Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, asumispalvelut ja sairaalapalvelut Loppuraportti 20.8. 2013 1
Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ s.3 16 2. JOHDANTO s.17 1. Työn tausta ja tavoitteet 18 2. Kuvaus selvitysprosessista 19 20 3. ASUMISPALVELUIDEN NYKYTILA s.21 1. Työn rajaus 22 23 2. Asumispalveluiden terminologia 24 27 3. Yhteenveto asumispalveluista 28 4. Nykytilanne kartoilla 29 40 5. Asumispalveluiden nykyisiä järjestämistapoja 41 6. Kotihoito 42 7. Päivätoiminta 43 45 4. ASUMISPALVELUIDEN ANALYYSI JA KOKONAISTARVE s.46 1. Asumispalveluiden taustoitusta 47 2. Alueellinen väestöennuste, yli 75 vuotiaat 48 3. Alueellinen analyysi 49 50 4. Palvelukeskittymistä palvelukampuksiin 51 5. Palvelukampusten väestöennusteet vaiheittain 52 6. Kampusalueet 2030, rajaukset 53 56 7. Asumispalveluiden kokonaistarve v.2030 57 8. Ikääntyvien asumispalveluiden paikkamäärälaskelmat ja tuotantosuhteet 2030 58 9. Erityisryhmien asumispalveluiden paikkamäärälaskelmat ja tuotantosuhteet 2030 59 5. ASUMISPALVELUIDEN VISIO Palvelukampuksen konsepti ; palvelut ja tilat s.60 1. Palvelukampus 61 2. Palvelukampuksen ideaalimalli 62 63 3. Ydinpalvelut ja palvelukonseptit 63 67 4. Palvelukampuksen toteuttaminen ja palveluiden järjestäminen 68 5. Palvelukampuksen verkostomainen johtaminen 69 6. Palvelukampusverkoston vs. palvelukampuksen johtaminen 70 7. Tilalliset konseptit 71 73 7.1 Kampuskeskuksen toimintojen tilakonsepteja 7.2 Palveluasumisen tilakonseptit palvelun laajuuden mukaan 6. KAMPUSTEN ESITTELY s.74 1. Kampuskartat kampusten sijainnit ja asukkaiden ikäjakauma 75 78 2. Asumispalveluiden sijoittaminen kampusalueille 79 3. Asumispalveluiden paikkamäärien jakautuminen kampusalueittain 2030 80 83 4. Kampusten keskusalueet ja nykyinen kiinteistökanta kartoilla 84 91 7. TIIVISTELMÄ KIINTEISTÖKARTOITUKSESTA s. 92 1. Tausta ja tavoitteet 93 2. Johtopäätöksiä 94 3. Kiinteistöjen käyttöönoton aikataulutus 95 8. JATKOTOIMENPITEET s.96 1. Seurantaprosessi ja toteutusmallit 97 Erilliset liitteet: Liite 1: Asumispalveluiden ja sairaalapalveluiden nykytilanne joulukuussa 2012 (excel taulukko) Liite 2: Kiinteistökartoitusraportit: Valkeisen sairaala, Leväsen palvelukeskuksen vanhat rakennukset, Harjulan sairaala alue, Nilsiän virastotalo 2
1.Tiivistelmä 3
Taustaa selvitystyölle Tämä selvitys on laadittu Perusturvan ja terveydenhuollon pitkän tähtäimen kehittämisen tueksi. Myös Konserniohjaus ja tilapalvelut pyrkii ennakolta varautumaan toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tilatarpeeseen. Tämän ennakoinnin avuksi raportissa hahmotetaan vuoden 2030 Tulevia asumispalveluiden paikkamäärätarpeita Palveluiden järjestämistapoja Palveluiden sijaintia Tilallisia perusteita sekä asuntojen että palvelukeskusten osalta Selvitystyö jakautuu karkeasti kolmeen osioon: Asumispalveluiden nykytilan kartoitukseen Kokonaispaikkatarvearvioon vuonna 2030 perustuen Perusturvan ja terveydenhuollon johdon strategisiin linjauksiin ja väestönkasvuennusteisiin Visio osuuteen asumispalveluiden järjestämiseksi vuonna 2030 perustuen paikkatarvearvioon ja PETE:n johdon linjauksiin sekä valtakunnallisiin linjauksiin Selvityksessä on keskitytty tarkastelemaan seuraavien asiakasryhmien asumispalveluja, jotka ovat Kuopion kaupungin (perusturvan) järjestämisvastuulla: Ikääntyneet (yli 75 vuotiaat) mielenterveyskuntoutujat päihdekuntoutujat kehitysvammaiset vammaiset 4
Ikääntyneiden asumispalvelut Yli 75 vuotiaiden määrä vuonna 2012 Kuopion, Nilsiän ja Maaningan alueella on 8617 henkilöä. Ennuste vuodelle 2030 on 16220 henkilöä. Ikäihmisten määrä miltei kaksinkertaistuu 5
Erityisryhmien asumispalvelut Niin kehitysvammaisten mielenterveyskuntoutujien kuin päihdekuntoutujienkin asumispalvelut pyritään järjestämään oman kotikunnan alueella ja painopistettä siirretään kohti kevyempiä asumispalveluiden muotoja. 6
Asumispalveluiden muodot ja muutossuunta 2012 2030 Laitoshoito Poistuu pääosin Tehostettu palveluasuminen (KV autettu asuminen) Palveluasuminen (KV ohjattu asuminen) Tilapäinen asumispalvelu Tuettu asuminen Tehostettu palveluasuminen 24/7, korvaa laitoshoidon paikat Palveluasuminen (KV ohjattu asuminen) Tilapäinen asumispalvelu Tuettu asuminen Senioritalot sertifioidut elämänkaaritalot KV= kehitysvammaiset 7
Asumispalveluiden paikkamäärät kootusti 2012 ja 2030 2012 ASUMISPALVELUIDEN PAIKKAMÄÄRÄT Laitoshoito Tehostettu Palvelu asuminen Tuettu asuminen Tilapäinen Yhteensä palveluasuminen asumispalvelu Vanhukset 410 449 67 306 264 1496 yks. palveluntuottajat 55 309 10 0 0 374 muu tuotanto 355 140 57 306 264 1122 Mielenterveys ja päihdekuntoutujat 0 132 184 52 2 370 yks. palveluntuottajat 0 132 166 42 2 342 muu tuotanto 0 0 18 10 0 28 Kehitysvammaiset 37 206 81 20 3 347 yks. palveluntuottajat 37 165 28 10 3 243 muu tuotanto 0 41 53 10 0 104 Vammaiset (vain yks. palveluntuottajat) 0 19 5 0 0 24 Yhteensä 447 806 337 378 269 2237 2030 ASUMISPALVELUIDEN PAIKKATARVEARVIOT Laitoshoito Tehostettu Palvelu asuminen Tuettu asuminen Tilapäinen Yhteensä palveluasuminen vanhuksilla esim. asumispalvelu elämänkaaritalo Vanhukset 811 324 1622 235 2992 yks. palveluntuottajat 324 130 1622 94 2170 muu tuotanto (oma tuotanto tai yksityinen tuotanto kaupungin tarjoamissa tiloissa) 487 194 0 141 822 Mielenterveys ja päihdekuntoutujat 210 200 175 15 600 yks. palveluntuottajat 80 80 muu tuotanto (oma tuotanto tai yksityinen tuotanto kaupungin tarjoamissa tiloissa) 210 120 175 15 520 Kehitysvammaiset 60 209 90 22 3 384 yks. palveluntuottajat 6 36 42 muu tuotanto (oma tuotanto tai yksityinen tuotanto kaupungin tarjoamissa tiloissa) 54 209 54 22 3 342 Vammaiset 20 6 26 Yhteensä 60 1250 620 1819 253 4002 8
Ikääntyneiden asumispalveluiden % osuudet (suluissa paikkamäärät) Asumismuoto Asumismuotojen paikkamäärien % osuudet +75 v. väestöstä 2030 (suluissa paikkamäärä) Tuotantosuhteiden jako 2030 oma tuotanto % 2030 yksityinen tuotanto % konsernin järjestämissä tiloissa 2030 yksityinen tuotanto % konsernin järjestämissä tiloissa Tavallinen palveluasuminen 16/7: hoiva päivä ja ilta aikaan 2 % (324 p) 20 % (65 p) 40 % (130 p) 40 % (130 p) Tehostettu palveluasuminen 24/7: ympärivuorokautinen hoiva 5 % (811 p) 20 % (162 p) 40 % (324 p) 40 % (324 p) Pitkäaikaishoito (ympärivuorokautinen laitoshoito) puretaan ja siirretään tehostetun palveluasumisen piiriin 0 % Palveluasuminen yht. 7 % (1135 p) (227 p) (454 p) (454 p) Sertifioitu elämänkaaritalot, joihin on mahdollista järjestää asukastukea ja/tai kotihoidon palveluita asukkaan tarpeiden mukaan 10 % (1622 p) 100 % (1622 p) Palveluasuntojen ja elämänkaaritalojen osuus yht. 17 % (2757 p) Tavallinen kotona asuminen (kotihoidon palvelut tarvittaessa) 83 % (13463 p) yht. 100 % Vuorohoidon piirissä 6% kotona asuvista, paikkoja n. 10 %:lle 0,6 % (81 p) 20 % (16 p) 40 % (32 p) 40 % (32 p) Kuntouttava asuminen 0,95 % (154 p) 20 % (31 p) 40 % (62 p) 40 % (62 p) 9
