SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2010 vp Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta Nuoret liikkeellä - Aloite nuorten potentiaalin vapauttamiseksi tavoitteena älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Euroopan unionissa Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 20 päivänä lokakuuta 2010 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen komission tiedonannosta Nuoret liikkeellä Aloite nuorten potentiaalin vapauttamiseksi tavoitteena älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Euroopan unionissa (E 80/2010 vp) sivistysvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - opetusneuvos Tarja Riihimäki, opetus- ja kulttuuriministeriö - pääsihteeri Liisa Sahi, valtion nuorisoasiain neuvottelukunta - kansainvälisten asioiden sihteeri Anna Ranki, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry - asiantuntija Sakari Heikkilä, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SA- MOK ry - hallituksen jäsen Juha Töyrylä, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus Euroopassa viisi miljoonaa nuorta etsii töitä. Monilta jää kuitenkin työpaikka saamatta siksi, että heillä ei ole tarvittavaa pätevyyttä tai kokemusta. Rahoitusmarkkinoiden syöksykierteen alettua EU:n nuorista jo lähes 21 prosenttia on työttöminä. Euroopan komissio on käynnistänyt Nuoret liikkeellä -nimisen lippulaiva-aloitteen, jolla nuoria autetaan hankkimaan sellaisia tietoja, taitoja ja kokemuksia, joita he tarvitsevat ensimmäisen työpaikan saamiseksi. Koulutus-, nuoriso- ja kulttuurineuvoston on tarkoitus laatia tiedonannosta päätelmät 19.11.2010. Nuoret liikkeellä -aloite on avainasemassa pyrittäessä Eurooppa 2020 -strategian EU-tason koulutusta koskeviin yleistavoitteisiin eli vähentämään koulunkäynnin keskeyttävien osuus 15 prosentista 10:een ja nostamaan korkeakouluissa opiskelevien nuorten osuus 31 prosentista vähintään 40:een vuoteen 2020 mennessä. Aloitteen toimet auttavat jäsenvaltioita saavuttamaan myös strategian kolmannen yleistavoitteen eli 75 prosentin työllisyyden seuraavien kymmenen vuoden aikana. Aloite jakautuu neljään pääasialliseen toimintalinjaan: E 80/2010 vp Versio 2.0
Älykäs ja osallistava kasvu kytkeytyy läheisesti elinikäisen oppimisen järjestelmän eri vaiheissa toteutettaviin toimiin, joiden tavoitteena ovat työmarkkinoiden tarpeita vastaavat avaintaidot ja laadukkaat oppimistulokset. Euroopan on lisättävä korkea-asteen tai vastaavaan koulutukseen osallistuvien nuorten osuutta, jotta se voisi pysyä kilpailijoidensa tasolla osaamisyhteiskunnassa ja pystyisi lisäämään innovointia. Tarkoitus on tarkastella uudelleen ohjelmien ja aloitteiden kautta kanavoitua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen osoitettua EU:n tukea, lisätä sitä ja kytkeä se yhteen kansallisten ja alueellisten resurssien kanssa. Euroopan on pikimmiten parannettava nuorten työllisyystilannetta. Nuoret liikkeellä esittelee toimintapolitiikan painopisteitä kehykseksi kansallisille ja EU-tason toimille, joilla pyritään vähentämään nuorten työttömyyttä helpottamalla siirtymistä koulusta työelämään ja vähentämällä työmarkkinoiden segmentoitumista. Nuoret liikkeellä -strategia sisältää kaikkian 28 avaintointa. