Helsingin kaupungin tilasto : 36 ulkomaankauppa. ja merenkulku. uusi sarja Helsingin kaupungin tilastotoimiston julkaisema.

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin tilasto -: 36 ulkomaankauppa ja merenkulku uusi sarja 975. Helsingin kaupungin tilastotoimiston julkaisema Helsinki 976

2 Viimeksi ilmestyneet julkaisut A. Helsingin kaupungin toasto. I Teneyden. Ja sairaanhoito. Suomenkielinen tebti. taulut myös ruotsiksi ja englanniksi _ Ulkomaankauppa Ja merenkulku. Suomenkielinen teksti. taulut myös ruotsiksi ja englanniksi VI OpetasIaltokset. Suomen- ja ruotsinkielinen. otsikot. taulukot ja tiivistelmät myös englanniksi VII Erlkolltutklmulalet. 6. Otantaväestölaskenta Helsingissä vuonna 965. Suomen- ja ruotsinkielinen. englanninkieliset yhteenvedot. 8. Yleinen väestölaskenta Helsingissä vuonna 970 lirtolehtikokoelmal. Suomen- ja ruotsinkielinen. B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen- ja ruotsinkielinen. otsikot ja sisällyslueuelo myös englanniksi C. Tilastollisia kuukausitletoja Hels... tä. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti. englanninkieliset tiivislelmät D. Helsingin kaupungin dlastolllsla selvityksiä. A. Terveydenhuolto. Suomenkielinen teksti. otsikot. taulut ja tiivistelmät myös ruotsiksi ja englanniksi E. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallls hallinnosta. Suomenkielinen F. Helsingin kaupungin virastot ja laitokset. Suomenkielinen: G. Helsingin kaupungin 'kunnalllskalenterl. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. 48, 976 H. Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten aslahakemlsto. Suomenkielinen. Irtolehtijärjestelmä.. Helsingin kaupungin kunnallinen asetus. kokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset J. Helsingin kaupungin iäädöskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. Irtolehtijärjestelmä.

3 :5/( 'tft~. 333 ~ J' )./ t-iu~" 7t.tv.Jfr:!' ~ / UL~~~ "" ~~tuz HELSINGIN KAUPUNGIN" TILASTO ll-iii ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA HELSINGIN KAUPUNGIN TIUSTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 976

4 HELSINGFORS STADS STATISTIK II-ill UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERIE UfGIVEN AV HELSINGFORS STADS STATISTISKA BYRA STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) II-ffi FOREIGN TRADE 'AND NAVIGATION NEW SERIES PUBUSHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI ISBN

5 SISÄLLYSLUETIELO INNEHALLSFöRTECKNING CONTENTS Sivu Sida JOHDANTO 5 INLEDNING 5 INTRODUCTION Page 5. ULKOMAAN KAUPPA. UTRIKES HANDEL. FOREIGN TRADE. Koko kauppavaihto Totala handelsomsättningen 9. Total Exchange Tuonti Import Imports Vienti Export Exports... 2 II. MERENKULKU II. SJöFART II. NAVIGATION. Kauppalaivasto Ulkomainen merenkulku Kotimainen merenkulku.. 3$ 4. Tavara-ja matkustajallikenne 33. Handelsflottan Sjöfarten pl utlandet Inrikes sjöfart Varu- och passagerartraf'iken 33. Merchant Fleet Foreign Shipping Capotage S 4. Cargo- and paasenger traffic.. 33 TAULUSTO' TABELLER TABLES. Tuonti Helsinkiin vuonna Vienti Helsingistä vuonna Helsinkiin saapuneet auk set vuonna 975 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan Helsingistä lähteneet alukset vuonna 975 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan Importen tili Helsingfors Ar Exporten frän Helsingfors lr TilI Helsingfors ankomna fartyg lr 975 fördelade efter avgängsland och fartygets hemland Frm Helsingfors avgängna fartyg lr 975 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland Imports to Helsinki (Helsingfors) in Exports from Helsinki (Hei-. singfor~) in Vessels arrived to Helsinki in 975 by country of de: parture and nationality Vessels departed from Helsinki in 975 by country of destination and nationality

6 Alkulause Helsingin kaupungin v:n 975 ulkomaankauppaa ja merenkulkua koskeva tilastojulkaisu ilmestyy samassa muodossa kuin edellisenä vuonna. Tullinkantoa sekä varastoimis- ja laiturihuoltoa koskevat katsaukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle; tie~oja edellisestä julkaistaan _Suomen virallisen tilaston sarjassa A, Ulkomaan kauppa osa II, varastoimis- ja laiturihuoltoa koskevia tietoja taas satamalaitoksen vuosikertomuksessa. Merenkulkua koskeva osa on laaj~nnettu käsittämään myös kotimaisen rannikkoliikenteen ja matkustajaliikenteen. Aikaisemmat liitetaulut 3 ja 4, Helsingistä kotoisin olevat alukset vuoden alussa ja lopussa sekä vetoisuuden ja iän mukaan on korvattu laajennetulla tekstiosalla. Liitetaulut ja 2, tuonti ja vienti tavaranimikkeittäin on edelleen laadi~tu tietokonemenetelmällä. Julkaisua on pyritty elävöittämään ja lukuja havainnollistamaan graafisin esityksin. Julkaisun suunnitteluja toimitustyötä on johtanut aktuaari A D n eli P u k k i n en. Helsingissä lokakuussa 976 Karl-Erik F orsberg