Erityisryhmien asumispalveluiden % osuudet (suluissa paikkamäärät) Kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalveluiden paikkamäärät Asumismuoto asumismuodon % osuus kokonaispakkamäärästä (suluissa paikkamäärä) Tuotantosuhteiden jako 2030 oma tuotanto arvio % 2030 yksityinen tuotanto % konsernin järjestämissä tiloissa 2030 yksityinen tuotanto % muissa tiloissa Palveluasuminen (=ohjattu asuminen, ryhmäkodit) 23 % (90 p) 30 % (27 p) 30 % (27 p) 40 % (36 p) Tehostettu palveluasuminen 24/7: ympärivuorokautinen hoiva 54 % (209 p) 35 % (73 p) 65 % (136 p) Pitkäaikaishoito (ympärivuorokautinen laitoshoito) puretaan osittain 16 % (60 p) 90 % (54 p) 10 % (6 p) Tuettu asuminen 6 % (22 p) 35 % (8 p) 65 % (14 p) Tilapäinen asuminen 1 % (3 p) 100 % (3 p) erilaisissa palveluasunnoissa asumien yht. 100 % (384 p) (165 p) (177 p) (42 p) Mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden paikkamäärät Asumismuoto asumismuodon % osuus kokonaispakkamäärästä (suluissa paikkamäärä) Tuotantosuhteiden jako 2030 oma tuotanto arvio % 2030 yksityinen tuotanto % konsernin järjestämissä tiloissa 2030 yksityinen tuotanto % muissa tiloissa Palveluasuminen ( ryhmäkodit) 33 % (200 p) 30 % (60 p) 30 % (60 p) 40 % (80 p) Tehostettu palveluasuminen 24/7: ympärivuorokautinen hoiva 35 % (210 p) 35 % (74 p) 65 % (137 p) Pitkäaikaishoito (ympärivuorokautinen laitoshoito) puretaan ja siirretään teh. asumispalvelun piiriin 0 % Tuettu asuminen 29 % (175 p) 35 %(61 p) 65 %(114p) Tilapäinen asuminen 3 % (15 p) 100 %(15 p) erilaisissa palveluasunnoissa asumien yht. 100 % (210 p) (310 p) (80 p) 10
Kampusalueet 2030 Asumispalveluiden järjestäminen organisoidaan jakamalla Kuopion kaupunkialue sekä lähialueet palvelukampusalueiksi. Palvelukampuksien keskiössä toimii erilaisia tukipalveluita sekä asumispalveluita tarjoava kaikille kampusalueen asukkaille avoin Kampuskeskus. Kampuskeskuksen palveluvalikoima räätälöidään kampuskohtaisesti. Keskisen Kuopion Kampukset: Männistön kampus Puijonlaakson kampus Keskustakampus Leväsen kampus Pyörön kampus Aluekampukset: Nilsiä Maaninka Vehmersalmi Riistavesi Karttula Kampuskeskus 11
Kampusalueen asumispalveluiden järjestämisen lähtökohtia Alueellinen ikäjakauma vuonna 2030 Olemassa olevat kiinteistöt ja tonttikapasiteetti Olemassa olevat lähipalvelut/ asiakasryhmien itsenäinen toimintakyky Ennaltaehkäisevä hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Tehostettua palveluasumista ensisijaisesti kampuskeskusten yhteyteen ja niiden välittömään läheisyyteen. Liian suurien yksiköiden ja erityisasumisen keskittymien välttäminen 12
Kampuskohtaiset palveluasuntojen ja elämänkaaritalojen kokonaispaikkamäärät 2030 Kampus % osuus paikkamääristä Kampusten paikkamäärät yhteensä 2030 MÄNNISTÖ/ Inkilänmäki KESKUSTA KAMPUS PUIJONLAAKSO/ Päiväranta/ Julkula LEVÄNEN PYÖRÖ NILSIÄ MAANINKA MAASEUTU MUUT 17 % 19 % 17 % 6 % 20 % 8 % 5 % 8 % 685 770 662 224 810 302 212 338 0 Nykytilanne 2012 408 289 384 179 269 151 154 208 195 erotus 277 481 278 45 541 151 58 130 195 13
Palvelukampuksen ideaalimalli Palvelukampus on palvelukonseptien, tilojen, sekä niiden johtamisen kokonaisuus. Tilat ja palvelut hahmottuvat asiakkaille yhtenäisenä helposti käytettävänä kokonaisuutena JOHTAMINEN Tilalliset konseptit ja ratkaisut Ohjaus ja järjestämisvastuu KAUPUNKI KONSERNI YDINPALVELUT JA PALVELU KONSEPTIT Palvelun tuottaminen ja toteutus MONI TUOTTAJUUS 14
Palvelukampuksen ideaalimalli YDIN PALVELUT JA PALVELU KONSEPTIT Palveluiden toteutus ja JOHTAMINEN PALVELUKAMPUKSEN YDINPALVELUITA OVAT: 1) Eri tyyppiset asumispalvelut 2) Kotihoito 3) Toimintakeskus ja kampuskeskuksen muu ennaltaehkäisevä toiminta 4) Terveyskioski Ydinpalvelut sijaitsevat kampuskeskuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Kampuskeskukset ovat kaikille asukkaille avoimia ja pyrkivät jatkuvaan vuorovaikutukseen alueensa asukkaiden kanssa Tunnistetaan jatkuvasti muuttuvat asiakastarpeet ja voidaan olla aidosti asiakaslähtöisiä. Uutena palvelukonseptina palvelukampusalueilla tuetaan ns. Elämänkaaritalojen rakentamista Malli omaehtoiselle ja itsenäiselle asumiselle, jonka tueksi asukkaat voivat valita eri tyyppistä asumisen tukea tarpeidensa mukaan PALVELUIDEN TOTEUTUS JA JOHTAMINEN: Palvelujen tuottaminen monimuotoisia vaihtoehtoja hyödyntäen Monituottajuus julkisen ja yksityisen tuotannon yhteistyönä sekä palvelualueiden välinen laaja yhteistyö mieluummin paljon palveluita myös yksityisten tuottamina kuin vähän palveluita vain kaupungin omana tuotantona Palvelukampusten palvelujen monimuotoisuus tekee niistä houkuttelevampia Palvelukampuksen asiakaskeskeinen johtaminen Valta ja päätöksenteko viedään mahdollisimman lähelle asiakasrajapintaa Työntekijöiden joustava siirtyminen ydinpalvelusta toiseen mahdollistetaan 15
Palveluasuntojen suunnittelun periaatteita Design for all periaate = Rakennettava tai saneerattava palvelu, vuokra tai asumisoikeusasunto on tilaratkaisultaan niin yleispätevä, että samaa asuntoa on mahdollista asua kenen tahansa Asumisolosuhteet ovat mahdollisimman kodinomaiset ja lähellä tavallisia asumisen muotoja, jotta ihmisen itsemääräämisen, elämänhallinnan ja osallisuuden näkökulma toteutuu Esteettömyys ja tilaa vievät apuvälineet (pyörätuoli/rollaattori) on huomioitu kalustuksessa ja mitoituksessa Kaikissa asunnoissa on oma WC/kylpyhuone Kaikki asunnot varustetaan vähintään keittiön rakentamista varten tarvittavilla teknisillä liitännöillä Erilaisia palveluasuntotyyppejä on rakennettava sekä yhden hengen asuttaviksi, että kahden hengen asunnoiksi esim. pariskunnille 16
2. Johdanto 17
