapautuvat kuivatusvaiheessa valumavesiin. Usein kiintoaineen, liuenneen orgaanisen aineen, fosforin, typen, erityisesti epäorgaanisen typen sekä raudan pitoisuudet kasvavat. Aina selvää pitoisuuksien kohoamista ei kuitenkaan tapahdu, tai kohoaminen havaitaan vain jonkin aineen kohdalla.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoilta, joista suurimmalla osalla kuntoonpanovaiheen vesienkäsittelymenetelmänä on ollut pintavalutus, lähtevän veden keskimääräinen laatu vuosina 2000 2005 on ollut seuraava (n = soiden lukumäärä): 11 n Kiinto-aine COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N kpl mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l Talvi 26 6,9 35 75 1 517 785 Kevät 15 7,8 30 49 1 088 442 Kesä 44 9,1 47 62 1 274 313 Syksy 20 4,9 36 47 1 460 650 Tuotantovaihe Turvetuotantoa varten ojitetulla suolla kuiva pintakerros vähentää pintavaluntaa ja lisää veden imeytymistä turpeeseen. Yleensä valuntahuiput ovat turvetuotantoalueella luonnontilaista pienempiä, koska veden varastointikyky on turvesuolla suurempi. Veden varastointitilavuus riittää kuitenkin yleensä tasaamaan vain pieniä valumahuippuja. Rankkasateen aikana turpeen vedenvarastointikapasiteetti voi ylittyä, jolloin suohon imeytyvä ylimääräinen vesi purkautuu nopeasti. Tiheä kuivatusojasto nopeuttaa veden kulkeutumista ja tämä voi näkyä äkillisinä ylivirtaamapiikkeinä. Uusilla ja paksuturpeisilla turvetuotantoalueilla on enemmän vedenvarastointikykyä kuin vanhoilla, mataloituneilla turvekentillä. Turvetuotantosuon valuntahuippuja voidaan tasoittaa vesiensuojelutoimilla, kuten vähentämällä ojien kaltevuutta ja asentamalla sarkaojien päihin päisteputkia ja lietteenpidättimiä sekä virtaamansäätöpadoilla ja laskeutustilavuuden lisäämisellä. Suurimmat valumat esiintyvät kevättulvan aikana, mutta myös rankkojen kesäsateiden yhteydessä hetkelliset valuntahuiput voivat olla huomattavan suuria. Virtaamahuippuja voidaan hallita vesien pumppauksella vesiensuojelurakenteisiin. Syksyllä keskivaluma on yleensä kesäkautta suurempi. Talvella valunta saattaa loppua pitkäksi aikaa kokonaan. Myös kuivana kesänä valunta voi tyrehtyä. Turvetuotannon vaikutukset kokonaisvalumiin ja alivalumiin ovat yleensä pieniä. Lahnasnevan valumavedet tullaan johtamaan vesistöön pintavalutuskentän kautta, jolle vedet pumpataan sulan maan aikana. Talvella vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta vesistöön.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten (pvk) ja laskeutusaltaallisten (la) tarkkailusoiden vedenlaadun tarkkailutulokset eri vuodenajoilta vuosina 2000 2005 (n = soiden lukumäärä keskimäärin vuodessa): 12 Vuodenaika Vesiensuojelu n Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N kpl mg/l mg/l µg/l µg/l Talvi La 3 12 26 103 2 099 Kevät La 3 16 23 58 1 616 Kesä Pvk 14 4,9 38 55 1 134 Syksy Pvk 3 2,0 20 28 1 003 Pintavalutuskentiltä lähtevän veden laatu on vaihdellut huomattavasti eri soilla. Myös epäorgaanisten ravinteiden osuuksissa kokonaisravinteista on suurta vaihtelua soiden välillä. Pohjois-Pohjanmaan alueen pintavalutuskentällisiltä tarkkailusoilta kesän ylivalumien aikana mitattuja ominaiskuormituslukuja (brutto) vuosina 2000 2005: Vuosi n q Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N kpl l/s/km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d 2000 3 50,4 223 1 208 1,4 42 2001 5 29,8 25 652 0,6 20 2002 5 31,6 149 1 113 1,2 38 2003 12 50,9 238 1 682 2,3 100 2004 18 52,3 872 1 788 2,5 95 2005 10 33,1 184 650 1,0 29 Keskiarvo 41,4 282 1 182 1,5 54 Arvio Lahnasnevan turvetuotannon aiheuttamasta kuormituksesta Lahnasnevalla suunnitellaan otettavaksi tuotantoon yhteensä 120,8 ha, minkä lisäksi alueelle tulee noin 2,0 ha auma-alueita. Alueen vedet johdetaan kolmelle laskeutusaltaalle ja pumpataan niiden jälkeen sulan maan aikana pintavalutuskentälle. Tuotantokauden ulkopuolisena aikana vedet ohjataan laskeutusaltaista virtaamansäätöpadon kautta pintavalutuskentän ohi vesistöön. Lahnasnevan vesistökuormitusta on tarkasteltu erilaisissa virtaamatilanteissa kesäaikana ja eri vuodenaikoina suon kunnostus- ja tuotantovaiheessa Pohjois-Pohjanmaan alueen turvetuotantoalueiden keskimääräisten vuosien 2000-2005 ominaiskuormituslukujen perusteella. Kesän ylivalumatilanteen kuormitukset on arvioitu pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Kuormitusarviossa käytettyihin ominaiskuormituksiin sisältyy virhelähteitä sekä tarkkailusoiden keskinäisen erilaisuuden että sääolosuhteiden vuosittaisten vaihteluiden takia. Käytetty aineisto kuitenkin perustuu pääosin laajaan ja pitkäjänteiseen tarkkailutoimintaan, joten sitä voidaan pitää verrattain luotettavana.