7 JOHDANTO-INLEDNING INTRODUCTION Kansainvälinen taloudellinen kehitys. Pääosiltaan. v:n 973 lopulla alkaneesta öljy kriisistä johtunut suhdannelama syveni edelleen v:n 975 aikana. Kokonaistuotanto väheni Japania lukuun ottamatta kaikissa suurissa teollisuusmaissa. Esim. OECD-maissa kokonaistuotanto supistui n. 2 % ja.teollisuustuotanto 8-9 %, samalla kun työttömien määrä kohosi 5 %:iin työvoimasta. Monissa johtavi.ssa teollisuusmaissa vastaavat suhdeluvut olivat huomattavasti näitä keskiarvoja korkeampia. Esim. Yhdysvalloissa työttömyysaste oli 8.5 %, ja kokonaistuotanto supistui 3 %. Lama ei kuitenkaan estänyt hintojen nousua. joka oli edelleen no peaa. OECD-maissa kuluttajahintojen voidaan katsoa nousseen keskimäärin 0.6 %, mutta useissa Euroopan maissa nousu oli huomattavasti tätäkin suurempi, esim. Englannissa n. 25 %. Suurimmissa OECD-maissa laman pohja ohitettiin vuoden puoliväiinjälkeen, ja verkkainen elpyminen alkoi lähinnä Yhdysvalloissa ja Japanissa. Euroopan suurimmissa teollisuusmaissa elpyminen oli kuitenkin hyvin heikkoa, ja pienimmissä maissa lama jatkui edelleen syvänä. Kehitys Suomessa. Kansainvälinen lama heijastui Suomeen lähinnä vientikysynnän supistumisena. mitä osaltaan lisäsi kuluttajahintojemme nopea kasvu 8 %:lla. Vastaavanlaista vientikysynnän heikkenemistä ei ole tapahtunut vuosikymmeniin. Taloutemme vientisuhdanneherkkyyden vuoksi kokonaistuotannon määrä jäi ensimmäisen kerran kolmeen vuosikymmeneen jonkin verran edellistä vuotta pienemmäksi. Työttömyysaste oli kuitenkin vain 2.2 % eli huomattavasti vähemmän kuin useimmissa muissa OECD-maissa. Teollisuustuotanto supistui keskimäärin n. 6 %, mutta useill~ tärkeillä aloilla supistuminen oli huomattavasti suurempaa eli puuteollisuudessa 24 ja paperiteollisuudessa 2 %. Ulkomaankaup~n suhdanteet. Ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen maailmankaupan volyymi supistui. Supistuminen oli n. 7 %. OECD-maiden yhteenlaskettu vaihtotasevajaus oli tosin edellistä vuotta huomattavasti pienempi, mutta tasapainottumista ilmeni vain suurten maiden ryhmässä. Pienissä maissa,. mm. Suomessa vaje sen sijaan entisestään syveni. Kuviossa on graafisesti esitetty eräiden maiden vaihtotaseen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ja siitä voidaan todeta useiden pienten maiden vaihtotaseongelmien vakavuus.. Kuvio. Eräiden maiden vaihtotaseiden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen Figur. Underskott i några länders byteibalanser ijämförelse med bruttonationalprodukten Figure. De[icit o[ Current Account in some countries i" relation to Gross National Product o -, NORJA-NORGE 2. SUOMI-FINLAND 3. ESPANJA-SP,\NIEN 4. KANADA 5. ENGLANTI-ENGLAND 6. RUOTSI-SVERlGE 7. ITAUA-n"ALlEN 8, IRLANTI-IRLAND 9. RANSKA-FRANK RIKE 0. AMERIKAN \'HDYSvALUT AMERIKAS FORENTA STATE. II. SAKSAN LIITI'OTASAVALTA FORBUNDSREPVB~N TYSKUND 2. SVElTSI-SCHWEZ 9 0 II 2

8 Suomessa juuri puu- ja paperiteollisuuden vientimarkkinoiden heikkeneminen oli pääsyynä vaihto- ja nimenomaan kauppataseemme tasapainottomuuteen. 6 Itse kauppatase, joka tämän teoksen puitteissa on tärkein ulkomaankaupan taseista, osoitti useimmissa OECD-maissa vielä suurempaa alijäämäisyyttä kuin vaihtotase. Suomessa alijäämä kasvoi ennätyslukemiin eli milj.mk:sta milj.mk:aan. Tuonnin hillitsemiseksi alettiin maaliskuun alusta periä erityistä tuontitalletusmaksua maahan tuodusta tavarasta, mutta tästä huolimatta kauppatase heikkeni viennin vaikeuksien vuoksi n milj.mk:n neljännesvuosivauhdilla aina vuoden viimeiseen neljännekseen saakka, jolloin viennin piristymisen vuoksi vajeen kasvu hidastui jonkin verran. Kuvio 2. Kauppataseen kehitys v. 962-:-975 Figur 2. HandelsbalanseDl utveckling Aren Figure 2. Balance oftrade in ~.... '". '"..,.il..i'! il.

9 7 Kokonaiskauppataseemme alijäämä on jyrkästi lisääntynyt kolmen viime vuoden aikana ja tätä aikaisemminkin kauppatase on vuotta 968 lukuun ottamatta ollut negatiivinen_ Maaryhmittäiset kauppatase et osoittivat kaikki v. 975 alijäämää. Oljyn hinnan kohoamisen vuoksi kauppataseemme muut maat-ryhmän kanssa muuttui ensimmäisen kerran negatiiviseksi v. 974 ja vaje syveni v milj.mk:sta 50 milj. mk:aan. Jyrkimmin alijäämäisyys lisääntyi v. 975 kaupassamme EEC- ja EFTA-maiden kanssa. V. 973 tapahtuneiden EEC- ja EFTA-maiden rakennemuutosten jälkeen on kauppavajeemme jälkimmäisen ryhmittymän kanssa kroonisen suuri. Tosin se hiukan supistui v Sen sijaan kauppamme EEC-maiden kanssa osoitti 3442 milj.mk:n vajausta, mikä on 2797 milj.mk enemmän kuin edellisenä,vuonna. Tämä johtui suurelta osin Englannin vientimme heikkenemisestä. Yksityiskohtaisemmat tiedot kaupan jakaantumisesta maaryhmittäin ja maittain ilmenevät alla olevasta asetelmasta. Maa. Land Country Vienti. Export Exports Tuonti. Import Imports Milj. mk Muutos ed. v:sta Osuus Milj. mk Muutos ed. v:sta Osuus Kauppatase MiUions Förändring från Andel Förändring från Andel Handelsbalans ofmarks föregående år Share, föreglende år" milj. mk Change from the Balance of trade previous year Millions of marks EFTA Ruotsi Sverige Norja Norge... _ Sveitsi. Schweiz Itävalta Osterrike. _ Portugali. Portugal Islanti. Island EEC.. _ Saksan liittotasavalta F örbundsrepubliken Tysklånd Englanti. England Tanska. Danmark Ranska Frankrike Hollanti. Holland Belgia Luxemburg. Belgien Luxemburg Italia. Italien Irlanti Irland Itäryhmä. Ostblocket l ) Neuvostoliitto. Sovjetunionen Muut maat Ovriga länder Kaikkiaan. Tillsammans Togethe,.... ;..; Kokonaistuontimme arvo oli milj.mk eli 9. % suurempi kuin v. 974.Vientimme arvo sensijaan supistui 439 milj.mk eli 2. %, mikä on melko vähän ottaen huomioon viennin volyymin laskun peräti 7 %:lla. Tähän on selityksenä ulkomaankaupan vaihtosuhteen eli terms of trade'n edullisuus. Tämä suhde kohosi nimittäin 8 pistettä eli 98:sta 06:een. Tuontihinnat kohosivat Laspeyresin indeksin mukaan 9.0 % ja vientihinnat 8.4 %. + ) Neuvostoliitto, Puola, Saksan demokraattinen tasavalta, Tsekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania, Kiina, Korean Kansantasavalta, Mongolia ja Pohjois-Vietnam Sovjetunionen, Polen, Tyska demokratiska republiken, Tjeckoslovakien, Ungem, Rumänien, Bulgarien, Albanien, Kina, Folkrep~bliken Korea, Mongoliet och Nord-Vie,tnam.

