Tampereen Viatek Oy 2001 Raporttisarja Porin kaupunki C 51/2001 ISSN 0358-5786 ISBN 951-9050-89-2

Tampereen Viatek Oy 2001 Raporttisarja Porin kaupunki C 51/2001 ISSN 0358-5786 ISBN 951-9050-89-2

2

3 PORIN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2001 Tiehallinto, Turun tiepiiri Porin kaupunki

4 TIIVISTELMÄ Suunnitelman päätavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen sekä liikenneturvallisuustyön aktivoiminen Porissa. Liikenneturvallisuuden nykytilan selvityksessä on kartoitettu liikenneturvallisuuden tila sekä määritetty liikenneturvallisuusongelmat. Selvitys antaa lähtökohdat liikenneturvallisuustyön tavoitteille ja päämäärille. Tämä luo edellytykset toimenpideohjelmille ja liikenneturvallisuustyön parantamiselle. Vuosina 1995-1999 Porissa on tapahtunut vuosittain noin 380 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia on ollut noin 130 ja onnettomuuksissa on menehtynyt vuosittain keskimäärin 7 henkilöä. Porissa tapahtuneet onnettomuudet maksavat Tiehallinnon onnettomuushinnoittelun mukaan noin 140 Mmk/vuosi, josta Porin kaupungin osuus on 15-20%, eli noin 25 Mmk vuosittain. Porissa tapahtuu vakuutusyhtiöiden tilastojen perusteella paljon onnettomuuksia risteyksissä. Onnettomuuksista 24% tapahtuu kahden ajoneuvon ajaessa risteävissä ajosuunnissa. Muualla Suomessa vastaava luku on 11%. Nämä onnettomuudet ovat usein vakavia ja 38% Porin uhreista tulee näissä liikenneonnettomuuksissa. Vastaava luku koko maassa on 17%. Suunnitelman aikana asetettiin seuraavat Porin liikenneturvallisuustavoitteet: Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentäminen siten, että päästään alle vertailukaupunkien keskitason vuonna 2015 ja ero puolitetaan vuoden 2005 loppuun mennessä Porissa tapahtuu noin 130 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta/vuosi. Vertailukaupunkien keskitasoon pääseminen vuonna 2015 tarkoittaisi korkeintaan 55 ja vuonna 2005 korkeintaan 90 henkilövahinko-onnettomuutta/ vuosi Porissa tapahtuneet onnettomuudet vaativat nykyään vuosittain noin 4,1 uhria/1000 asukasta ja tavoitteena vuodelle 2015 on korkeintaan 1,4 ja vuodelle 2005 korkeintaan 3 uhria/1000 asukasta. Kevyen liikenteen onnettomuuksien vähentäminen vastaavasti kuin henkilövahinko-onnettomuuksien kokonaismäärät Liikenneturvallisuustyön arvostuksen lisääminen Liikenneturvallisuustyön laajentaminen Ajonopeuksien (nopeustason) alentaminen keskustassa ja asuntoalueilla Muiden liikenteessä liikkuvien kunnioittaminen Liikennesääntöjen noudattaminen kaupungin työntekijöiden keskuudessa ja kaupungin tilaamien kuljetuksien hoitaminen liikenneturvallisesti Turvavälineiden käytön lisääminen (heijastin, kypärä, turvavyö ym.) siten, että valtakunnallinen tavoite saavutetaan Heijastimien käyttöaste taajamissa 40% ja haja-asutusalueella 80% Pyöräilykypärän käyttöaste 50% (alle kouluikäiset 80%, kouluikäiset 50% ja aikuiset 40%) Turvavyön käyttöaste nostetaan mahdollisimman korkeaksi Liikenteen kasvun hillintä

5 Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa hyvin monin tavoin tehostamalla koulutusta, valistusta ja tiedotusta, maankäytön suunnittelun avulla, kehittämällä liikenneverkkoa, kehittämällä liikennejärjestelyjä tie- ja liikenneteknisin sekä ohjaustoimenpitein sekä tehostamalla kunnossapitoa ja liikenteen valvontaa. Maankäytön ja toimintojen suunnittelussa päätetään eri toimintojen sijoittuminen ja ratkaistaan hyvin pitkälle liikenneturvallisuuden lähtökohdat kunnassa. Liikennejärjestelyjen parantamisen vaikutus on verrattain rajallista ja varojen vähäisyydestä johtuen pitkäjännitteistä toimintaa. Tehokkaita turvallisuuden parantamiskeinoja ovat olleet nopeuksien alentaminen ja turvavyön käytön lisääntyminen. Siksi myös muiden kuin teknisen toimen osuus liikenneturvallisuustyössä on ratkaiseva. Porin liikenneturvallisuustyöryhmä, joka muodostuu eri hallintokuntien ja poliisin edustajasta on tehostanut toimintaansa. Työryhmä asettaa toiminnalliset tavoitteet ja toimintalinjat Porin liikenneturvallisuustyölle sekä koordinoi ja seuraa työn etenemistä hallintokunnissa ja sidosryhmissä. Hallintokuntaryhmien tehtävänä on laatia vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja toteuttaa työ ruohonjuuritasolla. Porissa toimii liikennefoorumi, joka muodostuu eri liikennealan ammattilaisista. Liikennefoorumin tavoitteina ovat liikenneturvallisuuden parantaminen, liikenneympäristön kehittäminen, liikennekäyttäytymisen muuttaminen (tiedotus, valistus, valvonta) ja vuorovaikutuskeskustelu liikenneasioista. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty ympäristön parannustoimenpiteinä sekä edullisia ja nopeasti toteutettavissa olevia että selvästi liikenneturvallisuutta ja liikenneympäristöä parantavia toimenpiteitä. Niiden toteuttaminen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä myös kaupungin ja Tiehallinnon kanssa. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää esitettyjen toimenpiteiden lisäksi tie- ja katuverkkoon kohdistuvien isojen hankkeiden toteuttamista (mm. Lukkarinsannan silta). Seuraavat toimenpiteet ovat tärkeimpiä Porissa: kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen nopeusrajoitusporrastuksen toteuttaminen koko kaupungin alueella sekä tukitoiminnot päätie- ja katuverkon täydentäminen sekä sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen vilkkaimpien liittymien parantaminen liikenneympyröin näkemien parantaminen riittävä liikenteen valvonta Porissa tulee laajasti keskustella liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyistä tavoitteista ja päättää niistä. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää suunnitelman toimenpiteiden toteuttamista ja eri tahojen sitoutumista niihin, mikä edellyttää suunnitelman käsittelyä kaupungin eri päättävissä elimissä ja päätöksiä suunnitelman hyväksymisestä. Asianomaisten tahojen tulee jatkossa huolehtia siitä, että suunnitelman toteuttamiseen varataan vuosittain tarvittavat resurssit kaupungin budjettiin.

