Helstngin kaupungin tilasto : 3S ulkomaankauppa ja merenkulkii. uusi sarja Helsingin kaupungin tilastotoimiston julkaisema.

Helstngin kaupungin tilasto -: 3S ulkomaankauppa ja merenkulkii uusi sarja 974 Helsingin kaupungin tilastotoimiston julkaisema Helsinki 975

Viimeksi ilmestyneet julkaisut <Helsingin kaupungin tilastotoimisto julkaisee muut paitsi A V) A. Helsingin kaupungin tilasto. I Terveyden- ja sairaanhoito. Suomenkielinen teksti, taulut myös ruotsiksi ja englanniksi. 59. 974 Jälkimmäinen osa (tilastollinen katsaus). 5~56. 970-7 II-UI Ukomaankauppaja merenkulku. Suomenkielinen teksti. taulut myös ruotsiksi ja englanniksi. 35. 974 B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen ja ruotsinkielinen. otsikot ja sisällysluettelo myös englanniksi. 63.974 C. TilastolUsia kuukausitietoja Helsingistä. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tiivistelmät. 26. 975, II D. Helsingin kaupungin tilastollisia selvityksiä. A. Terveydenhuolto. Suomenkielinen teksti, otsikot. taulut ja tiivistelmät myös ruotsiksi ja englanniksi. V Kaupungin tulnpäätös. Helsingin kaupungin rahatoimiston julkaisema.. kirja. Taseet ja niiden liitteet. Suomen- ja ruotsinkielinen. 2. kirja. Kaupungin tilinpäätöstä koskevia liitteitä. Menot. tulot ja määrärahojen siirrot. Suomenkielinen. 3. kirja. Kaupungin tilinpäätöstä koskevia liitteitä II. Taulukoita. virastojen ja laitosten taseet sekä muita erittelyitä. Suomenkielinen. 59.974 VI Opetuslaitokset. Suomen- ja ruotsinkielinen, ot sikot. taulukot ja tiivistelmät myös englanniksi. 40. 972 VII ErIkoistutkImukset. 6. Otantaväestölaskenta Helsingissä vuonna 965. Suomen- ja ruotsinkielinen, englanninkieliset yhteenvedot. 7. Vuoden 964 liikeyrityslaskenta Helsingissä. Suomen ja ruotsinkielinen, englanninkielinen tiivistelmä. 8. Yleinen väestölaskenta Helsingissä vuonna 970 (jrtolehtikokoelma). Suomen- ja ruotsinkielinen. E. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallis hallinnosta. Suomenkielinen. 85. 972 F. Helsingin kaupungin virastot ja laitokset. Suomenkielinen. 7.97 G. Helsingin kaupungin kunnalliskalenterl. Suomen ja ruotsinkieliset laitokset. 47. 975 H. Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten aslahakemlsto. Suomenkielinen. Irtolehtijärjestelmä. I. Helsingin kaupungin kunnallinen asetus kokoelma. Suomen ja ruotsinkieliset laitokset. 52.974 J. Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Suomen ja ruotsinkieliset laitokset. Irtolehtijärjestelmä.

/.' L 5 3 J C 'iitv> 333,S ' 6 S 6, " J HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO - ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA 35 974 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 975

HELSINGFORS STADS STATISTIK II-ID UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERIE 35 974 UTGIVEN AV HELSINGFORS STADS STATISTISKA BYRA STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) II-ill FOREIGN TRADE AND NAVIGATION NEW SERIES 35 974 PUBLISHED BY THE ST ATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI ISBN 95-77-024-0

SISÄLLYSLUETTELO I INNEHALLSFöRTECKNING CONTENTS JOHDANTO Sivu 5 I t INLEDNING. ULKOMAAN KAUPPA. Koko kauppavaihto..... 9 2. Tuonti.............. 5 3. Vienti.............. 22 I. UTRIKES HANDEL Sida 5 INTRODUCTlON Page 5. Totala handelsomsättningen 9 2. Import.............. 5 3. Export.............. 22. FOREIGN TRADE. Total Exchange........ 9 2. Imports............. 5 3. Exports............. 22 II.MERENKULKU. Kauppalaivasto........ 28 2. Ulkomainen merenkulku.. 3 3. Kotimainen merenkulku.. 34 4. Tavara-ja matkusta.ialiikenne 34 TAULUSTO II. SJÖFART. Handelsflottan... 28 2. Sjöfarten på utlandet.... 3 3. Inrikes sjöfart......... 34. 4. Var.u. och passagerartrafiken 34 I TABELLER II. NA VIGATION. Merchant Fleet.... 2. Foreign Shipping.... 3. Capotage.... 4. Cargo".arul passenger traffic TABLES 28 3 34.34. Tuonti Helsinkiin vuonna 974............... 2. Vienti Helsingistä vuonna 974............... 27 3. Helsinkiin saapu~eet alukset vuonna 974 lähtömaan ja aluksen Itotimaan mukaan.... 48 4. Helsingistä lähteneet alukset vuonna 974 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan............. 57. Importen till Helsingfors år 974............. 2. Exporten från Helsingfors år 974............. 27 3. Tili Helsingfors ankomna fartyg år 974 fördelade efter avgångsland och fartygets hemland........ 48 4. Från Helsingfors avgångna fartyg år 974 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland...... 57. Imports to Helsinki (Helsingfors) in 974....... 2. Exports from Helsinki (Helsingfors) in 974....... 27 3. Vessels arrived to Helsinki in 974 by country of departure and nationality... 48 4. Vessels departed from Helsinki in 974 by country of destination and nationality................ 57

Alkulause Helsingin kaupungin v:n 974 ulkomaankauppaa ja merenkulkua koskeva tilastojulkaisu ilmestyy osittain uudistettuna. TuIinkantoa sekä varastoimis- ja laiturihuoltoa koskevat katsaukset on käsillä olevassa teoksessa jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Tietoja edellisestä julkaistaan Suomen virallisen tilaston sarjassa A, Ulkomaankauppa osa II, varastoimis- ja laiturihuoltoa koskevia tietoja taas satamalaitoksen vuosikertomuksessa. Merenkulkua koskeva osa on laajennettu käsittämään myös kotimaisen rannikkoliikenteen ja matkustaja liikenteen. Aikaisemmat liitetaulut 3 ja 4, Helsingistä kotoisin olevat alukset vuoden alussa ja lopussa sekä vetoisuuden ja iän mukaan on korvattu laajennetula tekstiosalla. Liitetaulut ja 2, tuonti ja vienti tavaranimikkeittäin on edelleen laadittu tietokonemenetelmällä. Julkaisua on pyritty elävöittämään ja lukuja havainnollistamaan graafisin esityksin. Julkaisun ladontatyöt on suoritettu ladontakirjoittimella ja painatus offset-menetelmällä. Julkaisun suunnittelu- ja toimitustyötä on johtanut aktuaari Ann eli P u k k i n e n. Helsingissä lokakuussa 975 Karl-Erik Forsberg

JOHDANTO-INLEDNING INTRODUCTION Kansainvälinen taloudellinen kehitys. V:n 973 lopulla alkanut öljykriisi oli pääsyynä siihen, että vuosi 974 oli maailmantalouden pahin kriisivuosi sitten 930-luvun lamakauden. Kun samanaikaisesti öljyn hinnan kanssa nousivat myös useimpien raaka-aineiden hinnat, kiihtyi inflaatio ja teollisuusmaiden talous, joka suurelta osin perustuu raaka-aineiden ja energian runsauteen ja halpuuteen, järkkyi. Kuluttajahinnat nousivat OECD-maissa n. 4 % (7.6 %). Läntisistä teollisuus maista oli Englannissa kuluttajahintojen nousu suurin, 9. %. Pienin se oli Saksan liittotasavallassa, 5.9 %. OECD-maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote supistui n. prosentin verran edellisestä vuodesta. Tunnusomaista v:lle 974 oli myös kireä rahapolitiikka, v.ukeat vaihtotaseongelmat sekä korkeat työttömyysasteet. Esim. Yhdysvalloissa työttömyysaste kasvoi v. 974 5.2 %:sta 8.2 %:iin teollisuustuotannon supistuttua 6.5 % ja kokonaistuotannon yli 2 %. Joulukuussa 974 työttömyysaste oli Englannissa 3.0 % ja Saksan liittotasavallassa 4.2 %. Kehitys Suomessa. Suomen taloutta varjostivat v. 974 ulkomaankaupan vajauksen syveneminen ja inflaation kiihtyminen. Kulutuksen määrä kasvoi hintojen noususta huolimatta 4 % ja investointitoiminta 8 %, mistä johtuen kokonaistuotanto kasvoi 5 %, mikä on huomattavasti enemmän kuin useimmissa Euroopan maissa. Tästä syystä myös työttömyysasteemme oli pienempi kuin muualla,.7 % (2.3 %). Inflaatiovauhti oli Euroopan korkeimpia eli kuluttajahinnat kohosivat v:n 973 joulukuusta 7 %. Ainoastaan Englannissa inflaatio oli tätäkin suurempi. Ulkomaankaupan suhdanteet ja kehitys. Öljyn ja raaka-aineiden hintojen kohoamisen vuoksi vaihtotaseen alijäämää esiintyi kaikissa OECD-maissa Saksan liittotasavaltaa lukuunottamatta, jonka vaihtotase perinteisesti on ylijäämäinen. Seuraavassa kuviossa on graafisesti esitetty eräiden maiden vaihtotaseen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suhteellisesti suurin vajaus oli Irlannissa eli 9.9 % bruttokansantuotteesta. Kreikan jälkeen oli Suomen vaihtotaseongelma kolmanneksi vaikein. Saksan liittotasavalta on kuviossa ainoana edustamassa positiivista vaihtotasetta. Kuvio. Eräiden maiden vaihtotaseiden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen Figur. Underskott i somliga länders bytesbalanser i jämförelse med bruttonationalprodukten Figure. Deficit of CUTTent A ccount in some countries in relation to Gross Nationai Product. IRLANTI-IRLAND 2. KR~KA-GREKLAND 3. SUOMi--FINLAND 4. ITALIA- ITALlEN s. ENGLANTI-ENGLAND 6. NORJA NORGE 7. ESPANJA-SPANJEN 8. TANSKA-DANMARK 9. RANSKA -FRANKRIKE 0. RUOTSI-SVERIGE. AMERIKAN YHDYSVALLAT AMERIKAS FöRENTA STATER 2. SAKSAN LIITTOTASAVALTA FöRDUNDSREPUDLIKEN TYSKLAND

