0 = OKANOSTEOWSUUS U~O~U~PU J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI - SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. ALKUTIEDOT 3 2. AIKAISEMMAT RAPORTIT 3 3. SUORITETUT TUTKIMUKSET 3 3.1. Geologiset tutkimukset 3 3.2. Louhintatekninen malmiarvio 4 3.3. Kairaus 4 3.4. Geofysikaaliset tutkimukset 4 4. PISAMANIEMEN KANNATTAWUSTARKASTELU 5. YHTEENVETO LI ITELUETTELO - 1. Geologinen kartta 1 : 2. Lohkarehavainnot,symbolikartta 1 : 3. Lohkarehavainnot, kivilaj it 1: 4-14. Kairausprofiilit 1: 15. Aeromagneettinen kartta 1: 16. Magn. kartta, maanpinta (50x10 m grid) 1: 17. - II - (10x10 m grid) 1: 18. Gravim. kartta, Bouquer-anomalia 1: 19. - II -, j aannösanomal ia 1 : 20. IP-kartta, Varautuvuus 1 : 21. - II -, Ominaisvastus 1: 22. Max-Min prof iilit 1: 23. - 11, 1: 24. Magn. ja gravim. tulkinta 1 : 25. Latauspotentiaalimittaus 1: 26. Latauspotentiaalileikkaukset 1 : 27. 1/2-Schlumberger profilointi, tasoleikk. 1: 28. - II -, pystyleikk. 1: 29.-32. Ominaisvakiomaaritykset 33. Pisamaniemen kannattavuustarkastelu
TUTKIMUSRAPORTTI 3 OOl/323408B/JJEtRMP/l989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI J-Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 1. ALKUTIEDOT Tutkimuskohde sijoittuu Kangaslammin kunnan alueelle noin 30 km Varkaudesta SE-suuntaan. Etsintatyöt lähtivät käyntiin 1960-luvulla löydettyjen Ni-pitoisten lohkareiden johdosta. Tällöin suoritetuissa tutkimuksissa lohkareiden lähtökohtaa ei onnistuttu selvittamaan. Työt aktivoitiin uudelleen 1984. Viimeisessa tutkimusvaiheessa (1984 alkaen ) töitä johti geologi Jorma Eeronheimo ja geofysikaalisista tutkimuksista vastasi geofyysikko Risto Pietilä. 2. AIKAISEMMAT RAPORTIT Kohteen tutkimuksia on käsitelty useissa KK, - 3-WOSI- ja WOSIraporteissa. Em. lisäksi tuloksia on käsitelty raporteissa : - 080/323408B/JJE/1988. Kaivoslain 13S:n mukainen tutkimustyöselostus Kangaslampi, Pisamaniemi;NiCu. - 015/3234/UMV/1986. Lohkare-etsintä Varkauden lentoalueella 1984 ja 1985, NiCu. - 060/323408/JJEtUMV/1987. Kalliomurskenäytteenotto Kangaslammen Pisamaniemessa 1986, NiCu. - O01/3233,3234,4211,4212/TJK, JJEIRMP/r1987. Kangaslampi-Enonkoski NiCu-vyöhyke, tilannekatsaus 11/1987. - 040/3234/RMP/1989. Geofysikaaliset erikoismittaukset Varkauden karttalehdellä vuosina 1985-86. (Raportti valmisteilla). 3. SUORITETUT TUTKIMUKSET 3.1. GEOLOGISET TUTKIMUKSET Geologisen kartoituksen ja muun geotutkimuksen tuloksena alueelta on kaytettavissa 1:4000 ja 1:10000 - mittakaavaiset geologiset kartat(liite1). Lohkaretutkimusten tuloksia on esitetty liitteissa 2 ja 3. Kallioperä koostuu kiillegneisseistä, kapeista grafiitti- ja sarvivalkegneissikerroksista ja edellisia leikkaavista mafisista ja happamista syväkivistä. Pisamaniemesta on löytynyt useita gabromuodostumia (liite l), joista vain Kurkisuon ultramafiittiin on todettu liittyvän Ni-mineralisaatio. Löydetty kiisuuntuma on kivilajiltaan ja metallikoostumukseltaan samanlainen kuin tunnetut malmilohkareet (liite 2 ja 3). Pisamaniemen mafisten ja ultramafisten intruusioiden geokemiaa on
TUTKIMUSRAPORTTI 4 O0l/3234O8B/JJEtRMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 tarkasteltu perusteellisesti P. Rantasen pro gradututkimuksessa (ABO ACADEMI). Kurkisuon Ni-mineralisaatio sijoittuu differentioituneen PRD-muodostuman pohjaosaan. Mineralisaation ulottuvuuksia on pyritty arvioimaan liitteen 1 geologisella tasokartalla ja kairausleikkauksissa. 3.2. LOUHINTATEKNINEN MALMIARVIO Tama arvio perustuu 2 reiassa saatuihin malmilavistyksiin ja kohteessa tehtyjen geofysikaalisten mittausten antamiin tuloksiin. Näin ollen arviota on tarkasteltava suuntaa antavana ja mineralisaation merkitystä ilmentavana. Reikä 7 11 Lohko 1 2 Tih. 3,4 3,O Vaik 25 25 Mtn 0,011 0,016 YHTEENSÄ 0,027 Ni % 1,02 0,44 0,67 Cu % 0,12 0,08 0,lO Co % 0,018 0,009 0,011 3,4 Lohkojen ja lavistysten osalta viitataan oheisiin kairausleikkauksiin (liitteet 4-14). 