6

7 ALKUSANAT Turun tiepiiri ja Porin kaupunki ovat laatineet vuosien 2000-2001 aikana liikenneturvallisuussuunnitelman Porin alueelle. Työ on toteutettu Liikenne- ja viestintäministeriön kuntakannustin - hankkeen puitteissa. Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman sekä liikenneturvallisuuden koulutus- ja tiedotustyön kehittämistoimenpiteitä. Pääpaino suunnittelutyössä on ollut liikenneturvallisuustyön tehostamisessa. Edellinen suunnitelma laadittiin vuonna 1993, jolloin pääpaino oli liikennejärjestelyissä. Suunnitelmaa varten on selvitetty onnettomuusriskin perusteella vaaralliset kohteet kaupungin alueella sekä laadittu liikenneturvallisuuden parantamisen toimenpideohjelma. Suunnitelmassa on keskitytty seuraavan kymmenvuotiskauden aikana toteutettavien liikenneturvallisuustoimenpiteiden määrittämiseen. Erityisesti liikenneturvallisuustoimenpiteiden osalta on pyritty löytämään tehokkaita toimenpidekokonaisuuksia. Toimenpideohjelman toteuttamisella voidaan parantaa liikenneympäristöä sekä vähentää liikenneonnettomuuksien määrää ja lieventää niiden vakavuusastetta. Liikenneturvallisuustyötä on kehitetty ja tehostettu Porin liikenneturvallisuusryhmässä, eri hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa seminaaritilaisuuksissa ja hallintokuntakohtaisissa neuvotteluissa. Suunnitelmaa koskevat päätökset ja ratkaisut on tehnyt työryhmä, jonka toimintaan ovat osallistuneet: Markku Setälä Oiva Kaltiokumpu Markku Aarikka Antero Aho Anneli Haataja Petteri Katajisto Porin kaupunki Porin kihlakunnan poliisilaitos Turun tiepiiri Liikenneturva LH LVM Liikenneturvallisuussuunnitelman on laatinut Turun tiepiirin, Porin kaupungin ja Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta Tampereen Viatek Oy, jossa työstä ovat vastanneet DI Markku Toiviaisen johdolla DI Christel Kautiala, tekn.yo Maija Norava ja DI Pekka Vähätörmä. Raportin taiton on tehnyt graaf. suunn. Anne Pajari/Tampereen Viatek Oy.

8 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ALKUSANAT 1 LÄHTÖKOHDAT... 11 1.1 Yleistä...11 1.2 Aikaisemmat suunnitelmat ja kaavoitustilanne...11 1.3 Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät...12 1.4 Suunnitelman tavoitteet...13 1.5Porin tie- ja katuverkon täydentäminen...13 2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT.. 16 2.1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma...16 2.2 Nykyinen liikenneturvallisuustyö Suomessa...17 2.3 Nykyinen liikenneturvallisuustyö Porissa...20 Porin liikennefoorumi...21 Liikenneturvallisuustyöryhmä...21 Kihlakunnan poliisilaitos ja liikkuva poliisi...21 Tekninen palvelukeskus ja kaavoitus...22 Sosiaalitoimi...22 Terveystoimi...23 Opetustoimi...23 Kirjasto...24 Vapaa-aikavirasto...24 2.4 Liikenneonnettomuudet...24 2.5Kyselyt...32 2.5.1 Koululaiskyselyt...33 2.5.2 Kysely foorumin jäsenille...33 2.5.3 Liikenteen kehittämistarpeet Porin seudulla - tutkimus 2000...33 2.6 Kuntalaisten kuuleminen...34 2.7 Maastokatselmus...34 2.8 Yhteenveto liikenneturvallisuusongelmista...35 3 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET... 38 3.1 Liikenneturvallisuustavoitteet valtakunnan tasolla...38 3.2 Porin liikenneturvallisuustavoitteet...38 4 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN... 41 4.1 Lähtökohdat...41 4.2 Työn organisointi...41 4.3 Eri hallintokuntien ja sidosryhmien tehtävät...43

Sisällysluettelo 9 Tekninen toimi...43 Sosiaalitoimi...44 Terveystoimi...44 Opetustoimi...45 Vapaa-aikavirasto...46 Palo- ja pelastustoimi...47 Kirjasto...47 4.4 Liikennevalvonta...47 5 LIIKENNEYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN... 48 5.1 Lähtökohdat... 48 5.2 Liikenneverkon jäsentely ja erottelu... 48 5.3 Liikenteen rauhoittaminen... 49 5.4 Liittymien ja katujaksojen parantaminen... 53 5.5 Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen... 55 5.6 Liikenteen ohjaustoimenpiteet... 57 5.7 Kunnossapitotoimenpiteet... 57 5.8 Toimenpideohjelma... 58 5.8.1 Ohjelman laadintaperiaatteet... 58 5.8.2 Toteuttamisohjelman kustannukset... 59 5.9 Toimenpiteiden vaikutukset... 59 6 JATKOTOIMENPITEET... 60 6.1 Suunnitelman käsittely ja seuranta... 60 6.2 Liikennejärjestelyjen toteutus... 60 LIITTEET 1. Toimenpideohjelma 2. Tiehallinnon kevyen liikenteen väylien, alikulkukäytävien ja tievalaistuksen määrittämisperusteet 3. Kaupungin työntekijöiden tulee olla esimerkkinä muille ja noudattaa työaikana liikennesääntöjä / Liikenneturvallisuustyöryhmän esitys kaupunginhallitukselle ja päätös siitä 4. LVM:ltä pyydetty kokeilulupa Väistämisvelvollisuus joka tulosuunnasta -lisäkilpeen

10 Sisällysluettelo

Lähtökohdat 11 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleistä Suunnitelman päätavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen sekä liikenneturvallisuustyön ideointi ja aktivoiminen Porissa. Liikenneturvallisuuden nykytilan selvityksessä on kartoitettu liikenneturvallisuuden tila sekä määritetty liikenneturvallisuusongelmat kyselyjen avulla. Selvitys antaa lähtökohdat liikenneturvallisuustyön tavoitteille ja päämäärille. Tämä luo edellytykset toimenpideohjelmille ja liikenneturvallisuustyön parantamiselle. 1.2 Aikaisemmat suunnitelmat ja kaavoitustilanne Edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma Porin edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma valmistui 1993. Suunnitelmassa paneuduttiin lähinnä liikennejärjestelyihin, joita esitettiin noin 140 toimenpidettä. Näistä hankkeista vajaa puolet on toteutettu (kuva 1.2-1). Suunnitelman merkittävin toteutettu toimenpide oli silloisen rakennus- ja kiinteistölautakunnan1993 yksimielisesti päättämä 40 km/h aluerajoitus keskusta-alueelle, joka oli ensimmäisiä Suomessa. Pyöräilyn turvallisuuden parantamiseen paneuduttiin ja mm. Porissa otettiin paljon aiemmin käyttöön ennen virallisia merkkejä tekstillinen pyörätie lisäkilpi. Kevytliikenteen verkko on laajentunut kahdeksan vuoden aikana 60 km. Suunnitelman pohjalta rakennettiin myös 1994 Porin ensimmäinen uudenmallinen liikenneympyrä Satakunnankadun ja Presidentin puistokadun liittymään. Suunnitemassa esitetyistä hankkeista eniten on jäänyt rakentamatta kevytliikenteen väyliä ja liikennevaloja. Kuva 1.2-1. Porin liikenneturvallisuussuunnitelman 1993 toteutuminen

12 Lähtökohdat Vaikka suunnitelmassa varsinainen liikenneturvallisuustyö jäi pienelle huomiolle, Porissa on sen jälkeen kehitetty ja toteutettu laaja-alaista liikenneturvallisuustyötä ja projekteja. Suunnitelman positiivisista vaikutuksista saa kuvan, kun tarkastellaan onnettomuuslukuja ennen ja jälkeen suunnitelman teon viiden vuoden ajanjaksolta. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet 15% ja poliisin tietoon tulleet kaikki onnettomuudet noin puoleen. Tähän on osaltaan vaikuttanut poliisin tilastointimuutokset. Kun aiemmin 20 pahimman liittymän liikenneonnettomuusmäärät olivat noin 20% kaikista onnettomuuksista, niin viime vuosina niiden osuus on enää alle 10 %, joten pahimmat liittymät on saatu turvallisimmiksi. Porin tie- ja katuverkkosuunnitelma Porin tie- ja katuverkkosuunnitelma on vuodelta 1991, jossa on esitetty pitkän aikavälin kehittämishankkeita. Lisäksi Porin keskeisille valtatieosille on laadittu yleissuunnitelmat ja osalle tiesuunnitelmat. Kaavoitus Porissa on laadittu Maa-Porin osayleiskaava 1993 ja Meri-Porin osayleiskaava 2000. Parhaillaan on tekeillä haja-asutusalueiden osayleiskaavat. Lähiajan kaavoitusta ohjaa vuosittain tehtävä kaavoituskatsaus. Nykyinen kaavoitus ja talonrakentaminen on ollut vilkkainta Itä-Porissa, mutta tonttipulan vuoksi painopiste on siirtymässä Länsi-Porin kaavoittamiseen ja rakentamiseen. Erityisesti Tuorsniemen ympäristössä on vireillä erilaisia kaavasuunnitelmia. Lähivuosien tavoitteena olevan Lukkarinsannan sillan rakentaminen loisi hyviä uusia mahdollisuuksia kaavoituksessa myös joen pohjoispuolelle Isojoenrannan, Ruosniemen, Murtosenmutkan ja Tuulikylän alueilla. 1.3 Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehostamalla koulutusta, valistusta ja tiedotusta, maankäytön suunnittelun avulla, kehittämällä liikenneverkkoa, kehittämällä liikennejärjestelyjä tie- ja liikenneteknisin sekä ohjaustoimenpitein sekä tehostamalla kunnossapitoa ja liikenteen valvontaa. Liikenneturvallisuuden parantamisen päätavoitteena on onnettomuuksien vähentäminen, seurauksien minimointi ja onnettomuusriskin pienentäminen. Liikenneympäristön parantaminen kuuluu Tiehallinnon ja kunnan teknisen ja kaavoitustoimen toimialaan. Poliisi ja katsastustoimi vaikuttavat liikennevälineen turvallisuuteen ajoneuvojen kuntoa tarkkailemalla. Kasvatus ja tiedotustoiminnalla voivat kunnassa parhaiten ihmisten liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaa koulu-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-ajan toimet ja sitä kautta myös ehkäistä tapaturmia. Eri tahojen toiminta vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. Hyvin organisoitu työ on peruslähtökohta hyvälle liikenneturvallisuustyölle.

