Selvitys Naantalin palveluliikenteen toimintaperiaatteista

Selvitys Naantalin palveluliikenteen toimintaperiaatteista 10.1.2007

2 Sisältö 1 Henkilökuljetustarpeet ja kuljetusten hoidon nykytila... 3 1.1 Toimintojen sijoittuminen... 3 1.2 Koulukuljetukset... 3 1.3 Sosiaalitoimen kuljetukset... 4 1.3.1 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu... 4 1.3.2 Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset... 4 1.3.3 Kehitysvammaisten kuljetukset... 4 1.3.4 Vanhuspalveluihin liittyvät kuljetukset... 5 1.3.5 Muut sosiaalitoimen kuljetukset... 5 1.4 Joukkoliikennepalvelut... 5 1.4.1 Linja-autoliikenne... 5 1.4.2 Palveluliikenne... 5 1.4.3 Luonnonmaan kutsutaksi... 6 2 Merimaskun ja Luonnonmaan palveluliikenneselvitys... 8 2.1 Alustava vaikutusten arviointi... 9 2.1.1 Ve1 Luonnonmaan liikenne hoidetaan Merimaskun palveluliikenteellä... 9 2.1.2 Ve2 Luonnonmaan liikenne hoidetaan Merimaskun palveluliikenteellä sekä Naantalin palveluliikenteellä... 9 2.1.3 Ve3 Luonnonmaan ja Merimaskun palveluliikenne hoidetaan ottamalla käyttöön Naantalissa toinen palveluliikenneauto... 10 2.1.4 Päätelmät... 10 3 Palveluliikenteen kehittämisperiaatteet... 11 3.1 Kehittämistarpeet... 11 3.1.1 Avoimen joukkoliikenteen kehittäminen... 11 3.1.2 Opetustoimen kuljetusten kehittäminen... 11 3.1.3 Sosiaalitoimen kuljetusten kehittäminen... 11 3.2 Esitys palveluliikenteen uudesta reitistä ja aikataulusta... 11 3.2.1 Ve1 Luonnonmaan liikenne Merimaskun palveluliikenteellä, Mannerpuolella oma auto... 11 3.2.2 Ve2 Nykyisestä palveluliikenteestä muokattu malli, jota täydentää Merimaskun palveluliikenne... 12 3.2.3 Ve3 Kahden auton malli... 13 4 Vaikutusten arviointi... 15 4.1 Vaikutukset joukkoliikenteen palvelutasoon ja koulukuljetuksiin... 15 4.2 Vaikutukset sosiaalitoimen kuljetuspalveluihin... 15 4.3 Kustannukset... 16 5 Suositus palveluliikenteen järjestämistavaksi... 20 5.1 Toimintaperiaate... 20 5.2 Jatkotoimenpiteet... 21 Selvityksessä on vertailtu erilaisten palveluliikenteen järjestämismallien vaikutuksia joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kustannuksiin. Selvityksen on laatinut Insinööritoimisto Liidea Oy, jossa työstä on vastannut dipl. ins. Anu Eloranta sekä FM Juha Hiltula. Asiantuntijana on toiminut ins. Reijo Vaarala.

3 1 Henkilökuljetustarpeet ja kuljetusten hoidon nykytila 1.1 Toimintojen sijoittuminen Vuoden 2005 lopussa Naantalissa oli 13 960 asukasta. Väestö kasvoi vuoden 2005 aikana 142 hengellä. Kasvu tapahtui kokonaan Mannerpuolella, Luonnonmaalla asukkaiden määrä hieman väheni. Mannerpuolen asukasluku oli vuoden 2005 lopussa 12 122 henkilöä ja Luonnonmaan asukasluku 1 683 henkilöä. Palvelut ovat keskittyneet kuntakeskukseen. Vuoden 2004 lopussa Naantalin työllisen työvoiman määrä oli 6 488 henkilöä. Heistä 2 469 (39 %) työskenteli Naantalissa, 2 333 (37 %) Turussa ja 577 (9 %) Raisiossa. 1.2 Koulukuljetukset Naantalissa toimii viisi 1-6 luokkien koulua, kaksi 7-9 luokkien koulua sekä lukio. 7-9 luokkien kouluissa sekä lukiossa on oppilaita Myös Rymättylän ja Merimaskun kunnista. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa. Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle maksuton kuljetus, jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Naantalissa oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen myönnetään pääosin perusopetuslain mukaisesti. Kunnat voivat harkintansa mukaan järjestää koulukuljetukset joko perusopetuslain mukaan tai tarjota laissa määriteltyä parempaa palvelutasoa. Melko yleisenä käytäntönä on tarjota alimpien luokkien oppilaille maksuton kuljetus myös laissa säädettyä lyhyemmillä, esimerkiksi kolmen kilometrin koulumatkoilla. Nykyisin noin 40 prosenttia Naantalin opetustoimen kuljetuksista hoidetaan takseilla, mutta taksikuljetusten osuus kuljetuskustannuksista on noin 50 prosenttia. Keskimäärin koululaisen taksikuljetuksen yksikkökustannus on Naantalissa 50 prosenttia suurempi kuin linja-autokuljetuksen kustannus. Palveluliikennettä ei hyödynnetä Naantalin kaupungin maksamissa koululaiskuljetuksissa. Palveluliikenteen käyttäjinä on kuitenkin huomattava määrä itse matkansa maksavia oppilaita Luonnonmaan alueelta Kuparivuoren kouluun sekä jossain määrin eri puolilta kuntaa Maijamäen kouluun ja lukioon.