Vuositasolla Lahnasnevan vesistökuormituksen (brutto) arvioidaan olevan kunnostusvaiheen aikana noin 2 090 kg/a kiintoainetta, vajaat 31 500 kg/a COD Mn, 30 kg/a fosforia ja 1 300 kg/a typpeä. Vuorokausikuormitukset ovat suurimmat keväällä tai talvella. Talviaikaisen laskenta-aineiston pienuus lisää vuosikuormitusarvion epävarmuutta. Lahnasnevan nettovesistökuormituksen arvioidaan olevan kunnostusvaiheen aikana noin 1 330 kg/a kiintoainetta, 21 kg/a fosforia ja 1 100 kg/a typpeä. Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailussa pääosalla kuntoonpanovaiheen soista on ollut käytössä ympärivuotinen pintavalutus, mistä johtuen arvioissa käytetyt ominaiskuormitusluvut ovat tässä tapauksessa vuositasolla joidenkin parametrien osalta kuntoonpanovaiheessa pienemmät kuin tuotantovaiheessa. Arvio Lahnasnevan (123 ha) turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen kuormituksesta (brutto) eri vuodenaikoina ja vuositasolla: 13 Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N kg/d kg/d kg/d kg/d Talvi 4,7 106 0,10 5,5 Kevät 6,7 145 0,17 4,8 Kesä 7,5 64 0,07 1,7 Syksy 3,0 42 0,05 1,5 Vuosi kg/a 2 090 31 476 32 1 287 Lahnasnevan tuotantovaiheen bruttokuormitukseksi keskimääräisessä virtaamatilanteessa on arvioitu noin 4,9 kg/d kiintoainetta, 32 kg/d COD Mn, 0,04 kg/d fosforia ja 1,0 kg/d typpeä. Ylivalumatilanteessa kuten kesän rankkasateilla kuormitus voi olla selvästi keskimääräistä suurempaa, kun se vastaavasti alivalumakausina jää keskimääräistä pienemmäksi. Lahnasnevan tuotantovaiheen kuormitus jakautuu melko tasaisesti eri vuodenajoille, mutta päiväkuormitukset ovat selvästi suurimmat keväällä, koska vuodenaika on pituudeltaan lyhin. Vuositasolla bruttokuormituksen arvioidaan olevan noin 6 100 kg/a kiintoainetta, 13 000kg/a COD Mn, 37 kg/a fosforia ja 800 kg/a typpeä. Vuositasolla nettokuormituksen (ojittamatoman suon taustakuormitus vähennetty) arvioidaan olevan noin 5 000 kg/a kiintoainetta, 25 kg/a fosforia ja 520 kg/a typpeä. Arvio Lahnasnevan (123 ha) turvetuotantoalueen tuotantovaiheen kuormituksesta (brutto) eri vuodenaikoina ja vuositasolla: Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N kg/d kg/d kg/d kg/d Talvi 7,1 12,8 0,09 1,6 Kevät 139 172 0,48 11,0 Kesä 4,9 32 0,04 1,0 Syksy 4,8 36 0,06 2,2 Vuosi kg/a 6 134 13 027 37 806

14 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Lahnasnevan turvetuotantoalueella ei normaaliolosuhteissa aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Päästöt ilmaan Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Liikkuminen kuivalla turvekentällä sekä turpeen siirtely kuormauksen, aumauksen ja lastauksen yhteydessä aiheuttavat pölyämistä. Pölyämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Tuotantomenetelmistä imuvaunu aiheuttaa eniten pölyämistä erityisesti silloin, kun turve on tummaa ja pitkälle maatunutta. Nykyisin imuvaunuihin on saatavana pölyerottimia. Pölyhaitan esiintymiseen puolestaan vaikuttavat suon sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy talvikauteen. Pölyämisen esiintyminen yli 100 metrin päässä riippuu taustalaskeuman määrästä siten, että noin 300 metriin asti turvepöly voi yksin muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Yli kilometrin päässä turvepöly ei tutkimuksen mukaan juurikaan lisää laskeumaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, ajo aumaan ja auman muotoilu) aikana ja erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli), vaikutusalue saattaa olla suurempi. Ajoittain pölyä voi kulkeutua hyvinkin kauas