10 Vientimme suuntautui suurelta osin EEC-maihin, joista merkittävin oli Englanti. Tämän ryhmittyman osuus viennistämme supistui v %-Yksikköä. Itäryhmän ja E FT A-maiden merkitys taas kasvoi. Tuontimme EEC-maista oli myös huomattava ja lisääntyi v:n 975 aikana.. %. Yksittäisistä maista kiinnittyy huomio Saksan liittotasavaltaan, jonka kanssa kauppamme on suuresti epätasapainoinen, vajaus oli v milj.mk eli 34.5 % koko kauppataseemme vajauksesta. Melkoinen oli myös Ruotsin kauppamme vaje, eli 4 7 milj.mk~ Aktiivinen oli kauppataseemme ainoastaan Englannin, Norjan, Irlannnin ja Islannin kanssa. kanssa. 8

11 . ULKOMAAN KAUPPA UTRlKES HANDEL-FOREIGN TRADE. Koko kauppavaihto-totala handelsomsättnmgen Total Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankallpan kehitykseen v antaa seuraava taulu. Taulussa olevat prosenttiluvut valaisevat Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupasta.. Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina Värdet av Helsingfors och hela landets import, export och totala handelsomsättning ben Value ofimports, exports and total exchange ofthe City and of the whole country in ' Tuonti lmport Vienti Export Kuko kauppavaihto lmports Exports TotaJa handelsomsättningen Total cxcluznl!c Vuosi Koko maa Ar Hela landet Helsinki Koko m~ Helsinki Koko maa Helsinki Year Whole count" ~elsingfors ~iela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors 000 mk marks % 000 mk % 000 mk ' : % Helsingin kauppavaihto lisääntyi v %, mikä on 9.0 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan kauppavaihdon kasvu. Tuon,nin osuus Helsingin kokonaiskauppavaihdosta oli 79.2 %, kun se koko maassa oli 58.0 %. Helsingin kautta kulki n. kolmasosa ulkomaankaupastamme, mutta lähes puolet tuonnistamme. Helsinki on yhä edelleen ylivoimaisesti suurin tullikamarikaupunki kuten käy selville taulusta 2, missä maan suurimpien tullikamarien kauppavaihto on ilmoitettu prosentteina koko maan kauppavaihdosta. Kuviossa 3 on näiden tullikamarien tuonnin ja viennin arvot havainnollistettu pylväsdiagrammoin. Maan tärkeimmät vientikaupungit olivat Helsinki ja Turku, joiden jälkeen tulivat Lappeenranta ja Kotka. Tuonnin kohdalla ilmenee kuviosta selvästi Helsingin ylivoimaisuus.

12 0 2. Maan suurimpien tullikamareiden tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon arvo %:eina koko maan vastaavista arvoista. Värdet av de största finska tullkamrarnas import, export och totaja handelsomsättning i procent avo motsvarande värden för hela landet Value of imports and exports from the most important Customs' Houses of Finland in. per cent of the total value of the country Koko kauppavaihto Tullikamari Tuonti, Import Vienti Export Totala handelsomsättningen Tullkammare Imports E"ports Total e"change Customl House Helsinki I Helsingfors Turku' Abo Kotkal ). _... _. _ Lappeenranta - Willmans Hamina. Fredrikshamn Pori' Björneborg Naantali Nådendal _.. _ Rau~. Raumo _ Hanko). Hangö 2 3. ) Tampere Tammerfors Porv,?o Borgå..., lkenu , Summa... OO"" ; : Kuvio 3 Maan suurimpien tullikamareiden tuonnin ja viennin arvot Figur 3 Värdet av de största finska tullkamrarnas import och export Figur,e3 Values of imports and exports from. the most important Customs' Houses of Finland 87.: TUONTI IMPnKl' I KEMI VII-:NTI t:xpokl' PORV,OO RORGA ~ HANKO HANCO I TAMPERE.. TAMMERFORS RAUMA RAUMO _ NAANTAI,I./'... NAUF.NDAL.. PORI BJORNF.BORG HAMINA... FRmRlKSHAMN II WILLMANSTRANO LAfl'EENRANTA... pii. _ KOTKA TU.KU ARO..... IUOO -4-..: J 00 I DOn HELSINKI HELSINGFORS I noo J 000 :\ 000 ~) Sis. Kouvola v:n 973 alusta' Inkl. Kouvola från början av Ar 973 Incl. Kouvola from the beginning of 973 ) Sis. Inkoa v:n 973 alusta InkL Ingl från början av Ar 973 Incl. Inkoo from the beginning of 973

13 Helsingin kauppavaihto on aina ollut tuontivpittoinen. Helsingin tuonnin arvo oli pitkään 'eli v:een 973 saakka enemmän kuin puolet koko maan tuonnista. V. 975 se oli supistunut 43.7 %:iin lisääntyäkseen taas v %-yksikön verran. Helsingin merkitys vienti kaupunkina on vähitellen kasvanut, tosin v:sta 973 Helsingin viennin osuus koko maan viennistä on jonkin verran v~entynyt. Edellä johdannossa on jo mainittu, että ulkomaankauppamme vaihtosuhde eli terms of trade oli v eli vietyjen tavaroiden hinnat olivat korkeammat kuin tuotujen. Tullihallituksen suorittamien indeksilaskelmien mukaan tuontihinnat kohosivat 9.0 % ja vientihinnat 8.4 %. Tuonnin ja viennin yksikköarvosekä volyymi-indeksien laskemisessa on siirrytty käyttämään Laspeyresin indeksiä Fisherin indeksin sijaan sekä vuotta 969 perusvuotena. Uudet tuonti- ja vienti-indeksit ovat seuraavat. Vuosi Ar Tuonnin yksikköarvoindeksi Importens enhetsvärdeindex Viennin Y!lsikkÖarvoindekl!i Exportens enhetsvärdeindex ' _ Näitä indeksejä käyttäen Helsingin kauppavaihto saa v; seuraavat arvot. Vuosi Arvo - Värde Lisäys tai vähen- 0/0 v:n 969 arvosta Ar milj.mk tymiflen 0/0 % av 969 An värde. Okning eiler minskning ; ','" Helsingin kauppavaihto siis kasvoi v milj.mk eli 2.0 % v:n 969 hintojen mukaan. Koko maan kauppavaihto supistui samanaikaisesti 85.2 milj.mk:lla eli 7.8 %:lla. Vuoden 969 hintojen mukaisen ulkomaankaupan hahmott~iseksi on kuviossa 5 sivulla 5 esitetty graafisesti uudelleen lasketut tuonnin ja kuviossa 7 sivulla 2 viennin arvot sekä koko maan että Helsingin osalta.