Lähtökohdat 13 Kuva 1.3-1. Liikenneturvallisuus on monen toiminta-alueen ja asian vuorovaikutusta. LIITE 4 1.4 Suunnitelman tavoitteet Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on niiden toimenpiteiden selvittäminen, joilla onnettomuusmäärät saadaan liikenteen kasvusta huolimatta laskuun. Pääpaino työssä on: kansalaisten turvallisuuden parantaminen liikenneturvallisuustyön kehittäminen ja yhteistyön laajentaminen eri hallintokuntien ja sidosryhmien välillä työn integrointi kaikkien hallintokuntien työhön ja nykyisen työn tehostaminen tehdä ehdotus lähiaikana toteutettavista Porin liikenneturvallisuutta parantavista liikennejärjestelyistä ja toimenpidekokonaisuuksista. luoda suuntaviivat pitkän aikavälin turvallisuutta parantavista toimista lisätä liikenneturvallisuustietämystä päätöksentekoprosessin helpottamiseksi edistää seutukunnallista yhteistyötä liikenneturvallisuustyössä 1.5 Porin tie- ja katuverkon täydentäminen Porin tavoiteverkko ei ole juurikaan muuttunut aiemman vuonna 1993 tehdyn liikenneturvallisuussuunnitelman jälkeen (kuvat 1.5-1 ja 1.5-3). Oleellisinta on valitettavasti monien hankkeiden siirtyminen rahoituksellisista syistä. Turun tiepiiri ja Satakuntaliitto ovat laatineet Satakunnan tieverkon kehittämissuunnitelman 2000-2009, joka valmistui kesäkuussa 1999. Tässä suunnitelmassa esitetään Porin alueen kehittämishankkeita, joista päättää eduskunta: Vt 2 Friitala - Lentoasema eritasoliittymä Vt 8 Pori - Söörmarkku Tampere - Pori radan tasoristeysten poistaminen Vt 2 Tiilimäki - Uusiniitty ja Vt 8 Tiiliruukki - Ruutukuoppa

14 Lähtökohdat Näillä hankkeilla on myös muita tavoitteita kuin liikenneturvallisuuden parantaminen. Tiehallinnon perustienpidon hankkeita Porin alueelle on esitetty vain muutama hanke. Valtatien 11 jatke valtatiellä 8 on ohjelmien ulkopuolisena hankkeena merkittävä. Kaupungin pääkatuverkon täydentämisrakentamisessa tärkeimpiä ovat: Lukkarisannan sillan ja siihen liittyvän katuverkon rakentaminen Länsi-Porissa Tuorsniementien ja Länsiväylän rakentaminen Liikenneverkon loppuun rakentaminen kevyen liikenteen väylineen, uusien alueiden rakentamisen yhteydessä c Porin Porin kaupunki, mittaustoimi 2000, lupa lupa nro nro 126 126 Kuva 1.5-1. Porin tavoiteverkko 2020, keskusta ja sen lähiympäristö. Merkkien selitys: Pääväylä Kokoojaväylä Puuttuva väylä, liikenneturvallisuuden kannalta tärkeä

Tahkoluoto Reposaari Anttoora Outoori 5 km Pastuskeri Mäntyluoto Lampaluoto Kuuminainen Yyterin sannat Yyteri Viasvedenlahti Makholma Kolpanselkä MERI-PORI Preiviikinlahti Merikarvia Rieskala Preiviiki Viasvesi Paarnoori Pihlava Enäjärvi Uusiniitty Pohjajoki Luvia Ahlainen Metsämaa Lyttylä Leppäkorpi Kyläsaari Pietniemi Ulasoori Niittymaa Lamppi Kellahti Lattomeri Isojärvi PORI Siikainen Hyvelä Noormarkku Ruosniemi Ulvila Nakkila Pomarkku Kullaa Lähtökohdat 15 Porin kaupunki, mittaustoimi 2000, lupa nro 126 Kuva 1.5-2. Porin tavoiteverkko 2020, koko Pori Merkkien selitys: Pääväylä Kokoojaväylä Puuttuva väylä, liikenneturvallisuuden kannalta tärkeä Eritasoliittymä

16 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT 2.1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma Valtakunnallinen tavoite liikennekuolemien vähentämiseksi puoleen vuoden 1989 tasosta 1990-luvun loppuun mennessä ei ole toteutunut. Liikenteessä kuoli vuonna 2000 ennakkotiedon mukaan 389 henkilöä, kun asetettu tavoite vuodelle 2000 oli 367. Valtioneuvosto teki tammikuussa 2001 periaatepäätöksen, jossa tavoitteena on, että liikennekuolemien määrän tulee olla alle 250 vuonna 2010. Nyt tarvitaan vuosille 2001 2005 tehokkaita toimenpiteitä, joiden täysimääräisellä toteutuksella tavoite voidaan saavuttaa. Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta, joka avustaa liikenne- ja viestintäministeriötä liikenneturvallisuusasioissa, sai marraskuussa 2000 valmiiksi valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman vuosille 2001 2005. Suunnitelmassa esitetään pitkän aikavälin kehittämisalueet ja lähiajan painopistealueet. Kuva 2.1-1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuusvisio Suomen liikenneturvallisuusvision mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuonna 2025 lähestytään 100 liikennekuoleman vuosimäärää. Tämä olisi lähellä sitä rajaa, joka liikennejärjestelmää kehittämällä voidaan saavuttaa. Pitkän aikavälin kehittämisalueet ovat seuraavat: liikenneturvallisuuden arvostuksen lisääminen liikenteen kasvun hillitseminen teknologian oikea hyödyntäminen

Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 17 Lähiajan (2001 2005) painopistealueet keskittyvät nähtävissä ja ennustettavissa olevien ongelmien ehkäisemiseen lähivuosina. Painopistealueet vuosille 2001 2005 ovat seuraavat: Taulukko 1. Valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpideohjelma painopistealueittain 2001 2005 LIIKENNETURVALLI- SUUDEN ARVOSTAMI- NEN TAAJAMIEN LIIKEN- NETURVALLISUU- DEN PARANTAMINEN KULJETTAJIIN VAI- KUTTAMINEN SUISTUMIS- JA KOH- TAAMISONNETTOMUUK- SIEN VÄHENTÄMINEN JA SEURAUSTEN LIE- VENTÄMINEN Liikenneturvallisuus osaksi laatu- ja johtamisjärjestelmiä Liikenneturvallisuus paremmin maankäytön suunnitteluun Suunnittelijoiden tietopohjaa parannetaan Liikennekasvatuksen roolia vahvistetaan päiväkodeissa ja kouluissa Poliisin panostusta liikennevalvontaan lisätään Porrastettua nopeusrajoitusjärjestelmää toteutetaan Nopeusrajoituksia tuetaan hidasteilla tarvittaessa Täydennetään kevyen liikenteen verkkoja + risteämisjärjestelyt Selvitetään mahdollisuudet kunnalliseen nopeusvalvontaan Laajennetaan heijastimen käyttösäännöstä Selvitetään mahdollisuudet laskea promilleraja 0.2:een ja ottaa käyttöön huumeraja 0 Laajennetaan turvalaitteiden käyttövelvollisuutta ja valmistellaan pp-kypärän käyttösäännöstä Ergonomiavaatimukset, esim. hands free -puhelin Parannetaan iäkkäiden ja ammattikuljettajien terveydentilan seurantaa Nuorille kokonaisohjelma Tarkistetaan nopeusrajoitusjärjestelmää Parannetaan pääteiden turvallisuutta Kokeillaan nopeuden älykästä säätelyä Laajennetaan automaattivalvontaa + selvitetään mahdollinen haltijavastuu Kelien ja häiriöiden seurantaa + informaatio 2.2 Nykyinen liikenneturvallisuustyö Suomessa Liikenneturvallisuustyön suuntaviivat luodaan valtakunnallisella tasolla. Lääninhallitusten tehtävänä on vastata alueidensa liikenneturvallisuustyön koordinoinnista. Kuntatasolla eri hallintokunnilla ja sidosryhmillä on vastuu työn toteuttamisesta paikallisella tasolla. Organisaatiot, jotka toiminnassaan merkittävästi vaikuttavat liikenneturvallisuustyöhön ovat Liikenne- ja viestintäministeriö, sisäministeriön poliisiosasto, lääninhallitus, Tiehallinto, kunnat, Liikenneturva, autokoulut, katsastus, vakuutusyhtiöt, kiinteistönomistajat sekä erilaiset järjestöt. Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee ja laatii liikenneturvallisuuteen vaikuttavia lakeja ja asetuksia. Ministeriötasolla asetetaan valtakunnalliset tavoit-

18 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat teet ja luodaan suuntaviivat liikenneturvallisuustyölle. Liikenne- ja viestintäministeriö rahoittaa alan tutkimustyötä sekä tukee mm. kuntatason liikenneturvallisuustyötä myöntämällä ns. kuntakannustinrahaa. Poliisi Poliisi toimii valtakunnallisella tasolla, läänitasolla ja paikallisella tasolla. Sisäasiainministeriö valmistelee liikennetuvallisuuteen liittyviä lakeja ja asetuksia sekä vastaa poliisin valtakunnallisesta liikenneturvallisuustyöstä. Poliisin lääninjohto johtaa poliisitoimintaa läänissä. Kihlakunnan poliisilaitokset tekevät liikenneturvallisuustyötä paikallisesti. Paikallisen poliisin liikenneturvallisuustyö koostuu liikennevalistuksesta, liikennetiedottamisesta, liikennevalvonnasta, liikennerikostutkinnasta sekä ajooikeusvalvonnasta. Erityisen tärkeää on poliisin kouluissa pitämä liikennekasvatus. Suurena ongelmana pidetään tällä hetkellä resurssien vähyyttä, joka heijastuu suoraan valvontatyöhön. Viime vuosina törkeiden rattijuopumusten määrä on lisääntynyt suhteessa rattijuopumuksiin. Ylinopeudet ja piittaamattomuus liikenteessä ovat myös lisääntyneet. Huumaantuneena ajaminen on entistä yleisempää. Lääninhallitus Valtioneuvoston tekemän liikenneturvallisuuden parantamista koskeneen periaatepäätöksen mukaan lääninhallitusten tehtävänä on vastata alueidensa liikenneturvallisuustyön koordinoinnista ja seurannasta. Lääneissä tehtävän hoitaa läänin liikenneturvallisuusneuvottelukunta, jossa ovat mukana keskeisimmät liikenneturvallisuuden alalla toimivat organisaatiot ja intressitahot sekä yksi päätoimisesti liikenneturvallisuustyöhön keskittyvä virkamies. Länsi-Suomen lääninhallituksen laatima Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 1998-2000 valmistui vuonna 1997. Pori on mukana niin läänin liikenneturvallisuusneuvottelukunnassa kuin Turun yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmä on yhteydenpito- ja yhteistyökanavana lääninhallituksen ja eri viranomaisten välillä. Tavoitteena on parantaa lääninhallituksen Turun toimipaikan lähimmän maakunnallisen toimialueen, Varsinais- Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuutta eri osapuolien yhteistyönä. Ryhmän tehtävänä on: alueen liikenneturvallisuussuunnitelman ajan tasalla pitäminen, tarkistaminen ja seuranta kuntien liikenneturvallisuustyön tukeminen alueen väestön liikenneturvallisuutta sekä liikenneturvallisuustyötä ja kasvatusta koskevien myönteisten asenteiden edistäminen erilaisten alueellisten kampanjoiden tukeminen Tiehallinto Liikenneturvallisuus on keskeinen tavoite kaikessa Tiehallinnon suunnittelussa, investoinneissa, ylläpidossa ja hoidossa. Tiehallinto tekee liikenneturvallisuussuunnitelmia ja turvallisuus on mukana myös tiepiirin muissa suunnitel-

Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 19 missa ja ohjelmissa. Tiepiirin nykyinen liikenneturvallisuustyö painottuu suunnitelmien tarkastukseen, liikenneturvallisuusaloitteiden käsittelyyn ja asiantuntijaryhmiin osallistumiseen. Tiehallinto tarkastaa tie- ja rakennussuunnitelmat, työnaikaiset järjestelyt ja tieverkkoa sivuavat asiat mm. kaavat. Turun tiepiirin liikenneturvallisuusohjelma 2005 sisältää tiepiirin toiminnan kehittämisen kannalta seuraavat toimintaperiaatteet: Tiepiiri toimii aktiivisesti alueellisten ja paikallisten liikennejärjestelmien turvallisuuden lisäämiseksi ja on tarvittaessa mukana edistämässä valtakunnallisen liikennejärjestelmän turvallisuusvaikutusten lisäämistä Tiepiiri sitoutuu yhteiskunnan asettamaan liikenneturvallisuuden parantamistavoitteeseen ja toimii sen toteuttamiseksi kulloinkin käytettävissä olevin parhain keinoin Tiepiiri edistää liikkumisen ja kuljetusten turvallisuutta kaikissa oloissa sekä taajamien että haja-asutusalueiden yleisillä teillä Tiepiiri etsii ja ottaa käyttöön keinoja erityisesti liikennekuolemien ja muiden vakavien henkilövahinkojen vähentämiseksi yhteistyössä muiden liikenneturvallisuustyötä tekevien kanssa Organisaatiota ja toimintaa kehittäessään tiepiiri parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja varmistaa liikenneturvallisuuden laadun tienpitotoiminnassa Tiepiiri huolehtii omin toimin sekä yhteistyössä eri liikenneturvallisuustyötä tekevien sidosryhmien kanssa liikenneturvallisuustietämyksen ajanmukaisuudesta ja turvallisuustiedotuksesta Aloitteiden pohjalta suunnitellaan parantamistoimenpiteitä. Tiehallinto toteuttaa myös muita pieniä hankkeita. Tällä hetkellä tiehallinto panostaa taajamien nopeusrajoitustarkasteluun. Taajamissa tehdään alempia nopeusrajoituksia tukevia toimenpiteitä. Tienkäyttäjän linja palvelupuhelin (puh. 0200-2100) antaa tietoa tiestöstä ja kelistä. Liikenneturvallisuustyötä tehdään mm. tienkäyttäjien, kuntien, poliisin, maakuntien liittojen, Liikenneturvan, riistanhoitopiirien ja tiedostusvälineiden kanssa. Liikenneturva Liikenneturvan tehtävänä on vaikuttaa ihmisten liikennekäyttäytymiseen. Sen työkaluja ovat kampanjat, ajankohtainen tiedotus, eri ikäryhmien liikennekasvatuksen tukeminen, ajoneuvojen kuljettajien jatkokoulutus sekä tutkitun tiedon hankkiminen työn tueksi. Liikenneturva virittää turvallisuusajattelua, jotta ihmiset ja heidän käyttäytymisensä otetaan huomioon kaikessa liikennettä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Liikenneturva palvelee kuntia tarjoamalla koulutusta, asiantuntija-apua ja materiaalia ihmisten liikennekäyttäytymistä koskevissa kysymyksissä. Tiedotusja koulutusapua Liikenneturva voi tarjota erityisesti sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen aloille. Teknistä toimea Liikenneturva voi parhaiten palvella tiedotusyhteistyöllä. Lähes kuudenkymmenen jäsenjärjestönsä kautta Liikenneturva on julkisoikeudellinen vapaaehtoisen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö. Liikenneturva