6 Itse kauppatase, joka tämän teoksen puitteissa on tärkein ulkomaankaupan taseista, osoitti useimmissa OECD-maissa vielä suurempaa alijäämäisyyttä kuin vaihtotase_ Suomessa alijäämä kasvoi lähes 3 miljardia eli 994 milj_ mk:sta 4 980 milj_ mk:aan_ Kuviosta 2 ilmenee sekä Suomen kokonaiskauppataseen että maaryhmittäisten kauppataseiden kehitys v_ 962-9 74_ Kuvio 2_ Kauppataseen kehitys v_ 962-974 Figur 2_ Handelsbalansens utveckiing åren 962-974 Figure2. Balance of trade in 962-974 I,:} (~I.(t) 70 7 7 + I UlNI o I UlNI... -......... ---------... ""'---._---------_... -.... _----_... _-_..... _----_... _.....,...,..-......_... "",.tt '".." " "',,... J... I, -::;".~ ~~:t...,....... "...,. ""L "-"""./).'t, :;::::.-.,."';,:.:.. f;:~:: _.....:";::,'- "::', "",.. ~ """"... --.........",....',. '. '....... _-_':=.-, 4fl'If:o....', -', I"tto... '\" -'... \~~~~......' '. \ \. - 2 ~ \, ~, ~,~,~ \ \ - :\ KuL;n l..;,tupllatam' T'II~tl: h;uull'l!ooh:tiolil!oot'li... K:llIllp;lIOl:o>t t:tt.\-maidt'f,;.'liw"a Ilan,ld.. lmlan)oc'u nwcl EFI'.. \ l;irule.-r Kaul'llitl:tM' EEC maicll'n L.OlnS'iit Ifamld,I,al"ns('n nu ei t:e(: I~luh r.- )..... KölUllllala,e.- Iläryhman L.öln,~Ol l'andl'hhalan'i('i ml'ei ()~II,If)L.J...(' _ :; IIINJ K:r.uppala)ol' muidl'n maiclt'n L.al)o!'iil liancld!ihalan!'lc'n me.-d (;\'T'ig-.a ländrr

7 Kokonaiskauppataseemme alijäämä on jyrkästi lisääntynyt kahden viime vuoden aikana ja tätä aikaisemminkin kauppatase on vuotta 968 lukuunottamatta ollut negatiivinen_ Maaryhmittäiset kauppataseet osoittivat kaikki v. 974 alijäämää. Öljyn hinnan kohoamisen vuoksi myös kauppataseemme muut maat-ryhmän kanssa muuttui ensimmäisen kerran negatiiviseksi. Jyrkimmin alijäämäisyys lisääntyi v. 974 kaupassamme itäryhmän ja EFTA-maiden kanssa. V. 973 tapahtuneiden EEC- ja EFTA-maiden rakennemuutosten jälkeen on kauppavajeemme jälkimmäisen ryhmittymän kanssa kroonisen suuri. Yksityiskohtaisemmat tiedot kaupan jakaantumisesta maaryhmittäin ja maittain ilmenevät alla olevasta asetelmasta. Maa. Land Country Vienti. Export Exports Tuonti. Import Imports Milj. mk Muutos ed. v:sta Osuus Milj. mk Muutos ed. v:sta Osuus Kauppatase MiUions Förändring från Andel Förändring från Andel Handelsbalans ofmarks föregäende är.share föregäende är milj. mk Change from the Balance of trade previous year Millions of marks EFTA... '" 4644 + 290 22.4 6802 2 0 26.5-2 58 Ruotsi Sverige. 3394 +- 7 6.4 478 + 448 8.4-324 Norja Norge.. 564 9 2.7 727 t- 263 2.8 63 Sveitsi. Schweiz.. 357 56.7 89 t- 279 3.2 462 Itävalta' Österrike.. 87 + 25 0.9 353 + 79.4 66 Portugali. Portugal.' 95 +- 44 0.5 68 + 39 0.7 73 Islanti Island... 47 + 3 0.2 7 7 0. + 30 EEC..... " ".. - -...... 9072 +- 2 90 43.9 9 77 -t 2 408 37.9 645 Saksan liittotasavalta F örbundsrepubliken Tyskland.... 778 + 267 8.6 3947 + 870 5.4-268 Englanti England.. 397 +- 09 9.2 2263 + 388 8.8 + 708 Tanska. Danmark.. 74 +-7 3.6 862 + 282 3.4 22 Ranska Frankrike.. 885 +- 287 4.3 829 + 292 3.2 + 56 Hollanti. Holland.. 720 +- 34 3.5 90 + 354 3.5 90 Belgia Luxemburg' Belgien Luxemburg 42.l- 2 2.0 486 + 3.9 65 Italia. Italien..... 367 97.8 407 + 08.6 40 Irlanti. Irland 89.l- 76 0.9 3 7 0. + 76 Itäryhmä. östblocket ) 352- -i- 433 7.0 566 -t 3 050 22. - 240 Neuvostoliitto' Sovjetunionen.. 2835 +- 30 3.7 4640 + 2 640 8. - 806 Muut maat Ovriga länder II 3449 L 68 6.7 3486 + 506 3.6 37 Kaikkiaan. Tillsammans Together... 20686 + 6 08 00 25666 -t 9 065 00-4 980 Kokonaistuontimme arvo oli 9 067 milj. mk eli 54.6 % ja viennin arvo 6 08 milj. mk eli 4.6 % suurempi kuin v. 973. Tuontihinnat kohosivat Laspeyresin indeksin mukaan 43.9 % ja vientihinnat 42.0 %. (V:sta 974 lähtien on siirrytty käyttämään Laspeyresin indeksiä sekä v:tta 969 perusvuotena. Kts. lähemmin ' s. 7). Ulkomaankaupan vaihtosuhde eli terms of trade laski edellisestä vuodesta yhden pisteen eli 98:aan. Vientimme suuntautui suurelta osin EEC-maihin, joista merkittävin oli Englanti, jonka liittyminen EEC:hen Tanskan ohella aiheutti EEC-ryhmittymän lduuttumisen tärkeimmäksi kauppakumppaniksemme. Tosin ) Neuvostoliitto, Puola, Saksan demokraattinen tasavalta, Tsekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria Albania Kiina, Kor~an Kansantasaval~~,. Mongolia ja Pohjois:Vietn~m. Sovjetuni0!len, Polen, Tyska demokratiska repu'bliken, Tjeckoslovakien, Ungem, Rumanlen, Bulganen, Albamen, Kina, Folkrepubhken Korea, Mongoliet och Nord-Vietnam.

8 tämän ryhmittymän samoin kuin EFTA-maiden osuus viennistämme supistui v. 974. Itäryhmän ja muut maat-ryhmän merkitys taas kasvoi. Sama pätee tuonnin osalta. Yksittäisistä maista kiinnittyy huomio Saksan liittotasavaltaan, jonka kanssa kauppamme on suuresti epätasapainoinen, vajaus oli v. 974 2 68 milj. mk eli 43.5 % koko kauppataseemme vajauksesta. Melkoinen oli myös Neuvostoliiton kauppamme vaje, eli 806 milj. mk, edellisestä vuodesta se oli lisääntynyt"yli 500 milj. mk:lla. Huomattavan aktiivinen oli Englannin kauppamme kauppatase osoittaen 708 milj. mk:n ylijäämää.

. ULKOMAAN KAUPPA UTRIKES HANDEL-FOREIGN TRADE. Koko kauppavaihto - Totala handelsomsättningen Total Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v. 965-74 antaa seuraava taulu. Taulussa olevat prosenttiluvut valaisevat Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupasta.. Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha arvo vuosina 965-74 Värdet av Helsingfors och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren 965-74 Value ofimports, exports and total exchange ofthe City and ofthe whole country in 965-74, Tuonti. Import Vienti Export Koko kauppavaihto! lmports Exports Totala handelsomsättningen Total exchange Vuosi Ar Koko maa Helsinki Koko maa Helsinki Koko maa Heliinki Year Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Whole country 000 mk. marks % 000 mk % 000 mk % 965 5 266 08 2893 570 54.9 4565 958 465 545 0.2 9 832 039 3 359 5 34.2 966 5 524399 3 03 30 54.9 488462 524587 0.9 0 342 86 3 555 888 34.4 967 5 794396 3 004067 5.8 5 23 88 523 675 0.0, 025 584 3 527 742 32.0 968 6 70886 3459 668 5.6 6874236 756 68.0 3 585 22 4 25 836 3.0 969 8 504824 4347485 5. 8344 727 984358.8684955 5 33 843 3.6 970 07 353 5 580 584 50.4 9686869 257 530 3.0 t 20 758 222 6 838 4 32.9 97 734442 5879 390 50. 9 897 90 509 928 5.' [2 6' 632 7389 38 34.2 972 3 06 660 6 595 52 50.3 2 08 956 2 02 68 7.4 25 8866 8698 39 34.5 973 6 60 378 8 26 708 49.0 4 605 57 2 726668 8.7 3 206 535 0 853 376 34.8 974 25 666337 207436 43.7 20686442 3 9403 5.4 46 352 779 440 449 3. Helsingin kauppavaihto kasvoi v. 974 32.7 %, mikä on 5.8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko maan kauppavaihdon kasvu. Helsingin merkitys ulkomaankauppakaupunkina supistuikin ko. vuonna niin kuin taulusta ilmenee. Kuitenkin Helsinki yhä edelleen on ylivoimaisesti suurin tullikamarikaupunki kuten käy selville taulusta 2, missä maan suurimpien tullikamarien kauppavaihto on ilmoitettu prosentteina koko maan kauppavaihdosta. Kuviossa 3 on näiden tullikamarien tuonnin ja viennin arvot havainnollistet tu pylväsdiagrammoin. Maan tärkeimmät vienti kaupungit ovat Helsinki ja Kotka, joiden jälkeen tulevat Turku ja Lappeenranta. Tuonnin kohdalla ilmenee kuviosta selvästi Helsingin ylivoimaisuus.