3.3. KAIRAUS Kohteeseen kairattiin 16 reikää, 2236,35 metriä. Kairausleikkaukset ja malmilohkot on esitetty liitteissa 4-14. 3.4. GEOFYSIKAALISET TUTKIMUKSET 3.4.1. Mittaukset Pisamaniemen alueella on tehty geofysikaalisia maastomittauksia jo 60-luvulla. Vuonna 1983 Gtk suoritti 0KME:n toivomuksesta matalalennon Varkauden (3234) karttalehdellä (liite 15.,ktl 3234 08). V. 1984 SMOY urakoi 5 km2:n laajuisen painovoimamittauksen (100x20 m) kiisuuntuneiden lohkareiden lahtöpaikan selvittamiseksi (liite 18. ja 19.). Samalla alueella OKME suoritti magneettisen mittauksen 50x10 m verkkoon seka n. 1 km2:n tihennysmagnetometrauksen 10x10 m verkkoon (liitteet 16. ja 17.). Slingram mittauksia (Max-Min, a=100 m, f=3555 ja 222 Hz) tehtiin profiililuonteisesti n. 10 lkm (liitteet 22.-23.). Systemaattinen sähköinen mittaus suoritettiin IP-laitteella 1 km2:n alueella (liitteet 20.-21.). Paaintruusion kyljessä olevan Kurkisuon mineralisaation löydyttya tehtiin kohteessa latauspotentiaalimittauksia (liitteet 25. ja 26.), 1/2-Schlumbergerprofilointia (liitteet 27. ja 28.) seka EM-37 mittauksia. Kahta jalkimmaista menetelmää sovellettiin myös paaintruusion syvyysjatkeiden tutkimiseen. S % 5,2 2,4
TUTKIMUSRAPORTTI 5 OOl/323408B/JJEtRMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 Porasydamista on maaritetty ominaisvakiot (paitsi reitistä PIS-12 ja -14, vrt. liittet 29.-32.). Reitissa PIS-1-6 seka PIS-15 ja -16 on tehty suskis- ja vastusloggaus. Magn. 3-komp. mittauksia suoritettiin kaikissa muissa paitsi reitissa PIS-6,-15 ja -16. 3.4.2. TULKINNASTA Pisamaniemen intruusion rakennetta voidaan mallittaa melko luotettavasti seka painovoima- että magneettisen tulkinnan avulla (liite 24.). Tulkinnassa esitettyä intruusion vaaka-asentoiseksi kääntyvää, syvemmällä oleva osaa ei ole kairauksin selvitetty. Geofysiikan perusteella ei mainittavaa malmiutumaa, Kurkisuon pientä mineralisaatiota lukuunottamatta, ole intruusion pintaosissa vaan malmimahdollisuudet liittyvät juuri syvempiin rakenteisiin. EM-37 mittauksilla pyrittiin löytämään +200 tason alapuolelta johteita, mutta koko mittaus epäonnistui puhelinlinjan aiheuttaman häiriön vuoksi juuri kriittisella alueella. Schlumberger-mittauksilla saatiin informaatiota vain +150 tasolle saakka. IP-mittauksessa saatu varautuvuusanomalia aiheutuu pääosin magnetiitista. IP-ominaisvastusanomalia johtuu serpentiniitista ja M0LPYR:n oliviinin huokoisuudesta (vrt. esim. ominaisvastus PIS-16:ssa). Slingram anomaliat aiheutuvat lähes pelkästään sähkö- tai puhelinlinjoista (liitteet 22-23). Kurkisuon mineralisaatio on latauspotentiaalimittaustenkin mukaan pieni. Magn. 3-komp. mittauksen mukaan reikien lahiympäristössä (n. 50 m:n sateella) ei ole mainittavia magneettisia kappaleita. 4. PISAMANIEMEN KANNATTAWUSTARKASTELU (M.Pulkkinen/OKEN) Kannattavuustarkastelu on esitetty liitteessä 33. 5. YHTEENVETO Pisamaniemessa on suoritettu lohkare-etsinta, geo- 8 loginen kartoitus, litogeokemiallisia tutkimuksia, erilaisia geofysikaalisia mittauksia ja kairattu 16 reikää, 2236,35 metriä. Tutkimuksissa paikallistui 5 mafista muodostumaa, joista yhteen liittyi pieni Ni-Cu-mineralisaatio. Mineralisaatiossa on suuntaa antavan louhintateknisen arvion perusteella 0,027 Mtn kiveä, jossa on 0,67 % Ni, 0,10 % Cu, 0,011 % Co ja 3,4 % S. Ko. Ni-mineralisaation hyödyntäminen PTS-hinnoin ei ole kannattavaa. Myös PV-hinnoin kannattavuus on epävarmaa.
TUTKIMUSRAPORTTI 6 001/323408B/JJE,RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 Kairausten ja geofysikaalisten mittaustulosten perusteella Kurkisuon mineralisaation lahiymparistössa ei ole hyödynnettavissa olevaa Ni-CU-malmiutumaa. Geofysikaalisen tulkinnan mukaan paaintruusiolla on syvyysjatke, jonka malmipotentiaalin selvittaminen vaatii jatkotutkimuksia.