4 1.3 Sosiaalitoimen kuljetukset 1.3.1 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kuljetuspalvelu on keskeinen vaikeavammaisten omatoimista suoriutumista edesauttava palvelumuoto. Vuonna 2005 vaikeavammaisten kuljetuspalvelun kustannukset olivat Naantalissa noin 242 000 euroa. Oikeus vaikeavammaisten kuljetuspalvelun käyttöön on myönnetty 170 henkilölle ja VPL-matkan keskimääräinen kustannus Naantalin kaupungille on noin 8,8 euroa yksittäistä matkaa kohden. Vuonna 2004 kustannukset olivat noin 222 000 euroa (n. 16 /asukas) eli lähes neljänneksen koko läänin keskiarvoa korkeammat, vaikka VPL:n mukaisen kuljetusoikeuden omaavia on Naantalissa hieman keskimääräistä vähemmän. Naantalissa kuljetusoikeus on 1,22 prosentilla väestöstä, kun Länsi- Suomen läänin keskiarvo on 1,62 prosenttia. VPL-matkat tehdään Naantalissa pääosin taksilla, jolloin matkan omavastuuosuus on kaksi euroa. VPL-matkoihin oikeuden saaneilla on mahdollisuus tehdä matkoja ilman omavastuuosuutta palveluliikenteellä, mutta palveluliikenteen käyttö VPL-matkoilla on ollut vähäistä. 1.3.2 Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset Varsinaisten joukkoliikennepalveluiden ulkopuolelle jää sellaisia henkilöryhmiä, joiden tavanomaiseen elämään kuuluvan liikkumisen kannalta yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut on katsottu välttämättömiksi. Sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuina tukipalveluina voidaan sosiaalihuoltoasetuksen mukaisesti järjestää kuljetus-, ateria- ja saattajapalveluja. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten myöntäminen on harkinnanvaraista eivätkä kaikki kunnat myönnä niitä lainkaan. Melko yleinen tapa on myöntää 2-8 matkaa kuukaudessa oman kunnan sisällä. Naantalissa tarjotaan keskimääräistä parempaa palvelutasoa tarjoamalla mahdollisuus tehdä SHL-matkoja myös lähikuntiin (Raisio, Turku, Masku ja Merimasku). Vuonna 2005 SHL-kuljetusten kustannukset olivat noin 20 000 euroa. Oikeus sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetukseen on myönnetty noin 70 henkilölle ja SHL-matkan keskimääräinen kustannus Naantalin kaupungille on noin 4,6 euroa yksittäistä matkaa kohden. SHL-matkat tehdään Naatalissa pääosin taksilla, jolloin matkan omavastuuosuus on kaksi euroa. SHL-matkoihin oikeuden saaneilla on mahdollisuus tehdä matkoja ilman omavastuuosuutta palveluliikenteellä, mutta palveluliikenteen käyttö SHL-matkoilla on ollut vähäistä. 1.3.3 Kehitysvammaisten kuljetukset Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt, synnynnäinen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian, vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Kuntainliitto tai erityishuoltoa järjestävä kunta

5 huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä, tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset. Kehitysvammalain perusteella järjestettävissä työkeskuskuljetuksissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan palveluliikennettä. 1.3.4 Vanhuspalveluihin liittyvät kuljetukset Vanhuspalveluihin liittyvät päivätoiminta- ja saunakuljetukset suuntautuvat vanhainkodille. Vanhuspalveluihin liittyen järjestetään kuljetuksia seuraavasti: - vanhusten saunakuljetukset, 1 krt/vko, 15-20 vanhusta - vanhusten päivätoimintakuljetukset, 4 krt/vko, 10-12 vanhusta - kauppatavarakuljetukset, 2 krt/vko, 50 60 asiakasta - kotipalvelun ateriapalvelukuljetukset, 7 krt/vko/noin 70 asiakasta - kustannukset yhteensä noin 50 000 euroa/vuosi Henkilökuljetukset hoidetaan takseilla. Kuljetettavien kunnon vuoksi matkustaminen vaatii niin paljon aikaa ja avustamista, että palveluliikenteen käyttö ei ole tarkoituksenmukaista. 1.3.5 Muut sosiaalitoimen kuljetukset Päiväkotien retkikuljetuksissa on käytetty mahdollisuuksien mukaan palveluliikennettä. 1.4 Joukkoliikennepalvelut 1.4.1 Linja-autoliikenne Naantalista on linja-autoyhteyksiä Turkuun ja Raisioon sekä Merimaskuun ja Rymättylään. Turkuun ja Raisioon on työmatka- ja opiskelu- ja asiointiyhteyksien kannalta riittävä tarjonta. Naantalin sisäisessä liikenteessä työmatkayhteydet joukkoliikenteellä toteutuvat runkoreittien varsilta. Naantalin ja Turun välillä ajetaan arkipäivisin klo 6-17 välisenä aikana 10 minuutin vuorovälillä. Sen jälkeen vuoroväli harvenee 15 minuuttiin ja myöhemmin illalla 30 minuuttiin. Myös yöllä ajetaan muutamia vuoroja. Lauantaisin vuoroväli on 30 minuuttia ja sunnuntaisin 60 minuuttia. Merimaskun sekä Rymättylän ja Naantalin välinen liikennetarjonta palvelee ensisijaisesti koululaiskuljetuksia ja asiointiliikennettä, mutta mahdollistaa myös työssäkäynnin Merimaskusta Naantalissa tärkeimpinä työssäkäyntiaikoina (klo 8-16). 1.4.2 Palveluliikenne Palveluliikenne on aloitettu Naantalissa vuoden 2000 alussa. Palveluliikenne on suunnattu erityisesti vanhuksille ja liikuntaesteisille. Palveluliikennettä liikennöidään 17- paikkaisella matalalattiaisella pikkubussilla. Matkan hinta on aikuisilta 1,70 euroa ja lapsilta 0,80 euroa, eli taksat ovat normaalia linja-autotaksaa alempia. Matkan voi maksaa myös seutulipulla. Naantalin kaupunki ja Länsi-Suomen lääninhallitus maksoivat

6 palveluliikenteestä ostoliikennekorvausta noin 44 000 euroa vuonna 2005. Lisäksi liikennöitsijä sai asiakastuloja noin 35 000 euroa. Palveluliikennettä ajetaan yhdellä autolla ja kahdella reitillä. Mannerpuolella ajetaan reittiä Linja-autoasema Venka Soininen Linja-autoasema ja reitiltä voidaan tehdä pieniä poikkeamia kutsujen perusteella. Luonnonmaalta ajetaan reittiä Linja-autoasema Linnavuori Kaivola Kukola Kultaranta Linja-autoasema. Kuntaan tulleen asiakaspalautteen mukaan lisää yhteyksiä toivotaan Venkaan ja Soinisiin. Vuonna 2004 Naantalin palveluliikenteen kustannukset matkustajaa kohden olivat koko Länsi-Suomen läänin edullisimmat. Myös matkojen määrillä ja asiakastuloilla mitattuna Naantalin palveluliikenne toimii erittäin tehokkaasti. Lääninhallitus maksaa 50 % palveluliikenteen kustannuksista, koska palveluliikenne on integroitu paikallisliikenteeseen. 1.4.3 Luonnonmaan kutsutaksi Luonnonmaalla on järjestetty kutsutaksiliikennettä vuoden 1992 alusta alkaen kaupungin ja Naantalin Ula-Taksi Oy:n väliseen sopimukseen perustuen. Kutsutaksiliikennettä on mahdollisuus käyttää arkisin kello 8:30, 10:00, 12:30, 14:00, 17:30 ja 20:00 ja sunnuntaisin kello 9:00 ja 12:00. Luonnonmaan kutsutaksi on tarkoitettu niille kuntalaisille, jotka asuvat Luonnonmaalla alueella, jotka eivät ole linja-autoliikenteen läheisyydessä. Asiakas maksaa matkasta 2,50 euroa/kerta. Kutsutaksin tarpeesta tulee ilmoittaa puoli tuntia ennen seuraavan vuoron lähtöä. Vuosittaisten kyytien määrä on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana 1 308-1 685 välillä. Vuonna 2005 oli eniten kyyditettäviä klo 10:00, 12:30 ja 14:00 vuoroilla. Kutsutaksin kustannukset Naantalin kaupungille olivat 8 243 euroa vuonna 2004. Suhteessa palveluliikenteeseen kutsutaksitoiminta tulee Naantalin kaupungille kalliiksi. Kaupungin tuki yhtä kutsutaksin matkustajaa kohden on yli kaksinkertainen verrattuna palveluliikenteeseen. Keskimäärin asiointitaksivuorossa on vain yksi matkustaja.