0 2. Maan suurimpien tullikamareiden tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon arvo %:eina koko maan vastaavista arvoista Värdet av de största finska tullkamrarnas import, export oeh totala handelsomsättning i proeent av motsvarande värden för hela landet Value of imports and exports from the most important Customs' Houses of Finland in percent of the total value of the country Tullikamari Tullkammare Customs House Helsinki. Helsingfors... 50.3 Turku' Abo.... Kotka.2 ).... 2.3 Lappeenranta. WilImans. 3.5 Hamina. Fredrikshamn.. 0.6 Pori Björneborg.... 3.3 Naantali Nådendal.... 3.7 Rauma Raumo.... Hanko 2 ). Hangö 2.2 ).... 3.2 Tampere. Tammerfors.. 2.7 Porvoo Borgå.... 4.5 Kemi.... 0.4 Summa F 86.9 Koko kauppavaihto tuonti lmport Vienti' Export Totala handelsomsättningen Imports Exports Total exchange ---.----,---,----t---..,.----,----+----r---.:---,,---; 972 973 974 972 973 974 972 973 974 49.0.4 3.4 3.6 0.5 3.2 3.8. 3.5 2.4 4.9 0.4 86. 43.7 0.0 2.3 3.9 0.7 4.0 6.8.2 3.2 2.5 8.4 0.4 87. 7.4 3.2 3.6 9.7 8. 5.4 4. 5.8 3..7 0.3 2.7 85. 8.7.5 4.7 8.9 6.5 6.4 3.7 5.5 2.4.4 0.3 3.6 Kuvio 3 Maan suurimpien tullikamareiden tuonnin ja viennin arvot I'igur 3 Värdet av de största finska tullkamrarnas import oeh export Figure3 Values of imports and exports from the most important Customs Houses of Finland 83.6 5.4.8 5.4.3 7.7 6.3 3. 5.9 2.9.5.0 3.!I 85.6 34.5 2.2 7.7 6.5 4.2 4.3 3.9 3.4 3. 2.2 2.5.5 86.0 34.8.4 8.6 6.0 3.8 4.7 3.8 3.2 3.0.9 2.8.9 85.5 3. 0.8 8. 7.2 3.8 5.0 5. 3.3 3. 2. 5..7 86.4 TUONTI IMPOKT VIF.NTI EXPORT KE'U PORVOO.. BORGA,... TAMPERE TAMMERFORS HANKO HANGO - RAUMA RAUMO NAANTAI.I NAOENDAL PORI BJÖRNE80RG FREDRlKSHAMN HAMINA " II ~ WlLLMANSTRAND LAPPEENRANTA... P. KOTKA 207 TURKU AHO HELSINKI HELSINGFORS HIOO 2000 000 000 2000 ;000... 00 mi~. ml. ~) Sis. Kouvola v:n 973 alusta' InkI. Kouvola från början av är 973 Incl. Kouvola from the beginning of 973 ) Sis. Inkoo v:n 973 alusta' InkI. Ingå frän början av år 973 IncL Inkoo from the beginning of 973

Helsingin kauppavaihto on aina ollutkin tuontivoittoinen. Helsingin tuonnin arvo oli pitkään enemmän kuin puolet koko maan tuonnista, tosin sen osuus on taulussa käsiteltävänä ajanjaksona jatkuvasti pienentynyt ollen v. 973 ensimmäisen kerran alle 50 % koko maan tuonnista. V. 974 se oli supistunut 43.7 %:iin. Sitä vastoin Helsingin merkitys vientikaupunkina on vähitellen lisääntynyt, tosin v. 974 Helsingin viennin osuus koko maan viennistä oli 3.3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Edellä johdannossa on jo mainittu, että ulkomaankauppamme vaihtosuhde eli terms of trade oli v. 974 vain 98 eli tuotujen tavaroiden hinnat olivat korkeammat kuin vietyjen. Tullihallituksen suorittamien indeksilaskelmien mukaan tuontihinnat kohosivat 43.9 % ja vientihinnat 42.0 %. Tuonnin ja viennin yksikköarvo- sekä volyymi-indeksien laskemisessa on siirrytty käyttämään Laspeyresin indeksiä Fisherin indeksin sijaan sekä vuotta 969 perusvuotena. Uudet tuonti- ja vienti-indeksit ovat seuraavat. Vuosi Ar 969 970 97 972 973 974 Tuonnin yksikköarvoindeksi Importens enhetsvärdeindex 00 08 6 25 39 200 Viennin yksikköarvoindeksi Exportens enhetsvärdeindex 00 08 5 23 38 96 Näitä indeksejä käyttäen saadaan Helsingin kauppavaihdon arvoiksi v. 969-974 seuraavat määrät. Vuosi Ar Arvo. Värde milj. mk Lisäys tai vähentyminen Ökning eiler minskning % % v:n 969 arvosta % av 969 års värde 969 5 33.8 970 6 33.6 97 6 38.4 972 6985.8 973 7 822.4 974 7 233.3 + 999.8 -t- 49.8 + 604.5 + 836.5 -(589. + 8.8 + 0.8 T 9.5 + 2.0-7.5 00 9 20 3 47 36 Helsingin kauppavaihto siis tosiasiassa supistui v. 974589. milj. mk eli 7.5 % v:n 969 hintojen mukaan. Koko maan kauppavaihto kasvoi samanaikaisesti 860.6 milj. mk:lla eli 3.8. %:lla. Vuoden 969 hintojen mukaisen ulkomaankaupan hahmottamiseksi on kuviossa 4 esitetty graafisesti uudelleen las ketut viennin ja tuonnin arvot sekä koko maan että Helsingin osalta. Tuonti, mport Imports! Vienti' Export Exports J Kuljetusmuoto Paljous. Kva;;titet I Arvo' Värde Transportsätt Paljous. Kvantitet Arvo, Värde Quantity, % : Value, % Form of transport % % 972 973 974 972 973' 974 972 973 974 972 973 974, [,a;w 0.l, SMp 000000000009.0' 93.4 93.8 73.8 68.2 66.9 90. 87.2 87.6 56.9 53. 54.9 Autolautta' Båtfårja Car F.erry.. :..... 3. 6.2 5.9.9 20.2 2.9 9.6 2.5 2.0 25.3 23.6 25.9 Lentokone' Flygplan A ero.plane.,... Posti. Post Mali...... I Muut Andra Others. 0.2 0.3 0.2 7.5 8. 7.8 0.2 0.2 0.3 5.5 7.0 6.6 0.0 0.0 0.0 2.3 2.3.8 0.0 0.0 0..8.9 2.0-0.0 0.0 4.6.4.6 - - - 0.4 4.5 0.6

2 Tärkeimpien kuljetusmuotojen merkitys prosentuaalisesti laskettuna Helsingin tuonnin ja viennin volyymistä ja arvosta v. 972-74 ilmenee edellisellä sivulla olevasta asetelmasta. Valtaosa Helsingin kauppavaihdosta kuljetettiin laivalla ja autolautalla. Lentoteitse vietiin ja tuotiin vähäinen määrä tavaroita, joiden arvo oli kuitenkin suhteellisesti huomattava. Tyypillisiä tätä kuljetusmuotoa käyttäen toimitettuja tavaroita ovat vihannekset, marjat, kukat ym. helposti pilaantuvat tuotteet. Koko maan vastaavia lukuja tarkasteltaessa todetaan, että Helsingin kautta kulki valtaosa lentoteitse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä. Kuvio 4. Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin arvot v:n 969 hintojen mukaan Figur 4. Värden av importen till och exporten frän Helsingfors och hela landet enligt 969 års priser Figure 4. The value of imports to and exports from Helsinki and the whole country according to 969 year's prices mm 3 mk 2 TUONTI IMPORT II 0 4 3 2 0-69------- 7 0-------7----- 72 73 74 :OIi 2 3 VIENTI EXPORT Koko maa H.a land.. H.lsinki