tuotantoalueesta, jos pöly pääsee nousemaan korkealle ilmavirtausten mukana. Luonnollisen taustalaskeuman rajana on pidetty arvoa 1 g/m 2 /kk, jossa voi myös esiintyä ajallista ja paikallista vaihtelua. Melu Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana, yleensä loka-huhtikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste ja sen kunto sekä tien pituuskaltevuus. Turpeen toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Tuotanto- ja toimituskausien välisinä aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua. Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä tiehen, tien ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannon meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetuksen aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi.

Useimpien työvaiheiden aikana ympäristömelulle annetut ohjearvot eivät ole aikaisemmissa mallitarkasteluissa tai kontrollimittauksissa ylittyneet tuotantokentän ulkopuolella. Meluisimpien työvaiheiden (kunnostustoimet, palaturpeen keräys) päiväaikainen ohjearvo 55 db voi ylittyä 200 300 metrin etäisyydellä ja yöaikainen ohjearvo 50 db 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turpeen kokoamisen aiheuttama melutaso oli neljällä Vapo Oy:n suolla tehdyissä tutkimuksissa noin 100 150 metrin etäisyydellä melulähteestä noin 50 db. Eri tuotantovaiheissa melutaso vaihtelee koneiden lähellä välillä 76 95 dba. Myös äänenpainetasot eri taajuuksilla vaihtelevat, millä on vaikutusta äänen kulkeutumiseen. Kaikista laajimman meluvyöhykkeen aiheuttaa syklonilla varustettu imuvaunu, jonka aiheuttama 55 db:n meluvyöhyke voi ulottua noin 1 km:n etäisyydelle melulähteestä. 15 Jätteet Lahnasnevan tuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä lukuun ottamatta vähäisiä. Vuosittain syntyvät jätemäärät kirjataan työmaapäiväkirjaan jätejakeittain. Jätteiden keräämistä varten työmaalle sijoitetaan erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys tehdään Pulkkilan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Lahnasnevan turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Jätteiden haitallisuutta vähennetään ohjeistamalla työmaan jätteiden keruu ja käsittely. Työmaan jätteiden käsittelyohjeet sisältävä jätehuoltosuunnitelma on liitteenä kaikissa turvetuotantoa ja soiden kunnostusta koskevissa urakkasopimuksissa. Turveruukki Oy valvoo työmaan jätteiden käsittelyä vuosittain muun työmaavalvonnan yhteydessä tuotantoaikana ja syksyn lopputarkastuksessa. Työmaalla syntyvää kierrätettävää jätettä on lähinnä metalliromu, jota syntyy koneiden ja laitteiden korjauksessa sekä käytöstä poistetusta tuotantokalustosta. Metalliromu kerätään tukikohta-alueelle sille erikseen osoitettuun paikkaan ja toimitetaan tilanteen mukaan kunnan osoittamaan hyötyjätteiden keruupaikkaan tai suoraan metallijätteen käsittelijälle. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Sijaintipaikan ja ympäristön nykytila Lahnasneva on valtaosaltaan metsäojitettua aluetta. Tuotantoon suunnitellusta alueesta on noin 65 % ojitettua aluetta. Ojittamatonta aluetta on paikoin vielä alueen pohjoisosassa Kärenahonsaaren ympäristössä. Lahnasnevan länsipuolella sijaitsee noin 8 ha:n suuruinen Lahnasjärvi, joka on kuivattu vuosikymmeniä sitten. Järvi on umpeenkasvanut ja suokasvillisuuden peittämä lukuun ottamatta pieniä avovesialueita. Lahnasjärvestä vedet virtaavat kaivetun Lahnaskanavan kautta Lahnasnevan eteläreunaan Naarastenojaan ja edelleen noin 9 kilometrin matkan yhtyen Lamujo-