7 Kuva 1. Naantalin väestö, säännöllisten kuljetusten kohteet sekä nykyinen palveluliikenteen reitti.

8 2 Merimaskun ja Luonnonmaan palveluliikenneselvitys Merimaskun ja Naantalin Luonnonmaan palveluliikenneselvityksessä on esitetty kolme vaihtoehtoa alueen palveluliikenteen kehittämiseen. Suunnitelmassa arvioitiin myös alustavasti vaihtoehtojen vaikutuksia Naantalin palveluliikenteen palvelutasoon ja kustannuksiin. Ve1 Ve2 Ve3 Luonnonmaan palveluliikenne hoidetaan jatkossa ainoastaan Merimasku kk - Luonnonmaa - Naantali palveluliikenteellä. Tällöin Naantalin oma palveluliikenne olisi käytössä yksinomaan mantereen puolella ja parantaisi siellä huomattavasti palvelutasoa. Sen sijaan Luonnonmaan palveluliikenteen palvelutaso heikkenisi jonkin verran. Ratkaisu olisi Naantalille suhteellisen edullinen toteuttaa. Luonnonmaan palveluliikenne hoidetaan sekä Merimasku kk Luonnonmaa - Naantali palveluliikenteellä että täydentävin osin, mutta nykyistä pienemmällä vuorotarjonnalla, Naantalin omalla palveluliikenteellä. Tällöin Naantalin omalle palveluliikenteelle jäisi enemmän kapasiteettia hoitaa liikennettä mantereella ja mantereen palvelutaso paranisi. Luonnonmaan palvelutaso säilyisi nykyisenä tai mahdollisesti paranisi. Ratkaisu olisi Naantalille suhteellisen edullinen. Naantalin palveluliikenteeseen otetaan käyttöön toinen auto. Tämä mahdollistaisi palvelutason paranemisen Naantalissa mantereella ja Luonnonmaalla. Tällöin Merimasku kk Luonnonmaa - Naantali palveluliikenteen toimintaedellytykset heikkenisivät oleellisesti. Tällöin olisi järkevää, että Naantali ja Merimasku neuvottelisivat Naantalin palveluliikenteen Luonnonmaan reitin jatkamismahdollisuudesta Merimaskun kuntakeskukseen. Ratkaisu lisäisi oleellisesti palveluliikenteen kustannuksia Naantalissa. Merimaskun oman palveluliikenteen reittisuunnitelma on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Esitys Merimaskun palveluliikenteen runkoreitiksi. (Lähde: Merimaskun ja Luonnonmaan palveluliikenneselvitys)

9 2.1 Alustava vaikutusten arviointi Tässä selvityksessä on selvitetty laajemmin eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Alla on kuvattu muita vaikutuksia, joita esitetyillä palveluliikenteen järjestämistavoilla voisi olla. 2.1.1 Ve1 Luonnonmaan liikenne hoidetaan Merimaskun palveluliikenteellä Palveluliikenteen palvelutaso heikkenee Luonnonmaalla, mutta paranee Mannerpuolella, mikäli Luonnonmaan liikenteestä vapautunut kapasiteetti siirretään Mannerpuolen avoimeen joukkoliikenteeseen. Avoimen joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen Mannerpuolella olisi järkevää, koska asiakaspalautteen mukaan nykyinen tarjonta ei vastaa kysyntää ja lisäksi maankäytön painopiste on Mannerpuolella. Palveluliikenteen tarjonnan vähentymistä Luonnonmaalla voitaisiin korvata laajentamalla kutsutaksipalvelun tarjontaa. Tilaston perusteella kutsutaksiliikenteen kustannukset ovat olleet Naantalin kaupungille sitä korkeammat, mitä enemmän kutsutaksilla on ollut käyttöä. Uhkana vaihtoehdon 1 mukaisessa järjestelmässä on se, että Merimaskun kunta luopuu palveluliikenteestä kokeiluajan jälkeen, jolloin liikenteen järjestelyt tulevat uudelleen suunniteltavaksi kahden vuoden kuluttua. Tästä syystä Naantalin ja Merimaskun palveluliikenteet tulisi kilpailuttaa samaan aikaan yhtä pitkillä sopimuksilla, jolloin mahdolliset liikennöinnissä tapahtuvat muutokset voidaan ottaa huomioon seuraavalla kilpailutuskierroksella. Vaihtoehdon 1 mukaisen järjestelmän kokonaiskustannukset olisivat lähellä nykytasoa. 2.1.2 Ve2 Luonnonmaan liikenne hoidetaan Merimaskun palveluliikenteellä sekä Naantalin palveluliikenteellä Esitetyllä liikenteellä liikennepalvelut voidaan järjestää tasapuolisesti koko kuntaan. Luonnonmaan palveluliikenteestä voitaisiin asiointiliikenteen palvelutason oleellisesti muuttumatta poistaa klo 11.30 lähtö ja hoitaa aamupäivän asiointiliikenne Merimaskun palveluliikenteellä. Aamun ja iltapäivän lähdöt tulisi kuitenkin säilyttää, jotta koululaisten mahdollisuudet käyttää palveluliikennettä koulumatkoilla säilyvät jatkossakin. Vähentämällä palveluliikenteen tarjontaa Luonnonmaalla ei kuitenkaan pystyttäisi oleellisesti parantamaan Mannerpuolen tarjontaa, koska aikataulullisesti liikenteeseen voitaisiin lisätä vain yksi uusi vuoro Mannerpuolelle. Mikäli Luonnonmaan liikennetarvetta hoidetaan sekä Naantalin että Merimaskun palveluliikenteillä, ongelmaksi muodostuu se, että Luonnonmaan liikenteessä on käytännössä kolme järjestelmää eli Merimaskun ja Naantalin palveluliikenteet sekä Luonnonmaan kutsutaksi. Asiakkaan kannalta tilanne on sekava, mikäli liikennettä joutuu eri aikoina tilaamaan eri numeroista tai paluukuljetusta ei voi sopia menomatkan aikana. Uhkana vaihtoehdon 2 mukaisessa järjestelmässä on se, että Merimaskun kunta luopuu palveluliikenteestä kokeiluajan jälkeen, jolloin liikenteen järjestelyt tulevat uudelleen suunniteltavaksi kahden vuoden kuluttua. Tästä syystä Naantalin ja Merimaskun palveluliikenteet tulisi kilpailuttaa samaan aikaan yhtä pitkillä sopimuksilla, jolloin mahdolliset liikennöinnissä tapahtuvat muutokset voidaan ottaa huomioon seuraavalla kilpailutuskierroksella. Järjestelmän kokonaiskustannukset olisivat lähellä nykytasoa.