20 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat on alan ainoa organisaatio, joka päätehtävänä on liikenneturvallisuustyö. Se saa rahoituksensa liikennevakuutusmaksuun sisältyvästä liikenneturvallisuusmaksusta, jonka myöntää sosiaali- ja terveysministeriö. Liikenneturva toimii Liikenne- ja viestintäministeriön valvonnassa. Liikenneturva toimii läheisessä yhteistyössä alan viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Autokoulut Autokoulut tekevät liikenneturvallisuustyötä opettaessaan uusille kuljettajille turvallista ajotapaa ja oikeita liikenneasenteita. Autokoulut ja Suomen Autokoululiitto järjestävät myös jatkokursseja, esimerkiksi liukkaan kelin ajon ja ennakoivan ajon kursseja. Mopo-ikäisille on järjestetty mopokouluja. Yhteistyötä tehdään poliisin, Liikenneturvan ja katsastuksen kanssa. Katsastus ja kuljettajatutkinto Autokatsastuskonttorit tekevät liikenneturvallisuustyötä valvomalla ajoneuvojen kuntoa vuosikatsastuksessa. Kuljettajantutkintojen yhteydessä pyritään muokkaamaan asenteita. Yhteistyötä tehdään poliisin ja autokoulujen kanssa. Vakuutusyhtiöt Vakuutusyhtiöiden kautta korvataan liikenteessä tapahtuneet vahingot. Viime vuosien aikana korvaussummat ovat kasvaneet ja vakuutusyhtiöt ovat osallistuneet liikenneturvallisuustyöhön mm. järjestämällä erilaisia kilpailuja. Vakuutusyhtiöillä on törmäyskelkkoja, joiden avulla autoilijoita voidaan informoida turvavyön tarpeellisuudesta. Vakavien liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat, joissa on lääkärin, katsastuksen, liikennepsykologin Tiehallinnon ja poliisin edustajat, arvioivat onnettomuuksien syitä ja etsivät keinoja vakavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Kiinteistönomistajat Kiinteistönomistajat vaikuttavat liikenneturvallisuuteen aurauksen ja hiekoituksen sekä omien piha-alueidensa liikennejärjestelyjen kautta. Asuntoalueen sisäisellä kanssakäymisellä voi olla merkittävä vaikutus. Kiinteistön omistajalla on katualueen (jalkakäytävä + ajorata) puhtaanapitovelvollisuus tontin kohdalla, istutuksia lukuun ottamatta sekä jalkakäytävän talvikunnossapito (lumen auraus ja pois kuljetus). Asuntoalueella pensasaidat muodostuvat ajoittain turvallisuusriskiksi. 2.3 Nykyinen liikenneturvallisuustyö Porissa Porissa on toteutettu pitkään, aina 1980-luvun puolivälistä lähtien laaja-alaista liikenneturvallisuustyötä. Poliisin ja liikennesuunnittelun välinen hyvä ja monipuolinen yhteistyö on jatkunut tätäkin kauemmin. Liikenneturvallisuustyön laajentamisen perimmäisenä tarkoituksena on ollut saada liikenneturvallisuustyö iskostumaan vielä paremmin eri hallintokuntien normaaliin toimintaan, sekä hallintokunnan sisällä että sen ulkopuolella. Toteutettu toiminta on ollut hyvin tuloksellista, johon on vaikuttanut keskeisesti mukana olleiden henkilöiden hyvä

Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 21 yhteistyöhalukkuus. Projektien vetovastuu on ollut eri hallintokunnilla. Aiemmasta toteutuneesta toiminnasta esimerkkeinä ovat seuraavat kampanjat: Turvaa iäkkään taival,1986-1989 Lasten liikenneturvallisuusprojekti Kaikki on pienestä kiinni, 1990-1992 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakampanja 1995-1997 Jalan ja pyörällä turvallisesti vuoteen 2000, 1999 Porin liikennefoorumi Poriin perustettiin liikennefoorumi vuonna 1997. Liikennefoorumin muodostavat eri liikennealan ammattilaiset, jotka edustavat poliisia, Suomen autokatsastusta, Tiehallintoa, Satakunnan autokouluyhdistystä, Porin kuorma-autoilijoita ja kaupungin teknistä palvelukeskusta. Foorumi asettaa toiminnalliset tavoitteet ja määrittelee vuosittaiset yhteiset teemat liikenneturvallisuustyölle. Yhdessä liikenneturvallisuusryhmän kanssa se koordinoi ja seuraa työn etenemistä hallintokunnissa ja sidosryhmissä. Ryhmän tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen, liikenneympäristön kehittäminen, liikennekäyttäytymisen muuttaminen (tiedotus, valistus, valvonta) ja vuorovaikutuskeskustelu liikenneasioista. Liikennefoorumi kokoontuu kuukausittain ja sen toimintatapa perustuu tiedottamiseen ja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Liikennefoorumin jäsenet kirjoittavat tiedotusvälineille liikenneturvallisuusaiheisia Hyvä tietää liikenteessä - kirjoituksia. Liikenneturvallisuustyöryhmä Porissa toimii kaupunginhallituksen 30.3.1998 nimeämä liikenneturvallisuustyöryhmä, jossa on edustus yhdeksästä eri hallintokunnasta ja Porin kihlakunnan poliisilaitokselta. Työryhmän tavoitteena on laaja-alaisella toiminnalla parantaa Porin liikenneturvallisuutta valtakunnan tavoitteiden mukaan ja edistää Porin pyöräilyolosuhteita. Pori on mukana suomalaisen pyöräilykuntien verkoston toiminnassa. Kihlakunnan poliisilaitos ja liikkuva poliisi Porin poliisi pitää viikoittain palavereita teknisen toimen kanssa, joissa käydään yhdessä läpi liikenneympäristöön suunniteltuja muutoksia ja ratkotaan esille tulleita ongelmia. Poliisi on keskeisesti mukana liikenneturvallisuustyöryhmissä. Tärkein toimintatapa on ennalta ehkäisevä työ, jossa mm. Yleisradion liikenneradio-ohjelmaan osallistuminen on lähes viikottaista. Myös alueen lehdissä käsitellään paikallisia liikenneturvallisuuskysymyksiä, joissa poliisi on asiantuntijana. Poliisi on aktiivisesti mukana eri kohderyhmille suunnatuissa liikennevalistustilaisuuksissa. Jokaiselle alueen koululle on nimettynä oma koulupoliisi, joka toteuttaa liikennevalistusta sopimalla asiasta suoraan koulujen rehtoreiden kanssa. Poliisi seuraa onnettomuuskehitystä ja kohdentaa valvontaa ensisijaisesti riskikäyttäytyjiin ja onnettomuusalttiisiin paikkoihin. Liikkuva Poliisi tekee yhteistyötä paikallisen poliisin kanssa ja valistaa sekä valvoo liikennettä koko maakunnassa. Satakunnan liikkuvan poliisin liikenneturvallisuustyö on laaja-alaista ja tuloksekasta.