14 i Helsingin kauppavaihto kuljetusmuodon mukaan vuosina Helsingfon handelsomsättning enligt transportsätt ;\ren Total e"change of Helsinki according to form of transport in Tuonti. Import Imports Vienti Export E~ports Kuljetusmuoto Transportsätt Paljous. Kvantitct Arvo Vårdc Paljous. Kvantitct Arvo. Värdc Form 0 transport Quantit,! % Value. % % % 97! ! ! ! ilaiva - Båt Ship iautolautta - Båtfårja Car Ferry ilentokone - Flygplan Aeroplane \posti - Post Mail ' lmuut - Andra Others Tärkeimpien kuljetusmuotojen merkitys prosentuaalisesti laskettuna Helsingin tuonnin ja viennin volyymistä ja arvosta v ilmenee edellä olevasta taulusta 3. Valtaosa Helsingin kauppavaihdosta kuljetettiin laivalla ja autolautalla. Lentoteitse vietiin ja tuotiin vähäinen määrä tavaroita, joiden arvo oli kuitenkin suhteellisen huomattava. Tyypillisi.ä tätä kuljetusmuotoa käyttäen toimitettuja tavaroita ovat vihannekset, marjat, kukat ym. helposti pilaantuvat tuotteet. Koko maan vastaavia lukuja tarkasteltaessa todetaan, että Helsingin kautta kulki valtaosa lentoteitse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä. 4. Helsingin 'vienti ja tuonti maaryhmittäin v. 975 Export fran samt import till Helsingfon enligt landgrupper Ar 975 E~ports to and imports from Helsinki according to country in 975 Vienti. Export Euorls Maa Land Country Milj. mk., Osuus MiUions Andc 'Share olmarb % fefta... ', Ruotsi Sverige Norja. Norge Sveitsi. Schweiz Itävalta. österrike ,......' Portugali Portugal Islanti. Island EEC Saksan liittotasavalta Förbundsrepubliken Tyskland Englanti. England Tanska Danmark Ranska. Frankrike Hollanti Holland Belgia Luxemburg ' Belgien Luxemburg Italia. Italien Irlanti. Irland Itäryhmä. östblocket Neuvostoliitto Sovjetunionen ~uut maat Ovriga länder ' ~kkiaan. Tillsammans TOK!ther Tuonti Import Imtlorts Milj. mk Osuus Andc %

15 3 Sivulla 7 on yhteenveto koko maan tuonnin ja viennin jakaantumisesta maittain. Edellä on vastaavanlainen yhteenveto Helsingin osalta. Lisäksi kuviossa 4 on esitetty graafisesti viennin ja tuonnin prosentuaalinen jakaantuminen kauppa-alueittain. Tiedot perustuvat tullihallituksen tilastotoimistossa laadittavaan kuljetustilastoon, jonka luvut poikkeavat jonkin verran muista, ulkomaankaupan luvuista. Verrattaessa Helsingin kauppavaihdon jakaantumista maaryhmittäin koko maan vastaaviin lukuihin voidaan todeta Helsingin kautta vietävän sekä EFTA- että EEC- samoin kuin muut maat-ryhmän maihin suhteellisesti enemmän ja vastaavasti itäryhmän maihin suhteellisesti vähemmän kuin keskimäärin koko maasta. Lähes puolet Helsingin tuonnista tulee EEC-maista, Myös muut maat-ryhmän kanssa tapahtuvan kauppavaihdon osuus Helsingin kokonaiskaupasta oli tuntuvasti suurempi kuin koko maassa. N. 3/4 tuonnista näistä maista tuli Helsingin kautta. Helsingin kauppavaihto itäryhmän maiden kanssa oli keskimääräistä paljon suppeampaa. Yksittäisistä maista oli Helsingin tärkein kauppakumppani Saksan liittotasavalta. Tarkempia tietoja Helsingin kauppavaihdon jakaantuminen maittain ja kuljetusneuvoittain on saatavissa tilastotoimistosta~ Kuvio 4. Helsingin viennin ja tuonnin jakaantuminen kauppa-alueittain Figur 4. Export frin samt import till Helsingfors enligt handelsomraden Figure 4. Exports from and imports to Helsinki according to districts 0/ trade TUONTI IMPORT VIENTI EXPORT EEC " EFTA "ltliryhjdä,..- o.tblokket.. Muut maat ".- Ovrip Iind.r

16 4 2. Tuonti-Import -lmports Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 975 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin tänä vuonna ulkomailta tuotiin ku takin tavaraa. Nämä tiedot Qva.t kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa Qn mainittu ainoastaan asianqmaisen tavaranimikkeen tariffmumerq ilman siihen liittyvää tekstiä. SamQin kuin virallisessa kauppatilastqssa, Qn esillä Qlevassa Helsingin kaupungin kauppatilastqssa tuontitavarqihin luettu ne maahan tuqdut tavarat,.jqtka aq. tilastqvuqnna on laskettu vapaaseen liikkeeseen jqko välittömästi sen jälkeen, kun ne Qn maahan tuqtu, tai vasta sitten, kun ne Qvat Qlleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastqssa tai kauttakulkuvarastqssa. Taulussa 5 esitetään katsaus Helsingin tuqntiin v TUQnnin arvo. käyvin hinnqin oli v. 975 lisääntynyt 5. % edellisestä vuqdesta. Tuonnin vaihteluita Qsoittavat taulussa Qlevat myös v:n 969 hintqjen mukaan las ketut arvqt, jqista näkyy, että tuqnnin todellinen arvo. Qli v % suurempi kuin edel.lisenä VUQnna. KuviQssa 5 Qn esitetty sekä Helsingin että koko. maan tuqnnin kehitys v v:n 969 hintojen mukaan laskettuna. KuvioQn Qn piirretty myös trendit. KQko maan trendin kulmakertoimen arvo' Qn 0.7 ja Helsingin 0.2 eli koko maan tuqnti lisääntyi keskimäärin 0.7 miljartlia mkja Helsingin tuqnti 0.2 miljardia mk VUQsittain. 5. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina Aterblick pl importen till Helsingfors lien Survey of imports to Helsinki in Tuonnin arvo käyvin hinnoin Importens Lisäys (+) tai vähentyminen (-) värde enligt Okning(+) eiler minskning (-) Vuosi Ar gängse priser lncrease (+) or deerease (- ) Year Value of' imports at current prices milj.mk - millions of marks % M Tuonnin arvo v:n 969 % v:n 969 Hinta- hinnoin tuontiarvosti indeksi Importens I%av Prisindex värde enligt J969lrs Price 969 lrs priser unportvårde indices Value of Percent of 969=00 importsat the value of 969prices 969 import mili.mk i