keen. Lahnasnevan itäreuna rajoittuu Vapo Oy:n Kivinevan turvetuotantoalueeseen. Naarastenojan valuma-alueella sijaitsee myös Vapo Oy:n Jyletnevan turvetuotantoalue. Lahnasnevan suunnitellun tuotantoalueen luoteispuolella Savalonevan turvetuotanto-alueen (Turveruukki Oy) keskellä Lahnasmäen alueella on muinaismuistolailla suojeltu kohde, joka koostuu useista rakkakuopista. Rakkakuopat ovat ilmeisesti saaliin säilytystä varten tehtyjä kivilatomuksia. Lahnasnevan lähiympäristössä ei sijaitse suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähin Natura-alue sijaitsee noin 4 kilometrin etäisyydellä suon länsipuolella. Se on Haapaveden ja Pulkkilan kuntien rajalla oleva Köyryrimmen alue, joka kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Lahnasnevalla on tehty kasvillisuuskartoitus vuonna 1996, jonka mukaan suon kasvillisuus ojitetuilla alueilla on pääosin isovarpurämemuuttumaa ja isovarpurämeojikkoa. Luonnontilaisempaa suokasvillisuustyyppiä edustavat alueen niukkaravinteiset nevarämeet ja länsireunan isovarpuräme. Linnustoinventointeja Lahnasnevan alueella on tehty vuosina 1997 ja 2006. Lahnasnevan linnusto on Pohjois-Pohjanmaan avosoiden sekä niiden reunarämeiden ja -metsien peruslajistoa. Lahnasnevan alueella tavattiin suolajeista runsaimmin liroa, joka kuuluu EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajistoon. Alueella esiintyi myös leppälintua, joka on metsälintulaji ja Suomen kansainvälisen suojelun vastuulaji (EVA). Luonnonsuojelulain uhanalaisista (46 ) ja erityisesti suojeltavista (47 ) lintulajeista ei tehty Lahnasnevan alueella havaintoja. Vuoden 2006 lintuselvityksen lajimäärä oli noin puolta pienempi kuin vuonna 1997 tehdyssä selvityksessä. Lajimäärän pienenemisen arveltiin johtuneen läheisen Vapo Oy:n Kivinevan turvetuotantoalueen laajentumisen vaikutuksista. 16 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lahnasnevalta etelään noin kilometrin päässä sijaitsee Latvan kylä ja lounaassa noin kilometrin päässä Linjaperän kylä, jossa lähin asuttu kiinteistö sijaitsee. Kylät ovat keskittyneet kantatien 88 varteen. Lahnasnevan lähiympäristö on asumatonta. Karttatarkastelun perusteella lähin rakennus (asumaton) sijaitsee noin 600 metrin päässä tuotantoalueen lounaispuolella Linjaperän kylällä. Lupahakemusta varten tehdyn tiedustelun mukaan Lahnasnevan alapuolisista Naarastenojan rantatiloista (47 tilaa) on rakennettu 13 % eli 6 tilaa, joista viidessä on asuttu ympärivuotisesti. Alueen hydrologia Tuotantoalue kuuluu Naarastenojan valuma-alueeseen (57.069). Naarastenojan valuma-alueen pinta-ala on 77,33 km 2 ja Lamujoen vesistöalueen pinta-ala on Jylhänrannan kohdalla 979 km 2. Tuotantoaluetta lähin jatkuvatoiminen virtaamanmittausasema sijaitsee Lamujoessa noin 10 kilometriä Naarastenojan ja Lamujoen yhtymäkohdan alapuolella lähellä Lamujoen ja Siikajoen yhtymäkohtaa. Lamujoen virtaamien keskimääräiset tunnusluvut jaksolle 1991 2000 ovat seuraavat: Keskivirtaama (MQ) 8,72 m 3 /s Ylivirtaama (HQ) 142 m 3 /s

17 Keskiylivirtaama (MHQ) 92, 8 m 3 /s Keskialivirtaama (MNQ) 1,4 m 3 /s Alivirtaama (NQ) 1,0 m 3 /s Naarastenojan valuma-alue on pinta-alaltaan 7,9 % Lamujoen valumaalueesta. Hakemuksessa Naarastenjoen virtaaman on arvioitu vastaavan suuruusluokaltaan valuma-alueosuuttaan Lamujoen virtaamasta. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Naarastenojan valuma-alue on valtaosin metsäojitettuja soita ja metsämaata. Lisäksi alueella on jonkin verran peltoja. Metsämaiden osuus on 6 340 ha ja maatalousmaiden osuus 812 ha. Vesistöjä Naarastenojan valuma-alueella on hyvin vähän eli noin 11 ha. Asutus ja pellot ovat keskittyneet kantatien 88 varteen. Naarastenojaan laskevat vetensä Lahnasnevan alapuolelle Vapo Oy:n Kivineva (177 ha) ja Jyletneva (109 ha). Lahnasnevan alapuolen vedenlaatua on tarkkailu ennakkoon viisi kertaa vuosien 2004 2006 aikana Lahnasojasta ja siihen yhtyvästä Latvanojasta. Latvanojan yhtyessä Lahnasojaan ojan nimi muuttuu Naarastenojaksi. Naarastenojan vedenlaatutietoja on pitemmältä ajanjaksolta ojan suualueelta noin 9 kilometrin päässä Lahnasnevalta. Lamujoen vedenlaatua on tarkasteltu Naarastenojan yhtymäkohdan ylä- ja alapuolelta. Lahnasojan (kanava) kautta Lahnasjärven suunnalta tulevat vedet olivat ennakkotarkkailuvuosina 2004 2006 hyvin tummia ja humus- ja ravinnepitoisia. Erityisesti vuosina 2004 ja 2005 kesäaikaiset veden fosfori-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat korkeita ja vesi oli hyvin sameaa. Fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista oli tuolloin suuri, mikä johtunee Siikajokilaaksossa esiintyvän rautafosfaatin esiintymisestä alueella. Vedenlaatu on ollut keväällä 2005 ja 2006 sulamisvesistä johtuen kirkkaampaa ja vähäravinteisempaa kuin muina ajankohtina, mutta toisaalta keväisin vedet ovat olleet happamia ja niiden puskurointikyky on ollut varsin heikko. Latvanojan vedet poikkeavat Lahnasojan vesistä laadullisesti valumaalueiden erilaisuudesta johtuen. Latvanojan valuma-alueella on asutusta ja peltoja, mutta Lahnasojan valuma-alue on lähes kokonaan suota. Keskimääräiset humuspitoisuudet Latvanojassa ovat noin puolta alhaisemmat kuin Lahnasojassa. Happamista humusaineista johtuen Latvanojan veden väri on ollut hieman vaaleampi ja ph korkeampi kuin Lahnasojassa. Latvanojan vedessä on myös enemmän fosforiyhdisteitä kuin Lahnasojan vesissä. Latvanojan yläosalta on otettu vain yksi näyte syksyllä 2004. Tuolloin veden ph-arvo oli Latvanojassa alhainen ja samalla veden puskurikyky lähes loppunut. Naarastenojan suulta vedenlaadun tarkkailutuloksia on turvetuotantoalueiden vesistötarkkailusta vuodesta 1985 lähtien. Vesistötarkkailussa on kuitenkin ollut välivuosia ja näytteitä ei ole joka vuodelta. Vuosien 1985 2005 tarkkailutulosten perusteella Naarastenojan vedenlaatu on välttävää. Vesi on humuspitoista, ravinteikasta ja väriltään tummaa. Vedessä on myös runsaasti rautaa ja kiintoainetta ja samalla vesi on sameaa. Naarastenojan happitilanne on yleensä kesäisin ollut tyydyttävä tai hyvä, mutta talvisin usein vain välttävä. Veden ph on yleensä ollut melko

lähellä neutraalia. Naarastenojan veden tumma väri johtuu lähinnä korkeista humuspitoisuuksista (COD Mn ) ja korkeista rautapitoisuuksista. Naarastenojan veden ravinnepitoisuudet ovat olleet talvisin selvästi korkeammat kuin kesäisin. Veden ravinteista suuri osa on ollut epäorgaanisessa muodossa. Kokonaisfosforista suurin osa on ollut fosfaattina ja kokonaistypestä ammoniumtyppenä. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet melko korkeita sekä kesällä että talvella. Naarastenojan vedenlaadussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, kun verrataan vuosien 1985 1999 ja 2000 2005 vedenlaatuja. Keskimääräisissä kokonaistyppipitoisuuksissa on havaittavissa lievää laskua vuosina 2000 2005 verrattuna vuosiin 1985 1999. Vertailujaksojen havaintojen lukumäärissä on kuitenkin eroja ja typpipitoisuuksien ero voi johtua tästä. Lamujoessa vesistötarkkailun yläpuolinen havaintopaikka sijaitsee 2 km Naarastenojan yhtymäkohdan yläpuolella Junnonojalla ja alapuolinen havaintopaikka 2 km yhtymäkohdan