1. Työn tausta ja tavoitteet Työ pohjautuu toimintaympäristössä tulevina vuosina tapahtuviin merkittäviin muutoksiin kuntalaisten asumispalvelutarpeiden näkökulmasta: Väestö ikääntyy ja yli 75 vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä Kuntatalouden arvioidaan heikkenevän huoltosuhteen heikkenemisen, veropohjan kaventumisen ja sosiaali ja terveydenhuoltokulujen kasvun myötä Kuopion kaupunki pyrkii vastaamaan em. haasteisiin uudistamalla palvelurakennettaan. Tavoitteena on vähentää raskaimpien palveluiden tarvetta ennakoivien ja toimintakykyä tukevien palveluiden tarjontaan panostamalla. Kaupungin tavoitteena on asiakkaiden palvelu kokonaisvaltaisesti ja ennaltaehkäiseviä palveluja korostaen. Palveluiden lähtökohtana on asiakkaan kokema palvelutarve ja halu asua mahdollisimman itsenäisesti kodinomaisessa ympäristössä oman toimintakykynsä mukaan. Kaupungin tavoitteena on tukea poikkihallinnollista yhteistyötä palveluiden tuotannossa, jolloin kaikki palveluketjun toimijat tunnistavat asiakkaiden tarpeet. Tämä mahdollistaa asiakkaan näkökulmasta hyvän palvelun. Tämä selvitys on laadittu perusturvan ja terveydenhuollon pitkän tähtäimen kehittämisen tueksi. Myös Konsernitasoinen tilahallinta pyrkii ennakoimaan asumispalveluiden kasvavan tarpeen tulevaisuudessa ja varautumaan tähän, mikä on ollut kimmokkeena myös selvitystyön tilaamiseksi. Tässä selvityksessä on ollut tarkoitus käsitellä myös sairaalapalveluita. Kuopion ja KYS:n yhteistyön kehittämisen ollessa kesken selvityksessä on kuitenkin käsitelty vain sairaalapalveluista mahdollisesti vapautuvia kiinteistöjä. Tämän työn tavoitteena on tuottaa uusia em. Kuopion kaupungin tavoitteet mahdollistavia asumispalvelukonsepteja sekä suunnitelma nämä mahdollistavasta palveluverkostosta ja toteutusmalleista. 18
2. Kuvaus selvitysprosessista Palvelualueiden ja konserniyhtiöiden rajat ylittävä poikkihallinnollinen työtapa on prosessina tuottanut lisäarvoa kootessaan yhteen eri hallinnonaloja ja toimijaosapuolia. Palveluverkostoselvityksen aihepiirejä on käsitelty erilaisissa työpajoissa ja tapaamisissa niin Kuopiossa kuin videotyöpajoissakin. Näiden tapaamisten anti sekä Perusturvan ja terveydenhuollon johdon strategiset linjaukset ovat pohjana tälle selvitystyölle. Lisäksi seuraavia ohjeita ja linjauksia on käytetty työn pohjana: Ara: Palveluasumisen opas 2012, Suunnitteluopas 2012, Pienasunnon suunnitteluopas, Kuopion Kaupunki: Ikäystävällinen Kuopio raportti 2009, Palvelu ja hankintaohjelma 2013 2020, THL: Uusia palvelukonsepteja 2011 Syyskuu Lokakuu Marrask Joulukuu Tammik Helmiku Maalisk Huhtikuu Toukok Kesäkuu Ohjausryhmän kokous 4.9. Vierailu: Puijonlaakson palvelukeskus 4.9. Kick off 3. 4.9 Työpalaveri 23.10. Työpajat 2. 4.10 Vierailu: Valkeinen, Puuseppä, Maljapuro 2. 4.10 Työpalaveri 26.11. Työpalaveri kotipalvelut 17.12. Työpalaveri, erityisryhmät 12.12 Ohjausryhmä n kokous 3.12. Työpalaveri 30. 1. Työpalaveri 24. 1. Työpalaveri 22. 1. Työpalaveri 14. 1. Työpalaveri 10. 1. Työpalaveri, konseptit 27.2. Karttatyöpaja Kuopiossa 18.2. Työpalaverit asukastuvat, toimintakesk ukset, Niku, Kuopas 12. 2. Kiinteistökartoitus Harjulan sairaala alue 25.3. Työpalaveri 25.3. Työpalaveri, tilatarkastelu 18.3. Työpalaveri, kiinteistöt 11.3. Työpalaveri 23.4. Työpalaveri kiinteistök. 15.4. Työpalaveri 3.4. Työpalaveri 13.5. Työpalaveri, loppuraportt iluonnos 15.5. Työpalaveri 16.5. Ikä ystävällinen Kuopio työryhmä 3.6 Työpalaveri 20.6. Kiinteistökartoit us Valkeinen ja Levänen 1.3.
2. Kuvaus selvitysprosessista Osallistujat eri hallinnonaloilta: Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet: Vanhus ja vammaispalvelut, Mielenterveyspalvelut, Sairaalapalvelut (Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, asiakkuusjohtajat Mari Antikainen, Pirjo Saarinen ja palvelupäälliköt Kauko Pursiainen, Merja Ylönen, Tuija Jääskeläinen, Anna Maija Antikainen, lisäksi esimiehiä em. palvelualueelta sekä tilahallintapäällikkö Mervi Happonen) Hyvinvoinnin palvelualue: Kansalaisopisto (rehtori Hannu Pulkkinen), Vapaa aika (asiakkuusjohtaja Janne Hentunen), Kirjasto (palvelupäällikkö Liisa Rossi), Asukastupa (kehityspäällikkö Mirja Wihuri) Kaupunkiympäristön palvelualue: maanhallinta (tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen) Konsernipalvelu: Strateginen maankäyttö (kaupunkisuunnittelija Katri Hiltunen), Konserniohjaus ja tilapalvelut (konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen, kaupunginarkkitehti Liisa Kaksonen, hankesuunnitteluarkkitehti Anneli Hautsalo) Konserniyhtiöt: Niiralankulma Oy, Kuopas Oy Yhteistyökumppanit: Kuopion Vanhustenkotiyhdistys Ry
3. Asumispalveluiden nykytila Tätä osiota täsmentävä erillinen liite: liite 1: Asumispalveluiden ja sairaalapalveluiden nykytilanne joulukuussa 2012 (excel taulukko) 21
1.Työn rajaus Asumispalveluiden nykytila Selvityksessä on keskitytty tarkastelemaan seuraavien asiakasryhmien tarjottavia asumispalveluja, jotka ovat Kuopion kaupungin (perusturvan) järjestämisvastuulla: o o o o Vanhukset (yli 75 vuotiaat) Mielenterveyskuntoutujat ja päihdekuntoutujat Kehitysvammaiset Vammaiset Kuopion kaupungin sairaalapalvelut tekee yhteistyötä KYS:n kanssa ja yhteistyön tulevaisuuden muodot täsmentyvät käynnissä olevien neuvottelujen myötä. Tulevat ratkaisut vaikuttavat myös sairaalapalveluiden tilatarpeisiin, mistä syystä sairaalapalvelut on tässä työssä huomioitu lähinnä Valkeisen sairaalan vapautuvien tilojen ja Harjulan sairaala alueella mahdollisesti vapautuvien tilojen osalta. 22
1. Työn rajaus Asumispalveluiden nykytila Eri asiakasryhmille tarjottavat asumispalvelut on ryhmitelty nykytilanteessa alla olevan taulukon mukaisesti ja näitä asumispalveluiden eri muotoja ja sisältöjä kuvataan tarkemmin seuraavilla sivuilla. Laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Tilapäinen asumispalvelu Tuettu asuminen Vanhukset Mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat Kehitysvammaiset Vammaiset (autettu) (ohjattu) (tuettu) Työssä on huomioitu myös em. asiakasryhmille tarjottava päivätoiminta ja kotihoito siinä määrin kuin ne tukevat itsenäistä asumista Työ käsittää maantieteellisesti Kuopion lisäksi Nilsiän ja Maaningan, sillä Nilsiä liittyi Kuopioon vuoden 2013 alusta ja Maaninka tulee liittymään Kuopioon vuoden 2015 alusta. 23