10 2.1.3 Ve3 Luonnonmaan ja Merimaskun palveluliikenne hoidetaan ottamalla käyttöön Naantalissa toinen palveluliikenneauto Esitetyllä liikenteellä koko kaupungin alueella voitaisiin tarjota nykyistä parempaa palvelutasoa. Koska palveluliikenteellä voitaisiin tarjota nykyistä parempaa palvelutasoa, voitaisiin luultavasti Luonnonmaalla arkisin palveluliikenteen toiminta-aikana ajettavasta kutsutaksiliikenteestä luopua kokonaan. Palveluliikennettä voitaisiin ajaa myös Merimaskun kuntakeskuksen ja Naantalin keskustan välillä esimerkiksi 1-2 vuoroa aamupäivällä ja 1-2 vuoroa iltapäivällä ja Merimaskun kunnan kanssa tehtäisiin sopimus em. vuorojen kustannusten jakamisesta. Tällöin Merimaskussa ei todennäköisesti olisi järkevää käynnistää omaa palveluliikennettä. Mikäli palveluliikenteellä hoidettaisiin pelkästään kaikille avointa liikennettä, kasvaisivat liikenteen kustannukset arviolta 55 000 eurolla. Arvioon sisältyvät myös lipputulot, jotka vähentäisivät kaupungin nettomaksuosuutta. Mahdollisesta valtionavustuksesta Naantalin toiselle palveluliikenteelle tulee neuvotella erikseen Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa. Palveluliikenteen kapasiteetin lisääminen mahdollistaisi Naantalin koulukuljetusten osittaisen hoidon palveluliikenteellä. Mikäli liikenteeseen ohjataan koulutoimen ja sosiaalitoimen kuljetuksia, pienenevät kaupungin nettokustannukset edellä esitetystä. 2.1.4 Päätelmät Vaihtoehtojen 1 ja 2 kustannukset ja liikenteen tarjonta ovat samaa suuruusluokkaa. Asiakkaan kannalta vaihtoehto 1 on kuitenkin vaihtoehtoa 2 selkeämpi ja vaihtoehdossa 1 liikennetarjontaa voidaan paremmin suunnata sinne, missä on eniten kysyntää. Vaihtoehdon 1 heikkoutena on palvelutason heikkeneminen nykyisestä Luonnonmaan alueella. Vaihtoehdon 3 hankintakustannukset ovat kahta ensimmäistä vaihtoehtoa huomattavasti korkeammat, mutta järjestelmällä voidaan saavuttaa huomattavasti nykyistä parempi palvelutaso ja siihen sisältyy muita vaihtoehtoja huomattavasti suurempi säästöpotentiaali hallintokuntien maksamista kuljetuksista. Lisäksi vaihtoehdon 3 jatkomahdollisuudet ovat kahden ensimmäisen liikennöintivuoden jälkeen kokonaan Naantalin kaupungin päätäntävallan alaisuudessa.

11 3 Palveluliikenteen kehittämisperiaatteet 3.1 Kehittämistarpeet Keskeisenä keinona alentaa palveluliikenteen kustannuksia on ohjata koulutoimen ja sosiaalitoimen kuljetuksia palveluliikenteeseen. 3.1.1 Avoimen joukkoliikenteen kehittäminen Naantalissa on tarvetta kehittää joukkoliikenteen tarjontaa Soinisten suuntaan ja Venkaan. Lisäksi Immasentien varteen tulee lähivuosina runsaasti uutta asutusta ja myös sinne tulisi kehittää joukkoliikennepalveluja. 3.1.2 Opetustoimen kuljetusten kehittäminen Koulukuljetusten kannalta on tarpeita kehittää palveluliikennettä siten, että myös kaupungin itäosien oppilaat pääsevät keskustan kouluihin ja muihinkin oman alueensa kouluihin bussilla. Ladvon ja Venkan alueilta koulukuljetuksia järjestetään Maskuntien vaarallisuuden takia. 3.1.3 Sosiaalitoimen kuljetusten kehittäminen Kuljetuspalvelujen hoitamista palveluliikenteellä tulisi lisätä. Erityisesti tavoite koskee sosiaalihuoltolain perusteella tehtäviä matkoja. Myös päiväkotien retkikuljetuksia palveluliikenteellä voitaisiin lisätä. 3.2 Esitys palveluliikenteen uudesta reitistä ja aikataulusta 3.2.1 Ve1 Luonnonmaan liikenne Merimaskun palveluliikenteellä, Mannerpuolella oma auto Liikenteen runko muodostuu nykyisestä Venkan ja Soinisen palveluliikenteestä, johon tehdään aikataulu- ja reittimuutoksia. Osa vuoroista voidaan ajaa Immasen kautta tai siirtää Immasen reitille sitten, kun alueen väestön määrä kasvaa. Vuorot saapuvat keskustaan viisi minuuttia ennen tasatuntia ja lähtevät tasatunnein, jolloin vuorot soveltuvat hyvin keskustan ja sen lähialueiden koulujen ja lukion kuljetuksiin. Tarvittaessa vuorot voidaan ajaa Kuparivuoren ja Maijamäen koulujen kautta. Lisäksi vuoroja voidaan hyödyntää Karvetin ja Taimon koulumatkoilla. Taulukko 1. Esimerkki palveluliikenneauton reitistä ja aikataulusta. Auto 1 Linja-autoasema 8.00 9.00 10.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00 Venka 7.15 8.15 9.15 10.15 12.15 13.15 14.15 15.15 16.15 Lietsala x x l x l x x l x Immanen l l x l x l l x l Soininen 7.25 8.25 9.25 10.25 12.25 13.25 14.25 15.25 16.25 Linja-autoasema 7.55 8.55 9.55 10.55 12.55 13.55 14.55 15.55 Keskusta kutsu 11.30 Esitetyllä aikataululla palveluliikenne soveltuisi myös VPL- ja SHL-kuljetusten hoitoon. Palveluliikenteen toiminta-alueen SHL-kuljetukset voitaisiin ohjata kokonaisuudessaan

12 palveluliikenteeseen. Myös VPL-kuljetuksia voitaisiin ohjata palveluliikenteeseen. Edellytyksenä on kuitenkin, että jokaisen kuljetuspalveluasiakkaan mahdollisuudet käyttää palveluliikennettä arvioidaan ja sen perusteella tehdään päätös, edellytetäänkö matkoilla palveluliikenteen käyttöä vai voidaanko matkat tehdä jatkossakin taksilla. Kuva 3. Esitys Naantalin palveluliikenteen Ve1 mukaiseksi reitiksi. Luonnonmaan liikenne hoidetaan Merimaskun palveluliikenteellä. Luonnonmaan liikennetarjontaa esitetään tässä vaihtoehdossa täydennettäväksi sallimalla kutsutaksin käyttö palveluliikenteen toiminta-alueilla niinä aikoina, kun palveluliikennettä ei ajeta. Asiasta tulee tällöin myös tiedottaa tehokkaasti. 3.2.2 Ve2 Nykyisestä palveluliikenteestä muokattu malli, jota täydentää Merimaskun palveluliikenne Liikenteen runko muodostuu nykyisestä palveluliikenteestä, johon tehdään aikataulumuutos. Tarvittaessa reittiä voidaan joidenkin vuorojen osalta muuttaa edellisen vaihtoehdon mukaisesti ajettavaksi Immasen kautta. Tarvittaessa vuorot voidaan ajaa Kuparivuoren ja Maijamäen koulujen kautta.