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto suhtautuu Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteseen myönteisesti. Tiedonannon esitykset tukevat Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvien koulutustavoitteiden ja työllisyystavoitteen saavuttamista. Nuorten liikkuvuutta voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta. Oppijoiden liikkuvuudella on keskeinen merkitys talouden ja yhteiskuntaelämän kansainvälistäjänä. Verkottumalla kansainvälisesti nuoret vahvistavat niin omaa kehityspotentiaaliaan kuin myös yleistä osaamisen tasoa yhteiskunnassa sekä sen resurssipohjaa, kilpailu- ja innovaatiokykyä ja elinkeinoelämän monipuolistumista. Nuoret liikkeellä -aloite on avainasemassa pyrittäessä Eurooppa 2020 -strategian EU-tason koulutusta koskeviin yleistavoitteisiin eli vähentämään koulunkäynnin keskeyttävien osuus 15 prosentista 10:een ja nostamaan korkeakouluissa opiskelevien nuorten osuus 31 prosentista vähintään 40:een vuoteen 2020 mennessä. Aloitteen toimet auttavat jäsenvaltioita saavuttamaan myös strategian kolmannen yleistavoitteen eli 75 prosentin työllisyyden seuraavien kymmenen vuoden aikana. Korkeakoulujen näkökulmasta liikkuvuus parantaakin tutkimuksen ja opetuksen laatua, tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä ja edistää oppimismahdollisuuksia. Liikkuvuus koskee myös ammatillista koulutusta ja muita koulutusasteita sekä tukee koulutusjärjestelmien ja nuorisosektorin modernisaatiota. Koulun varhainen päättäminen taas on yleiseurooppalainen haaste, joka vaatii toimia niin kansallisella kuin EU-tasolla. Liian moni nuori lopettaa koulunkäynnin varhain. Tämä lisää riskiä päätyä työttömäksi ja jäädä aktiivisen toiminnan ulkopuolelle. Syrjäytyminen aiheuttaa yhteiskunnalle taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia. Koulutussektoria koskien aloitteessa ovat Suomen kannalta tärkeimpiä sellaiset toimet, joilla koulutusta pyritään kehittämään nuorten tarpeita vastaavaksi ja joilla yhä useampia nuoria kannustetaan hyödyntämään EU:n ohjelmia ja rahoitusta ulkomailla opiskelua tai harjoittelua varten. Liikkuvuuden määrällisten tavoitteiden ohella Suomi korostaa panostamista liikkuvuuden laatua parantaviin tekijöihin, kuten ohjaus-, tuki- ja neuvontapalveluihin sekä opettajien ja kouluttajien liikkuvuuden lisäämiseen. Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteeseen sisältyy ehdotus, jonka mukaan selvitetään mahdollisuudet perustaa yhteistyössä Euroopan investointipankkiryhmän ja muiden rahoituslaitosten kanssa jäsenvaltioiden ohjelmia täydentävä EU-tason opintolainajärjestely tehostamaan maiden välistä opiskelijaliikkuvuutta ja parantamaan nuorten mahdollisuuksia korkea-asteen koulutukseen. Toteutettavuustutkimuksen tulosten odotetaan olevan käytettävissä vuonna 2011. Selvitysten perusteella taloudellinen epävarmuus ja riittämätön opintotuki omasta maasta ovat keskeisimpiä syitä, joiden vuoksi opiskeli- 2
jat eivät uskaltaudu opiskelemaan ulkomaille. Mahdollisimman kattavalla EU-tason opintolainajärjestelyllä voitaisiin todennäköisesti osaltaan edistää opiskelijaliikkuvuutta. Suomi ottaa kantaa järjestelmän toteuttamisedellytyksiin selvitysten valmistuttua. On myönteistä, että Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteen kattama asiakokonaisuus jakautuu monelle eri hallinnonalalle ja yhteiskunnan sektorille. Työn liikkuvuuden tukeminen, nuorten työllistyvyyden ja työmarkkinoille pääsyn edistäminen, nuorten yrittäjyyden esteiden poistaminen sekä oppimiseen ja työntekoon liittyvän liikkuvuuden oikeudellisiin ja hallinnollisiin esteisiin puuttuminen ovat oleellisia tekijöitä yhteisiin eurooppalaisiin haasteisiin vastaamisessa. Tiedonannon työllisyysosioon sisältyvät esitykset vastaavat valtaosin Suomen linjauksia nuorten työllisyyden parantamiseksi. Esitetyillä toimenpiteillä autetaan nuoria hankkimaan sellaisia tietoja, taitoja ja kokemusta, joita he tarvitsevat ensimmäisen työpaikan saamiseksi. Esitys muutamissa jäsenmaissa, ml. Suomessa, toteutettavan nuorisotakuun toimintamallin laajentamisesta EU:n laajuiseksi on erityisen