2. Terminologiaa Vanhusten nykyiset asumispalvelut Asumispalveluiden nykytila Laitoshoito = pitkäaikaishoiva = hoiva asuminen: Palvelu järjestetään vanhainkodeissa tai terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastoilla Henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden Henkilöstömitoitus: >1 / asiakas Asiakkaalla ei ole omaa wc:tä / kylpyhuonetta Tehostettu palveluasuminen = hoitokoti: Kodinomainen ympäristö Kelan määritelmän mukaan avohoidon yksikkö, jossa asiakas maksaa erikseen vuokran ja käyttämänsä palvelut Henkilökunta ja palvelut saatavilla ympäri vuorokauden Henkilöstömitoitus: 1 / asiakas Voi olla ryhmäkotimuotoista Voi olla usean hengen huoneissa Palveluasuminen = palvelutalo: Kodinomaista asumista Muuten kuten tehostettu palveluasuminen mutta eroaa siinä että henkilökunta paikalla vain päivällä Asiakkaalla oma henkilökohtainen WC/suihku Voi olla ryhmäkotimuotoista Järjestettyä päivätoimintaa päiväkeskuksissa tarvittaessa Tilapäinen asumispalvelu = vuorohoito Kuntouttava hoitojakso terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastolla sekä hoitokodeissa Lyhyt asumispalvelun jakso, tyypillisesti muutaman viikon Tuettu asuminen: Asumista omassa kodissa Itsenäistä asumista tuetaan tarvittaessa kotihoidolla ja asuntoon voidaan tehdä esteettömyyttä ja itsenäistä asumista edistäviä muutostöitä Järjestettyä päivätoimintaa päiväkeskuksissa tarvittaessa 24
Asumispalveluiden nykytila 2. Terminologiaa Mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat nykyiset asumispalvelut Tehostettu palveluasuminen: vaikeasti toimintarajoitteisille kuntoutujille, jotka tarvitsevat jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa sekä ympärivuorokautista tukea Yhteisöllistä asumista ryhmäkotimuotoisesti Henkilöstö paikalla ympäri vuorokauden Palveluasuminen Henkilökunta paikalla päivisin, ympärivuorokautinen puhelinpäivystys Asiakas asuu tukiasunnossa tai ryhmäkotimuotoisesti Tilapäinen asumispalvelu Lyhyt kuntouttava asumisjakso palveluasumisen yksikössä Tuettu asuminen = tukiasuminen: Itsenäistä asumista omassa kodissa tai kaupungin järjestämässä tukiasunnossa Itsenäistä asumista tuetaan aktiivisella kuntoutuksella kodin ulkopuolella (terapia ja/tai päivätoiminta) 25
2. Terminologiaa Kehitysvammaisten nykyiset asumispalvelut Asumispalveluiden nykytila Laitoshoito : Voimakkaasti tuettu hoidon ja asumisen muoto vaikeavammaisille, jotka tarvitsevat jatkuvaa tukea ja apua Henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden Tehostettu palveluasuminen = autettu asuminen: Avohoidollinen asumismuoto, jossa asiakkaalle tarjolla paljon apua ja tukea kaikkiin päivittäisiin toimiin liittyen Yhteisöllinen asumisen yksikkö, jossa jokaisella asiakkaalla oma huone ja kylpyhuone Henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden Palveluasuminen = ohjattu asuminen: Itsenäistä asumista / avohoitoa Asiakkaan tarpeita vastaava määrä tukea ja ohjausta arjessa selviytymiseen Asunnot esteettömiä Oma kylpyhuone Henkilökunta paikalla päivisin Tilapäinen asumispalvelu = vuorohoito Kuntouttava hoitojakso laitoksessa tai perhehoidossa Tarjoaa lomaa omaishoitajille Tuettu asuminen: Asumista omassa kodissa (tukiasunto tai lähiomaisen koti) omaishoitajan tuella tai perhehoidossa Esteetöntä asumista, asuntoon tehdään tarvittaessa esteettömyyttä tukevia muutostöitä 26
3. Terminologiaa Vammaisten nykyiset asumispalvelut Asumispalveluiden nykytila Tehostettu palveluasuminen: Palveluasumista vaikeavammaisille asiakkaille Asunnot yksiöitä, joissa oma kylpyhuone Henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden Tuettu asuminen Asumista kaupungin tarjoamassa esteettömässä tukiasunnossa tai asukkaan omassa kodissa Asuntoon voidaan tehdä esteettömyyttä lisääviä muutostöitä Itsenäistä asumista jota täydennetään tarvittaessa kotipalveluilla ja henkilökohtaisen avustajan palveluilla 27
3. Yhteenveto asumispalveluista Asumispalveluiden nykytila Tämän raportin liitteessä 1 on lista kaupungin järjestämisvastuulla olevista asumispalveluja tarjoavista yksiköistä ja sairaalapalvelujen vuodeyksiköistä sekä kunkin yksikön asiakaspaikkamäärä (tilanne joulukuu 2012). Sairaalapalveluiden vuodepaikat on sisällytetty nykytilan kuvaukseen tulevaisuuden tilatarpeiden hahmottamiseksi. Liitteen 1 asumispalveluyksiköiden sijainnit on esitetty seuraavilla sivuilla nykytilaa kuvaavilla kartoilla. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto liitteestä 1. Taulukossa on esitetty asumispalveluiden asiakaspaikat asiakasryhmittäin ja eri palvelumuotojen mukaisesti ryhmiteltynä (laitoshoito, tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen, tuettu asuminen, tilapäinen asumispalvelu) 2012 ASUMISPALVELUIDEN PAIKKAMÄÄRÄT Laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Tuettu asuminen Tilapäinen asumispalvelu Yhteensä Vanhukset 410 449 67 306 264 1496 yks. palveluntuottajat 55 309 10 0 0 374 muu tuotanto 355 140 57 306 264 1122 Mielenterveys ja päihdekuntoutujat 0 132 184 52 2 370 yks. palveluntuottajat 0 132 166 42 2 342 muu tuotanto 0 0 18 10 0 28 Kehitysvammaiset 37 206 81 20 3 347 yks. palveluntuottajat 37 165 28 10 3 243 muu tuotanto 0 41 53 10 0 104 Vammaiset (vain yks. palveluntuottajat) 0 19 5 0 0 24 Yhteensä 447 806 337 378 269 2237 28
Asumispalveluiden nykytila 4. Nykytilanne kartoilla: Asumispalvelut, toimintakeskukset ja sairaalapalveluiden vuodepaikat Seuraavilla sivuilla esitetään (Liitteen1) asumispalvelu, toimintakeskus ja sairaalapalveluiden vuodepaikkapisteet kartoilla. Kartoille on merkitty vain Kuopion kaupungin järjestämisvastuulla olevat asumispalvelut, joiden piiriin kaupunki ohjaa asiakkaita. Näiden lisäksi Kuopion alueella on myös muita asumispalveluja, joiden piiriin asiakkaat hakeutuvat itsenäisesti. Kartoilla esitetään myös yli 75 vuotiaiden väestötiheys vuoden 2010 tilanteen mukaisesti*) *) Väestö vuonna 2010 (31.12.2010) perustuu Tilastokeskuksen Ruututietokannan tietoihin. Ruututietokannassa on tilastoitu väestön määrä ikäluokittain 250 x 250m ruuduissa. Kartoissa on havainnollisuuden vuoksi interpoloitu ruuduissa oleva väestötieto jatkuvapintaiseksi rasteriksi, jolloin väestökeskittymät ja toisaalta kartalla olevat kohdemerkinnät erottuvat paremmin. Interpoloinnista johtuvan yleistyksen vuoksi väestöalueet eivät katkea esim. vesistöjen kohdalla. 29
4. Nykytilanne Keskinen Kuopio Asumispalveluiden nykytila Kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut asiakasryhmittäin Asumis ja sairaalapalvelut Yli 75 vuotiaiden määrä 2010 30