13 Taulukko 2. Esimerkki nykyisestä palveluliikenneauton muokatusta reitistä ja aikataulusta. Auto 1 Linja-autoasema 7.55 9.00 10.00 12.00 13.30 14.30 15.00 16.00 Venka 7.15 l 9.15 10.15 12.15 l l 15.15 16.15 Soininen l 8.25 l l l 13.50 14.50 l l Linja-autoasema 7.30 8.40 10.00 11.00 13.05 14.05 15.00 16.00 x Linnavuori x x 13.20 14.20 Kaivola x x x x Kukola x x x x Kultaranta 7.45 8.55 x x Linja-autoasema 7.55 9.00 13.30 14.30 Tauko 11.00 Keskusta kutsu 11.30 Myös tässä vaihtoehdossa palveluliikenne soveltuisi VPL- ja SHL-kuljetusten hoitoon. Palveluliikenteen toiminta-alueen SHL-kuljetukset voitaisiin ohjata kokonaisuudessaan palveluliikenteeseen. Myös VPL-kuljetuksia voitaisiin ohjata palveluliikenteeseen. Edellytyksenä on kuitenkin, että jokaisen kuljetuspalveluasiakkaan mahdollisuudet käyttää palveluliikennettä arvioidaan ja sen perusteella tehdään päätös, edellytetäänkö matkoilla palveluliikenteen käyttöä vai voidaanko matkat tehdä jatkossakin taksilla. Liikennettä ajetaan kahdella autolla, joista ensimmäisen reitti on sama kuin Ve1:ssä ja toisella autolla ajetaan Luonnonmaan ja osittain Merimaskun liikennettä. 2. auton vuorot käyvät tarpeen mukaan Maijamäen koululla. Vuoroja voidaan hyödyntää koululaiskuljetuksissa. Oheisessa aikataulussa on esimerkki mahdollisista reittivaihtoehdoista Luonnonmaalla. Reitit ja aikataulut tulisi jatkosuunnittelussa määritellä tarkemmin koulukuljetustarpeiden sekä kutsutaksin käytön perusteella. Myös koulujen loma-aikojen tarjonta tulee suunnitella erikseen, että päällekkäiseltä tarjonnalta Naantali - Merimasa) Venka - Soininen b) Luonnonmaa Kuva 4. Nykyisen palveluliikenteen reitit. 3.2.3 Ve3 Kahden auton malli

14 ku-liikenteessä vältytään. Kesäaikana palveluliikennettä olisi mahdollista ajaa supistetulla tarjonnalla. Vuorot korvaisivat myös Luonnonmaan kutsutaksiliikenteestä klo 8.30, 10.00, 12.30 ja 14.00 lähdöt. Taulukko 3. Esimerkki toisen palveluliikenneauton reitistä. Auto 2 Käkölä 9.25 14.30 Keitilä 7.20 8.20 l 12.05 l 15.25 Merimasku l l l 10.25 l 13.10 l l Heikinmäki l l l x l x l l Isokylä l l l T l T l l Kultaranta 7.45 8.45 l 10.45 12.30 13.30 l 15.50 Kukola x l x x l x x l Kaivola x l x x l x x l Linnavuori x l x x l x x l Linja-autoasema 7.55 8.55 9.55 10.55 12.40 13.40 15.00 16.00 Keskusta kutsu l l l l 13.40 l l Maijamäen koulu T T T T T T T T Linja-autoasema 7.55 8.55 9.55 11.30 12.45 14.05 15.05 16.05 Linnavuori x x x x x x x x Kaivola x x x x x x x x Kukola x x x x x x x x Kultaranta 8.10 l 10.10 11.45 12.55 l 15.15 16.15 Isokylä l l T l T l l Heikinmäki l l x l x l l Merimasku l l 10.25 l 13.10 l l Keitilä 8.20 l 11.55 l 15.25 Käkölä 9.25 14.30 Sinisellä merkittyjä vuoroja voidaan hyödyntää lakisääteisissä koulukuljetuksissa. Edellytyksenä toisen palveluliikenneauton käyttöönotolle on SHL- ja VPL-kuljetusten ohjaaminen palveluliikenteeseen. Palveluliikenteen toiminta-alueen SHL-kuljetukset voitaisiin ohjata kokonaisuudessaan palveluliikenteeseen. Myös VPL-kuljetuksia voitaisiin ohjata palveluliikenteeseen. Edellytyksenä on kuitenkin, että jokaisen kuljetuspalveluasiakkaan mahdollisuudet käyttää palveluliikennettä arvioidaan ja sen perusteella tehdään päätös, edellytetäänkö matkoilla palveluliikenteen käyttöä vai voidaanko matkat tehdä jatkossakin taksilla.