alapuolella Koskenrannalla. Naarastenojan yhtymäkohdan ylä- ja alapuolella on vuosien 1973 2002 keskimääräisissä vedenlaaduissa ollut vain vähän eroja. Naarastenojan keskimääräinen vedenlaatu on kuitenkin heikompi verrattuna Lamujoen keskimääräiseen vedenlaatuun. Lamujoen vedessä on Naarastenojaan verrattuna vähemmän ravinteita ja rautaa ja veden sameus on vähäisempi. Naarastenojan virtaamat ovat kuitenkin Lamujoen virtaamiin verrattuna pieniä (Naarastenojan keskivirtaama noin 8 % Lamujoen keskivirtaamasta) ja pitoisuuksien laimeneminen nopeaa, joten Naarastenojasta tulevilla vesillä ei ole ollut havaittavia vaikutuksia Lamujoen vedenlaatuun. 18 Kalatalous Tiedot Lahnasnevan alapuolisen Lamujoen kalastosta ja kalastuksesta on saatu Lamujoella vuonna 2000 tehdystä kalastustiedustelusta, joka kattoi Lamujoen Ruonasenojalta (noin 5 km Piippolan alapuolella) lähtien jokisuulle. Naarastenojan tiedot perustuvat vesialueen kalastusoikeuksien omistajan antamiin tietoihin ja tätä hakemusta varten tehtyyn tilakohtaiseen tiedusteluun. Vuoden 2000 kalastustiedustelun mukaan Lamujoen rakennettujen rantatilojen omistajista kalasti 44 % eli yhteensä 71 taloutta. Kalastukseen osallistui taloudesta keskimäärin 2,0 henkilöä, joten kalastajia oli yhteensä noin 140. Kalastus tapahtui pääasiassa verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja mato-ongilla. Verkkokalastusta harjoitettiin lähinnä alkukesällä touko kesäkuussa. Kokonaissaalis Lamujoella vuonna 2000 oli noin 1 350 kg, mistä haukea oli 37 %, särkeä 24 %, lahnaa 12 %, ahventa 11 % sekä kirjolohta 10 %. Muita kalalajeja saatiin vähän. Talouskohtainen saalis oli 19 kg. Todellisuudessa kokonaissaalis on esitettyä suurempi, sillä Lamujoella kalastaa myös jokivarren ulkopuolisia kalastajia ainakin heittovavoilla. Heillä kalastus painottuu koskialueille istutetun pyyntikokoisen kirjolohen ja taimenen sekä harjuksen pyyntiin. Kalastusta haittaavina tekijöinä kyselyssä mainittiin kalojen makuvirheet sekä pyydysten likaantuminen. Lamujoen kalastoon kuuluvat ainakin hauki, ahven, lahna, kirjolohi, taimen, harjus, made, särki, säyne, kiiski, kivennuoliainen, kivisimppu, salakka ja

mutu. Lamujokeen on istutettu viime vuosina kirjolohta, taimenta, puronieriää, harjusta ja rapua. Lamujoella on nykyisin istutuksista peräisin oleva pyyntivahva rapukanta Laakkolan alapuolisella Lamujoella sekä ainakin paikoin Laakkolan yläpuolella Piippolan kunnan alueella Kortteiselle asti. Naarastenoja kuuluu Launolan osakaskunnan vesialueisiin. Launolan osakaskunnan esimiehen mukaan Naarastenoja on alaosaltaan aikoinaan kaivamalla syvennetty kanava, jonka kalatalouskäyttö on hyvin vähäistä. Ojalla voi olla lähinnä satunnaista onkikalastusta. Oja on varsin pitkä ja se voinee toimia jossain määrin kevätkutuisten kalalajien lisääntymisalueena. Tiedustelun piiriin tulivat kaikki Naarastenojan rantatilat (47 kpl) eli noin 9 kilometrin matkalta Lahnasnevalta Lamujoelle. Tiedustelu lähetettiin uusintakyselynä siihen vastaamattomille, minkä jälkeen lopullinen vastausprosentti oli 76,6 (36 vastausta). Tiedusteluun sisältyi myös vesistön muun käytön kysely. Tiedustelun tulosten mukaan Naarastenojan kalastus oli erittäin vähäistä. Vain kaksi henkilöä oli ilmoittanut kalastaneensa Naarastenojasta vuonna 2006. Pyydyksinä olivat merta, heittovapa ja mato-onki. Saalista ei ollut tullut tai ainakaan tietoja ei ilmoitettu. Yhden vastaajan mielestä kaloissa oli makuvirheitä, jotka heikentävät kalojen käyttökelpoisuutta. Molemmat kalastaneet totesivat pyydysten likaantumisen olevan voimakasta ja vaikeuttavan pyyntiä paljon. Likaantumisen syyksi esitettiin turvetta ja mutaista vettä. Yksi kalastaja oli kokeillut ravustusta Naarastenojassa, mutta ei ollut saanut rapuja. 