4. Nykytilanne Männistö Inkilänmäki Asumispalveluiden nykytila Kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut asiakasryhmittäin Asumis ja sairaalapalvelut Yli 75 vuotiaiden määrä 2010 31
4. Nykytilanne Puijonlaakso Asumispalveluiden nykytila Kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut asiakasryhmittäin Asumis ja sairaalapalvelut Yli 75 vuotiaiden määrä 2010 32
4. Nykytilanne keskusta Asumispalveluiden nykytila Kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut asiakasryhmittäin Asumis ja sairaalapalvelut Yli 75 vuotiaiden määrä 2010 33
4.Nykytilanne Levänen Asumispalveluiden nykytila Kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut asiakasryhmittäin Asumis ja sairaalapalvelut Yli 75 vuotiaiden määrä 2010 34
4. Nykytilanne Pyörö Asumispalveluiden nykytila Kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut asiakasryhmittäin Asumis ja sairaalapalvelut Yli 75 vuotiaiden määrä 2010 35
4. Nykytilanne Nilsiä Asumispalveluiden nykytila Kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut asiakasryhmittäin Asumis ja sairaalapalvelut Yli 75 vuotiaiden määrä 2010 36
4. Nykytilanne Maaninka Asumispalveluiden nykytila Kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut asiakasryhmittäin Asumis ja sairaalapalvelut Yli 75 vuotiaiden määrä 2010 37
4. Nykytilanne Karttula Asumispalveluiden nykytila Kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut asiakasryhmittäin Asumis ja sairaalapalvelut Yli 75 vuotiaiden määrä 2010 38
4. Nykytilanne Vehmersalmi Asumispalveluiden nykytila Kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut asiakasryhmittäin Asumis ja sairaalapalvelut Yli 75 vuotiaiden määrä 2010 39
4. Nykytilanne Riistavesi Asumispalveluiden nykytila Kaupungin järjestämisvastuulla olevat palvelut asiakasryhmittäin Asumis ja sairaalapalvelut Yli 75 vuotiaiden määrä 2010 40
5. Asumispalveluiden nykyisiä järjestämistapoja Kuopion kaupunki tuottaa asumispalveluja seuraavilla tavoilla: Kaupungin omana tuotantona, jolloin kaupungin oma organisaatio tuottaa ja tarjoaa palvelun asiakkaalle. SOTE yhteistyön kautta, jolloin palvelun tuottaa toinen kunta tai toisen kunnan omistama yhtiö tai kuntayhtymä. Tarjoamalla tukiasuntoja. Asunnot voi omistaa joko kunta, kunnan omistama liikelaitos tai joku muu yksityinen taho. Kaupunki vastaa asukasvalinnasta ja osoittaa asiakkaalle tämän tarvitseman asunnon tai tarjoaa asiakasta asukkaaksi yksityisen tahon omistamaan asuntoon. Ostopalveluna, jolloin palvelun tuottaa yritys, yhdistys tai järjestö Yksityisen palvelutuotannon osuus asumispalveluissa asiakasryhmittäin: Vanhukset 25% (tehostetusta asumispalvelusta 84%) Mielenterveyskuntoutujat ja päihdekuntoutujat 93% Kehitysvammaiset 70% Vammaiset 100% Sopimuskumppani kaupungin tiloissa Ostopalvelu / kilpailutus Tilojen omistajuus Oma tuotanto omissa tiloissa Palvelujen järjestäminen Ostopalvelu / Palveluseteli Sopimuskumppani järjestää tilat SOTEyhteistyö Tukiasunto Oma tuotanto vuokratiloissa Järjestämisvaihtoehdoista vähiten käytetään sopimuskumppania kaupungin tiloissa, omaa tuotantoa vuokratiloissa sekä palveluseteliä. Ostopalvelu / kilpailutus 41
6. Kotihoito Asumispalveluiden nykytila Kotihoidon tarkoituksena on viedä palveluja asiakkaan kotiin ja näin mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Kotihoito käsittää sekä kotisairaanhoidon että kotipalvelun ja sitä tarjotaan vanhuksille, mielenterveys ja päihdekuntoutujille sekä kehitysvammaisille ja vammaisille. o Kaupungin järjestämään kotihoitoon kuuluu lääkejakelu ja hygieniatoiminnassa avustaminen, tyypillinen käyntiaika asiakkaan luona on 10 20 minuutin mittainen. o Kaupungin järjestämän kotihoidon ulkopuolelle jäävät ruoka, siivous, kauppa ja pankkiasiointi, ulkoilu yms. asumisen auttaminen. Nämä palvelut asiakas hankkii muualta. Vuonna 2012 säännöllistä kotihoitoa saavien yli 75 vuotiaiden osuus oli 14 15%. Kuopio on päässyt tavoitteeksi asetettuun 14% peittävyyteen kotihoidossa. o Omana toimintana kotihoidosta tuotettiin 2/3 ja yksityiseltä hankittiin 1/3. o Yöhoito ostetaan kokonaisuudessaan yksityiseltä toimijalta. 42
7. Päivätoiminta Asumispalveluiden nykytila Päivä /toimintakeskuksissa (uusi termi 1.1.2013 toimintakeskus) järjestetään kaikille ikäihmisille avointa toimintaa sekä ohjattua päiväryhmätoimintaa. Avoimen toiminnan tavoitteena on tukea ja edistää kotona asuvan ikääntyneen toimintakykyä ja toimia ikääntyvien monipuolisena kohtaamispaikkana. Toimintakeskukset tarjoavat monipuolisia toiminta ja osallistumismahdollisuuksia, tukipalveluita sekä tiloja ikääntyville suunnattuun toimintaan. Avointa toimintaa tuottavat kaupungin eri palvelualueiden lisäksi useat eri tahot, kuten eläkeläis, vammais, veteraani ja potilasjärjestöt sekä oppilaitokset, SRK:t jne. Ohjattu päiväryhmätoiminta on tarkoitettu ikääntyneille, jotka eivät terveydentilansa tai kuntonsa vuoksi voi osallistua avoimeen toimintaan. Se tukee asiakkaan omatoimisuutta kuntouttavalla ja virikkeellisellä toiminnalla. Päivätoiminnan myötä asiakas saa tukea fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn harjoittamiseen sekä tarvittaessa hygieniapalveluja. Tavoitteena on myös tukea kotihoitoa ja omaishoitajuutta tarjoamalla omaishoitajalle mahdollisuuden omaan lepohetkeen. 43
7. Päivätoiminta Asumispalveluiden nykytila Päivätoimintaa järjestetään nykytilanteessa vanhuksille yhdeksässä päiväkeskuksessa ja kehitysvammaisille työtoimintaa yhdeksässä päivä ja työkeskuksessa. Päivätoiminnasta vastaa 16 Kuopion kaupungin työntekijää sekä ostetun ryhmätoiminnan osalta yksityiset toimijat. 6h:n kokopäiväryhmiä on 17 kpl / vko ja 3h:n osapäiväryhmiä 10 kpl / vko Vertaisohjattua ryhmätoimintaa toteutetaan yhteistyökumppaneiden kanssa n. 60:ssä liikuntaryhmässä sekä 13:ta kädentaito ja taideryhmässä. Vertaisohjaajia on n. 190 kappaletta. Päiväaikaan käytetään myös asukastupia, joiden verkosto kattaa koko kaupunki ja maaseutualueen. Asukastupaverkoston muodostavat kansalaistalot, lähiöiden asukastuvat, korttelituvat ja kylätalot. Toiminta ja työkeskukset on listattu liitteessä 1 ja kuvattu nykytilannekartoilla sivuilla 30 40. 44