3. Helsingin vienti ja tuonti maaryhmittäin v. 974 Export från samt import till Helsingfors enligt landgrupper år 974 Exports to and imports from Helsinki according to country in 974 3, Vienti' Export Exporg Maa Land Country Milj. mk! Osuus % MiUions Andel of marks Share EFTA 726 24. Ruotsi Sverige.... 345.5 Norja Norge.... _ 80 2.7 Sveitsi Schweiz.... 70 5.7 Itävalta' Österrike.... 08 3.6 Portugali. Portugal.... 8 0.6 Islanti Island.... 5 0.2 EEC.... 48 38.2 Saksan liittotasavalta' Förbundsrepubliken Tyskland Englanti. England.... Tanska' Danmark.... 475 5.8 229 7.6 27 4.2 Ranska. Frankrike.... 85 2.8 Hollanti Holland.... 24 4. Belgia Luxemburg.. Belgien Luxemburg.... 37.2 Italia. Italien.... 64 2. Irlanti Irland.... 7 0.2 Itäryhmä. Östblocket.... 287 9.5 Neuvostoliitto' Sovjetunionen.... 70 5.7 Muut maat Övriga länder.... 847 28.2 Kaikkiaan' Tillsammans Together......... 3008 00 Tuonti Import ljep.orts. Milj. mk Osuus % Andel 984 8.9 960 9. 55.5 438 4.2 28 48 2.7.4 2 0.0 556 52.9 2 35 22.0 306 2.4 273 507 2.6 4.8 500 4.8 37 3.0 332 3.2 0. 662 6.3 248 2.4 2309 22.0 0 56 00 Sivulla 7 on yhteenveto koko maan tuonnin ja viennin jakaantumisesta maittain. Edellä on vastaavanlainen yhteenveto Helsingin osalta. Lisäksi kuviossa 5 on esitetty graafisesti viennin ja tuonnin prosentuaalinen jakaantuminen kauppa alueittain. Tiedot perustuvat tullihallituksen tilasto toimistossa laadittavaan kuljetustilastoon, jonka luvut poikkeavat jonkin verran muista ulkomaankaupan luvuista. Verrattaessa Helsingin kauppavaihdon jakaantumista maaryhmittäin koko maan vastaaviin lukuihin voidaan todeta Helsingin kautta vietävän EFTA-maihin suhteellisesti enemmän ja vastaavasti EEC-maihin suhteellisesti vähemmän kuin keskimäärin koko maasta. Tuonnin suhteen asia on päinvastainen. Muut maat-ryhmän kanssa tapahtuvan kauppavaihdon osuus Helsingin kokonaiskaupasta oli suurempi kuin koko' maassa. Tuonti näistä maista tulee melkein kokonaan Helsingin kautta. Helsingin kauppavaihto Itäryhmän maiden kanssa oli keskimääräistä paljon suppeampaa. Yksittäisistä maista oli Helsingin tärkein kauppakumppani Saksan liittotasavalta. Tarkempia tietoja Helsingin kauppavaihdon jakaantumisesta maittain ja kuljetusneuvoittain on saatavissa tilastotoimistosta.

Kuvio 5. Helsingin viennin ja tuonnin jakaantuminen kauppa-alueittain Figur 5. Export från samt import tili Helsingfors enligt ha~delsområden Figure 5. Exports from and imports to Helsinki according to districts of trade 4 VIENTI EXPORT TUONTI IMPORT EEC ~ ItJiryhmll ",.- O.tblokket.. Muutmaat."". Ovrigaländer

5 2. Tuonti - Import Imports Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 974 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin tänä vuonna ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tariffinumero ilman siihen liittyvää tekstiä. Samoin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Taulussa 4 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v. 969-974. Tuonnin arvo käyvin hinnoin oli v. 974 lisääntynyt 37.9 % edellisestä vuodesta. Tuonnin vaihteluita osoittavat taulussa olevat myös v:n 969 hintojen mukaan lasketut arvot, joista näkyy, että tuonnin todellinen arvo oli v. 974 4.2 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Kuviossa 6 on esitetty sekä Helsingin että koko maan tuonnin kehitys v. 969-974 v:n 969 hintojen mukaan laskettuna. Kuvioon on piirretty myös trendit. Koko maan trendin kulmakertoimen arvo on 0.8 ja Helsingin 0.2 eli koko maan tuonti lisääntyi keskimäärin 0.8 miljardia mk ja Helsingin tuonti 0.2 miljardia mk vuosittain. 4. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina 969-74 Aterblick på importen till Helsingfors åren 969-74 Survey of imports to Helsinki 969-74 I Tuonnin arvo Tuonnin arvo käyvin hinnoin J Hinta- % v:n 969. indeksi v:n 969 tuontiarvosta Lisäys (+) tai vähentyminen (-), Prisindex hinnoin % av 969 ärs Importens Ökning (+) eiler minskning (-) Price Importens importvärdc Vuosi värde enligt lncrease (-t-) or decrease (-) indices värde enligt. Per cent of the Ar gängse priser. 969=00 969 års priser value of 969 Year Value of Value of imports imports at imports at current prices 969 prices r- -+~nu= ~lj.~m~k~.~m~i~u'~o~ns~o~f~m~ar~ks~---~i-.--~r.~o +------~=m=i~lj.~m~k~--~~----------.~ 969.... 970.... 97.... 972.... 973.... ~974.... 4347.5 5 580.6 5 879.4 6 595.5 8 26.7 207.4 -j 887.8 + 233. T 298.8 +- 76. + 53.2 i- 3 080.7 ~ 25.7 +- 28.4 +- 5.4 +- 2.2 +- 23.2 +- 37.9 00 08 6 25 39 200 4347.5 5 67:2 5 068.4 5 276.4 5 846.5 5 603.7 00.0 8.9 6.6 2.4 34.5 28.9

6 Kuvio 6. Helsingin sekä koko maan v:n 969 hintojen mukaisen tuonnin kehitys v. 969-974 Figur 6. Utvecklingen av den på 969 års priser beräknade importen till Helsingfors och hela landet år 969-974 Figure 6. Dcvclopmcnt of imports to Helsinki and the whole country in 969-974 at 969 year's prices 4 3 2 II 0 9 -------------------------- 8 7 6 5 4.:...::::::::::.:..:.=::::~~'\Io..._----------_..... :.auua&pmuuu...,... - -- ;~.~~~~~---------- 2 969 70 7 72 73-74 Koko mun toonti H.~ aad.i import Koko maan tuonnin trendi Hela landell importena lrend Helain(intoonti H.king/or> import Hellin:in tuonnin trendi Helsingfon importelll trend Taulusta 5 nähdään, miten Helsingin tuonnin arvo v. 97-74 jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin. Siitä nähdään myös tavararyhmittäin, montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Sama on esitetty graafisesti kuviossa 7.

7 5; Tuonnin raha-arvo tavararyhmittäin vuosina 97-74 ja prosentteina Helsingin koko tuonnista sekä koko maan tuonnista vuosina 970-74 Värdet av importen efter varugrupper åreil 97-74 och i procent av stadens hela importvärde och av motsvarande tai för hela landet åren 970-74 ' Value of it/.ports in 97-74 by groups of commodities and per cent of the total imports of the City and ofthe whole country in 970-74 Ryhmän:o Grupp siffra Group number Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolute numbers 000 mk marks 97 972 97!.... 25629 36225 76845 II.... 359946 50 38 668'252 m.... 8 858 3 769 8 53 IV.... 230 057 296 360 409 '968 V.... 202 820 93 9 93 02 VI.... 479978 565 86 680844 VII.... 336270 363 598 428489 VIII.... 38655 50242 '8 046 IX.... 29324 34467 45827 X.... 0 903 7 077 3 430 XI.... 40462 499 75 599 950 XII.... 36 55. 40772 63 525 XIII..... 79640 82460 2 39 XIV..... 9 783 792 36037 XV..... 659 700 665408 845 78 XVI.... 70 400 822 8 2 36 97 XVII..... 756023 827 027 783 42C XVIII..... 3074 356903 447 87 XIX.... 4723 5 536 509 XX..... 83 879 02 ~~3 29 398 XXI.... 2264 2360 3032 Koko tuonti Hela importen Total of imports 5 879 390 6 595 52~ 26 708 % Helsingin koko tuon Koko maan vastaa nista vasta tuonnista Av hela importen Av hela landets mot tili Helsingfors svarande import Of total imports of Of total imports of the City the whole country 974 970-72 973 974 970-72 973 974 45 42 0.5 0.9 0.4 38.5 43.4 30.4 760642 8.0 8.2 6.8 76.4 78. 67.4 45 727 0.3 0.2 0.4 70. 59.6 64.8 629 47 4.0 5.0 5.6 60.5 70.7 75.4 482 559 3.0 2.4 ' 4.3 0.5 8. 7.8 96 42 8. 8.4 8.6 55.5 57.5 50.5 688864 5.7 5.3 6. 57.8 55.0 55.0 78 320 0.7.0 0.7 38.3 40.9 40.5 57 838 0.5 0.6 0.5 4.6.8.2 66 35.7.6.5 73.3 70.5 65. 744 475 7.3 7.4 6.6 45.8 44.7 42.4 6 065 0.7 0.8 0.5 _ 79. 72.0 70. 58343.3.4.4 59.3 57.8 56.4 62305 0.3 0.4 0.6 76.3 80.0 8.2 427 405.6 0.4 2.7 49.0 46.0 49.3 3 23 854 27.0 29. 27.9 63.4 65.8 64.4 965 33 2.4 9.6 8.6 5.0 '40. 42.5 575 52 5. 5.5 5. 86.6 87.2 86.9 2609 0. 0. 0. 9. 5.2 33.9 57 989.5.6.4 7.3 68.5 66. 2 762 0.0 0.0 0.0 89.3 77.~ 85. 207436 00 00 00 50.3 49.0, 43.7. Elävät eläimet; eläin tuotteet. Levande djur; animaliska produkter II. Kasvituotteet. Vegetabiliska produkter III. Eläin' ja kasvirasvat ja öljyt ym.. Ani maliska och vegetabiliska fetter och oljor m.m. IV. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; tupakka. Produkter av livsmedelsindustri; drycker m.m.; tobak V. Kivennäistuotteet Mineraliska produkter VI. VII. VIII. IX. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet. Produkter av kemiska och närstående industrier Muovit ym.; luonnonkautsu, synteettinen kautsu ym.. Plaster m.m.; naturlig kautschuk, syntetiskt gummi m.m. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym.. Hudar, skinn, läder, pälsskinn m.m. Puu ja puu teokset; korkki ym.. Trä och varor därav; kork m.m.

