KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

Esityslista 27.9.2013 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 03.10.2013 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja Lähdesluoma Lasse Mangs Carl-Gustav Metsänranta Marja-Leena Mäntysaari Sakari Nordback Marco Rosenberg Peter Salo Jukka Sarja Tauno Skur Catharina Södergrann Hanna Virta Erkki Wikström Jesper Österman Jarkko Muut Marlene Svens, esittelijä Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä KV 59 KV 60 KV 61 KV 62 KV 63 KV 64 KV 65 Edustajan valitseminen Kristiinankaupungin suomenkieliseen koulutuslautakuntaan Edustajan valitseminen Kristiinanseudun koulun ja Kristiinankaupungin lukion yhteiseen johtokuntaan Lähihoitajan toimen perustaminen ja päivähoitajan toimen lakkauttaminen Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon ky:n talousarvio vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 Kaskisten kaupungin lausunto Sote-uudistuksen väliraporttista Kuntarakennelakiin liittyvät selvitykset Närpiön kaupungin kutsu koskien yhteistyön jatkamista Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymässä (K5) Allekirjoitus Kari Häggblom puheenjohtaja Kokouskutsu yleisesti nähtävänä Kaskinen 27.9.2013 Todistaa Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastus Kaskinen 8.10.2013 klo 12.30 Nimi Nimi Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kaskinen 9.10.2013 klo 09.00 14.00 Todistaa Margit Kaseva, hallintopäällikkö

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.10.2013 1 HALL:139 /2013 KV 59 Edustajan valitseminen Kristiinankaupungin suomenkieliseen koulutuslautakuntaan KH 09.09.2013, 119 Valmistelija MaKa: Kaskisten kaupunki ja Kristiinankaupunki ovat sopineet kaskislaisten yläkouluikäisten oppilaiden (lk 7-9) peruskouluopetuksesta Kristiinanseudun yläkoululla lukuvuodesta 2013-2014 lähtien. Kaskisten kaupungilla on oikeus valita yksi edustaja ja hänelle henkilökohtainen varaedustaja Kristiinankaupungin suomenkieliseen koulutuslautakuntaan vuosille 2013-2016. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se valitsee kaupungin edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varaedustajan Kristiinankaupungin suomenkieliseen koulutuslautakuntaan vuosille 2013-2016. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 59 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.10.2013 2 HALL:140 /2013 KV 60 Edustajan valitseminen Kristiinanseudun koulun ja Kristiinankaupungin lukion yhteiseen johtokuntaan KH 09.09.2013, 120 Valmistelija MaKa: Kaskisten kaupunki ja Kristiinankaupunki ovat sopineet kaskislaisten yläkouluikäisten oppilaiden (lk 7-9) peruskouluopetuksesta Kristiinanseudun yläkoululla lukuvuodesta 2013-2014 lähtien. Kaskisten kaupungilla on oikeus valita yksi edustaja ja hänelle henkilökohtainen varaedustaja Kristiinanseudun koulun ja Kristiinankaupungin lukion yhteiseen johtokuntaan vuosille 2013-2016. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se valitsee kaupungin edustajan ja hänelle henkilökohtaisen varaedustajan Kristiinanseudun koulun ja Kristiinankaupungin lukion yhteiseen johtokuntaan vuosille 2013-2016. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 60 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.10.2013 3 HALL:143 /2013 KV 61 Lähihoitajan toimen perustaminen ja päivähoitajan toimen lakkauttaminen KH 09.09.2013, 127 Valmistelija MaKa: Perusturvalautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle ja valtuustolle että päivähoitajan toimi päiväkoti Ankkurissa lakkautetaan ja tilalle perustetaan lähihoitajan (lasten ja nuorten hoito ja kasvatus). Päivähoitajan toimi on täytetty määräaikaisesti 30.9.2013 saakka. Perusturvalautakunta anoo lisäksi kaupunginhallitukselta, että päivähoitajan toimi saadaan täyttää määräaikaisesti siihen saakka kunnes vakituinen henkilö on valittu lähihoitajan toimeen (PEL 43, 15.8.2013). Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirastolta on 27.3.2013 päivätyllä kirjeellä tullut selvityspyyntö, jossa Kaskisten kaupungin perusturvalautakuntaa pyydettiin antamaan selvityksensä kaupungin päiväkodin tilanteesta. Pyydetty selvitys ja lausunto on annettu 16.4.2013. Aluehallintovirasto on 19.6.2013 päivätyllä kirjeellään antanut asiassa valvontapäätöksen (Liite). Aluehallintoviraston ratkaisu on: Aluehallintovirasto kiinnittää lasten päivähoidosta annetun lain 8 c :n nojalla Kaskisten perusturvalautakunnan huomiota päivähoidosta annetun asetuksen 6 :n noudattamiseen päiväkodin henkilöstömitoituksessa sekä siihen, että päivähoidon toteutus turvataan päivähoitolain ja asetuksen tarkoittamalla tavalla vastaisuudessa. Sijaisjärjestelyin tulee myös turvata päivähoitolain ja asetuksen mukainen päivähoito. Kaskisten perusturvalautakunnan tulee antaa selvitys Aluehallintovirastolle 31.8.2013 mennessä siitä, mihin toimenpiteisiin tämä päätös on antanut aihetta. Perusteluissaan Aluehallintovirasto toteaa, että henkilöstömitoitusta tulee noudattaa myös henkilöstön sairaus- ja vuosilomien sekä muiden ennakoitavissa olevien poissaolojen aikana varautumalla niihin etukäteen. Suhdeluvusta poikkeaminen ei näiden syiden perusteella ole asetuksen mukaan mahdollista. Aluehallintoviraston asian arvioinnissa käytettävissä olevan selvityksen perusteella on todettavissa Kaskisten kaupungin päivähoidon toiminnan järjestämisessä ja suunnittelussa epäasianmukaisuutta. Tästä syystä Aluehallintovirasto antaa Kaskisten kaupungin perusturvalautakunnalle lasten päivähoidosta annetun lain 8 c :n nojalla hallinnollista ohjausta tämän päätöksen ratkaisussa esitettävällä tavalla. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että perusturvaosastolle perustetaan lähihoitajan toimi (lasten ja nuorten hoito ja kasvatus), jonka ensisijainen työpaikka on päiväkoti Ankkuri. Lähihoitajan toimi julistetaan välittömästi auki. Päivähoitajan toimi päiväkoti Ankkurissa lakkautetaan kun lähihoitajan toimi on täytetty. Kaupunginhallitus myöntää perusturvalautakunnalle luvan täyttää päivähoitajan toimi määräaikaisesti siihen saakka kunnes vakituinen lähihoitaja perustettavaan toimeen on valittu tai enintään 31.12.2013 saakka. Kaupunginhallitus päätti keskustelun jälkeen yksimielisesti hyväksyä päätösehdotuksen seuraavalla lisäyksellä: Tarvittaessa valittava henkilö toimii myös perusturvaosaston muissakin toimipisteissä. KV 61 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.10.2013 4 HALL:146 /2013 KV 62 Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon ky:n talousarvio vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 KH 09.09.2013, 128 PEL 38 13.6.2013 Ehdotus Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon ky:n talousarviosta vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 on nähtävillä kokouksessa. Kuntayhtymä toimii tilaaja-tuottaja-mallin mukaan. Jäsenkunnat vastaavat lähipalvelujen tuottamisesta eli keskeiset sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluja tuottavat yksiköt ovat jäsenkuntien terveyskeskukset sekä perusturvatoimistot. Kaskisissa on hyvin toimiva lähipalvelujen verkosto. Alueellisia erityispalveluja tulee myös sijoittaa Kaskisiin, jotta tasapuolisuus alueella säilyisi. Tänä vuonna aloittaneista alueellisista muistihoitajista toinen tulee sijoittumaan Kaskisiin. Vuoden 2013 talousarviossa ja vuosien 2014 2015 taloussuunnitelmassa suunniteltiin vuodelle 2014 seuraavat alueelliset virat: ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti, geriatri, radiologi, sisätautien erikoislääkäri sekä työterveyshuollon erikoislääkäri. Kuntatalouden heikon tilanteen ja sosiaalija terveydenhuollon kansallisten ja rakennetta koskevien uudistusten edelleen viivästyessä kuntayhtymään ei kuitenkaan suunnitella varsinaisia uusia alueellisia tehtäviä vuodelle 2014. Edellä mainitut virat on suunniteltu vuodelle 2015. Hankkeiden osalta vuosina 2013 2015 Kaskinen on mukana Vanhusten palvelujen kehittämishankkeessa ja Welcome Office hankkeessa. Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishankkeeseen (LasSe) Kaskinen ei osallistu (PeL 18.12.2012 83). Kustannusten nousu ensi vuodelle tulee Kaskisten kaupungin osalta olemaan n. 5 500. Päätösehdotus/ JT, SL Pel päättää esittää kh:lle ja edelleen kv:lle Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon ky:n talousarvion vuodelle 2014 ja taloussuunnitelman vuosille 2015-2016 hyväksymistä. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KH 128 Päätösehdotus (MS) Kaupunginhallitus päättää esittää seuraavat huomautukset/muutokset K5:n vuoden 2014 talousarviosta ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelmasta: - Kohta 3.2.: Tähystystutkimuksia voi suorittaa myös Oy KristinaMedi Ab Kristiinankaupungissa - Kohta 3.4.: Päivystystoiminnan Närpiössä/Kristiinankaupungissa tulee säilyä. Kaskisten kaupungilla on Vaasan sairaanhoitopiirin lisäksi päivystyssopimus Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa. - Kohta 4.2.2.: Hyvinvointikoordinaattori tulee taloudellisista syistä myös vastaisuudessa palkata 50 prosenttisena.

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.10.2013 5 Muilta osin kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että K5:n talousarvio vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016 hyväksytään. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ottaa asian ylimääräisenä asiana viralliseen käsittelyyn. Tämä pykälä julistettiin välittömästi tarkastetuksi. KV 62 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.10.2013 6 HALL:135 /2013 KV 63 Kaskisten kaupungin lausunto Sote-uudistuksen väliraporttista KH 01.10.2013, 137 Valmistelija M.S Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä luovutti väliraporttinsa peruspalveluministerille 27.6.2013. Väliraportissa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuseen sisältyvät tehtävät. Lisäksi on määritelty vastuukuntamallin keskeisiä piirteitä ja kuntien keskinäisiä järjestelyjä sote-palvelujen rahoittamisessa. Väliraporttiin sisältyy myös selvitys erityisvastuualueiden tehtävistä ja yliopistosairaaloiden hallinnan järjestämisestä. Väliraportissa ei ennakoida kuinka monia sote-alueita tai perustason alueita maahan voisi muodostaa. Kunnat ja muut toimijat voivat ottaa kantaa väliraportissa oleviin kannanottoihin sotepalvelurakenteen toteutuksesta 11. lokakuuta saakka. Kannanotot voidaan ottaa huomioon hallituksen lakiesityksen muotoon kirjoitetussa loppuraportissa, joka valmistuu 2013 vuoden lopulla. Lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014 ja voimaan 2015 vuoden alusta. Kuntia kuullaan myös lain vahvistamisen jälkeen alueiden muodostamisesta. Tavoitteena on, että sote-alueet käynnistävät toimintansa viimeistään vuoden 2017 alussa. Sote-uudistuksen tavoitteena on taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille ihmisille. Tämä edellyttää sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen 130/2013 mukaan kuntarakenteen muutoksia ja alueellisen yhteistyön lisäämistä. Tiedotteen mukaan väestöpohjaa palvelujen järjestämisessä on laajennettava sekä uudistettava palvelurakennetta ja toimintatapoja. Vain siten voidaan turvata laadukkaat lähipalvelut ja riittävä, osaava henkilöstö. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sote-uudistuksessa palvelujen järjestämisvastuu kootaan kattavasti sosiaali- ja terveydenhuoltoalueille (sote) ja osin perustason alueille. Sote-alueella ja perustason alueella on aina vastuukunta, joka vastaa palvelujen järjestämisestä alueen kunnille. Sote-alueet ja perustason alueet toteutetaan pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Alueen muut kunnat osallistuvat sote-palveluja koskevaan päätöksentekoon ja hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta. Sote-alue muodostuu maakuntien keskuskaupunkien pohjalle. Sote-alue voi myös muodostaa muun, vähintään noin 50.000 asukkaan kunnan pohjalle. Tällaisen yli 50.000 asukkaan kunnan järjestämisvastuu voi myös rajoittua vain kunnan omiin asukkaihin. Pääsääntönä on kuitenkin, että työssäkäyntialueella on vain yksi sote-alue. Tästä poiketen metropolialueelle (pääkaupunkiseutu) muodostettavat sote-alueet määritellään erikseen. Edellä todetusta poiketen sote-alueen vastuukunnan työssäkäyntialueen ulkopuolella olevalla vähintään noin 20.000 50.000 asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. Se voi myös toimia perustason alueen vastuukuntana työssäkäyntialueeseensa tai toiminnalliseen kokonaisuuteensa kuuluvien alle 20.000 asukkaan kuntien kanssa. Jos yli 20.000 asukkaan kunta sijaitsee kuntarakennelain 4 d :n mukaisella yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueella, se voi järjestää perustason palvelut asukkailleen kuitenkin vain, jos -kunnan asukasluku on lain voimaan tullessa vähintään 20.000;

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.10.2013 7 -alueella on suoritettu erityinen kuntajakoselvitys ja sen perusteella alueella on vähintään 2 yli 20.000 asukkaan kuntaa; ja -kunta ja sote-alueen vastuukunta sopivat keskenään toimenpiteistä, joilla varmistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation toteutuminen näiden kesken. Perustason sosiaali- ja terveyspalveluja ovat ne palvelut, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät tällä hetkellä lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa ja ympärivuorokautista päivystystä (sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon ympärivuorokautinen päivystys, ml. turvakodit) Muiden palvelujen järjestämisvastuu on sote-alueella. Rinnan soteuudistuksen valmistelun on käynnissä useiden sosiaalihuollon lakien uudistus. Tämän valmistelun yhteydessä arvoidaan pitäisikö osa nykyisin kuntien vastuulle kuuluvista sosiaalihuollon palveluista ja tehtävistä määritellä niiden vaativuuden tai harvinaisuuden perusteella erikoissairaanhoitoa vastaavalla tavalla sote-alueen järjestämisvastuulle. Perustasolla on edellä todetusta poiketen myös mahdollisuus järjestää niin sanotun peruserikoissairaanhoidon palveluja. Edellytyksenä tälle on, että perustasolla on uudistuksen voimaan tullessa sellaiset integraatiota tukevat palvelurakenteet, jotka mahdollistavat tällaisten palvelujen järjestämisen. Oikeuden saaminen edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö myöntää hakemuksesta perustason vastuukunnalle oikeuden peruserikoissairaanhoidon järjestämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti: Alle 20.000 asukkaan kuntien asema Jos kunnan asukasluku on pienempi kuin vähintään noin 20.000, sote-alue järjestää sille ja sen asukkaille sote-palvelut. Mikäli tällainen kunta kuuluu perustason alueeseen, saavat sen asukkaat palvelut pääosin perustason vastuukunnalta ja osan palveluista sote-alueelta. Nämä alle 20.000 asukkaan kunnat osallistuvat sote-alueen tai perustason alueen hallintoon siten kuin väliraportin jaksossa 4.3 on todettu. Tällainen alle 20.000 asukkaan kunta osallistuu järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen rahoitukseen siten kuin väliraportin kohdassa 4.4 todetaan. Vaikka alle 20.000 asukkaan kunnilla ei ole itsenäistä järjestämisvastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, niiden tehtäviin kuuluu edelleenkin kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on poikkihallinnollinen tehtävä, joka kattaa kunnan kaikki hallintokunnat. Jokaisen kunnan tulee osana toimintansa strategista suunnittelua asettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Nämä kunnan asettamat tavoitteet ja toimenpiteet on sovitettava yhteen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan sote-alueen tai sote- ja perustason alueiden toiminnan