7. Päivätoiminnan yhteenveto Keskus Osapäivä ryhmiä Kokopäiväryhmiä Liikuntasali Kuntosali Uimaallas Huomioita päivätoiminnasta Alava 1xvko 2xvko 116m2 on EsperiCaren osa ja kokopäiväryhmät. Ma pe vertaisohjattua, ns. kolmannen sektorin ja kaupungin toimintaa. Monipuoliset toimintatilat. Levänen 1xvko 1xvko 177m2 on on Ma pe vertaisohjattua, ns. kolmannen sektorin ja kaupungin toimintaa. Muistia tukeva ja liikuntapainotteinen. Monipuoliset toimintatilat. Männistö 3xvko 3xvko 1xkk (45m2) Ma pe vertaisohjattua, ns. kolmannen sektorin ja kaupungin toimintaa. Muistia tukeva ja arjen toimintakykyä tukeva. Pienimuotoiset toimintatilat. Puijonlaakso 2xvko Ei 223m2 on on Ma pe vertaisohjattua, ns. kolmannen sektorin ja kaupungin toimintaa. Monipuoliset toimintatilat. Pyörö 1xvko 1xvko (37m2) Vertaisohjattua ja kolmannen sektorin toimintaa n. 2 4 päivänä /vko. Pienimuotoiset toimintatilat. Suokatu 8xvko 2xvko 101m2 on on Ma pe vertaisohjattua, ns. kolmannen sektorin ja kaupungin toimintaa. Arjen toimintakykyä tukeva. Monipuoliset toimintatilat. Nilsiä 1xvko (oma) 2xkk Omana ja kansalaisopiston järjestämänä. Pienimuotoiset toimintatilat. Karttula Ei 1xvko Arjen toimintakykyä tukeva. Pienimuotoiset toimintatilat. Riistavesi 1xvko 1xkk Baronan koko ja osapäiväryhmä. Pienimuotoiset toimintatilat, tilaongelmia tulossa. Vehmersalmi Ei Ei Tällä hetkellä ei toimintaa, mutta muutamille kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille tarve järjestää toimintaa vanhusten päiväkeskuksen tiloissa.. Pienimuotoiset toimintatilat. 45
4. Asumispalveluiden analyysi ja kokonaistarve 46
1. Asumispalveluiden taustoitusta PALVELUASUMISEN PERUSTEITA Asumispalveluiden analyysi Ideaalitilanteessa ihmiset pystyvät asumaan kodeissaan mahdollisimman pitkään ja palveluita voidaan tuoda niitä tarvitseville myös kotiin, eri tilanteissa tarvittava määrä. Kuitenkin on tilanteita, joissa tarvitaan erilaisia palveluasumisen muotoja. Palvelut vaihtelevat ympärivuorokautisesta palvelutarpeesta kevyempiin päivisin ja ilta aikaan saatavilla oleviin palveluihin. Ikä Ikääntyneet Itsenäistyvät nuoret Työikäiset Toimintakyky Huonokuntoiset vanhukset Muistihäiriöiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat Kehitysvammaiset Liikkumisrajoitteiset Aistirajoitteiset Elämäntilanne Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat Tukea tarvitsevat nuoret Asunnottomat Ikäihmisien kohdalla voi vaihdella niin toimintakyky kuin elämäntilannekin. Erityisryhmillä puolestaan ikä ja toimintakyky ovat muuttujia. Asumispalveluiden järjestämisessä pyrkimyksenä on yhtenäisyys ja yleispätevyys, jolloin palvelut joustavat tarvittaessa eri käyttäjäryhmien välillä. 47
2. Alueellinen väestöennuste, yli 75 vuotiaat* Asumispalveluiden analyysi * Väestöennuste perustuu Kuopion kaupungin vuoden 2010 väestötilastoon tilastoalueittain ja vuoden 2020 alueelliseen väestöennusteeseen. Vuoden 2030 alueelliset väestöennusteet on laskettu yli 75 vuotiaiden väestön alueellisten kasvuvauhtien 2010 2020 pohjalta. Alueille sijoittumattomat luokan osalta pohjalukuna laskelmissa on käytetty vuoden 2012 väestötilastolukua 603 hlö:ä. 2010 2020 2030 Kasvu % % alueen % alueen 2020-2030, % Alue Lkm väestöstä Lkm väestöstä Lkm E1 Keskusta 1 858 15 % 2 300 17 % 3 578 56 % E2 Niirala 297 8 % 310 9 % 391 26 % E3JAE5 Haapaniemi + Siikalahti 431 11 % 410 11 % 443 8 % E4 Rönö ja lähisaaret 10 2 % 20 4 % 43 116 % C1 Puijonlaakso-taivaanpankko 774 12 % 840 13 % 1 120 33 % C21 Julkula 70 3 % 140 6 % 302 116 % C22 Niuva-Länsip. 94 4 % 140 6 % 255 82 % C3 Puijonsarvi-Päivär. 111 5 % 170 7 % 316 86 % C4 Puijo (Inkilänmäki) 204 8 % 270 9 % 448 66 % D1 Itkonniemi-Männistö-Linnanp. 542 11 % 540 10 % 634 17 % D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 390 9 % 480 12 % 742 55 % D3 Kettulanlahti 77 10 % 90 13 % 132 46 % D4 Kelloniemi-Likolahti 78 4 % 140 7 % 286 105 % F21 Neulamäki 87 2 % 140 3 % 269 92 % H21 Särkiniemi-Särkilahti 240 6 % 280 7 % 409 46 % H11+G Levänen ja Pieni Neul. 72 5 % 100 9 % 173 73 % H12 Jynkkä 86 3 % 200 6 % 459 129 % H14 Litmanen 184 2 % 260 4 % 455 75 % H16 Pirtti 31 1 % 70 1 % 159 127 % H17 Lehtoniemi 13 7 % 140 4 % 413 195 % H18 Rautaniemi 11 0 % 80 2 % 229 187 % J11 Pitkälahti 21 3 % 30 5 % 53 77 % B Sorsasalo 7 4 % 10 6 % 18 77 % J13-J15 Hiltulanlahti 31 5 % 30 2 % 33 12 % Maaseutualueet 955 1 150 1 738 51 % Alueille sijoittumattomat 603 770 1 235 60 % Nilsiä * 729 871 1 306 50 % Kuopio yhteensä 8 006 9 981 15 640 57 % Maaninka 395 440 580 32 % Kuopio ja Maaninka yhteensä 8 401 10 421 16 220 56 % 48
3. Alueellinen analyysi Asumispalveluiden analyysi Väestöennusteen perusteella vanhusväestö tulee kasvamaan erityisesti Männistön (D1, D2), Puijonlaakson (C4), Keskustan (E1), Leväsen (H12) ja Pyörön (H14, H17) alueilla Nämä ovat alueita, jotka jo nykyisellään ovat palvelukeskittymiä. Keskusta alue Keskusta alueen selkeimmät palvelukeskittymät ovat Suokadun palvelukeskus, Alavan palvelukeskus sekä Maljalahden toimintakeskus. Valkeisen sairaalan kiinteistöstä vanhusten hoiva asumiselta vapautuvien tilojen jatkokäyttöä tutkitaan parhaillaan Keskustan kasvavaa asiakaspohjaa palvelee tällä hetkellä Suokadun palvelukeskus, mutta siellä ei tarjota raskaamman hoidon asumisen palveluja. Maljalahdessa palvelee kehitysvammaisten toimintakeskus. Alavan palvelukeskus palvelee ydinkeskustan länsiosia. Tämän lisäksi Valkeisen rannalla sijaitseva Savonia Ammattikorkeakoulun terveysalan oppilaitoksen alueen kehittäminen on käynnissä. Puijonlaakso Puijonlaaksossa on jo nykyisellään palvelukeskus sekä merkittävästi vanhusten palveluja. Puijonlaakson palvelukeskuksen kehittämisen hankesuunnitelma on laadittu ja hyväksyttävänä. Vanhusväestö tulee alueella kasvamaan myös tulevaisuudessa. Kunnalliset ja kaupalliset lähipalvelut ovat alueella kattavat. Alueella sijaitsee myös Harjulan sairaala, jonka jatkokäyttö kytkeytyy KYS/Kuopion kaupungin yhteistyön kehitykseen. 49
3. Alueellinen analyysi Asumispalveluiden analyysi Männistö Männistö sijaitsee aivan keskustan läheisyydessä ja alueen väestön ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Alueella on useita asumispalveluyksiköitä, päivätoimintaa sekä Inkilänmäellä sijaitsevat palvelut, mutta alueella ei ole yhtä laajempaa palvelukeskittymää. Alueella on meneillään kehityshankkeita yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa. Levänen Leväsen palvelukeskuksessa on nykyisellään sekä vanhusten että kehitysvammaisten asumispalveluyksiköitä sekä laajalti päivä ja harrastetoimintaa päiväkeskuksen tiloissa. Palvelukeskuksen lähellä on vähän päivittäispalveluja Palvelukeskittymänä Leväsen haasteena on välttää kehittyminen uuslaitosmaiseksi erityisryhmien palveluasumisen keskittymäksi. Palvelukeskuksen toiminta, palvelut ja asiakasryhmät tuleekin arvioida tarkoin. Pyörön (ja Petosen) alue Alueella sijaitseva palvelukeskittymä käsittää terveysaseman, Pyörön palvelutalon (pieni yksikkö) sekä asukastuvan. Alueen vanhusväestö tulee kasvamaan voimakkaasti vuoteen 2030 mennessä. Pyörön alueen palvelukeskittymän kehittämistä tuleekin tarkastella pitkällä aikajänteellä, jotta palvelutarpeet voidaan ennakoida ja niihin pystytään vastaamaan hallitusti 50