17 5 Kuvio 5. Helsingin sekä koko maan v:n 969 hintojen mukaisen tuonnin kehitys v Figur 5. Utvec~gen av den på 969 us priser beräknade importen till Helsingfors och hela Iandet uen Figure5. Development ofimports. to Helsinki and the whole country in at 969 year's prices I~ :. I:! II "",,, mnl il ;2 i: 75 vuo.i Ir Kako mun tuonti Heli landell imporl Koko mun hmmnm trendi Hebllamletl importena trend Hela. tuonti Hebin;fon imporl Heb:in&in"tuonnin trendi Hellincfon importe.. t..end Taulusta 6 nähdään, miten Helsingin tuonnin arvo v jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin.. Siitä nähdään myös tavararyhmittäin, montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Sama on esitetty. graafisesti kuviossa 6. '

18 6 6. Helsingin tuonnin tavararyhmittäinen raha-arvo ja prosenttiosuus koko tuonnista vuosina sekä koko maan vastaava tuonti ja Helsingin osuus sötä v. 975 Värdet av importerade varugrupper och deras procentandel av hela importen i Helsingfors åren samt hela Iandets motsvarade import och Helsingfors andel av den år 975. The value of to Helsinki imported commodity groups and the percentile share of those in the total imports. U. Jn as we as the corresponding imports of the country and the share of Helsinki in them r~~nosuus. Absoluuttiset luvut - Absoluta tai ko omaan Absolute numbers % Koko maan tuonnista tuonti Hfors' andel Ryhmän:o.I~elsin~n koko tuon- ~ela landets av hela lan- Grupp siffra :rusta unport dets imllort 000 mk marks Av totala importen lmports of Group number Shareo hki tili Helsingfors the country oftota'lm-. ~ total imports of portso/the t e City c'ount& II ' IV V VI VII VIII. '=0,_ IX X XI XII '065 '& XIII ' «> XIV XV ' ' XVI : " 74~ 6.7 XVII XVIII XIX XX XXI ] Koko tuonti - Hela importen Total af imports Elävät eläimet; eläintuotteet. Levande djur; anim3llska produkter II. Kasvituotteet. Vegetabiliska produkter III. Eläin- ja kasyirasvat ja -öljyt ym. Animaliska och vegetabiliska fetter och oljor m.m. IV. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; tupakka Produkter av livsmedelsindustri; drycker m.m.; tobak V. Kivennäi8tuotteet Mineraliska produkter VI. VII. VIII. IX. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet. Produkter av kemiska och närstående industrier Muovit ym.; luonnonkautsu, synteettinen kautsu ym.. Plaster m.m.; naturlig kautschuk, syntetiskt gummi m.m. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym.. Hudar, skinn, läder, pälsskinn m.m. Puu ja puuteokset; korkki ym.. Trä och. varor därav;' kork m.m.

19 X. Paperinvalmistusaineet; paperi Ja pahvi ym.. Material för papperstillverkning; papper och papp m.m. XI. Tekstiiliaineet ja -tavarat TextilmateriaI och -varor XII. Jalkineet, päähineet ym.. Skodon, huvudbonader m.m. ' XIII. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat. Varor av sten och andra mineraliska ämnen; keramiska produkter; glas och varor av glas m.m. XIV. Luonnonhelmet, jalo- ja puolijalokivet, jalometallit ym.; metalliraha. Naturpärlor, ädelstenar och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt XV. Epäjalot' metallit ym.. Oädla metaller m.m. 7 XVI. XVII. XVIII. XIX. XX. XXI. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvikkeet ym.. Maskiner och mekaniska apparater; elektriskt material m.m. Kuljetusneuvot. Transportmedel Optiset, valokuvaus-, mittaus-, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soittimet ym.; niiden osat Optiska, foto-, mätnings-, medidnska m.m. instrument och apparater; ur; musikinstrument m.m.; delar till dem Aseet ja ammukset; niiden osat Vapen och ammunition; delar till dem Erinäiset tavarat. Diverse varor Taideteokset, kokoelma- ja antiikkiesineet. Konstverk, föremål för samlingar samt antikviteter Tavararyhmillä tarkoitetaan tullinimikkeistön pääryhmiä. Arvoltaan suurimpana ryhmänä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat kuljetusneuvot, epäjalot metallit, kemian teollisuuden tuotteet, kasvistuotteet ja elintarviketeollisuuden tuotteet. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista kohosi 2.4 'ro-yksikön verran v Taulun 6 ja kuvion 6 perusteella voidaan todeta, että Helsingin osuus koko maan tuonnista, on huomattava nimenomaan eräiden melko suppeiden tavararyhmien kuten optisen ym. laitteiden, antiikki- ja taide-esineiden, luonnonhelmien, jalokiven ym. kohdalla, joiden tuonti tapahtuu pääasiallisesti Helsingin kautta. Näiden IYhmien osuus sekä koko maan että Helsingin tuonnista on kuitenkin hyvin vähäinen. Sivulla 2 mainittiin lentoteitse kuljetetun tuonnin saapuvan valtaosaltaan Helsingin kautta, joten Helsingin osuus myös tätä kuljetusmuotoa käyttäen tuotujen tavaroiden kuten vihannesten ja marjojen koko tuonnista on huomattava. Yleensäkin elintarviketeollisuuden tuotteet tuodaan suurelta osin Helsingin kautta. Tärkeimmät yksittäiset tuontitavarat ilmenevät taulusta 7. Höyrykattiloita, koneita,ja mekaanis~a laitteita sekä niiden osia!lotiin yli 2.3 miljardin mk:n arvosta, mikä on 9.9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sähkökoneita, -laitteita ja -tarvikkeita sekä niiden osia tuotiin.4 miljardin mk:n edestä; lisäys edellisestä vuodesta oli 7.2 %. Rautaa ja terästä sekä niistä valmistettuja tuotteita tuotiin n. 8 m'uj.mk:n!u'vosta, mikä on 0.9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muita tärkeitä tuontitavaroita olivat muovi ja -teokset, joid~n tuonnin arvo tosin 'supistui,2.0 %, sekä optiset valokuvaus-, elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet, joiden tuonnin arvo sen sijaan lisääntyi 23.8 %. Helsingin kautta tuodaan maahan myös huomattava määrä kahvia ja sokeria, joiden kumpaisenkin tuonti lisääntyi määrällisesti v. 975, edellisen 7.9 % ja jälkimmäisen 9.0 %. Kahvin tuontiarvo lisääntyi.7 %ja sokerin 57.0 %. Autoja tuotiin hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Niiden tuontiarvo lisääntyi kuitenkin 28. %.