19 Muut vesistön käyttö Naarastenojan vesistön käyttö on vähäistä. Rantatiloista 10 %:ssa (5 tilaa) on asuttu ympärivuotisesti. Tiedustelun mukaan yksikään rantatiloista ei käyttänyt Naarastenojan vettä mihinkään tarkoitukseen. Pohjavesiolot Lahnasnevan suunnitellun tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue, Oltavankankaan pohjavesialue, sijaitsee noin 2 kilometrin etäisyydellä suon eteläpuolella. Se kuuluu pohjavesiluokkaan III (muu pohjavesialue). Idässä on noin 2,5 km:n päässä valtatien 88 molemmin puolin Patalankangas-Ritokangas -pohjavesialue, joka kuuluu luokkaan I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Lahnasnevalta kaakkoon noin 5 km päässä sijaitsee Hyppyrinharjun pohjavesialue, joka kuuluu luokkaan I. Pöly, melu ja liikenne Lahnasnevan lähiympäristössä sijaitsevat muut turvetuotantoalueet aiheuttavat omalta osaltaan pölyämistä ja melua. Lähiympäristössä ei ole tiedossa turvetuotannon ja tieliikenteen lisäksi muita pölyämistä tai melua aiheuttavia toimintoja. Turvekuljetukset tapahtuvat päällystämättömältä tieltä kantatielle nro 88 lähelle Latvan kylää ja sitä pitkin valtatielle nro 4 Oulun suuntaan. Lahnasnevalle johtavan päällystämättömän tien varressa ei ole kiinteistöjä, joita tuotantoalueelle tapahtuva liikenne voisi häiritä.

20 Muut Siikajoen vesistön kuormittavat toiminnat Siikajoki alkaa Pyhännän kunnan alueelta useiden pienten latvajokien yhtymäkohdasta ja virtaa Kestilän, Pulkkilan ja Rantsilan kuntien kautta laskien Siikajoen kunnan alueella Perämereen. Siikajoen vesistöön on rakennettu Uljuan ja Kortteisen tekoaltaat. Molempien tekoaltaiden rakentaminen on liittynyt vesistötöihin, joiden tavoitteena on ollut ehkäistä tulvia, parantaa kuivatusta ja edistää voimataloutta. Pistekuormituksen osuus on noin 4 6 % Siikajoen vesistön kokonaiskuormituksesta. Loppuosan kuormituksesta aiheuttaa hajakuormitus, josta merkittävin on maatalous. Siikajoen vedenlaatuun vaikuttavat huomattavasti myös tekoaltaat sekä suoraan altaissa tapahtuvina vedenlaatumuutoksina että säännöstelyn aiheuttamana rantojen kulumisena. Siikajoen valuma-alueesta on lähes puolet suota ja alueella on runsaasti turvetuotantoa. Vuonna 2005 Siikajoen vesistöalueella oli 33 turvetuotantoaluetta, joista kolme oli kokonaan kuntoonpanovaiheessa ja lopuilla oli tuotantoa. Tuotantopinta-ala oli 3 042 ha. Tuotannosta poistuneita alueita ilmoitettiin olevan 457 ha ja tuotantoa varten kunnostettavana oli 323 ha. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Lahnasnevan alueella ei ole uhanalaisia suotyyppejä eikä uhanalaisia tai harvinaisia kasveja, joiden esiintymiseen turvetuotannon aloittaminen vaikuttaisi. Alueen kasvillisuutta ovat muokanneet eri aikoina tehdyt ojitukset. Karun kasvillisuuden vuoksi alueen linnusto on melko vähälajinen eivätkä turvetuotannon aiheuttamat muutokset linnustoon siksi ole kovin merkittäviä. Alueella on tavattu muutamia silmälläpidettäväksi luokiteltuja lintulajeja, joita ei esiinny alueella turvetuotannon aloittamisen jälkeen. Lahnasnevan lähiympäristössä ei ole suojelualueita tai kalataloudellisesti tai luonnonsuojelullisesti arvokkaita pienvesiä, joihin tuotantotoiminnalla voisi olla vaikutusta. Suon kunnostaminen turvetuotantoon aiheuttaa paikallisia muutoksia suon kasvillisuuteen ja maisemaan. Vaikutus