kanssa. Järjestämisvastuun hallintomalli Vastuukuntamallissa vastuukunta huolehtii siitä, että lakisäätäiset sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat järjestetyiksi asianmukaisesti. Sote-alueeseen kuuluvat muut kunnat ja perustason alueet osallistuvat vastuukunnassa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevaan päätöksentekoon. Tämä tapahtuu siten, että vastuukunnassa on toimielin, johon muut kunnat ja perustason alueet nimeävät edustajansa. Toimielimeen valittavien edustajien valinnassa pitää ottaa huomioon alueen kuntien poliittiset voimasuhteet. Kuntien ja perustason alueiden edustajien äänimäärä toimielimessä mää-

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.10.2013 8 räytyy kuntien ja alueiden asukasluvun perusteella. Niin sanottuja äänileikkureita, jotka rajaisivat suurten kuntien edustajien äänimäärä, ei oteta käyttöön. Toimielin päättää sille vahvistetun talousarvion rajoissa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Vastuukunnan valtuustolla tai kunnanhallituksella ei ole otto-oikeutta yhteisessä toimielimessä tehtyihin päätöksiin. Yhteiden toimielimen päätöksiin voi hakea muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla, jolloin valitustie menee hallinto-oikeuden kautta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mitä edellä on todettu sote-alueen vastuukunnasta, sovelletaan myös perustason alueen vastuukuntaan ja sen hallintoon. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että perustason alueeseen kuuluvilla kunnilla ei ole välitöntä edustusta sote-alueen vastuukunnan yhteisessä toimielimessä. Perustason aluetta edustaa sote-alueen toimielimessä perustason valitsema edustaja tai edustajat. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen 130/2013 mukaan kunnat sote-alueella voivat myös sopia tietyillä erityisperusteilla kuntayhtymämallin käyttöönotosta. Nykyisin vastuukuntamallia ei ole juurikaan säännelty ja se oli alun perin tarkoitettu kuntien pienimuotoiseen yhteistoimintaan. Vastuukuntamalli ei nykysääntelyllään täytä perustuslain reunaehtoja lakisääteisen yhteistoiminnan hallintomallina. Lisäksi tulisi vastuukuntamallia koskevaa sääntelyä kehittää kielellisten oikeuksien turvaamisen osalta kielilaissa sekä kuntalaissa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Jatkovalmistelussa on otettava huomioon perustuslain asettamat reunaehdot (Sote tiedote 130/2013 ) Sote-talousarvio Talousarviosta yhteisellä toimielimellä ei olisi yksinomaista päätösvaltaa, vaan sen tulisi tehdä jäsenkuntien valtuustoille esitys sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvioksi. Kuntien valtuustojen talousarviopäätöksissä asetettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollolle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tämän jälkeen yhteinen toimielin päättäisi talousarviosta. Investoinneista päättämistä rajattaisiin siten, että niiden hyväksyminen voitaisiin viedä alueeseen kuuluvien kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus Kaikki kunnat osallistuvat sote-alueen ja perustason alueen toiminnan rahoitukseen. Lähtökohtaisesti sote-alueen jäsenkunnat voisivat sopia keskenään miten toiminta rahoitetaan tai millä perusteella jäsenkunnat maksavat vastuukunnalle sen järjestämistä palveluista. Kunnat voisivat tällöin valita alueelle parhaiten sopivan rahoitusmallin. Väestön ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli on paras vaihtoehto silloin, kun tavoitellaan alueellisesti yhtenäistä, selkeää, yhteisvastuullista, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista, koko alueen yhtenäiseen suunnitteluun ja kehittämiseen perustuvaa kokonaisuutta. Kapitaation- eli väestömääräpohjaisessa mallissa kunnan maksu määräytyy asukasluvun mukaan (x euroa/asukas). Kapitaatiomallissa kunnan menot ovat hyvin ennakoitavissa koska maksu ei riipu kunnan asukkaiden palvelujen käytön määrästä. Siltä osin kuin 20.000-50.000 asukkaan edellä tarkoitetut kunnat hankkisivat vain osan tarvitsemistaan palveluista sote-alueelta, ne osallistuisivat näiden palvelujen rahoittamiseen suoriteperusteisesti. Laskutus perustuisi tuotantokustannuksiin. Sote-palvelujen toteuttamiseksi tarvittavista sote-alueen yhteisistä tehtävistä, kuten infrastruktuurin aiheuttamista kustannuksista ja varalla olosta (johon sisältyy muun muassa päivystys, ensihoito ja