20 8 Kuvio 6. Helsingin osuus tavararyhmittäin maan tuonnista Figur6. Helsingfors andel av Iandets import enligt varugrupper Figure 6. The share 0/ Helsinki 0/ imports to Finland 6023,.00 2& '00 o milj...

21 7. Tärkeimpien tavarain tuontipaljousja -arvo vuosina Importmängder och -värden för de viktigaste varuslagen åren Quantity and v~lue ofthe most important commodities imported in Paljous, tonnia Arvo Värde Tavaralaji. Varuslag Kvantitet, ton Value Commodity Quantity, tom 000 mk marks Vihannekset ja kasvikset, syötävät juuret ja juurimukulat. Grönsaker och köksväxter, ätbara rötter och knölar " Hedelmät ja marjat. Frukter och bär Kahvi, p~t~~~to~ '- K;,.if~: ~r~~:. tat Öljysie~~~~t.j~ :hed~l~äi : Oij~hai-: tiga frön och frukter Sokeri Socker Alkoholijuomat. ÅIk.~ho"ldrY~k~ : : Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi.. Antracit, annat stenkoi och koks Lääkkeet Läkemedel Pigmentit, värit, lakat ym.. Pigment, iårger', lacker m.m ' Kosmeettiset ja toalettivalmisteet. Kosmetiska preparat och toalettmedel Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet. F otografiska och kinematograil&- ka produkter Muovit ja -tuotteet. Plaster samt varor av dem ~utsu ja -teokset Kautschuk och -arbeten M Siitä: Därav. auton ukorenkaat ). däck för bill) Pain,otuotteet ym.. Tryckalster m.m Tekokuidut. Konstfibrer. ' Puuvillakankaat. Bomullstyger...' Neuletuotteet, vaatte'et, vuode- ja talousliinavaatteet. Trikåvaror. ~äder~ säng- och ~ushållslinne Jalkineet ). Skodon )... 4, Kiviteokset. Varor av sten Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset. Järn och stål samt varor av järn och stål K;:Kari ja -teokset. Koppar och. ver kningar Alumiini ja -teokset. Auminium och -tillverkningar I Työvälineet. Arbetsredskap , I R ) kpl 5t. 2) pari. par Jatkoa Forts. Cont.

22 7. Jatkoa Forts., Paljous, tonnia Arvo Värde Tavaralaji. Varuslag KVantitet, ton 000. mk Höyrykattilat, koneet ja mekaani~ set laitteet; niiden osat. Angpannor, maskiner och, mekaniska apparater;' delar till dem Sähk,ökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; n niiden osat Elektriska maskiner, apparater och elektrisk material; delar till dem ' 24 Traktorit ). Traktorer ) Autot l ). Automobileri ) Auton alustat ). Automobilunderredenl ) ' Auton kutnirenkaiset pyörät ym. osat. lijul med gummiringar o.a. delar till automo~er...' Alukset ). Fartyg) Optiset, valokuvaus-r elokuvaus-, lääkeopilliset ym. ojeet ja laitteet Optiska; fotografiska och kinematografiska, medicinska o. dyl. instrument och apparater Kellot ja niiden osat. Ur och delar till de~... : Lelut, pelit ja urheiluvälineet Leksaker, spel och sportartiklar Tupakka. Tobak Puu ja puuteokset; puuhiili. Trä och triiarbeten; träkol Keraamiset tuotteet KeramiBka produkter... ' Lasi ja lasiteokset. Glas och varor av glas. i f Lentokoneet ) Flygmaskiner ) Gramofonit, magnetofonit yma Grammofoner" magnetofoner rn.m Huonekalut Möbler ,~ 64.) kpl. Il.

23 2 3. Vienti-Export Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 975 julkaistaan tauluosaston taulussa 2, jossa kustakin tavar~ajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen arvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä. kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä.. Taulusta ~ käy ilmi vuosien vienti käyvin hinnoin ja vuoden 969 hinnoin. Hintoja muunnettaessa on käytetty sivulla olevia indeksilukuja. Viennin arvo v:n 969 hintojen mukaan laski edellisestä vuodesta 0.4 0/'... Kuviossa 7 on esitetty sekä koko maan että Helsingin viennin v:n 969 hintojen mukaiset arvot graafisesti. Kuvioon piirrettyjen trendien kulmakertoimet ovat 0.2 Helsingin ja 0.2 koko maan osalta. Verrattaessa näitä sivulla 5' oleviin tuonnin trendien kulmakertoimiin voidaan todeta Helsingin tuonnin ja viennin lisääntyvän samalla vauhdilla eli 0.2 miljardia mk vuodessa. Koko maan tuonnin kasvuvauhti taas on 0.5 miljardia mk suurempi kuin.viennin. Kauppataseemme tulevaisuus näyttää siis entistä synkemmältä. Kuvio 7. Helsingin ja koko maan v:n 969 hintojen mukaisen viennin kehitys v Figur 7. Utvecklingen av den pl 969 us priser berälmade exporten Mn Helsingfors och hela landet uen Figure 7. Development of exports from Helsinki and the wholecountry in at 969 year's prices II' _.._...--.=: _ ~... " < %... "",,"..,.... ~ ~~------~ ~------~ ~------~ ~ mk il Kolo... rieati -_...,..._-. He" Iaadeb nport Kolo... rioadia!midi Ilola landeta export.ii _ llelliaiin rienti HeIoinKfon port HeIoinpI wiennin Irmdi liebidfon port... Irmd ". 75 vuosi II