4. Palvelukeskittymistä palvelukampuksiin Asumispalveluiden analyysi Tulevat palvelukampukset, jotka kuvataan raportin osassa 6. Kampusten esittely toimivat pohjana palvelujen järjestämiselle ja organisoinnille Asumispalveluiden tulisi rakentua pääsääntöisesti jo nyt olemassa oleviin palvelukeskittymiin perustuen Palvelukampuksen palveluissa tulee painottaa asiakaslähtöisyyttä Lähtökohtina ovat THL:n valtakunnalliset linjaukset palvelukampuksista: Palvelukampukset ovat alueellisia, hallinnollisia ja toiminnallisia palvelukokonaisuuksia. Palvelukampus yhdistää ennakoivan toiminnan ja ympärivuorokautisen hoidon Aktiivinen ja vahva ennakoiva toimintatapa, joka edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäisee toimintakyvyn laskemista Monipuoliset asiakaslähtöiset asumisvaihtoehdot (lyhytaikainen ja pitkäaikainen asuminen sekä omatoiminen, osittain tuettu tai ympärivuorokautisesti tuettu asuminen: hoiva, hoito, kuntoutus) Palvelukampusten alustavat sijainnit: Keskisen Kuopion alueella palvelukampuksien pohjana toimivat: Puijonlaakso + Harjula, Männistö, Keskustakampus (Valkeinen + Alava + Suokatu) sekä Levänen Täysin uutena palvelukampuksena tulisi toteuttaa Pyörön palvelukampus eteläisen Kuopion kasvavia palvelutarpeita varten (toteutus v.2020 > palvelutarpeen kasvun myötä) Ympäristössä sijaitsevat palvelukampukset olisivat Nilsiässä, Maaningalla ja Karttulassa sekä pienemmät yksiköt Vehmersalmella ja Riistavedellä 51
5. Palvelukampusten väestöennusteet vaiheittain Kampusalueiden väestöennusteet, yli 75 vuotiaat Asumispalveluiden analyysi 2020 2030 Levänen 1450 14 % Levänen 850 5 % Männistö 1280 12 % Männistö 1853 12 % Puijonlaakso 1560 15 % Puijonlaakso 2441 15 % Keskusta 3040 29 % Keskusta 4456 28 % Karttula 480 5 % Pyörö 1969 12 % Vehmersalmi 240 2 % Karttula 583 4 % Riistavesi 290 3 % Vehmersalmi 237 1 % Nilsiä 871 8 % Riistavesi 356 2 % Maaninka 440 4 % Nilsiä 1306 8 % Alueille sijoittumattomat 770 7 % Maaninka 580 4 % Alueille sijoittumattomat 1235 8 % Yhteensä 10421 100 % 15866 100 % Kampusalueiden väestöennusteet on laskettu seuraavalla sivulla olevien keskeisen Kuopion kartan tilastoalueiden väestöennusteiden pohjalta. Lisäksi Männistön kampuksen alueeseen on sisällytetty maaseututilastoalue 482. (ks. sivu 56) Puijonlaakson kampusalueeseen on lisäksi sisällytetty maaseututilastoalue 475. (ks. sivu 56) Pyörön kampusalueeseen on lisäksi sisällytetty maaseututilastoalueet 464, 465, 474 (ks. sivu 56) Yllä olevan taulukon vuoden 2030 kampusalueiden väestöennusteen yhteismäärä 15 866 yli 75 vuotiasta ei täsmää sivulla 48 olevan väestöennustetaulukon mukaiseen koko Kuopion alueen (Kuopio, Maaninka, Nilsiä) väestöennusteeseen (16 220 yli 75 vuotiasta vuonna 2030), sillä laskennan pohjana käytettävää väestötilastoa vuodelta 2010 ja väestöennustetta vuodelle 2020 ei ole saatavilla kaikkien maaseututilastoalueiden osalta. 52
6. Kampusalueiden 2030 rajaukset 53
6. Kampusalueet vaiheittain Asumispalveluiden analyysi Keskisen Kuopion kampusalueet vuonna 2020 Keskisen Kuopion kampusalueet vuonna 2030 54
6. Kampusalueet 2030 Asumispalveluiden analyysi Keskisen Kuopion kampusalueet Männistön kampus Keskustakampus Puijonlaakson kampus Leväsen kampus Pyörön kampus Alueellinen väestöennuste, yli 75 vuotiaat* 55
6. Kampusalueet 2030 Asumispalveluiden analyysi Aluekampukset: Nilsiä Maaninka Vehmersalmi (ao. kartan tilastoalue 501) Riistavesi (ao kartan tilastoalueet 483, 484, 386, 388, 387) Karttula (ao kartan tilastoalueet 601, 468, 467, 466) Alueellinen väestöennuste, yli 75 vuotiaat* 2020 2030 Karttula 480 21 % Karttula 583 19 % Vehmersalmi 240 10 % Vehmersalmi 237 8 % Riistavesi 290 12 % Riistavesi 356 12 % Nilsiä 871 38 % Nilsiä 1306 43 % Maaninka 440 19 % Maaninka 580 19 % Yhteensä 2321 100 % Yhteensä 3062 100 % Etelä-Kallaveden saaristo (474) ja Pohjois-Kallaveden saaristo (475), näistä ei ole väestöennusteita eikä näiden väestöä ole huomioitu kampusalueiden väestöennusteissa 56
7. Asumispalveluiden kokonaistarve 2030 Seuraavilla sivuilla esitetään taulukkomuotoisia asumispalveluiden paikkamääräarvioita vuodelle 2030 Arviot on tehty erikseen yli 75 vuotiaille sekä erityisryhmistä kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille Laskelmataulukoiden paikkamääräluvut ovat laskennallisia lukuja, joita voidaan pitää suuntaa antavina ja suunnittelua ohjaavina lukuina. Luvut perustuvat sekä väestönkasvuennusteisiin että verkostoselvitysprosessin yhteydessä muodostettuihin arvioihin ja näkemyksiin tulevaisuuden tarpeista sekä perusturvan ja terveydenhuollon johdon strategisiin linjauksiin Kokonaispaikkamäärän arvion lisäksi on arvioitu kaupungin ja yksityisten palveluntarjoajien osuuksia asumispalvelujen järjestämisessä Ennusteita ja tulevaisuuden paikkamääräarvioita on tarkistettava säännöllisin väliajoin vastaamaan kehittyvää ja kulloinkin voimassa olevaa tilannetta. 57
Väestöennuste 2030 Kuopion kaupunki Ikääntyvien asumispalveluiden paikkamäärälaskelmat ja tuotantosuhteet 2030 henkilöä yli 75 vuotiaiden määrä Kuopio + Nilsiä + Maaninka 16220 Asumismuoto 2030 paikkamäärien 2030 % osuus +75 v. asumispalveluiden väestöstä kokonaispaikkamäärä Tuotantosuhteiden jako 2030 oma tuotanto % 2030 oman tuotannon paikkamäärät Asumispalveluiden kokonaistarve 2030 yksityinen tuotanto % konsernin järjestämissä tiloissa 2030 yksityinen tuotanto: paikkamäärät konsernin järjestämissä tiloissa 2030 yksityinen tuotanto % 2030 yksityisen palvelutuotan non paikkamäärät Tavallinen palveluasuminen 16/7: hoiva päivä ja ilta aikaan 2 % 324 20 % 65 40 % 130 40 % 130 Tehostettu palveluasuminen 24/7: ympärivuorokautinen hoiva 5 % 811 20 % 162 40 % 324 40 % 324 Pitkäaikaishoito (ympärivuorokautinen laitoshoito) puretaan ja siirretään tehostetun palveluasumisen piiriin 0 % Palveluasumisen paikkamäärät yht 7 % 1135 227 454 454 Sertifioitu elämänkaaritalot, joihin on mahdollista järjestää asukastukea ja/tai kotihoidon palveluita asukkaan tarpeiden mukaan 10 % 1622 100 % 1622 Palveluasuntojen ja elämänkaaritalojen paikkamäärät yht 17 % 2757 2076 Tavallinen kotona asuminen (kotihoidon palvelut tarvittaessa) 83 % 13463 yht. 100 % 16220 Vuorohoidon piirissä 6% kotona asuvista, paikkoja n. 10 %:lle 0,6 % 81 20 % 16 40 % 32 40 % 32 Kuntouttava asuminen n. 150 paikkaa 0,95 % 154 20 % 31 40 % 62 40 % 62 Väliaikaisen asumisen paikkamäärät erilaisissa palveluasunnoissa yht. 235 47 94 94 Asumispalvelut+ elämänkaaritalot 2992 274 548 2170 58
Erityisryhmien asumispalveluiden paikkamäärälaskelmat ja tuotantosuhteet 2030 Kehitysvammaisten asumispalveluiden paikkamäärät asumismuodon % osuus kokonaispaikkamäärästä Tuotantosuhteiden jako 2030 oman tuotannon paikat 2030 yksityinen tuotanto % konsernin järjestämissä tiloissa 2030 yksityinen tuotanto, paikat konsernin järjestämissä tiloissa 2030 yksityinen tuotanto % muissa tiloissa Asumismuoto 2030 asumispalveluiden 2030 oma tuotanto kokonaispaikkamäärä arvio % Palveluasuminen (=ohjattu asuminen, ryhmäkodit) 23 % 90 30 % 27 30 % 27 40 % 36 Tehostettu palveluasuminen 24/7: ympärivuorokautinen hoiva 54 % 209 35 % 73 65 % 136 Pitkäaikaishoito (ympärivuorokautinen laitoshoito) puretaan osittain 16 % 60 90 % 54 10 % 6 Tuettu asuminen 6 % 22 35 % 8 65 % 14 Tilapäinen asuminen 1 % 3 100 % 3 yht. 100 % 384 165 177 42 Vammaiset Palveluasuminen (=ohjattu asuminen, ryhmäkodit) 6 Tehostettu palveluasuminen 24/7: ympärivuorokautinen hoiva 20 yht. 26 Asumispalveluiden kokonaistarve 2030 yksityinen tuotanto, paikat muissa tiloissa Mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden paikkamäärät asumismuodon % osuus kokonaispaikkamäärästä Tuotantosuhteiden jako 2030 oman tuotannon paikat 2030 yksityinen tuotanto % konsernin järjestämissä tiloissa 2030 yksityinen tuotanto, paikat konsernin järjestämissä tiloissa 2030 yksityinen tuotanto % muissa tiloissa Asumismuoto 2030 asumispalveluiden 2030 oma tuotanto kokonaispaikkamäärä arvio % Palveluasuminen ( ryhmäkodit) 33 % 200 30 % 60 30 % 60 40 % 80 Tehostettu palveluasuminen 24/7: ympärivuorokautinen hoiva 35 % 210 35 % 74 65 % 137 Pitkäaikaishoito (ympärivuorokautinen laitoshoito) puretaan ja siirretään teh. asumispalvelun piiriin 0 % Tuettu asuminen 29 % 175 35 % 61 65 % 114 Tilapäinen asuminen 3 % 15 100 % 15 erilaisissa palveluasunnoissa asumien yht. 100 % 600 210 310 80 2030 yksityinen tuotanto, paikat muissa tiloissa 59
5. Asumispalveluiden visio Palvelukampuksen konsepti; palvelut ja tilat 60
1. Palvelukampus Asumispalveluiden visio Kampusalue: Kampuskeskuksen palveluiden vaikutusalue Kampuskeskus Kampusklubi kaikille alueen asukkaille Ydinpalvelut: Neuvonta ja ennaltaehkäisevä toiminta Asumispalvelut Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva Tavallinen palveluasuminen Väliaikainen asuminen Elämänkaaritalot: Tavallisia asuntoja senioriasuntoja palveluita Tavallinen kotona asuminen: Palveluita Kotihoito tarvittaessa Palveluasuntoja tavallisen asumisen joukossa Kampuspalvelupiste: Kampuspalveluita pienemmissä yksiköissä 61
2. Palvelukampuksen ideaalimalli Palvelukampus on palvelukonseptien, tilojen, sekä niiden johtamisen kokonaisuus. Tilat ja palvelut hahmottuvat asiakkaille yhtenäisenä helposti käytettävänä kokonaisuutena JOHTAMINEN Tilalliset konseptit ja ratkaisut Asumispalveluiden visio Ohjaus ja järjestämisvastuu KAUPUNKI KONSERNI YDINPALVELUT JA PALVELU KONSEPTIT Palvelun tuottaminen ja toteutus MONI TUOTTAJUUS 62
2. Palvelukampuksen ideaalimalli Asumispalveluiden visio YDIN PALVELUT JA PALVELU KONSEPTIT Palveluiden toteutus ja JOHTAMINEN PALVELUKAMPUKSEN YDINPALVELUITA OVAT: 1) Eri tyyppiset asumispalvelut 2) Kotihoito 3) Kampusklubi ja kampuskeskuksen muu ennaltaehkäisevä toiminta 4) Terveyskioski Ydinpalvelut sijaitsevat kampuskeskuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Kampuskeskukset ovat kaikille asukkaille avoimia ja pyrkivät jatkuvaan vuorovaikutukseen alueensa asukkaiden kanssa Tunnistetaan jatkuvasti muuttuvat asiakastarpeet ja voidaan olla aidosti asiakaslähtöisiä. Uutena palvelukonseptina palvelukampusalueilla tuetaan ns. elämänkaaritalojen rakentamista Malli omaehtoiselle ja itsenäiselle asumiselle, jonka tueksi asukkaat voivat valita eri tyyppistä asumisen tukea tarpeidensa mukaan PALVELUIDEN TOTEUTUS JA JOHTAMINEN: Palvelujen tuottaminen monimuotoisia vaihtoehtoja hyödyntäen Monituottajuus julkisen ja yksityisen tuotannon yhteistyönä sekä palvelualueiden välinen laaja yhteistyö Mieluummin paljon palveluita myös yksityisten tuottamina kuin vähän palveluita vain kaupungin omana tuotantona Palvelukampusten palvelujen monimuotoisuus tekee niistä houkuttelevampia Palvelukampuksen asiakaskeskeinen johtaminen Valta ja päätöksenteko viedään mahdollisimman lähelle asiakasrajapintaa Työntekijöiden joustava siirtyminen ydinpalvelusta toiseen mahdollistetaan 63
3. Ydinpalvelut ja palvelukonseptit Asumispalveluiden visio 1) Asumispalvelut ASUMISPALVELUIDEN PERIAATTEITA Design for all periaate: Rakennettava tai saneerattava palvelu, vuokra tai asumisoikeusasunnon on oltava tilaratkaisultaan niin yleispätevä, että samaa asuntoa on mahdollista asua kenen tahansa. Niin ikääntyvien ihmisten kuin erityisryhmiinkin kuuluvien asumisolosuhteet ovat mahdollisimman kodinomaiset ja lähellä tavallisia asumisen muotoja, jotta itsemääräämisen, elämänhallinnan ja osallisuuden tarve toteutuu. Palvelut pyritään tuottamaan silloin kun mahdollista palveluita tarvitsevan omassa kodissa, mikä osaltaan edesauttaa laitoshoidon osittaista purkamista. Palvelut jakautuvat palvelun saatavuuden ja määrän perusteella ympärivuorokautiseen palveluun (tehostettu asumispalvelu), päivä ja ilta aikaan saatavilla olevaan palveluun (tavallinen asumispalvelu), kotiin saatavaan palveluun ja väliaikaiseen asumispalveluun KAMPUSKESKUKSEN ASUMISPALVELUT Kampuskeskuksessa järjestetään tehostettua palveluasumista, tavallista palveluasumista sekä vuorohoitoa eri asiakasryhmille Asumispalveluiden yleispätevät tilaratkaisut mahdollistavat asunnon ottamisen tarvittaessa toisen palvelutarpeen tai asiakasryhmän käyttöön Eri tyyppisen asumispalvelun osuudet määritellään kampuskohtaisesti 64