X. Paperinvalmistusaineet; paperi Ja pahvi ym.. Material för papperstiliverkning; papper och papp m.m. XI. Tekstiiliaineet ja -tavarat Textilmaterial och -varor XII. Jalkineet, päähineet ym.. Skodon, huvudbonader m.m. XIII. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat. Varor av sten och andra mineraliska ämnen; keramiska produkter; glas och varor av glas m.m. XIV. Luonnonhelmet, jalo- ja puolijalokivet, jalometallit ym.; metalliraha. Naturpärlor, ädelstenar och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt xv. Epäjalot metallit ym.. Oädla metaller m.m. 8 XVI. XVII. XVIII. XIX. XX. XXI. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvikkeet ym.. Maskiner och mekaniska apparater; elektriskt material m.m. Kuljetusneuvot. Transportmedel Optiset, valokuvaus-, mittaus-, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soiuimet ym.; niiden osat Optiska, foto-, mätnings-, medicinska m.m. instrument och apparater; ur; musikinstrument m.m.; delar till dem Aseet ja ammukset; niiden osat Vapen och ammunition; delar tili dem Erinäiset tavarat. Diverse varor Taideteokset, kokoelma- ja antiikkiesineet. Konstverk, föremål för samlingar samt antikviteter Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä tauluissa tullinimikkeistön pääryhmiä. Arvoltaan suurimpana ryhmänä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet, joiden osuus kaupungin koko tuonnista oli edellisestä vuodesta tosin jonkin verran laskenut, vaikka ne markkamääräisesti lisääntyivätkin eniten eli n. 763 milj. mk. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat epäjalot metallit, kuljetusneuvot, kemian teollisuuden tuotteet, kasvistuotteet ja tekstiilit. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista laski 5.3 %:n verran v. 974. Laskuun vaikutti eniten kivennäistuotteitten ryhmän suuri kasvu koko maan tuonnissa (osuus kasvoi 4.4 %:sta 24. %:iin). Huomattavinta oli lasku ryhmissä ja II. Taulun 5 ja kuvion 7 perusteella voidaan todeta, että Helsingin osuus on huomattava nimenomaan eräiden melko suppeiden tavararyhmieri kuten optisten ym. laitteiden, antiikkija taide-esineiden, luonnonhelmien, jalokivien ym. kohdalla, joiden tuonti tapahtuu pääasiallisesti Helsingin kautta. Näiden ryhmien osuus sekä koko maan että Helsingin tuonnista on kuitenkin hyvin vähäinen. Sivulla 2 mainittiin lentoteitse kuljetetun tuonnin saapuvan valtaosaltaan Helsingin kautta, joten Helsingin osuus myös tätä kuljetusmuotoa käyttäen tuotujen tavaroiden kuten vihannesten ja marjojen koko tuonnista on huomattava. Yleensäkin elintarviketeollisuuden tuotteet tuodaan suurelta osin Helsingin kautta. Sao ma pätee jalkineiden ja päähineiden kohdalla. Tärkeimmät yksittäiset tuonti tavarat ilmenevät taulusta 6. Höyrykattiloita, koneita ja mekaanisia laitteita sekä niiden osia tuotiin yli.9 miljardin mk:n arvosta, mikä on 34.3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sähkökoneita, -laitteita ja -tarvikkeita sekä niiden osia tuotiin.2 miljardin mk:n edestä; lisäys edellisestä vuodesta oli 29. %. Rautaa ja terästä sekä niistä valmistettuja tuotteita tuotiin n. 88 milj. mk:n arvosta, mikä on peräti 74.5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Muita tärkeitä tuontitavaroita olivat muovi ja -teokset sekä optiset valokuvaus-, elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet. Helsingin kautta tuodaan maahan myös huomattava määrä kahvia ja sokeria, joiden kumpaisenkin tuonti tosin supistui määrällisesti v. 974, edellisen 4.5 % ja jälkimmäisen 29.0 %. Maailmanmarkkinahintojen jyrkän nousun vuoksi kahvin tuontiarvo supistui kuitenkin vain 3.3 % ja sokerin jopa lisääntyi 85.7 %. Myös autojen tuonti supistui määrällisesti volyymin ollessa suunnilleen saman kuin kolme vuotta aikaisemmin, mutta arvon 4.0 % suurempi. Mielenkiintoinen ryhmä on moottori- ja polttoöljy, jonka. tuontiarvo öljykriisin seurauksena lähes kolminkertaistui v. 974.

9 Kuvio 7. Helsingin osuus tavararyhmittäin maan tuonnista Figur 7. Helsingfors andel av landets import enligt varugrupper Figure 7. The share of Helsinki of imports to Finland.. 00 4 8~' 6208 2500 2000 uoo 000 '00 miij. m'

6. Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja -arvo vuosina 972-74 Importmängder och -värden för de viktigaste varuslagen åren 972-74 Quantity and value ofthe most important commodities imported in 972-74 20 Tavaralaji. Varuslag Commodity Vihannekset ja kasvikset, syötävät juuret ja juurimukulat. Grönsaker och köksväxter, ätbara rötter och knölar.... He~.elmät ja marjat. Frukter och bar.... Kahvi, paahtamaton. Kaffe, orostat... Oljysiemenet ja -hedelmät Oljehaltlga frön och frukter...... Sojleri. Socker... ~... Alkoholijuomat. Alkoholdrycker.. Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi. Antracit, annat stenkoi och koks. Moottori- ja polttoöljy. Motoroch brännolja............. Lääkkeet. Läkemedel.... Pigmentit, värit, lakat ym.. Pigment, f"årger, lacker m.m..... Kosmeettiset- ja toalettivalmisteet. Kosmetiska preparat och toalettmedel...... Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet Fotografiska och kinematografiska produkter.... Muovit ja -tuotteet. Plaster samt varor av dem.... Kautsu ja -teokset Kautschuk och -arbeten...... Siitä: Därav auton ulkor~nkaatl). däck för bill) Painotuotteet ym.. Tryckalster m.m. Tekokuidut Konstfibrer.... Puuvillakankaat. Bomullstyger... Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet. Trikåvaror, ~äder~ säng- och ~ushållslinne.. Jalkineet). Skodon ).... Kiviteokset. Varor av sten.... Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset. Järn och stäl samt varor av järn och stål......... Kupari ja -teokset Koppar och tillverkningar.... Alumiini ja -teokset Aluminium och -tillverkningar.... Työvälineet. Arbetsredskap.... Paljous, tonnia Kvantitet, ton Quantity, tons 972 23692 48 6 45639 5 856 30 837 785 869 2238 9 725 2060 2 73 82 57 32877 909349 4623 0 256 859 973 25 09 62403 5457 53902 202 542 694980 2396 0505 2068 3296 84466 39254 938 04 500 2 708 2940 974 25 2 8 339 4660 70686 43 843 984087 2677 505 2444 3 982 95834 43264 9474 4996 404 3 872 444 4 779 4987 2 485 743 4 24 763 3 20 35. 6 00 250 9 983 245 530 259 673 343 896 3 067 700 7 488 23 555 30 305 37 259 2 946 3 592. 3 972 Arvo Värde Value 000 mk marks 972 I 973 29 589 6 040 25 790 32398 89 69 49327 47 880 86753 40 399 75634 3474 62326 29 699 43 899 62 3 52475 36 757 32 73 34264 28222 33 29 360 60 83 30 39350 94 84 30 652 60844 49 500 62244 44 947 83546 68 07 87035 38 78 76734 259952 68 537 70500 60220 69043 47430 55 983 50253 4 208 468888 94957 8 438' 08 83 65 700 80 93 974 53928 230 5 29 675 76424 277 596 70 23 25 765 24 072 96 387 26540 46 42 93560 458430 230434 82686 7024 228 36 68593 77 30 45470 5 000 88 76 8690 75 46 05 000 ) kpl. st. 2) pari. par Jatkoa Forts. Cont.

2 6. Jatkoa. F orts. Paljous, tonnia Arvo Värde Tavaralaji. Varuslag Kvantitet, ton Value Commodity Qwmtity, tons 000 mk. marlcs 972 973 974-972 973 974- Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat. Angpannor, maskiner och mekaniska ap-, parater;' delar till dem... 63635 83503 0 522 5 757 438 855 932949 Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat Elektriska maskiner, apparater och elektrisk material; delar till dem... 33 65 37 695 45534 707054 922 34 90905 Traktorit). Traktorer "' )...... 5933 5932 6006 74465 87447 96203 Autot ) Automobileri )... 30 736 3423 30267 89863 208 793 27 055 Auton alustat ),. AutomobiIunder-. rederi )... I 2439 287 3205 92325 23 293 62 47 Auton kuinirenkaiset pyörät ym. ~sat. Hjul med gummiringar o.a. delar till automoyiler... 455 2803 3523 055 2444 47 295 Alukset ) Fartyg)... 8 760 3 95 4492 2 286 97335 45 3 Optiset, valokuvaus- ja elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet. 'Optiska, fotograilska och kinematografiska, medicinska o. dyl. instrument och apparater... 4498 4296 5034 246088 32 323 407 594 Kellot ja niiden osat. Ur och delar tili deill......... 3 780 37 88 50979 Lelut, pelit ja urheiluvälineet Lek-, saker, spel och sportartiklar....... 3 207 3688 3 527 37904 47 855 55 733 IT~r-akka. Tobak... 4258 446 568 32873 35322 5484 'Puu ja puut!!okset; puuhiili. Trä, och träarbeten; träkol......... Keraamiset tuotteet. Keramiska 30378 40585 5 528 produkter... 5 786 7023 7 663 3 24 22638 35264 Lasi ja lasiteokset. Glas och varor av glas... 0 53 3 569 24692 35956 48474 72079 Lentokoneet ).Flygmaskiner ) 44 50 43 5233 2 23 37264 Gramofonit, magnetofonit yms.. Grammofoner, magnetofoner m.m.. 778 828 83 36246 4260 5 766 Huonekalut Möbler... 245 363 5084 9 23 26 756 37 546 ) kpl. st.