24 8. Katsaus Helsingin vientiin vuosina Aterblick på exporten från Helsingfors åren Survey of exports from Helsinki in Viennin arvo käyvin hinnom Exportens Vuosi väriie enligt Lisäys (t) tai vähentyminen (-) Ar ~ngse priser Okrung +) eller minskning (;...) Year alue of lncrease (+) ordecrease (-) exports,at t:u rrent prices 22 milj.mk - millions of marks % ' , Viennin arvo, v:n 969 Hinta- hinnoin % v:n 969 indeksi Exportens vientiarvosta Prisindex värde enligt % av 969 års Price 969 års priser exportvärde indices Value of ' Per i:ent c;{/he 969=00 e!/60rts at value of prices exports milj.mk ' Taulusta 9 näkyyabsoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v jakautui eri tavararyhinien kesken. Siitä nähdään myös, kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Tätä havainnollistaa myös kuvio 8. Helsingin kautta tapahtuva vienti kasvoi tilastovuonna 92.9 milj.mk, 6.0 %, edellisestä vuodesta ja sen osuus koko maan viennistä.3 %-yksikköä. Helsingin viennin osuus koko maan viennistä lisääntyi 3 ryhmässä ja pienentyi 8 ryhmässä. Lisääntyminen oli huomattavinta ryhmissä XVIII ja XIX sekä supistuminen ryhmissä XIV ja II. Useiden tavararyhmien vienti kasvoi markkamääräisesti, eniten koneiden ja mekaanisten laitteiden sekä Vuotien, nahkojen ja turkisnahkojen ym. Markkamääräsesti eniten vietiin Helsingistä koneita ja mekaanisia laitteita, sähkötarvikkeita ym., niiden osuus Helsingin viennistä oli 20.9 %. Paperiteollisuuden tuotteiden ja kuljetusneuvojen viennin merkitys oli myös melkoinen. Tärkeimpien tavaroiden vientimäärät ja -arvot v ilmenevät taulusta 0. Markkamääräisesti eniten vietiin Helsingistä paperia ja pahvia sekä -tuotteita. Näiden vienti supistui sekä määrällisesti että myös arvoltaan 22.3 %. Seuraavaksi eniten Helsingin kautta vietiin höyrykattiloita, koneita ja mekaanisia laitteita sekä niiden osia. Sähkökoneiden, -laitteiden ja -tarvikkeiden sekä niiden osien samoin kuin turkisnahkojen ja turkisten vienti oli myös huomattava. Uusia aluksia Helsingistä vietiin 2, arvoltaan milj.mk. Verrattaessa tauluja 0 ja 7 keskenään voidaan todeta, että useat artikkelit esiintyvät molemmissa tauluissa eli Helsingistä viedään samoja tavaroita kuin tänne tuodaan. Tämä paradoksi on tietenkin myös koko maan tilastoissa. Useat edellä mainitut Helsingin tärkeimmät vientitavarat ovat my'ös tärkeimpiä tuontitavaroita.

25 23 9. Helsingin viennin tavararyhmittäinen raha-arvo ja prosentti osuus koko viennistä vuosina sekä koko maan vastaava vienti ja Helsingin osuus siitä v. 975 Värdet av exporterade varugrupper och deras procentandel av hela ex»orten.från Helsingfors åren samt hela landets motsvarande export och Helsingfors andel av den år 975 The value of from Helsinki exported commodity groups and the percentile share of those in the total exports in973-7$ as well as the co"esponding exports of the country and the share of Helsinki in them. Ryhmä n:o Grupp siffra ) Group number).... II..... III..... IV..... V.... VI.... VII.... VIII.... IX.... X.... XI... XII... :.... XIII.... XIV.... XV..... XVI;...'... XVII.... XVIII..... XIX..... XX... ; XXI.... Koko vienti - Hela exporten Total of exports... Absoluuttiset luvut Absoluta tai Absolute numbers 000 mk marks %!Helsingin koko viennistä Av hela exporten frän Helsingfors ~ total exports of t e City ' ' ' I l K:ok~ maan VIenti. H e I a I an d ets export Exports of the country I Hginosuus koko maan viennistä jhfors' andel. ~vhelalan- ~etsexpo l Hki J hareol oftota e x tports oft he' 'country i ) Ks. s. 6 - Se s. 6 See p. 6

26 0.Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo vuosina Exportmängder och -värden för de viktigaste varuslagen lren Quantity and value af the most important commodities e"ported ~n Tavaralaji Varuslag PaljOU!, tonnia Kvantitet, ton Arvo' Värde Value Commodity Quantity, tons 000 mk marks Voi Smör " Juusto Dst Sokeri ja sokerivalmisteet Socker och sockerkonfektyrer ningsfårger samt lacker... Värit, maalit ja lakat. Färger, mm " Muovit ja muovituotteet. Plaster samt varor av dem Turkisnahat ja turki~etl). Päls- - skinn och pälsvaror ) ~ Sahattu tai leikatt~ puu 2 ). Sägat eller skuret virke) i Siitä. Därav: - lankut, soirot r kapeasoirot, höyläämättömät 2. plankor~ battens och scantlings, ohyvlade ) laurlat ia kapealaudat, höyläämättömät 2 ). bräder och planschetter, ohyvlade2) " " Puuteokset. Träarbeten Siitä. Därav: vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattu ). faner och kryssfaner 2 ). " Paperi ja pahvi sekä paperivanuke-, paperi- ja pahviteokset. Papper och papp samt varor av pappersmassa, papper och papp Painotuotteet ym.. Tryckalster m.m Tekokuidut Konstfiber " Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet. Trikåvaror, ""!täder, säng- och hushmlslinne Lasi ja lasiteokset. Glas och varor av glas Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästuotteet Jäm och stm samt varor av järn och stal tillverningar Kupari ja -teokset. Koppar och Höyrykattilat, koneet ja mek. llrltteet sekä osat Angpannor, maskiner och mek. appar. samt delar Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet, sekä osat". Elektriska maskiner, apparater och eektriskt material samt delar ) kpl - st. 2) k-m3 - f-m3 Jatkoa - Forts.Cont.

27 25 0. Jatkoa Forts. Tavaralaji. Varus!ag IPaljOUS, tonnia Kvantitet, ton IArvo. Värde '000 mk 97J J Uudet alukset ), kauppa-alukset Nya fartygl), handelsfartyg D Huonekalut ja vuodevaatteet. Möbler och sängkläder Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja Vete samt blandsäd av vete och råg HI630 - Makkara yms. tuotteet. Korv m.m.s. produkter Suklaa yms. tuotteet Chokolad m.m.s. produkter... " Savukkeet. Cigarretter Nahkateokset. Lädervaror Puuvillakankaat. Bomullstyger Hopea ja siitä tehdyt puolivalmisteet. Silver och halvfabrikat därav Nikkeli ja -teokset. Nickel och varor av nickel Alumiini ja -teokset Aluminium och varor av aluminium Koboltti. Kobolt..., Traktorit, kuorma- ja linja-autot, trukit yms. sekä niiden osat ). Traktorer, lastbilar och bussar, truckar m.m.s. samt delar till dessai ) L05 06 Röntgenlaitteet. Röntgenapparater Aseet ja ampumatarvikkeet. Vapen och ammunition Urheiluvälineet ja -tarvikkeet. Sportartiklar och -tillbehör ) kpl-st.