pintavesiin Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöitymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina, jotka ovat mm. arvokalastolle epäedullisia. Turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutukset riippuvat paljon valuntatilanteesta. Lahnasnevan turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Naarastenojassa (F = 77,33 km 2 ) sekä Lamujoessa Jylhänrannan kohdalla (F 979 km 2 ). Naarastenojan veden humuspitoisuuteen Lahnasnevan kuormituksella arvioidaan olevan vaikutusta lähinnä kuntoonpanovaiheessa, jolloin COD Mn - arvo nousee kesällä kuormituksen vaikutuksesta vajaat 1,5 mg/l ja talvella 4,4 mg/l. Tuotantovaiheessa COD Mn -arvon muutokset ovat vähäisiä varsinkin, kun pitoisuuslisäyksiä verrataan Naarastenojasta kesäaikana mitattuun humustasoon (COD Mn keskimäärin 24 mg/l). Kuormituksen aiheuttamat

kiintoaineen pitoisuuslisäykset arvioidaan kesäaikana pieniksi (0,1 0,2 mg/l); kiintoainepitoisuus nousee eniten tuotantovaiheessa talvella (0,29 mg/l). Lahnasnevalta tuleva orgaanisen aineen kuormitus voi lisätä Naarastenojan veden humuspitoisuutta ja tummuutta suon kuntoonpanovaiheessa. Tuotantovaiheessa vaikutukset veden väriin ja kiintoainepitoisuuteen arvioidaan melko pieniksi. Lahnasnevan turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttamat laskennalliset fosforin ja typen pitoisuuslisäykset Naarastenojassa ovat suuria sekä kuntoonpano- että tuotantovaiheessa erityisesti talven alivirtaamatilanteessa. Kesällä pitoisuuslisäykset ovat pienempiä kuin talvella, mutta pitoisuusvaikutukset ovat kuitenkin selviä. Kesän keskimääräisessä virtaamatilanteessa Naarastenojan typpipitoisuuden arvioidaan nousevan Lahnasnevan kuntoonpanovaiheen aikana 38 µg/l ja tuotantovaiheessa 24 µg/l; fosforin osalta pitoisuuslisäykset ovat 1 2 µg/l. Naarastenojassa todettu fosforipitoisuustaso on ollut keskimäärin 76 µg/l, joten Lahnasnevan kuormituksen aiheuttama fosforilisäys on tähän tasoon nähden vain noin 2 %. Typen osalta pitoisuusvaikutus on hieman suurempi, noin 4 % Naarastenojassa todetusta pitoisuustasosta (888 µg/l). Ojan nykyisellään rehevä tila huomioon ottaen turvetuotantoalueen ravinnekuormitus ei kuitenkaan merkittävästi muuta ojan rehevyystasoa. Lamujoessa Jylhänrannan kohdalla Lahnasnevan kuormituksella ei ole käytännössä vaikutuksia vedenlaatuun. Kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset laimentuvat niin suureen vesimäärään, ettei ravinnepitoisuuksissa, veden värissä tai kiintoainepitoisuudessa ole havaittavissa muutoksia. 21 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Naarastenojan kalataloudellinen merkitys on vähäinen, joten seuraavassa on arvioitu Lahnasnevan kuormituksen vaikutuksia Lamujoessa. Lamujoen lisääntyvä kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Kevätkutuisista kalalajeista vedenlaadun suhteen vaateliain on harjus, jonka kannat ovat Lamujoen vesistöalueella taantuneet. Harjus kuitenkin lisääntyy edelleen luontaisesti koko Lamujoen alueella. Turvetuotannon vesistövaikutusten on todettu heikentävän ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetussa vesistössä. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia sekä liettämällä suojakoloja. Lamujoella turvetuotannon kuormitus on osaltaan heikentänyt vedenlaatua, mutta se ei ole kuitenkaan estänyt istutuksista peräisin olevan rapukannan elpymistä pyyntivahvaksi 1980-luvun lopulla. Lamujoella parhaat rapualueet ovat Launolan ja Pulkkilan osakaskuntien koskialueilla eli noin 3 km Naarastenojan alapuolelta lähtien alavirtaan.