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.10.2013 9 poikkeustilavalmiuden ylläpito) edellä tarkoitetut kunnat vastaisivat kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Palvelurakenneuudistuksen yhteydessä tavoitteena on niin vahvojen kuntien ja sote-alueiden muodostuminen, että järjestämisvastuussa olevat tahot pystyvät kantamaan satunnaiset suuretkin kustannusvaihtelut. Näin ollen tällaisten vaihtelujen tasaamiseksi ei ole tarpeen luoda lainsäädännöllä suurten kustannusten tasausjärjestelmää. Kunnat voisivat kuitenkin halutessaan sellaisesta sopia. Samanaikaisesti sote-uudistuksen kanssa toteuttavalla kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus tulee muuttumaan perusteita, joiden mukaan valtionosuudet määräytyvät. Sen vuoksi valmisteluryhmä ei ole tässä vaiheessa käsitellyt kuntakohtaisia laskelmia uudistuksen mahdollisista vaikutuksista. Valtionosuudet maksettaisiin jatkossakin kunnille. Valtionosuusuudistuksen lähtökohta on, että peruspalvelujen valtionosuus maksettaisiin aina peruskunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueiden rahoitukseen, joka tulee sote-alueilta, sovellettaisiin kapitaatiomallia. Erityisvastuualueille tulisi myös joitakin keskitettyjä tehtäviä, joista valtio maksaisi sille suoraan korvauksen. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet Keskeinen osa uuden ervan toimintaa olisi siihen kuuluvien sote-aluieden toiminnan koordinaatio ja ohjaus sekä näihin liittyvät tukitoiminnot. Tehtäviensä toteuttamiseksi sote-ervalla on itsenäinen, lakiin perustuva päätösvalta. Koska ervalla ei ole palveluiden järjestämisvastuuta, on muodostettava kriteerit niille nykyisessä lainsäädännössä nimetyille kuntien, sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden tehtäville, jotka jatkossa siirtyvät erityisvastuualueille. Ervan tehtävien perusteet ja keskeiset toiminta-alueet määritellään lain tasolla. Tehtävien kuvausta täsmennetään asetuksin. Uudelle sote-ervalle annettavat keskeiset tehtävät ovat 1) yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa 2) päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus 3) tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio ja 4) erikseen säädettävät viranomaistehtävät. Sote-uudistuksen jälkeen jokainen sote-alue kuuluu ervaan, samoin ne yli 50.000 asukkaan kunnat, jotka järjestävät itse asukkailleen laajan perustason palvelut. Ervaan kuuluvat sote-alueet ja kunnat säädetään asetuksella. Erva on kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäseninä ovat sote-alueet (kunta, vastuukunta tai kuntayhtymä) Malli edellyttää kuntalain muutosta, koska voimassa olevan lain mukaan vain kunnat voivat olla kuntayhtymän jäseninä (poikkeuksena liikelaitoskuntayhtymä, joka voi olla myös kuntayhtymien perustama) Tällöin kussakin ervassa on jäsenenä noin 4-8 sote-aluetta, joilla on kuntalain mukainen edustus yhtymäkokouksessa. Lisäksi ervalla on hallitus. Erva-kuntayhtymästä annetaan erillissäännös sote-järjestämislakiin. Vastaavasti kuntalakia on muutettava kuntayhtymän perustamisen osalta (perussäännös). Äänivalta yhtymäkokouksessa perustuisi jäsenenä olevien sote-alueiden väestömääriin, joten äänileikkureiden käyttäminen ei olisi mahdollista. Tällöin on varmistettava muulla tavalla, että sote-ervan päätöksenteossa on huolehdittava palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta alueellista yhdenvertaisuutta toteuttavalla tavalla.