kannatettavaa. Valtioneuvosto pitää hyvänä komission lupaamia analyysejä ja selvityksiä siitä, millä keinoin voitaisiin tukea ensimmäisen työpaikan saamista, vaikkakin valtioneuvosto korostaa nuorten palkkausta koskevien ratkaisujen kuuluvan Suomessa työehtosopimusneuvottelujen piiriin. Valtioneuvosto ei myöskään tue uutta nuoria koskevaa EU-tason erityistyölainsäädäntöä. Suomi katsoo, että vaikkakin aloitteen kohderyhmä on monipuolinen, on aloitteessa huomioitu heikosti yleissivistävän koulutuksen sektori, joka luo pohjan nuorten kansainvälistymiselle sekä nuorten parissa työskentelevät, kuten opettajat ja nuorisotyöntekijät, joiden liikkuvuudella voi olla huomattaviakin kerrannaisvaikutuksia. Muita heikommassa asemassa olevien nuorten ja esim. työttömien ja haja-asutettujen alueiden nuorten liikkuvuuden edistämisessä on panostettava myös tukitoimintoihin ja tiedotustoimintaan, mikä on otettava resursoinnissa huomioon. Tärkeää olisi huomioida myös liikuntasektorin osuus nuorten työllistäjänä sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaan osallistumisen merkitys epävirallisen ja arkioppimisen kannalta. Politiikka-aloitteen kattamien kohderyhmien huomioiminen edellyttääkin yhteistoimintaa ja politiikan huolellista koordinointia. On hyvä, että epävirallisen ja arkioppimisen mahdollisuudet täydentää virallista koulutusjärjestelmää on nostettu tiedonannossa esiin. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Valiokunta kannattaa Nuoret liikkeellä -aloitetta ja yhtyy valtioneuvoston kannanotoissa esitettyihin näkemyksiin. On myönteistä, että tiedonannossa näkyy vahvasti Suomen esittämät näkemykset. Euroopassa noin viisi miljoonaa nuorta etsii töitä. Alle 25-vuotiaat ovat yksi niistä työvoimaryhmistä, joihin talouskriisi on vaikuttanut eniten. Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteella yritetään auttaa näitä nuoria hankkimaan sellaisia tietoja, taitoja ja kokemuksia, joita he tarvitsevat ensimmäisen työpaikan saamiseksi. Aloite sisältää toimia, joilla koulutusta pyritään muokkaamaan nuorten tarpeita vastaavaksi ja joilla useampia nuoria kannustetaan hyödyntämään EU:n apurahoja ulkomailla opiskelua tai harjoittelua varten. Tavoitteena on tärkeää, että vuoteen 2020 mennessä kaikilla europpalaisilla nuorilla olisi mahdollisuus viettää osa opiskeluajastaan ulkomailla, mutta se on vaikea saavuttaa. Valiokunnan mielestä aloite sisältää monia toimenpiteitä, jotka voivat parantaa nuorten työllistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Ensi vuonna käynnistetään "Eka Eures-työpaikka" -pilottitoimi, jolla nuoria autetaan hyödyntämään EU:n työmarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet ja yrityksiä autetaan löytämään päteviä 3
työntekijöitä. Euroopan parlamentti on myöntänyt sen käynnistämiseen erillisen määrärahan. Euresin avulla pyritään edistämään työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamista. Euresin kautta saa tietoa, neuvoja ja apua työpaikan löytämisessä EU:n jäsenvaltioista ja ETA-valtioista. Aloitteen tärkeä tavoite on pyrkiä vähentämään koulunkäynnin keskeyttävien osuus EU 2020 -strategian koulutusta koskeviin yleistavoitteisiin eli 15 prosentista 10 prosenttiin ja nostamaan korkeakouluissa opiskelevien nuorten osuus 31 prosentista vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Aloitteen toimet auttavat jäsenvaltioita saavuttamaan myös strategian kolmannen yleistavoitteen eli 75 prosentin työllisyyden seuraavien kymmenen vuoden aikana. Suomi on jo saavuttanut koulutuksen keskeyttämisen osalta asetetun tavoitteen. Tilastokeskuksen mukaan lukuvuonna 2007/2008 tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 6 % opiskelijoista. Kokonaan