15 4 Vaikutusten arviointi 4.1 Vaikutukset joukkoliikenteen palvelutasoon ja koulukuljetuksiin Ve1 Esitetyllä liikenteellä joukkoliikenteen palvelutaso paranee merkittävästi Mannerpuolella. Asiakkaiden kannalta palveluliikenteen käyttöä helpottaa erityisesti säännöllinen vuoroväli, jolla liikennettä on esitetty ajettavaksi. Luonnonmaalla palveluliikenteen palvelutaso jonkin verran heikkenee. Tästä syystä esitetään, että kutsutaksia voisi käyttää Luonnonmaalla myös palveluliikenteen toiminta-alueella niinä aikoina, kun palveluliikenteellä ei ole vuoroja. Aamu- ja iltapäivävuorojen poistumisen seurauksena palveluliikennettä ei voisi enää jatkossa käyttää koulumatkoilla. Noin kolmannes Luonnonmaan palveluliikenteen matkustajista on lapsia. Luonnonmaan asiointiyhteyksien palvelutaso säilyisi jatkossakin hyvänä. Ve 2 Esitetyllä liikenteellä palveluliikenteen tarjontaa voidaan Mannerpuolella lisätä nykyisestä lisäämällä aikatauluun noin 30 minuutin kokonaan kutsuohjattu jakso. Kutsuohjattu liikenne soveltuu esimerkiksi lyhyille keskustan sisäisille VPL-matkoille tai kyliltä tulleiden kuljetuspalveluasiakkaiden siirtymiseen eri kohteiden välillä. Luonnonmaalla palveluliikenteen tarjonta paranee, koska käytettävissä on Naantalin palveluliikenteen neljän vuoron lisäksi kolme Merimaskun palveluliikenteen vuoroa. Tällöin kutsutaksipalvelun käyttöoikeus Luonnonmaalla tulisi rajata ainoastaan niille alueille, joilla palveluliikennettä ei ajeta. Asiakkaan kannalta palveluliikenteen käyttö saattaa hieman hankolitua, kun Merimaskun ja Naantalin palveluliikenteissä on käytössä eri tilauspuhelinnumerot ja mahdollisesti myös erilaiset taksat. Palveluliikenteiden välisestä matkojen välittämisestä voitaisiin kuitenkin tehdä sopimus, jolloin asiakkaat voisivat edelleen tilata paluukyydin menomatkan aikana, vaikka paluumatka tapahtuisi toisella autolla. Ve3 Esitetyllä liikenteellä joukkoliikenteen palvelutaso paranee huomattavasti sekä Mannerpuolella että Luonnonmaalla. Palveluliikennettä voisi jatkossakin käyttää Luonnonmaan koulukuljetuksissa. Palveluliikenteeseen voitaisiin ohjata myös kaupungin maksamia koululaiskuljetuksia. 4.2 Vaikutukset sosiaalitoimen kuljetuspalveluihin Ve1 Palveluliikennettä voitaisiin hyödyntää ainakin Mannerpuolen SHL-kuljetuksissa. Tällöin asiakkaiden kannalta merkittävin muutos olisi se, että matkoja ei enää jatkossa voisi tehdä yksin. Myös VPL-kuljetuksia olisi mahdollista ohjata palveluliikenteeseen. Asiakkaiden sitouttamiseksi palveluliikenteen käytön tulisi jatkossakin olla kuljetuspalveluasiakkaille maksutonta. Asiakkaille tulee tällöin tiedottaa, että kunta ei vastaa taksimatkojen kustannuksista, mikäli mahdollisuus käyttää palveluliikennettä on olemassa.

16 Ve2 Palveluliikennettä voitaisiin hyödyntää ainakin Mannerpuolen SHL-kuljetuksissa. Tällöin asiakkaiden kannalta merkittävin muutos olisi se, että matkoja ei enää jatkossa voisi tehdä yksin. Myös VPL-kuljetuksia olisi mahdollista ohjata jonkin verran palveluliikenteeseen. Asiakkaiden sitouttamiseksi palveluliikenteen käytön tulisi jatkossakin olla kuljetuspalveluasiakkaille maksutonta. Asiakkaille tulee tällöin tiedottaa, että kunta ei vastaa taksimatkojen kustannuksista, mikäli mahdollisuus käyttää palveluliikennettä on olemassa. Ve3 Kaikki palveluliikenteen toiminta-alueen SHL-kuljetukset tulisi tässä vaihtoehdossa ohjata palveluliikenteeseen. Myös VPL-kuljetukset tulee ohjata mahdollisuuksien mukaan palveluliikenteeseen. Asiakkaiden kannalta merkittävin muutos on se, että matkoja ei enää jatkossa voi tehdä yksin. Asiakkaiden sitouttamiseksi palveluliikenteen käytön tulisi jatkossakin olla kuljetuspalveluasiakkaille maksutonta. Asiakkaille tulee tällöin tiedottaa, että kunta ei vastaa taksimatkojen kustannuksista, mikäli mahdollisuus käyttää palveluliikennettä on olemassa. 4.3 Kustannukset Palveluliikenteen käyttöönotosta on laadittu seuraavassa esitetyt kustannusarviot. Kustannustaso määräytyy lopullisesti tarjouskilpailun perusteella. Lisäksi palveluliikenteen kokonaiskustannukset riippuvat siitä, kuinka paljon hallintokuntien maksamia kuljetuksia ohjataan palveluliikenteeseen. Ve1 Merimaskun ja Naantalin tulee tehdä päätös Merimaskun palveluliikenteen kustannusten jaosta. Jotta kuntien kustannusosuudet pystyttäisiin jatkossa arvioimaan oikeudenmukaisesti, tulisi Merimaskun palveluliikenteen tarjouspyynnössä esittää, että asiointiliikenteen hinta esitetään erikseen. Kustannusarvion laadinnassa on tehty seuraavia oletuksia: - Palveluliikenteen bruttokustannuksena on käytetty 40 euron tuntihintaa. Vuonna 2004 bruttohinta oli Naantalissa noin 15 % tätä alhaisempi. - Palveluliikenteen asiakasmäärä ja asiakastulot vähenevät nykyisestä, koska Luonnonmaan itse matkansa maksavat oppilaat eivät voi käyttää palveluliikennettä. Matkustajamäärän vähenemisen suuruudeksi on oletettu lapsimatkustajien määrä Luonnonmaan reitillä. - Palveluliikenteen toiminta-alueelta sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia ohjataan palveluliikenteeseen. Perusteena on parempi vuorotarjonta, joka sopii nykyistä paremmin asiointiin, joten SHL:n mukaisilla asiointimatkoilla voidaan yleensä edellyttää palveluliikenteen käyttöä. Laskelmassa on käytetty oletusta, että puolet SHL-kuljetuksista voidaan ohjata palveluliikenteeseen. Myös VPL-kuljetuksia voitaisiin ohjata palveluliikenteeseen ja saada sitä kautta säästöjä kuljetuskustannuksiin tai ainakin hillitä kuljetuskustannusten kasvua. Palveluliikenteeseen ohjattavien VPL-matkojen kustannusvaikutuksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa.