22 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat Tekninen palvelukeskus ja kaavoitus Maankäytön suunnittelussa toimintoja sijoitettaessa ja mitoitettaessa liikenneturvallisuus on pyritty ottamaan huomioon. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta katsoen ongelmia on aiheutunut kaavojen osittaisesta toteutumisesta sekä poikkeuslupakäytännöistä, joissa aina ei liikenneturvallisuutta riittävässä määrin huomioida. Elinkeinoelämän toiveiden ja liikenneturvallisuusnäkökohtien yhdistäminen ei myöskään ole helppoa. Katu- ja liikennejärjestelyissä pyritään ottamaan turvallisuus huomioon. Työnaikaiset puutteelliset järjestelyt saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Hankkeiden ohjelmoinnissa ja niiden tärkeysjärjestyksen määrittämisessä turvallisuusnäkökohdat tulisi ottaa yhä paremmin huomioon. Porin kaupunki on pitänyt laajaa atk-pohjaista poliisin tilastoihin perustuvaa onnettomuusrekisteriä vuodesta 1990, joka on vaatinut paljon käsityötä. Teknisessä toimessa suunnittelun yhteydessä yritetään parantaa liikenneympäristöä. Toimenpiteet kohdistuvat uusille alueille tai ongelmallisiin liittymiin ja katujaksoihin. Kunnossapidossa liukkaudentorjunnan taso pyritään pitämään hyvänä. Yhteistyötä on tehty Tiehallinnon, poliisin, Pori Energian, asukkaiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Porin kaupunki alkoi pitää kesällä 2000 kotisivuillaan kysymystoria, johon kaupunkilaiset voivat osoittaa kysymyksiään tai kommenttejaan. Kysymys ohjataan oikealle asiantuntijalle, joka antaa siihen vastauksen. Suurin osa kysymyksistä on kohdistunut katu- ja liikenneasioihin. Aluetekniikan suunnittelulla on vetovastuu niin Porin liikennefoorumin kuin liikenneturvallisuustyöryhmän työskentelyssä. Sosiaalitoimi Liikenneturvallisuustyötä on tehty tähän asti sosiaalitoimen eri yksiköissä lasten, nuorten ja vanhusten parissa normaalin toiminnan yhteydessä. Päivähoitolasten liikkumiseen on kiinnitetty jatkuvasti huomiota. Pyöräilykypärän, turvavyön ja muiden turvavälineiden käytössä pyritään vaikuttamaan asenteisiin. Retkillä oltaessa kuljetaan parijonossa ja kiinnitetään huomiota ympärillä oleviin liikennemerkkeihin ja kerrataan liikennesääntöjä. Liikennekasvatus- ja tiedotusmateriaalia on jaettu satunnaisesti eri yksiköissä. Yhteistyötä on tehty poliisin, Liikenneturvan, vanhempien ja liikennesuunnittelijoiden kanssa. Iäkkäiden ja liikuntarajoitteisten tilaisuuksissa on käsitelty liikenneturvallisuusasioita. Toiveena olisi saada selkeä ja yksinkertainen opas, jossa käsitellään liikennesääntöjä. Apuvälineitä lainataan ja kuljetuspalvelua sekä saattoapua järjestetään. Vanhusten asenteisiin liikenteessä pyritään vaikuttamaan, jotta pyöräilykypäriä ja muita turvavälineitä käytettäisiin. Syksyisin suositellaan ja on järjestetty ilmaista kenkien nastoitusta, jotta vanhukset pystyisivät liikkumaan turvallisemmin liukkaalla kelillä.

Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 23 Kuva 2.3-1. Turvaistuin parantaa lapsen turvallisuutta autossa Terveystoimi Terveydenhuollossa on laadittu laatukäsikirjat eri työmuodoista: äitiyshuollosta, lastenneuvolatyöstä, kouluterveydenhuollosta ja kotisairaanhoidosta. Nämä sisältävät runkoohjelman, joka takaa myös terveysvalistuksen ja turvallisuuskasvatuksen väestövastuu-alueiden vaatimusten mukaisesti ja jatkuvuuden toiminnalle. Neuvoloissa annetaan perhevalmennusta jo ennen lapsen syntymää, jolloin käsitellään osana myös liikenneturvallisuusasioita. Opetuksessa käytetään liikenneturvallisuusvideoita ja muuta materiaalia. Siellä neuvotaan mm. turvavälineiden käyttöä aina esikouluikään saakka. Lapsille neuvotaan oikeat ja turvallisimmat reitit omalla asuinalueellaan. Neuvoloiden infopisteissä järjestetään myös teemaviikkoja/päiviä, jolloin materiaalia ja opastusta on saatavilla. Terveystoimi on lähettänyt eri oppilaitoksiin pyöräilykarttoja. Keväisin ja syksyisin järjestetään koko perheelle kampanjoita pyöräilykypärän käytöstä. Hammashuollossa tarkastuskäyntien yhteydessä kerrotaan kypärän käytöstä hammastapaturmien ehkäisijänä. Opetustoimi Nykyinen liikennekasvatus perustuu koulujen opetussuunnitelmiin. Liikennekasvatustoiminta on eritasoista eri kouluissa, koska opettajat ja koulut ovat suuntautuneet omille erityisaloilleen. Tällä hetkellä näkyy onnettomuustilastoissa piikki nuorten kohdalla. Koulumatkoilla on riskejä höltyneiden tapojen ja suurten nopeuksien takia. Koulualueilla ja niiden läheisyydessä liikenneolosuhteissa olisi usein parannettavaa. Vanhempien kuljettaessa lapsiaan kouluun liikennemäärät kasvavat, ja tämä aiheuttaa usein vaaraa muille lapsille. Huoltoliikenteeseen koulun pihoissa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Koulumatkojen vaarallisuuden arviointi suoritetaan Porissa yhteisessä asiantuntijoiden katselmuksessa, jossa koulutoimen lisäksi kadunpitäjän ja poliisin edustajat arvioivat tasapuolisesti koululaisten matkoja. Kouluissa annetaan liikennekasvatusta ja valistusta eri tavoin. Tärkeää on, että rehtorit ovat tietoisia liikenneturvallisuuden merkityksestä, koska viimekädessä he vastaavat koulun opetuksesta. Koulut haluaisivat enemmän poliisin ja muiden asiantuntijoiden vierailuja. Syksyisin kartoitetaan vaarapaikat ja pidetään teemapäiviä ja -viikkoja. Toiveena olisi myös järjestää henkilökunnalle tilaisuuksia työaikana liikenneturvallisuudesta.

24 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat Kuva 2.3-2. Lapsen koulutien opettelua Kirjasto Kirjastolla on tiedotustehtävä. Siellä järjestetään liikenneturvallisuusnäyttelyitä ja erilaisia kampanjoita. Se jakaa asiakkailleen liikenneturvallisuusmateriaalia. Asiakkaiden käytössä on tietokoneita, josta voi hakea tietoa liikenneturvallisuudesta. Vapaa-aikavirasto Vapaa-aikavirastoon jakanut tietoa liikenneturvallisuudesta ja turvavarustuksista erilaisten liikunnallisten kampanjoiden, kuten haastepyöräily- ja rullaluistelukampanjan yhteydessä. Lisäksi nuorille suunnatuissa tapahtumissa on jaettu liikennetietoutta. Yläasteikäisille on järjestetty mopokursseja ja varhaisnuorten leireillä on osana ohjelmaa ollut liikenneturvallisuus. Virasto on ollut mukana liikuntatapahtumien liikennejärjestelyissä, esimerkkinä hiihto- ja kuntoratojen tienylityspaikkojen turvallisuuden valvonta. Vapaaaikatoimi on osallistunut uusien liikuntapaikkojen rakentamiseen ja suunnitteluun yhdessä teknisen toimen kanssa. 2.4 Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuuksien tilastointi Suomessa Tietoja liikenneonnettomuuksista tuotetaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuuksien perusteella. Poliisin tietoon tulee kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet, noin puolet loukkaantumiseen sekä noin 25-30 % aineellisiin vahinkoihin johtaneista liikenneonnettomuuksista. Tilastokeskus ylläpitää tilastoa poliisin onnettomuustietojen perusteella. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) kokoaa oman tilastonsa onnettomuuksista, joista on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta. Aineisto perustuu lähinnä vakuutuksenottajien antamiin tietoihin ja sisältää paljon tietoa lievistä peltikolareista. VALT:n tilastoissa on suuri määrä sellaisia liikenneonnettomuuksia, mitkä eivät näy poliisin tiedoissa. Liikenneonnettomuudet ja niiden kehitys Porin liikenneturvallisuussuunnitelman lähtötietoina on käytetty poliisiin tietoon tulleita onnettomuuksia sekä vakuutusyhtiöiden tietoja. Poliisin tilastoimia onnettomuuksia on tähän työhön saatu Porin kaupungilta, tiehallinnosta ja Tilastokeskukselta.

Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 25 Liikenneonnettomuuksia tapahtui Porissa vuosina 1990-1999 poliisin tilaston mukaan yhteensä 5773 kappaletta eli noin 580 kpl vuodessa. Onnettomuuksissa kuoli yhteensä 70 henkilöä eli vuosittain noin 7 ja loukkaantui yhteensä 1708 eli vuosittain noin 170 henkilöä. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ovat hieman vähentyneet 1990- luvulla. Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet huomattavasti (kuva 2.4-1). Liikenneonnettomuuksista noin 16 % tapahtui Tiehallinnon yleisillä teillä ja henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista noin 18 %. Kuva 2.4-1. Liikenneonnettomuuksien kehitys Porissa v. 1990-1999 (lähde: poliisin ja VALT:n tilastot) Onnettomuusluokat Koko kaupunkialue Poliisin tilaston mukaan peräänajo-onnettomuudet (31% kaikista onnettomuuksista) ovat yleisimpiä Porissa. Toiseksi yleisimpiä ovat kahden ajoneuvon välinen risteämisonnettomuus (28%), mutta niiden määrä on vähentymässä. On huomattava, että Porin kaupungin ylläpitämässä onnettomuustilastossa polkupyöräonnettomuudet eivät näy erikseen, vaan ne sisältyvät eri luokkiin. Yleiset tiet Porissa yleisimmät yleisten teiden onnettomuudet vuosina 1995-1999 ovat olleet eläinonnettomuudet ja yksittäisonnettomuudet. Yksittäis-, kääntymis-, peräänajo- ja eläinonnettomuuksien määrät ovat prosentuaalisesti suuremmat kuin muualla maassa.

26 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat Henkilövahinko-onnettomuuksista yleisimpiä ovat olleet yksittäisonnettomuudet ja seuraavana kääntymisonnettomuudet. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kohtaamisonnettomuudet ja yksittäisonnettomuudet ovat olleet yleisimpiä. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 25 % on jalankulku-, polkupyörä- tai mopo-onnettomuuksia. Kuva 2.4-2. Liikenneonnettomuusluokat yleisillä teillä v. 1995-1999 (Lähde: poliisin tilastot/tiehallinto) Onnettomuudet ikäryhmittäin Suurin riskiryhmä Porissa onnettomuustilastojen mukaan on 20-24 - vuotiaat. Myöskin nuoremmat 15-19 - vuotiaat ovat erittäin riskialttiita. Vanhemmilla ikäryhmillä onnettomuudet kuitenkin vähenevät (kuva 2.4-3), mutta iäkkäiden onnettomuusseuraukset ovat usein vakavia. Kuva 2.4-3. Porin onnettomuuskuljettajien ikäjakauma vuosilta 1995-1999 (Lähde: poliisin tilastot/ Porin kaupunki)

Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 27 Onnettomuuskustannukset Tiehallinnon onnettomuushinnoittelun (1995) mukaan liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 975 000 mk ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 46 500 mk. Porin alueella tapahtuneiden onnettomuuksien kustannukset ovat näin laskien noin 140 Mmk/vuosi, josta Porin kaupungin osuus on 15-20 %, eli noin 25 Mmk vuosittain. Onnettomuuksien taloudelliset menetykset jakautuvat keskimäärin seuraavasti: Pori (Mmk) sairaanhoito, sosiaaliapu, lääkkeet 15% 3,8 tuotantomenetys 35% 8,8 aineelliset vahingot 40% 10 hallintokulut (poliisi, oikeuslaitos, vakuutusyhtiöt) 10% 2,5

28 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat Tapahtumapaikat Porin vaarallisimmat liittymät vuosina 1995-1999 ovat olleet Siltapuistonkatu/ Isosannan puistokatu, Itsenäisyydenkatu/Otavankatu, Poliisilaitoksen ympyrä, Tampereentie/Ulvilantie, Mikonkatu/Otavankatu ja Presidentinpuistokatu/ Tampereentie. Näissä liittymissä on tapahtunut yhteensä 111 onnettomuutta tarkastelujakson aikana. Pahimpien liittymien suhteellinen osuus on selvästi pienentynyt 1990 - luvulla eli onnettomuudet jakautuvat nyt tasaisemmin koko katuverkolle. PORIN VAARALLISIMMAT LIITTYMÄT 1995-1999 1995 1996 1997 1998 1999 1995-1999 LIITTYMÄ kpl Louk. Kuol. kpl Louk. Kuol. kpl Louk. kuol. kpl Louk. Kuol. kpl Louk. Kuol. kpl Louk. Kuol. 1 Siltapuistokatu/ Isosannanpuistokatu 3 4 2 4 1 9 5 4 1 24 9 0 2 Itsenäisyydenkatu/ Otavankatu 5 7 2 2 2 4 2 4 2 22 8 0 3 Poliisilaitoksen ympyrä 8 5 1 3 2 1 3 2 17 8 0 4 Tampereentie/Ulvilantie 3 2 6 2 3 1 4 1 1 17 6 0 5 Mikonkatu/Otavankatu 3 2 1 2 5 4 16 1 0 6 Presidentinpuistokatu/ Tampereentie 6 1 5 2 3 2 1 1 15 6 0 7 Porin Sillan pohjoispää 7 1 2 1 3 1 1 14 2 0 8 Satakunnankatu/ Rautatienpuistokatu 3 1 2 1 4 3 1 2 2 2 1 13 8 1 9 Paanakedonkatu/ Pohjanmaantie 4 4 2 3 3 3 1 1 13 8 0 10 Itsenäisyydenkatu/ Isolinnankatu 6 2 2 5 3 13 5 0 11 Tullipuominkatu/ Vähälinnankatu 1 2 2 2 2 3 1 4 1 12 6 0 12 Ulvilantie/Koivulantie 1 1 2 2 2 2 4 3 2 1 11 9 0 13 Luvianpuistokatu/ Maamiehenkatu 2 2 1 3 1 2 1 2 1 11 4 0 14 Tiilimäen Kesoilin piha 1 2 4 4 11 0 0 15 Antinkatu/Itäpuisto 4 1 1 3 2 2 2 10 5 0 16 Mikonkatu/Eteläpuisto 1 1 1 2 2 5 2 1 10 5 0 17 Antinkatu/Mikonkatu 1 3 2 1 4 10 1 0 18 Maantiekatu/Rauhanpuisto 1 1 4 1 1 1 3 2 10 4 0 yht. 60 18 0 47 16 0 43 20 1 57 24 0 42 17 0 249 95 1 MERKKIEN SELITYKSET: Louk. = loukkaantumiseen johtanut onnettomuus Kuol. = kuolemaan johtanut onnettomuus >= 20 onn. 15-19 onn. 10-14 onn. Kuva 2.4-4. Porin vaarallisimmat liittymät v. 1995-1999. (Lähde: poliisin tilastot/ Porin kaupunki) Vaarallisimmat liittymät (yli 1 onn./v.) Porissa kevyen liikenteen kannalta ovat Siltapuistokatu/Isosannan puistokatu, Poliisilaitoksen ympyrä, Yrjönkatu/ Itsenäisyydenkatu, Itsenäisyydenkatu/Otavankatu, Satakunnankatu/Rautatienpuistokatu, Valtakatu/Antinkatu ja Pohjoispuisto/Gallen-Kallelankatu. Porin ydinkeskustan alueella kevyen liikenteen onnettomuuksia on sattunut vuosien 1995-1999 aikana 15-20 onnettomuutta/vuosi.