22 3. Vienti - Export Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 974 julkaistaan tauluosaston taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen arvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Taulusta 7 käy ilmi vuosien 969-74 vienti käyvin hinnoin ja vuoden 969 hinnoin. Hintoja muunnettaessa on käytetty sivulla olevia indeksilukuja. Viennin arvo v:n 969 hintojen mukaan laski edellisestä vuodesta 7.5 %. Kuviossa 8 on esitetty sekä koko maan että Helsingin viennin v:n 969 hintojen mukaiset arvot graafisesti. Kuvioon piirrettyjen trendien kulmakertoimet ovat 0.2 Helsingin ja 0.5 koko maan osalta. Verrattaessa näitä sivulla 5 oleviin tuonnin trendien kulmakertoimiin.voidaan todeta Helsingin tuonnin ja viennin lisääntyvän samalla vauhdilla eli 0.2 miljardia mk vuodessa. Koko maan tuonnin kasvuvauhti taas on 0.3 miljardia mk suurempi kuin viennin. Kauppataseemme tulevaisuus näyttää siis entistä synkemmältä. Kuvio 8. Helsingin ja koko maan v:n 969 hintojen mukaisen viennin kehitys v. 969-974 Figur 8. Utvecklingen av den på 969 års priser beräknade exporten från Helsingfors och hela landet år 969-974 Figure 8. Dcvclopmcnt of exports from Helsinki and the whole country in 969-974 at year.'s prices 4 3' 2 II 0 9 8 7 ~ ~~:... ~...::.::~:.: ~ -_... c......-........, - - 5 4 3 2 l' mrd mk L-~~----------~~----------~------------~------------~------------~--------------voo8i 969 70 Koko maan vienti Hela landet. exporl 7 Koko mun viennin trendi Hela landet. exporleno!rend 72 73... 74 Helsingin vienti Helsindon exporl Helsingin viennin trendi Helsinfon exportenl trend ör

23 7. Katsaus Helsingin vientiin vuosina 969-74 Äterbliek på exportenfrån Helsingfors åren 969-74 Survey of e~ports from Helsinki in 969-74,. Viennin arvo Hinta- Viennin arvo % v:n 969 käyvin hin- indeksi v:n 969 vientiarvosta noin Lisäys (t) tai vähentyminen (-) Prisindex hinno:n % av 969 MS I Exportens Ökning +) eiler minskning (-) Price Exportens exportvärde Vuosi värde enligt lncrease (t) or deerease (-) indices värde cnligt Per cent 0/ the Ar gängse priser 969=00 969 MS priscr value 0/969 Year Value 0/ Value 0 exports exporls at exports at current prices 969 prices miij. mk. millions 0/ marks % miij.mk. ~.._- 969...... 984.4 ':- 228.2 -j-,30.2 00 984.4 00.0 970.. _... _... 257.5 t- 273. '" 27.8 08 64.4 8.3 97..... _ 509.9 ;,252.4 t- 20. 5 33_0 33.4' 972.. _... 2 02.6 ~, 592.7 t,39_3 23 709_4 73.6 973... 2 726.7-624. -- 29.7 38 975.9 200.7 974... 3 94.0 I 467.3.. 7. 96 629.6 65.5 Taulusta 8 näkyyabsoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v. 97-74 jakautui eri tavararyhmien kesken. Siitä nähdään myös, kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Tätä havainnollistaa myös kuvio 9. Helsingin kautta tapahtuva vienti kasvoi tilastovuonna 467.3 milj. mk, 7. %, edellisestä vuodesta. mutta sen osuus koko maan viennistä supistui 3.3 %. Helsingin viennin osuus.koko maan viennistä pienentyi useimmissa ryhmissä, lukuunottamatta ryhmiä II, VIII, XIV ja XXI. Tunnusomaista näille ryhmille on, että niiden osuus maan vastaavasta viennistä on huomattava, mutta taas Helsingin koko viennistä ryhmää VlII lukuunottamatta melko pieni. Supistuminen oli tuntuvinta ryhmissä XVII, I ja XIX. Useiden tavararyhmien vienti. kasvoi markkamääräisesti, eniten paperiteollisuuden tuotteiden, koneiden ja mekaanisten laitteiden sekä tekstiiliteollisuuden tuotteiden vienti. Markkamääräisesti eniten viedään Helsingistä edelleen paperiteollisuuden tuotteita, sen osuus Helsingin viennistä oli v. 974 9. %. Koneiden ja mekaanisten laitteiden, sähkötarvikkeiden ym. sekä kuljetusneuvojen viennin merkitys oli myös melkoinen. Tärkeimpien tavaroiden vientimäärät ja -arvot v. 972-74 ilmenevät taulusta 9. Markkamääräisesti eniten vietiin Helsingistä paperia ja pahvia sekä -tuotteita. Näiden vienti supistui määrällisesti, mutta kasvoi arvoltaan 33.7 %. Seuraavaksi eniten Helsingin kautta vietiin höyrykattiloita, koneita ja mekaanisia laitteita sekä niiden osia. Sähkökoneiden, -laitteiden ja -tarvikkeiden sekä niiden osien samoin kuin turkisnahkojen ja turkisten vienti oli myös huomattava. Uusia aluksia Helsingist.ä vietiin 2, arvoltaan 90.9 milj. mk. Verrattaessa tauluja 9 ja 6 keskenään voidaan todeta, että useat artikkelit esiintyvät molemmissa tauluissa eli Helsingistä viedään samoja tavaroita kuin tänne tuodaan. Tämä paradoksi on tietenkin myös koko maan tilastoissa. Useat edellä mainitut Helsingin tärkeimmät vientitavarat ovat myös tärkeimpiä tuontitavaroita_ Samoin esim. sellaisia perinteisiä suomalaisia vientiartikkeleita kuten lasi ja -teokset sekä keraamisia tuotteita tosiasiassa tuodaan enemmän kuin viedään.

24 8. Viennin arvo tavararyhmittäin vuosina 97-74 ja prosentteina Helsingin sekä koko maan viennistä vuosina 970-74 - Värdet av exporten efter varugrupper åren 97-74 och i procent av stadens totala exportvärde och av motsvarande tai för hela landet åren. 970-74 Value of exports in 97-74 by groups of commodities and per cent of the total exports of the City and ofthe whole country in 970-74 I Absoluuttiset luvut Absoluta tai Absolute numbers ~ Ryhmä n:0 Helsingin koko vien Koko maan vastaa I Grupp siffra ~) nistä vasta viennistä Group numb 000 mk marks Av hela exporten Av hela landets motfrån Helsingfors svarande export % total exfjorts 0/ Dl total exports 0/ j e City t e country 97 972 973 974 970-72 973 974 970 72 973 974 I..... 8653 26440 23 736 3069 6.6 4.5 4. 34.4 43.6 33.2 II.... 30 4 502 27 795 3820 0.9.0.2 7.2 24.4 36.3 III.... 3 535 2336 2 759 5 96 0.4 0. 0.2 44.4 23.4 9.5 IV..... 4484 76 32 79 777 89 076 3.0 2.9 2.8 45.5 44.8 4.6 V.... 3 68 8055 8564 0552 0.3 0.3 0.3 6.2. 4.5 VI..... 34447 55 355 77 2 300 2.6 2.6 3.5 7.6 2.5 20.3 VII..... 2 665 33422 54763 9593.5 2.0 3.0 9.0 22.7 2.7 VlII..... 52 983 8 8 222 343 259 329 7.8 8.2 8. 60.6 68.0 69.6 IX..... 37 656 75 8 268 07 26 30 8.9 9.8 8.2 8.8.3 8.6 X.... 264 700 48 377 459 362 609 895 9.0 6.8 9. 7.7 8.7 7.8 XI..... 05 755 23 029 58 62 22 965 6.9 5.8 6.7 5. 4.7 4.5 XII.... 6049 6 77 6 700 9 50.0 0.6 0.6 5.8 4.9 2. XIII..... 28 523 42 34 4 70 4644 2.0.5.5 40.0 33.4 32.3 XIV.... 9393 22829 2343 37 662 0.9 0.9.2 56.5 49.7 58.7 XV..... 82 74 7 342 75 748 208 20 5.8 6.4 6.5.4 3.9 2.9 XVI.... 247 932 332 69 404370 493 633 6.2 4.8 5.5 26.0 30.4 24.9 XVII..... 58 62 266 337 447 288 395440,.7 6.4 2.4 25.3 39.2 24.8 XVIII..... 23 02 3 87 46367 6 992'.5.7.9 59.7 6.4 54.4 XIX..... 6893 9 68 466 5 292 0.5 0.5 0.5 42.7 6.8 5.8 XX..... 4 482 48344 78 892 89 86 2.4 2.9 2.8 29.0 37. 33.4 XXI.... 502 383 52 868 0.0 0.0 0.0 68.5 6.2 62.7 Koko vienti ~ Hela exporten Total of exports... 509 928 2 02 68 2 726 668 3 9403 00 00 00 5.4 8.7 5.4 ) Ks s. 7. Se s. 7 S ee p. 7

9. Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo vuosina 972-74 Exportmängder och -värden för de viktigaste varuslagen åren 972-74 Quantity and value of the most important commodities exported in 972-74 25 Tavaralaji. Varuslag Commodity Liha ja syötävät eläimen osat Kött o~h ätb~ra djurdelar.... VOI Smor.... Juusto Ost.... Sokeri ja sokerivalmisteet. Socker och sockerkonfektyrer.... Värit, maalit ja lakat. Färger, målningsfärger samt lacker.... Muovit ja muovituotteet. Plaster samt varor av dem.... Turkisnahat ja turkikfet ). Päls- - skinn och pälsvaror ).... Sahattu tai leikattu puu 2 ). Sågat eiler skuret virke2).... Siitä Därav: lankut, soirot ja kapeasoirot, höyläämättömät 2 ). plankor~ battens och scantiings, ohyvlade )... lanciat ia kapealaudat, höyläämättömät 2 ). bräder och planschetter, ohyvlade 2 ).... Puuteokset. Träarbeten.... Siitä Därav: vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattu 2 ). faner och kryssfaner 2 )... Paperi ja pahvi sekä paperivanuke-, paperi- ja pahviteokset. Papper och papp samt varor av pappersmassa, papper och papp.... Siitä Därav: kartonki ja pahvi. kartong och papp.... sanomalehtipaperi. tidningspapper kirjoitus- ja painopaperi. skrivoch tryckpapper...... kääre- ja muu paperi pakkaustarkoituksiin. omslags- och annat papper för packning.... Painotuotteet ym.. Tryckalster m.m. Tekokuidut Konstfiber.... Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet. Trikåvaror, kläder, säng- och hushållslinne... Keraamiset tuotteet. Kerami5ka produkter.... Lasi ja la5iteokset. Glas och varor av glas.... Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästuotteet. Jäm och stål samt varor av järn och 5t.... Paljous, tonnia! Arvo Värde Kvantitet, ton I Value Quantity, tons 000 mk matks 972 973 974 972 973 6089 8088 6 398 58 700 8 832 8482! 4904 3 657 2 026 36 24 969 7475 2074 5 730 8 509 6 358 0608 6976 2 77944 2 80093 3 78967 249 232 80968 02025 00 90 456677 05 698 2 724 76450 56026 4593 3 624 28 3 372 9 4 35008 308 53 92470 30 29 7659 463469 9 222 88 786 7 09 54869 5266 45 449 4350 6975 32 578 245 809 72957 04994 64740 393 653 82 509 28 742 36 504 48940 497 4 37 646 250 4248 26042 545 36280 6309 45 777 7 58 28 32 59 34 5 994 7 578 2 629 2 975 98 760 364 730 67 58 64982 56239 50439 27 42 36 83 64705 4260 9 258 45 595 9 0 0 863 85309 32 85 20603 4690 9804 85 775 25 870 38402 8 260 38 44 423 388 69 84 5 668 8864 58002 30562 4 38 84354 6 327 2 445 53990 974 8335 6083 89857 2 63 37 853 87 229 23 437 308 35 503 5076 42696 99905 566036 9606 23 865 54056 74627 37 376 63490 03 422 4940 2606 58990 ) kpl. st. 2) k-m3 f_m 3 Jatkoa Forts. Cont.

26 9. Jatkoa Forts. Tavaralaji. Varuslag Commodit" Ipaljous, tonnia Kvantitet, ton Quantity, tom 972 973 974 Arvo' Värde VaIlle 000 mk marks 972 973 974 Kupari ja -teokset. Koppar och -tillverningar.... Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä osat Angpannor, maskiner och mek. appar. samt delar. Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet, sekä osat Elektriska maskiner, apparater och elektriskt material samt delar.. '.'...... luudet alukset ), kauppa-alukset. Nya fartygl), handelsfartyg... Huonekalut ja vuodevaatteet. Möbler och sängkläder.... Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja Vete samt blandsäd av vete och råg...... Makkära yms. tuotteet. Korv m.m.s. produkter.... Suklaa yms. tuotteet Chokolad ~.m.s. produkter.... Savukkeet. Cigarretter.... Nahkateokset. Lädervaror.... Puuvillakankaat. Bomullstyger.. Hopea ja siitä tehdyt puolivalmisteet -' Silver och halvfabrikat därav.... Nikkeli ja -teokset. Nickel och varor av nickel.... Alumiini ja -teokset Alutninium och varor av aluminium.... Koboltti. Kobolt.... Traktorit, kuorma- ja linja-autot, trukit yms. sekä niiden osat l ). Traktorer, lastbilar och bussar, truckar m.m.s. samt delar till des sai ).... Röntgenlaitteet. Röntgenapparater Aseet ja ampumatarvikkeet. Vapen och ammunition.... Urheiluvälineet ja -tarvikkeet. Sportartiklar och -tillbehör... 2320 7 374 7425 3 2 325 7 606 6 2577 28 02 42 40 559 2898 207 758 53 370 88 4449 6055 9 746 3 427 32502 082 3327 273 34 587 207 298 3 756 538 487 258 473 799 3634 5932 0889 2 3 876 2486 297 3 55 627 43 86 273 592 424 462 608 258 399 64 2 828 20 028 22 662 58 092 783 4070 4445 0499 656 4903 9386 9 80 6920 20699 437 32426 6 2 9. 68 2 64 30634 26077 88 293 69 239 33543 2944 9002 4733 6245 7966 435 7 675 5 954 30809 2454 43480 957 466 23644 36506 252 57 24 477 90943 38230 8 630 24633 8 89 6807 449 22492 6922 2 759 3 467 5438 54003 3085 5 292 27 303! ) kpl. 5t.

27 Kuvio 9. Helsingin osuus tavararyhmittäin maan viennistä Figur 9. Helsingfors andel av Iandets export enligt varugrupper Figure 9. The share 0/ Helsinki 0/ exports from Finland.. 00 7.., '000 "00.000 '500 '000 '00 milj. mk II IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV xv XVI XVII XVIII XIX XX XXI

u. MERENKULKU SJöFART -NA VIGATION. Kauppalaivasto - Handelsflottan Merchant Fleet Helsingin kauppalaivastossa otetaan pohjoismaisen määrittelyn mukaisesti huomioon vain vähintään 00 bruttotonnin kantoiset konekäyttöiset rahti- ja matkustajalaivat. Kauppalaivastoon eivät siis kuulu kalastus- ja pyyntialukset, koneettomat lastiproomut eivätkä erikoisalukset, kuten hinaajat, pelastusalukset, jäänsärkijät jne. Tähän laivastoon kuuluvien alusten luku ja bruttorekisteritonnimäärä v. 974 lopussa ilmenee seuraavasta taulusta, jossa myös on mainittu proomut, vaikka ne eivät kuulu varsinaiseen kauppalaivastoon. 0. Kauppalaivasto vuosien 965-74 lopussa. Handelsflottan vid utgången av åren 965-74 Merchant fleet at the end of the years 965-74 Höyryaluk~et ) Moottorialukset Proomut Angfartygl Vuosi Motorfartyg PråInar Ar Steamers Motorships Summa Total Barges Year Luku Bruttotonnia Antal Bruttoton Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Number Gross reg. tons Antal Bruttoton Antal Bruttoton Anta! Bruttoton 965 40 95 386 02 30596 42 40 302 2 2892 966 34 82303 05 353 376 39 435 679 596 967 23 56350 06 398 678 29 455 028 596 968 2 30424 08 432 245 20 462 669 596 969 9 6 796 4 50 940 23 58 736 596 970 0 22834 20 524 58 30 546992 596 97 7 9086 7 584768 24 593 854 3 876 972 7 7 907 7 659 55 24 667 458 3 ~876 973 3 046 06 599 842 09 600 888 5 2228 974 2 360 98 667 056 00 667 46 5 3043 V:n 974 aikana Helsingin kauppalaivasto väheni yhdellä hylyksi tuomitulla höyryaluksella, 738 brt ja 7 moottorialuksella, kaikkiaan 60 609 brt, joista yksi siirrettiin toiselle paikkakunnalle ja loput myytiin ulkomaille. Näiden lisäksi poistettiin yksi koneellinen purjealus, 06 brt ja ulkomaille myytiin proomu, 596 brt. Lisää aluksia hankittiin 0, 26 3 brt. Näistä yksi oli 2 4 brt:n kotimaassa rakennettu proomu ja loput moottorialuksia, joista yksi 3 8 brt:n alus rakennettiin kotimaassa ja kaksi, 93 748 brt, ulkomailla. Ulkomailta ostettiin lisäksi 6 alusta, kaikkiaan 26 43 brt. Kun uudelleen rakentamisen ja mittauksen yhteydessä bruttovetoisuus kasvoi 4 2 brt:lla, saadaan kauppalaivaston tonniston bruttolisäykseksi 30 234 brt eli samanaikaisen vähentymisen huomioonottaen oli kauppalaivaston nettolisäys 67 85 brt eli. %, mikä kokonaan oli moottorialusten vetoisuusmäärän kasvusta johtuvaa. Helsinkiläisten alusten osuus koko maan kauppalaivaston lukumäärästä oli v. 972 25.0, v. 973 23.4 ja v. 97422.3 % sekä bruttovetoisuudesta v. 9724.4, v. 973 39.7 ja 9744. %. ) Höyryaluksiin sisältyy v:een 974 saakka puinen purjealus apukonein, 06 tonnia ängfartygen ingär ända till är 974 ett segelfartyg av trä med hjälpmaskin, 06 ton.