28 Kuvio 8. Helsingin osuus tayararyhmittäin maan viennistä Figur 8. Helsingfors andel av Iandets export enligt varugrupper. Figure 8. The share of Helsinki of exports from Finland according to the commodity groups !lOO milj. n,k II IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII XVIII XIX xx XXI tavliljillr)'hmia varugruppc:n

29 27 II. MERENKULKU SJOFART -NA VIGATION. Kauppalaivasto - Handelsflottan Merchant Fleet. Helsingin kauppalaivastossa otetaan pohjoismaisen määrittelyn mukaisesti huomioon vain vähintään 00 bruttotonnin kantoiset konekäyttöiset rahti- ja matkustajalaivat. Kauppalaivastoon eivät siis kuulu kalastus- ja pyyntialukset, koneettomat lastiproomut eivätkä erikoisalukset, kuten hinaajat, pelastusalukset, jäänsärkijät jne. Tähän laivastoon kuuluvien alusten luku ja bruttorekisteritonnimäärä v lopussa ilmenee seuraavasta taulusta, jossa myös on mainittu proomut, vaikka ne eivät kuulu varsinaiseen kauppalaivastoon... Kauppalaivasto vuosien lopussa Handelsflottan vid utgången av åren Merchant fleet at the end 0/ the years HÖyryalUksftl ) Moottorialukset Proomut Angfartygl Vuosi Motorfartyg Prårnar Ar.Steamers Motorships Summa Total Barges Year Luku Bruttotonnia Antal Bruttoton Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Number Gross reg. toju Antal Bruttoton Antal Bruttoton Antal Bruttoton i V:n 975 aikana Helsingin varsinainen kauppalaivasto väheni lajin muuttumisen takia kahdella höyryaluksella, 360 brt, sekä kolmella ulkomaille myydyllä moottorialuksella, yhteensä brt. Helsingin kauppalaivastoon ei tämän jälkeen kuulunv.t yhtään häyryalusta. Uusia moottorialuksia hankittiin 3, yhteensä brt. Näistä yksi, 8922 brt., rakennettiin kotimaassa ja 8, yhteensä brt., ulkomailla. Kaksi, brt., ostettiin ulkomailta ja kaksi. 235 brt., siirrettiin toiselta paikkakunnalta. Kauppalaivaston nettolisäys oli siis 8 alusta ja brt. eli 42.4 %. Koko maan kauppalaivaston bruttovetoisuus lisääntyi samanaikaisesti 26. %. Helsingin kauppalaivaston kasvuvauhti on siis keskimääräistä huomattavasti suurempi eli koko maan kasvusta tuli 66.7 % Helsingin osalle. Samanaikaisesti Helsingin kauppalaivaston osuus koko maan kauppalaivastosta kasvoi 4. %:sta 46.4 %:iin. Helsingin proomukanta lisääntyi v rauta- ja yhdellä puuproomuuaeli brt:lla, mikä merkitsi bruttotonniston kasvua %. Rautaproomuista 5, yhteensä 26 brt., ostettiin ulkomailta, yksi, brt., rakennettiin kotimaassa ja yhden, 202 brt., laji muuttui. Puuproomu, 62 brt., siirrettiin toiselta"paikkakunnalta. ) Höyryaluksiin sisältyy v:een 974 saakka puinen purjealus apukonein, 06 tonnia' ångfartygen ingår ända tili år 974 ett segelfartyg av trä med hjälpmaskin, 06 ton.

30 2. Kauppalaivasto vuosina alusten suuruuden mukaan Handelsflottan ben ; fartygens fördelning i dräktighetsgrupper Merchant fleet in 9"73-75 by tonnage groups 28 Suurousryhmä Dräktighetsgnapp Tonnoge groups Luku. Antal Numb", " "" Summa Total % brottovetoisuudesta % av brottodräktighet 'Ji> oftonnage Taulussa 2 on Helsingin kauppalaivasto on kertomusvuosien lopussa kuuluneet alukset (paitsi proomut) ryhmitetty kuuteen suuruusluokkaan. Tällöin on otettu huomioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa vertailukelpoinen kauppalaivasto samoin kuin myös edellisessä taulussa. Helsingin kauppalaivaston kokonaisvetoisuudesta oli 8.0 % bruttotonnin vetoisia ja 69.9 % sitä suurempia. aluksia. Suuntaus on kohti yhä suurempia aluksia. Yli bruttotonnin vetoisia oli neljä alusta, joista kaksi uushankintojll. Suurten alusten osuus Helsingin kauppalaivaston bruttovetoisuudesta oli v %ja viisi vuotta myöheminin 45.4 %. Koko maan aluskannasta vajaa 0 % oli suuria aluksia, mutta niiden edustama bruttovetoisuus oli 56.8 % koko kauppalaivaston bruttovetoisuudesta. Alusten ikäjakauma nähdään taulusta Kauppalaivasto vuosina alusten iän mukaan Handelsflottan ben ; fartygens fördelning efter llder Merchantfleet in by age ofvessels Ikä, vuotta Alder, Ar Age, years Luku. Antal Number Summa Total % bruttovetoisuudesta % av bruttodräktighet %oftonnage Yli 25-vuotiaita aluksia oli Helsingin kauppalaivastossa v Nöden bruttovetoisuus oli yhteensä 2 26 brt. eli 0.2 % kokonaisvetoisuudesta. Koko maan kauppalaivastosta taas 35.2 % oli näin iäkkäitä laivoja, ja niiden edustama bruttovetoisuus 4.2 % kokonaisvetoisuudesta. Eniten oli Helsingin kauppalaivastossa 0-4 vuotta sitten rakennettuja aluksia, joiden bruttovetoisuus oli 57.0 % kokonaisbruttovetoisuudesta. Kuviosta 9 käy selville Helsingin kauppalaivaston osuus koko maan kauppalaivaston bruttovetoisuudesla ikäryhmittäin. Helsingin kauppalaivaston ikäryhmittäinen koostumus taas selviää kuviosta 0.