17 - Palveluliikenteen vuorotarjonnan heikkenemistä Luonnonmaalla korvataan kutsutaksiliikenteellä. Kustannusvaikutuksia on hankala arvioida. Tässä laskelmassa on oletettu, että kutsutaksiliikenteen kustannukset kasvavat 20 prosenttia. - Naantalin osuudeksi Merimaskun palveluliikenteen kustannuksista on arvioitu 50 prosenttia myös (14 000 ) Naantalin tarpeita palvelevasta asiointiliikenteen ajoajasta eli Naantali maksaa vain klo 9.05 12.30 ajettavasta liikenteestä, josta on vähennetty Merimaskussa ajettavan kutsuliikenteen osuus. Asiakastulot (3 200 ) on arvioitu olettamalla, että asiakasmäärä on noin 2/3 nykyisistä Luonnonmaan palveluliikenteen aikuisista asiakkaista. Kustannuksissa on otettu huomioon 50 %:n valtionavustus (vain kahtena ensimmäisenä toimintavuotena). 1 auton järjestelmä kustannusarvio säästöarvio Liikenteen osto 85 000 Asiakastulot 23 000 SHL-kuljetukset, kunta 10 000 Palveluliikenteen alijäämä 51 000 Naantali 50 % 25 500 lääninhallitus 50 % 25 500 kutsutaksin kustannukset 10 000 Naantalin osuus Merimaskun palveluliikenteestä 5 500 Kokonaisvaikutukset Naantalin kuljetuskustannuksiin Palveluliikenteen asiakastulot -1 000 SHL-kuljetusten kustannukset -10 000 kutsutaksi +1 500 Merimaskun palveluliikenne +5 500 Nettovaikutus Naantalin kuljetuskustannuksiin -1 500 Järjestelmällä voitaisiin kustannusarvion perusteella saavuttaa nykyistä pienemmillä kustannuksilla nykyistä parempi joukkoliikenteen palvelutaso niillä alueilla, joilla kysyntäpotentiaali on suurin. Luonnonmaalla palvelutaso tulisi jonkin verran heikkenemään erityisesti koulumatkalaisten osalta. Mikäli myös VPL-kuljetuksia hoidettaisiin palveluliikenteellä, olisi järjestelmällä mahdollisuus saavuttaa laskelmassa esitettyä suuremmat säästöt. Ve2 Merimaskun ja Naantalin tulee tehdä päätös Merimaskun palveluliikenteen kustannusten jaosta. Jotta kuntien kustannusosuudet pystyttäisiin jatkossa arvioimaan oikeudenmukaisesti, tulisi Merimaskun palveluliikenteen tarjouspyynnössä esittää, että asiointiliikenteen hinta esitetään erikseen. Kustannusarvion laadinnassa on tehty seuraavia oletuksia: - Palveluliikenteen bruttokustannuksena on käytetty 40 euron tuntihintaa. Vuonna 2004 bruttohinta oli Naantalissa noin 15 % tätä alhaisempi. - Palveluliikenteen asiakasmäärä ja asiakastulot säilyvät nykyisellä tasolla

18 - Palveluliikenteen toiminta-alueelta sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia ohjataan palveluliikenteeseen. SHL:n mukaisilla asiointimatkoilla voidaan yleensä edellyttää palveluliikenteen käyttöä. Laskelmassa on käytetty oletusta, että neljäsosa SHL-kuljetuksista voidaan ohjata palveluliikenteeseen. Myös VPL-kuljetuksia voitaisiin ohjata palveluliikenteeseen ja saada sitä kautta säästöjä kuljetuskustannuksiin tai ainakin hillitä kuljetuskustannusten kasvua. Palveluliikenteeseen ohjattavien VPLmatkojen kustannusvaikutuksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa. - Naantalin osuudeksi Merimaskun palveluliikenteen kustannuksista on arvioitu 50 prosenttia myös (14 000 ) Naantalin tarpeita palvelevasta asiointiliikenteen ajoajasta eli Naantali maksaa vain klo 9.05 12.30 ajettavasta liikenteestä, josta on vähennetty Merimaskussa ajettavan kutsuliikenteen osuus. Asiakastulot (3 200 ) on arvioitu olettamalla, että asiakasmäärä on noin 2/3 nykyisistä Luonnonmaan palveluliikenteen aikuisista asiakkaista. Kustannuksissa on otettu huomioon 50 %:n valtionavustus (vain kahtena ensimmäisenä toimintavuotena). 1 auton järjestelmä kustannusarvio säästöarvio Liikenteen osto 85 000 Asiakastulot 27 000 SHL-kuljetukset, kunta 5 000 Palveluliikenteen alijäämä 53 000 Naantali 50 % 26 500 lääninhallitus 50 % 26 500 Kokonaisvaikutukset Naantalin kuljetuskustannuksiin SHL-kuljetusten kustannukset -5 000 Merimaskun palveluliikenne +5 500 Nettovaikutus Naantalin kuljetuskustannuksiin + 500 Järjestelmällä voitaisiin kustannusarvion perusteella saavuttaa lähes nykyisillä kustannuksilla Mannerpuolella hieman nykyistä parempi ja Luonnonmaalla selvästi nykyistä parempi palvelutaso. Mikäli myös VPL-kuljetuksia hoidettaisiin palveluliikenteellä ja suurempi osa SHL-kulejtuksista voitaisiin ohjata palveluliikenteeseen, olisi järjestelmällä mahdollisuus saavuttaa säästöjä. Ve3 Edellytyksenä toisen palveluliikenneauton käyttöönoton kannattavuudelle on SHL- ja VPL-kuljetusten ohjaaminen palveluliikenteeseen. Naantalin kaupungin SHL- ja VPLkuljetusten kustannukset vastaavat tällä hetkellä neljän palveluliikenneauton kustannuksia. Täten toisen palveluliikenneauton kustannukset voitaisiin kattaa kokonaan SHL- ja VPL-kuljetuksista saatavilla säästöillä, mikäli neljäsosa em. kuljetuksista voitaisiin ohjata palveluliikenteeseen. SHL-kuljetukset palveluliikenteen toiminta-alueelta voidaan ohjata kokonaisuudessaan palveluliikenteeseen. VPL-kuljetusten kannalta tilanne on haastavampi, mutta kynnystä palveluliikenteen käyttöön voidaan madaltaa perimällä palveluliikenteen käytöstä pienempää omavastuuta kuin taksimatkoilla. Kustannusarvion laadinnassa on tehty seuraavia oletuksia: - Palveluliikenteen bruttokustannuksena on käytetty 40 euron tuntihintaa. Vuonna 2004 bruttohinta oli Naantalissa noin 15 % tätä alhaisempi.

19 - Merimaskun osuudeksi 2. auton kustannuksista on arvioitu 15 prosenttia. - Palveluliikenteen asiakasmäärä ja asiakastulot kasvavat noin 20 % nykytasosta. Perusteena on parempi tarjonta sekä matkustajien siirtyminen Luonnonmaalla kutsutaksin käytöstä palveluliikenteen käyttäjiksi. - Kutsutaksin kustannusten oletetaan vähenevän 80 prosentilla kysynnän ja tarjonnan vähentymisen seurauksena. - Palveluliikennettä pystytään hyödyntämään nykyistä paremmin koulumatkoilla. paremmin räätälöity aikataulu mahdollistaa sekä lakisääteisten kuljetusten että itse matkansa maksavien oppilaiden kuljetusten lisääntymisen palveluliikenteessä. Kustannusvaikutukseksi on arvioitu, että kymmenen prosenttia lakisääteisistä taksikuljetuksista voidaan hoitaa palveluliikenteellä. - SHL-kuljetukset siirretään pääosin palveluliikenteen piiriin. Oletuksena on, että 75 prosenttia SHL-kuljetuksista voidaan hoitaa palveluliikenteellä. - VPL-kuljetuksia ohjataan mahdollisuuksien mukaan palveluliikenteeseen. Esitetyn aikataulun mukainen palveluliikenne soveltuu kuljetustavaksi useimmille VPL:n mukaisiin kuljetuksiin oikeutetuille henkilöille. Tästä syystä arkena kunnan sisällä tehtävillä VPL-matkoilla tulisi suosia palveluliikennettä. Oletuksena on, että 15 prosenttia VPL-matkoista ohjataan palveluliikenteeseen. 2 auton järjestelmä kustannusarvio säästöarvio Liikenteen osto, Naantali 157 000 Liikenteen osto, Merimasku 13 000 Asiakastulot 32 500 SHL-kuljetukset, kunta 14 500 VPL-kuljetukset, kunta 36 500 koulukuljetukset 15 000 Palveluliikenteen alijäämä 71 000 Naantali 75 % 53 500 lääni 25 % 17 500 Kutsutaksin kustannukset 1 500 Kokonaisvaikutukset Naantalin kuljetuskustannuksiin liikenteen osto +72 000 Palveluliikenteen asiakastulot +7 500 SHL-kuljetukset -14 500 VPL-kuljetukset -36 500 koulukuljetukset -15 000 kutsutaksi -6 500 Nettovaikutus Naantalin kuljetuskustannuksiin -8 000 Järjestelmällä voitaisiin kustannusarvion perusteella järjestää lakisääteiset kuljetukset sekä tarjota nykyistä huomattavasti parempi joukkoliikenteen palvelutaso koko kaupungin alueella nykyistä pienemmillä kustannuksilla.