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.10.2013 10 Päätösehdotus (M.S) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Kaskisten kaupungin lausunto koskien sote-uudistuksen väliraporttia on seuraava: Sote-uudistus on osittain perustuslain vastainen, koska siinä otetaan käyttöön vastuukuntamalli, joka oli alun perin tarkoitettu kuntien pienimuotoiseen yhteistoimintaan. Vastuukuntamalli nykyisessä muodossaan on perustuslain vastainen. Kaupunki ei voi hyväksyä sellaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, joka on perustuslain vastainen. Sote-uudistus on raskassoutuinen ja sisällöltään epämääräinen. Sote-alueet ja vastuukunnat vastaavat palveluista ja osaamisesta, kun taas peruskuntien velvollisuutena on edelleenkin kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä perustason, vastuukuntien ja sotealueiden kanssa. Alle 20.000 asukkaan jäsenkunnilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia ottaa vastuuta lähipalveluista ja vaikuttaa niiden sisältöön kuin on 20.000 tai 50.000 asukkaan kunnilla, vaikka myös pienempi kunta maksaa sosiaali- ja terveydenhuollosta samojen periaatteiden mukaisesti ja saa siihen valtionosuutta. Sote-alueen jäsenkuntien valtuustot ottavat kantaa sote-talousarvioon sekä investointeihin. Alle 20.000 asukkaan kuntien asukkaita (kunta kuuluu sote-alueeseen tai perustasoon) ei kohdella yhdenvertaisesti verrattuna niiden kuntien asukkaisiin, joissa on 20.000 tai 50.000 asukasta. 20.000 asukkaan (perustason palvelut mahdollisia) ja 50.000 asukkaan (vastuukunta, perustaso) väestöpohjarajat aiheuttavat asukkaiden erilaisen kohtelun riippuen siitä, missä kunnassa asuu. Asukasluku ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat palveluun; mitä kauempana maakuntakeskuksesta asuu, sitä vähemmän palveluja on saatavilla jos lähipalvelut katoavat pienemmästä peruskunnasta. Suupohjan rannikkoseudulla on pitkät etäisyydet Vaasaan. Kaskislaisilla on 100 km:n matka maakuntakeskukseen Vaasaan. Kaksikielisessä Kaskisten kaupungissa on hyvin toimiva kaksikielinen terveyskeskus, oma lääkäri ja hammaslääkäri, jotka antavat kaskislaisille tärkeitä lähipalveluja. Kaskisissa on kaksikielinen perusturvajohtaja, joka yhdessä lääkärin kanssa palvelee Mariakodin ja kotihoidon vanhuksia. Kaskisissa on yksityinen dementiakoti. On erittäin tärkeää, että nämä yksiköt säilyvät myös sote-uudistuksen toteuduttua, sillä paikallisen sosiaali- ja terveydenhuollon antama tehokas lähipalvelu säästää kustannuksia erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet aivan liian nopeasti viime vuosina. Näitä kustannuksia on hillittävä uudistamalla toimintatapoja ja ylläpitämällä lähipalveluja. Kaskisten kaupunki ei hyväksy PARAS-hankkeen (Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä) tuloksena vuonna 2008 luotujen toimivien ja tehokkaiden lähipalvelujen romuttamista. Kaskisten lääkäri hoitaa kiireelliset tapaukset virka-aikana ja vähentää siten kaskislaisten iltapäivystyksen tarvetta. Kaskisten kaupunki kuuluu Vaasan sairaanhoitopiiriin, mutta ostaa myös palveluja Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus tekee asiasta päätöksen kokouksessaan 1.10.2013 klo 15.00. Päätös jaetaan 2.10.2013. KV 63 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.10.2013 11 HALL:166 /2013 KV 64 Kuntarakennelakiin liittyvät selvitykset KH 01.10.2013, 138 Valmistelija M.S: Kuntarakennelaki ja siihen liittyvä laki kielilain muuttamisesta ovat tulleet voimaan 1.7.2013. Kuntajakolain nimike on muutettu kuntarakennelaiksi. Lakiin on myös lisätty säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kielilakia on muutettu Kuntarakennelain mukainen kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy 6 kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote-järjestämislaki) on hyväksytty eduskunnassa. Määräaikasäännöksen