keskeyttäneiden määrät oli pienin lukiokoulutuksessa (2,2 %) ja suurin ammatillisessa koulutuksessa (8,9 %). Keskeyttäminen on laskenut ammatillisessa koulutuksessa ja kasvanut hieman muussa koulutuksessa. Nuorisotakuuta koskeva esitys on kannatettava. Nuorisotakuun tavoitteena on varmistaa, että kaikilla nuorilla olisi 6 kuukauden kuluessa koulun päättämisestä työpaikka, opiskelupaikka tai aktivointitoimenpiteillä perustettu paikka. Valiokunta korostaa myös nuorisotyön roolia nuorten työllisyyden edistämisessä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Monet nuoret suorittavat harjoittelun toisessa jäsenvaltiossa. Valiokunta pitää tärkeänä, että harjoittelua ulkomailla harkitseville nuorille on saatavilla tietoa muun muassa eri maiden lainsäädännöstä ja käytännöistä. Valiokunta korostaa, että myös kansallisesti nuorten harjoittelumahdollisuuksia tulee parantaa. On hyvä, että aloitteessa on tuotu esille myös arkioppiminen ja epävirallinen oppiminen. Osaamispassi voi osaltaan edistää elinikäisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamista. Aloitteen toimenpide-esityksiin kuuluu nuorten Euroopan laajuisen liikkuvuuskortin luominen. Kortin tarkoituksena olisi helpottaa liikkuvuutta ja integroitumista uuteen ympäristöön. Valiokunnan asiantuntijakuulemisen perusteella on selvää, että uusien liikkuvuuskorttijärjestelmien laatiminen loisi päällekkäisyyttä sekä heikentäisi eri järjestelmien tunnistettavuutta. Jo nyt on olemassa toimivia järjestelmiä, kuten ISIC, EURO26 ja Youthpass. Siksi uuden järjestelmän sijasta tulisi luoda kumppanuuksia olemassa olevien kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä kaikkien nuorten tasavertaista mahdollisuutta liikkuvuuteen. Valtioneuvoston selvityksessä todetaan, että taloudellinen epävarmuus ja riittämätön opintotuki omasta maasta ovat keskeisimpiä syitä, joiden vuoksi jäsenmaiden opiskelijat eivät uskaltaudu opiskelemaan ulkomaille. Opintolainajärjestelmä voisi auttaa niiden EU-maiden opiskelijoita, joiden sosiaaliturva on heikolla tasolla. Mahdollisimman kattavalla EU-tason opintolainajärjestelyllä voitaisiin siten todennäköisesti osaltaan edistää opiskelijaliikkuvuutta. Toisaalta opintolainarasitus kohdistuisi juuri heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleviin opiskelijoihin. Yksityiskohtaisesti asiaan voi ottaa kantaa vasta, kun toteuttamisedellytyksiä koskevat selvitykset valmistuvat. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa mahdollisuus ottaa opintotuki mukaan ulkomaanjaksolle muodostaa tärkeän kansallisen lisätuen liikkuvuudelle. Opiskelu ja eläminen ulkomailla aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia, joita nykyinen opintotuki ei kokonaan kata. Eduskunta on 16.11.2010 hyväksynyt opintotukilain muutoksen, jossa muun muassa opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää korotettiin ulkomailla suoritettavissa opinnoissa enintään 440 eurosta kuukaudessa 600 euroon kuukaudessa. Opintotuen kehittämisestä yleisesti valiokunta viittaa mietintönsä SiVM 8/2010 vp kannanottoihin. 4
Lausunto Lausuntonaan sivistysvaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa edellä esitetyin huomautuksin valtioneuvoston kantaan. Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2010 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. jäs. Raija Vahasalo /kok Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Paavo Arhinmäki /vas Merikukka Forsius /kok Timo Heinonen /kok Ilkka Kantola /sd vjäs. Sampsa Kataja /kok Anneli Kiljunen /sd Lauri Oinonen /kesk Leena Rauhala /kd Mirja Vehkaperä /kesk Juha Mieto /kesk. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Marjo Hakkila. 5