. Kauppalaivasto vuosina 972-74 alusten suuruuden mukaan Handelsflottan åren 972-74; fartygens fördelning i dräktighetsgrupper Merchant fleet in 972-74 by tonnage groups Suuruusryhmä Dräktighetsgrupp Tonnage groups 29 Luku. Antal Number 972 973 974-999... 26 3 7 000-999... 20 4 8 2000-2999... 9 9 8 3000-4999... 9 3 3 5 000-9 999... 25 23 23 0000-... 25 2 2 % bruttovetoisuudesta % av bruttodräktighet % oftonnage 973 974.2 0.9 3.4.9 8.2 7.0 8.9 8.0 27.2 25.6 5.2 56.6 Summa Total 24 09 00 00 00 Taulussa Ilon Helsingin kauppalaivastoon kertomusvuosien lopussa kuuluneet alukset (paitsi proomut) ryhmitetty kuuteen suuruusluokkaan. Tällöin on otettu huomioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa vertailukelpoinen kauppalaivasto samoin kuin myös edellisessä taulussa. Tilastovuonna. kauppalaivastossa jäljellä olevat" höyryalukset olivat vetomäärältään 202 ja 58 bruttotonnin suuruisia eli niiden yhteinen osuus Helsingin kauppalaivaston bruttovetoisuudesta oli vain 0. %. Vielä 0 vuotta sitten se oli 26.3 %. Koko maan kauppalaivastosta höyryaluksia oli v. 974 27 kplja niiden osuus bruttovetoisuudesta oli 0.9 %. Helsingin kauppalaivaston kokonaisvetoisuudesta oli 25.6 % 5 000-9 999 bruttotonnin vetoisia ja 56.6 % sitä suurempia aluksia. Yli 20 000 bruttotonnin vetoisia oli kaksi alusta. Suurten alusten osuus Helsingin kauppalaivaston bruttovetoisuudesta on jatkuvasti kasvanut. V. 964 se oli 20.2 % ja viisi vuotta myöhemmin 45.4 %. Koko maan aluskannasta vajaa 0 % oli suuria aluksia, mutta niiden edustama bruttovetoisuus oli 56.8 % koko kauppalaivaston bruttovetoisuudesta. Alusten ikäjakauma nähdään taulusta 2. 2. Kauppalaivasto vuosina 972-74 aluste~ iän mukaan Handelsflottan åren 972-74; fartygens fördelning efter ålder Merchant fleet in 972-74 by age of vessels Ikä, vuotta Alder, år Age, years Luku Antal Number 972 973-4... 25 27 5-9... 20 9 0-4... "... 36 38 5-9... "... 25 4 20-24... "" 5 3 25-... 3 8. Summa Total 24 09 % bruttovetoisuudesta % av bruttodräktighet % oftonnage 974 973 974 30 33.9 42. 7 3.0 2.6 27 32.6 5.5 4 20. 25.9 3 0. 3.6 9 0.2 0.3 00 00 00 Yli 25-vuotiaita aluksia oli Helsingin kauppalaivastossa v. 974 9. Niiden bruttovetoisuus oli yhteensä 2 28 brt eli 0.3 % kokonaisvetoisuudesta. Koko maan kauppalaivastosta taas 35.2 % oli näin iäkkäitä laivoja, ja niiden edustama bruttovetoisuus 4.2 % kokonaisvetoisuudesta. Eniten oli Helsingin kauppalaivastossa 0--4 vuotta sitten rakennettuja aluksia, joiden bruttovetoisuus oli 42. % kokonaisbruttovetoisuudesta. Tässä ryhmässä on kuitenkin suhteellisen vähän suuria aluksia, joita taas 5- -9 vuotta sitten rakennettiin eniten. Kuviosta 0 käy selville Helsingin kauppalaivaston osuus koko maan kauppalaivaston bruttovetoisuudesta ikäryhmittäin. Helsingin kauppalaivaston ikäryhmittäinen koostumus taas selviää kuviosta.

30 Kuvio 0. Helsingin ja koko maan kauppalaivasto alusten iän ja bruttovetoisuuden mukaan Figur 0. Handelsflottan i Helsingfors och i hela Iandet enligt fartygens ålder och bruttodräktighet Figure 0. Merchant fleet in Helsinki and the whole country according to the age of vessels and tonnage 000 brl 500 400 300 KOKO MAA - HELA LANDET 00 o 0-4 lki.,\'uotta A.lder, 5-9 0-4 5-9 20-24 25 Kuvio. Helsingin kauppalaivasto iän mukaan Figur. Handelsflottan i Helsingfors enligt åldersgrupper Figure. Merchant fleet in Helsinki according to age-groups 0-4 Y. 5-9 Y. 5-9 v 20-24 v.. -:::=:=:.... 0-4 v 25 v.

2. Ulkomainen merenkulku - Sjöfarten på utlandet Foreign Shipping 3 Helsingin ulkomaisen merenkulun tilasto perustuu tullikamarien ulkomaisessa merenkulussa suorittamiin tulo- ja lähtöselvityksiin. Alukset, jotka lastissa tulevat ulkomailta tai lähtevät ulkomaille joko suoraan tai jonkin toisen Suomen sataman kautta, ovat aina selvitysvelvollisia ja tulevat niin ollen poikkeuksetta tilastoon. Ulkomaisessa merenkulussa v. 974 selvitetyistä aluksista annetaan tietoja tauluston tauluissa 3 ja 4. Seuraava taulu 3 muodostaa yhdistelmän v. 965-74 tapahtuneista selvityksistä.. Kuviossa 2 taas on esitet"ty Helsinkiin v. 974 kuukausittain saapuneet ja täältä lähteneet alukset. 3. Ulkomaisessa merenkulussa vuosina 965-74 selvitetyt alukset I utrikes sjöfart klarerade fartyg åren 965-74 Foreign vessels arrived or departed in 965-74 Saapuneita aiuk;ia. Ankomna fartyg Lähteneitä aluksia Avgängna fartyg Arrivals Departures.. ' Siitä Därav Thereof Siitä Därav Suoraan'. Tuoden lastia Kaikkiaan ulkomailta Helsinkiin Suoraan Kaikkiaan ulkomaille Vuosi Totalsumma Direkt frän Med last tili Totalsumma Direkt tili Ar Total utlandet. Helsingfors utlandet Year Directfrom With cargo to Direct abroad abroad Helsinki 000 000 000 000 000 Luku Netto- Ant.al tonnia Luku Netto- Luku Netto- Luku Netto- Luku Netto- Number Nettoton AntaI tonnia Antal tonnia AntaI tonnia Antal tonnia Nettoton Nettoton Nettoton Nettoton Net tons 965 3 872 3970 3 288 3462 3 37 3 387 3879 3 970 950-2384 966.3 699 4296 3 234 3 84 3 350 4078 3677 4250 947 2 705 967 3477 4478 2983 4020 362 4303 3473 4496 776 3030 968 3 332 4333 293 4022 307 4 97 3343 4369 77 2 937 969 3402 4025 2993 3 74 3088 3860 3393 403 7 2 527 970 3449 4045 3 67 3 838 3 7 3879 349 4090 837 2 792 97 3384 4024 3 03 3804 3078 38 3406 4078 808 2842 972 3544 5 509 3 208 5 24 3268 5 306 3530 5244 2247 4 30 973 3 799 7 287 3 53 7054 357 7 32 3803 7 07 2544 5886 974 3 675 7 275 3383 6965 3479 7 096 3692 7 80 244 5 80 Vieden lastia Helsingistä Med last frän H:fors With cargo from Helsinki 000 Luku Netto- AntaI tonnia.nettoton 2 284 2 275 2 30 2699 2 60 3026 2066 2927 2 08 2 65 2 038 2685 2059 2829 2408 3950 2 767 5 888 2626 5 745 Mm. siitä syystä, että kotimaiset alukset voivat harjoittaa sekä kotimaista että ulkomaista merenkulkua, ei yksinomaan ulkomaisessa merenkulussa Helsinkiin saapuneiden kotimaisten alusten luku eikä vetomäärä aina ole sama kuin ulkomaisessa merenkulussa täältä lähteneiden kotimaisten alusten luku ja vetomäärä. Tilasto on laadittu niiden tietojen nojalla, jotka tullisäännön 50 :n mukaan aluksen päällikön on annettava alusta tulliselvitettäessä. Näin ollen on tilastosta jätetty pois ne ulkomaan liikenteessä olleet sekä kotimaiset että ulkomaiset alukset, jotka ovat käyneet Helsingissä muussa kuin kauppamerenkulkutarkoituksessa, kuten määräyksen, polttoaineen oton, sairaustapuksen, myrskyn tms. vuoksi. Helsingin ulkomaisessa merenkulussa on suoraan ulkomailta saapunut tonnisto aina ollut suurempi kuin suoraan ulkomaille lähtenyt, mikä on luonnollista, koska Helsinki on etupäässä tuontisatama, josta alukset purettuaan ulkomailta tuomansa lastin lähtevät toiseen Suomen satamaan ottamaan lastia. Niinpä Helsingissä tuloselvitetystä tonnistosta v. 97495.7 % tuli suoraan ulkomailta, mutta menoselvitetystä v. 974 vain 80.8 % lähti täältä suoraan ulkomaille. Muu tonnisto kulki toisen Suomen sataman kautta. Sama suhde ilmenee myös lastia Helsinkiin tai Helsingistä kuljettaneiden alusten luvuissa. Lastia Helsinkiin tuoneesta tonnistosta saapui v. 97496.7 % suoraan ulkomailta. Sitä vastoin lastia Helsingistä vieneestä tonnistosta v. 974 ainoastaan 85.2 % lähti suoraan ulkomaille. Taulu osoittaa tosin; että Helsingistäkin on lähtenyt huomattava määrä lastissa olevia aluksia. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, ettei kuljetetun lastin