voimaantulo vahvistetaan erikseen sote-järjestämislain etenemisen tarkennuttua. Sote-järjestämislaki on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2014. Kuntien tulee ilmoittaa valtiovarainministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Valtioneuvosto arvioi uudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle Kaskisten kaupungin vastauksen valtiovarainministeriölle: Kuntarakennelain mukaisen kuntien selvitysvelvollisuuden määräaika päättyy 6 kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote-järjestämislaki) on tullut voimaan Koska sote-laki ei vielä ole loppuun käsitelty eduskunnassa, on hankala antaa sitovaa ilmoitusta, koska sote-lain loppuraportti ei ole kaupungin tiedossa, ainoastaan sote-lain väliraportti on kuntien saatavilla ennen 30.11.2013, jolloin kuntien on jätettävä ilmoitus yhdistymisselvityksistä valtiovarainministeriölle. Kaskisten kaupunki haluaa pysyä itsenäisenä kaupunkina, joka tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Kaskisten kaupunki katsoo, että yhteistyöselvityksen tulee olla todellinen vaihtoehto yhdistymiselle, koska vahvoja 50.000 asukkaan peruskuntia ei voida muodostaa kaikkialle maahan. Suupohjan rannikkoseutu sijaitsee kaukana keskuksista. Yhdistymisen tulee tapahtua vapaaehtoiselta pohjalta, ei pakolla. Kaksikielinen Kaskisten kaupunki ilmoittaa valtiovarainministeriölle, että tässä vaiheessa kaupunki selvittää yhteistyötä/yhdistymistä seuraavien kuntien kanssa: Närpiö, Kristiinankaupunki, Teuva, Karijoki ja Isojoki. Kaupunki on perinteisesti tehnyt paljon yhteistyötä Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa sekä ollut yhteistyössä Teuvan, Karijoen ja Isojoen kanssa. Kaskisten työssäkäyntialue kattaa Närpiön ja Kristiinankaupungin lisäksi myös Teuvan, Karijoen ja Isojoen. Merkittävä määrä Teuvan kunnan asukkaista käy töissä Kaskisten teollisuuslaitoksissa ja satamassa. Metsä-Botnian selluloosatehtaan lopettaminen Kaskisissa vuonna 2009 oli kova isku Teuvan kunnalle, moni työntekijöistä oli Teuvalta. Valtioneuvoston nimittäessä Kaskisten kaupungin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi 2009 2010 käynnistettiin Kaskisissa yhteistyöprojekti mm. naapurikuntien Närpiön ja Kristiinankaupungin

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.10.2013 12 (Nova Business Botnica 1) ja Teuvan kunnan (Nova Business Botnica 2) kanssa. Hankkeen tavoitteena oli edistää 100 korvaavan työpaikan syntymistä alueelle. Metsä Woodin aloittaessa äskettäin yt-neuvottelut Kaskisten yksikössä, koskivat ne myös monia teuvalaisia työntekijöitä. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus tekee asiasta päätöksen kokouksessaan 1.10.2013 klo 15.00. Päätös jaetaan 2.10.2013. KV 64 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 03.10.2013 13 HALL:163 /2013 KV 65 Närpiön kaupungin kutsu koskien yhteistyön jatkamista Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymässä (K5) KH 01.10.2013, 139 Valmistelija M.S.: Närpiön kaupunki kutsuu Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän kunnat jatkamaan selvityksiä kuntayhtymän säilyttämiseksi tulevaisuudessa. Maalahden kunta on ilmoittanut, ettei kunta syvennä yhteistyötään K5:n kanssa. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Kaskisten kaupunki selvittää yhdessä K5:n nykyisten jäsenkuntien kanssa (Närpiö, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Korsnäs ja Maalahti) mahdollisuutta säilyttää jatkossakin nykyinen kuntayhtymä, Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä (K5). Kaskisten kaupunki pysyy itsenäisenä eikä osallistu erilliseen yhdistymisselvitykseen K5-alueella. Kaupunki ilmoittaa kannanottonsa valtiovarainministeriölle. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus tekee asiasta päätöksen kokouksessaan 1.10.2013 klo 15.00. Päätös jaetaan 2.10.2013. KV 65 Kaupunginvaltuusto