Vanhasahankatu Ravintie Ojantie Kuparitie Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 29 Huvilajuopa Hanhiluoto Jokisatamantie Raatimiehenluoto Alahangantie Kolitie Peräsimentie Hyväntuulentie Hyveläntie Toejoenrantakatu Toejoenpuistikko Pappilanpuistikko Keisarinviitantie Porin onnettomuuskasautumat, onnettomuusmäärät 1995-1999 Ruosniementie Karjasillantie 6-9 10-14 Suntintie Korpraalintie Karjarannantie Tikkula Hevoshaankatu Hevosluoto Raumanjuopa Karjaranta Liljan- luoto Polsanluoto Kirjurinluoto Isosannan puistokatu!! Siltapuistokatu Teollisuuskatu Kokemäenjoki Kotkantie Murtosenmutka! Isojoenrannantie 15-19 20- Isojoenranta Kevyen liikenteen onnettomuuskasautumat (5- Lukkarinsanta Asematie Asematie Korventie rauma Vähäraumantie Tikkulantie Käppärä Karjarannantie Maantiekatu Vapauden- katu Länsipuisto Hallituskatu Valtakatu Eteläpuisto! Pohjoispuisto Itäpuisto! Antinkatu Tullipuomink. Isolinnankatu Säveltäjänkatu Kuninkaanlahdenkatu Paperitehtaank. Aittaluoto Varvourinjuopa Tupala Pohjanmaantie Kalaholma Uittomiehentie Liinaharjantie Putimäentie Liikastentie Liinaharja Musantie Tommilantie Musa Haapasaarentie Kalevanpuisto Eteläväylä Kielokatu Urheilutie Tapionkatu Tiilitehtaan puistok. Nummenkatu Väinönkatu Ratakatu Mikonkatu Itsenäisyydenkatu Luvianpuistokatu Tiilimäki!!!! aukio Satakunnankatu Rautatienpuistok. Asema- Presidentin- Riihikedonkatu Vähälinnankatu puistokatu Uusikoivistontie Tampereentie Maanmittarinkatu Hornink. Korjuuntie Helmentie Herralahti Pohjanmaantie Puinnintie Korjuuntie Honkalantie Naakantie Saarentie Latokartanontie Väinölä Saarentie Uittomiehentie Lounainen linjakatu Tavaratie Vanhakoivistontie Sampsantie Isomäki Koivulantie Koivula Outokummuntie Palokunnantie Lemminkäisenti Palokunnanpuistokatu Helsingintie Viljapellontie Yläruukintie Koivistonpuistikko Ulvilantie Visatie Vanhakoivistontie Toukolantie Vanhakoivisto Lemminkäisentie Koivistonluodontie Raumantie Tiiliruukki Alaruukintie Itäinen alikäytävä Aarnintie Kyröläiste ntie Palokunnantie Luodonti Eteläväylä Kyröläistent. Mastojentie ppilanahde Ulvilantie Sampola Metallinkylä Aarnintie c Porin kaupunki, mittaustoimi 2000 lupa Nro 126 Liikastenmäki Haapamäentie Ravanintie Sampolantie Kupa Kuva 2.4-5. Onnettomuuskasaumat v.1995-1999. (Lähde: poliisin tilastot/porin kaupunki)

30 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat Yleisten teiden vaarallisimmat tiejaksot on määritelty vertaamalla onnettomuusasteita vastaavien tieluokkien koko maan arvoihin. Vaarallisimmat tiejaksot ovat onnettomuusasteen mukaan vt 8 kaupungin raja -st 2680, Tuorsniemen yt 12858, vt 11 väli Ulvilantie- vt 2 ja Ruosniemi-Harjunpäätie (kuva 2.4-6). selvästi suurempi (kerroin yli 3) hieman suurempi (kerroin 1,5-3) normaali tai pienempi (kerroin alle 1 c Porin kaupunki, mittaustoimi 2000, lupa nro 126 Kuva 2.4-6. Onnettomuusaste, 1995-1999 onnettomuuksien perusteella eri tiejaksoilla verrattuna vastaavien tieluokkien arvoihin koko maassa 1999.

Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 31 Vertailu muihin kaupunkeihin Verrattaessa poliisin tietoon tulleiden kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää asukasluvultaan samankokoisiin kaupunkeihin Porissa yhteismäärä on huomattavan suuri. Polkupyöräuhrien määrässä Pori on toisena Vaasan jälkeen ja mopoonnettomuuksien uhreja Porissa eniten. Henkilöauto-onnettomuuksissa Porin kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät ovat paljon suuremmat kuin muissa kaupungeissa. Vuosina 1996-1998 Porissa oli henkilöautoissa yhteensä 326 uhria eli paljon enemmän kuin maan keskiarvo (kuva 2.4-7). Kuva 2.4-7. Vuosittain kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain 1996-1998. (Lähde: poliisin tilastot/tilastokeskus) Vakuutusyhtiöiden (vuoden 1999) tietojen perusteella Porissa tapahtuu vähemmän onnettomuuksia kuin vertailukaupungeissa, mutta Porin liikenneonnettomuuksissa on huomattavan paljon enemmän uhreja kuin muissa samankokoisissa kaupungeissa (kuva 2.4-8). Vakuutusyhtiöiden tilastojen perusteella Porissa tapahtuu huomattavan paljon enemmän onnettomuuksia, jossa ajoneuvot ajavat risteävissä ajosuunnissa kuin koko maassa (kuva 2.4-9). Kuva 2.4-8. Porin ja vertailukaupunkien vahinkojen ja uhrien määrät 1990-1999. (Lähde: VALT)

32 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat Kuva 2.4-9. Porin onnettomuusluokat verrattuna koko maan tietoihin. (lähde:valt). Johtopäätökset onnettomuusanalyysistä Onnettomuusanalyysin perusteella voidaan todeta seuraavaa: Suuret peräänajo-onnettomuuksien määrät aiheutuvat korkeista nopeuksista ja pienistä turvaväleistä Risteämisonnettomuudet johtuvat siitä, että liikenteessä ei oteta toisia huomioon ja käytetään suuria nopeuksia Nuorten piittaamattomuus on lisääntynyt liikenteessä Vuorovaikutus eri tienkäyttäjien (autoilijoiden, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kolmikanta) välillä ei toimi Risteämis- ja peräänajo-onnettomuuksissa loukkaantuneiden osuus on suuri ja juuri näissä onnettomuuksissa turvavyön käytöstä olisi todella hyötyä 2.5 Kyselyt Porin liikenneturvallisuussuunnitelmaa 2001 tehtäessä haluttiin saada tietoa kaupungin ongelmakohdista sekä erilaisia ehdotuksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kyselyt suunnattiin koululaisille, valitulle virkamiestyöryhmälle, liikennefoorumille sekä käytettiin tutkimuksen Liikenteen kehittämistarpeet Porin seudulla 2000 -aineistoa. Kyselyillä pyritään ongelmien selvittämisen lisäksi aktivoimaan eri tienkäyttäjäryhmiä liikenneturvallisuustyöhön. Tienkäyttäjäryhmiltä saa palautetta eri tyyppisistä ongelmakohteista: koululaiset ja iäkkäät painottavat ongelmia jalankulkijan ja pyöräilijän sekä autoilijat autoliikenteen näkökannalta. Liikenneverkon kehittämistyö on jatkuvaa ja tässä mielessä ongelmien ja parannusehdotuksien päivitys on työn kannalta tärkeää.