20 5 Suositus palveluliikenteen järjestämistavaksi 5.1 Toimintaperiaate Tavoitteena on, että tulevaisuudessa palveluliikenne hoidetaan Naantalissa kahdella autolla ja mahdollisesti liikennetarjontaa täydentää myös Merimaskun palveluliikenne. Selvityksen perusteella esitetään, että liikenne kilpailutetaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi vaihtoehdon kaksi mukaan, eli Naantalin palveluliikenteestä yksi Luonnonmaan päivävuoro siirrettäisiin Mannerpuolen kutsuohjattuun liikenteeseen. Merimaskun palveluliikenne täydentäisi tarjontaa Luonnonmaalla. Tämä olisi kuitenkin välivaihe, jonka aikana tavoitteena on saada palveluliikenne toiminaan siten, että jatkossa Naantalissa voitaisiin ottaa käyttöön myös toinen palveluliikenneauto. Tarkoituksena on, että välivaiheen aikana käynnistetään sosiaalitoimen kuljetuspalveluasiakkaiden ohjaaminen palveluliikenteeseen. Välivaiheen aikana saadaan kokemuksia myös Merimaskun palveluliikenteen toimintaedellytyksistä jatkossa. Näiden kokemusten perusteella voidaan tehdä päätös, millä tavalla liikennettä jatketaan välivaiheen jälkeen. Vaihtoehdot ovat seuraavat: A: Liikenne hoidetaan Mannerpuolella Naantalin palveluliikenteellä ja Luonnonmaalla Merimaskun palveluliikenteellä sekä Naantalin palveluliikenteellä. Vaihtoehto tulee kysymykseen, mikäli Merimaskun palveluliikenteen toimintaedellytykset säilyvät myös kahden vuoden kokeilujakson jälkeen, mutta sosiaalitoimen kuljetuspalveluasiakkaiden ohjaamisella palveluliikenteeseen ei koeta olevan merkittäviä vaikutuksia kuljetuskustannusten kehittymiseen. B: Naantalin palveluliikenteeseen otetaan käyttöön toinen auto ja Naantalin palveluliikenteellä hoidetaan sekä Mannerpuolen että Luonnonmaan ja Merimaskun liikennettä (esim. Ve3 mukainen liikennetarjonta). Vaihtoehto tulee kysymykseen, mikäli Merimaskun palveluliikenne päädytään lakkauttamaan kahden kokeiluvuoden jälkeen ja sosiaalitoimen kuljetuspalveluasiakkaiden ohjaamisella palveluliikenteeseen koetaan olevan positiivisia vaikutuksia kuljetuskustannusten kehittymiseen. C: Naantalin palveluliikenteeseen otetaan käyttöön toinen auto ja Naantalin palveluliikenteellä hoidetaan sekä Mannerpuolen että Luonnonmaan liikennettä. Lisäksi liikennetarjontaa täydentää Merimaskun palveluliikenne. Vaihtoehto tulee kysymykseen, mikäli Merimaskun palveluliikenteen toimintaedellytykset säilyvät myös kahden vuoden kokeilujakson jälkeen ja sosiaalitoimen kuljetuspalveluasiakkaiden ohjaamisella palveluliikenteeseen koetaan olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia kuljetuskustannusten kehittymiseen. Tällöin liikennettä hoidettaisiin Mannerpuolella pääosin tässä selvityksessä esitetyn auton 1 päiväohjelman mukaisesti. Luonnonmaan liikenne hoidettaisiin pääosin Merimaskun palveluliikenteellä. Luonnonmaalla ajettaisiin lisäksi Naantalin toisella palveluliikenneautolla tässä selvityksessä esitetyn 2. auton päiväohjelman mukaiset koulukuljetukset. Koulukuljetusten välisen ajan autolla voitaisiin ajaa esimerkiksi kutsuperusteista liikennettä Luonnonmaan maaseutualueilla ja keskustassa; tai tarjontaa voitaisiin laajentaa muihin lähikuntiin. D: Naantalin palveluliikenteessä palataan nykyisenkaltaiseen tarjontaan. Vaihtoehto tulee kysymykseen, mikäli Merimaskun palveluliikenne päädytään lakkauttamaan kahden kokeiluvuoden jälkeen, mutta sosiaalitoimen kuljetuspalveluasiakkaiden ohjaamisella palveluliikenteeseen ei koeta olevan positiivisia vaikutuksia kuljetuskustannusten kehittymiseen.

21 5.2 Jatkotoimenpiteet Suosituksen mukaisen palveluliikennejärjestelmän käyttöönotto edellyttää jatkosuunnittelua. Jatkosuunnitelman sisällöksi esitetään: - Määritellään sosiaalitoimen kuljetuspalveluasiakkaiden todelliset kuljetustarpeet mallintamalla kuljetuspalveluasiakkaiden kotiosoitteet ja kuljetusreitit kartalle - Määritellään periaatteet ja aikataulu sille, miten sosiaalitoimen kuljetuksia ohjataan palveluliikenteeseen - Rakennetaan sosiaalitoimen kuljetusten seurantajärjestelmä, jota käytetään apuna palveluliikenteen kehittämisen jatkosuunnittelussa kahden vuoden välivaiheen jälkeen - Määritellään, millä tavalla Naantalin ja mahdollisesti Merimaskun palveluliikenne kytketään jatkossa matkojenyhdistelytoimintaan (MPK). Suunnittelu estetään aloitettavaksi vuoden 2007 alussa, jolloin saatuja tuloksia voidaan hyödyntää soveltuvin osin jo seuraavassa palveluliikenteen tarjouskilpailussa. Edellä mainittu suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöliikennesuunnitelmaan.