RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTW 1 TUTKIMUSALUE i LAATIJA 1 Pikku-Port tivaara 1 v Makkonen I 1 KUNTA TAIVALKOSKI Pikku-Porttivaaran tunnustelu- N:O Ou 7/71 kairaus 1971... 1 LAAT.PVM ( HYV. l 8.1971 I JAKELU KARTTALEHTI 3543-03 LIITEKARTAT JA -SELOSTEET KOORDINAATIT ARKISTO /RN:O 1 rawortti I Ou k.--, Yleistä ------- Mustavaaran ymparistöalueen tunnustelututkimuksien eräänä kohteena on ollut tässä nyt Pikku-Porttivaaraksi nimitetty, Mustavaaran jak- sosta hiukan erillään oleva magneettinen anomalia. Sen suhteellinen sijainti käy selville liitteenä olevasta 1:10 000 mittakaavaisesta maanpintamagneettisesta kartasta (vrt. liite 1). Se kuuluu osana Hauki-Porttivaaran jakson mittaukseen ja tukeutuu omaan, Mustavaa- rasta eroavaan linjastoon. Alue on varsinaisen Porttivaaran E-osas- sa Posion maantien W-puolella hakatulla alueella eikä sen alueella ole paljastumia. Magneettiesn... mittauksen tulkinta.- Em. magneettisen mittauksen perusteella (vrt. liite 1) saatu kartta- kuva antaa kuvan Porttivaaran - Mustavaaran jaksosta selvasti eroit- tuvasta yksiköstä, joka sekä kulkunsa että kaateenea puolesta on sille painvastainen. Porttivaaran - Mustavaaran jaksossa on Pikku-Porttivaaran magneet- tisen anomaliablokin NW-jatkeella suuri aukko, mikä on myös fotogeo- logisesti selvasti todettava tektooninen katkeama. On olemassa ensik- si se mahdollisuus, että kysymyksessä on ko. jaksosta tektoonisten liikuntojen kautta siirtynyt lohko. Tämä edellyttäisi muutamien satojen metrien siirrosta ja noin 150' kiertoa. Toinen mahdollisuus on luonnollisesti itsenäinen ja tässä tapauksessa em. tektooniseen vyöhykkeeseen tunkeutunut intruusio, jonka pitäisi olla silloin koko kompleksia nuorempi. Kolmas spekulaatio olisi kompleksia vanhempi intyuusio tai sellaisen osa, joka edustaisi silloin suurta jäannös- blokkia.
Pikku-Porttivaaran lähiympäristö on magneettista nolla-aluetta ja analogiasyillä anortosiitiksi oletettua kiveä. Kairaustutkimus --------------- Koska alueella ei ole paljastumia, niin tutkimusohjelmassa ollut syväkairaus päätettiin aloittaa kesäkuun alussa. Sitä varten kun- nostettiin vanhoja Porttivaaran linjoja k 10 500 ja k 10 000 se- kä ajettiin niiden välille linja 1 5950. Tämä mitattiin kairaus- profiiliksi, jonka pisteeseen k 10 150 kairattiin reikä. Tulos käy selville liitteenä olevasta kairausprofiilista (vrt liite 2). C Reiän kaltevuudeksi määrättiin aluksi 50, mutta maakairausvaikeuk- C sien vuoksi oli kaadetta jyrkennettäva 65. Maapeite osoittautui - tavallista vahvemmaksi noin 22 m. Kairaussydänanalyy~it... Analysointia varten reikä "sussumitattiin" käyttämällä samaa mitta- ria ja kalibrointia kuin Mustavaaraesakin. Mittaustulos käy selvil- le liitteestä 3. Siihen on merkitty myös DDT-rikasteen massa ja sen V-pitoisuus. Analyysitunnuksina on käytetty sarjaa 721. Yhtenäi~emman osan muo- dostavat analyysit 002, 003 ja 004, seka niiden väli ja 004:n jatke. ~ittaauloksen perusteella voidaan arvioida, että noin 18.5 m:n matkalla välillä 73.5-92 m jää rikasteen massa noin 15 $ ja sen V-pitoisuus noin 0.65 $:n, jos väliraakut otetaan mukaan. Liittee- - seen 2 on merkitty myös rikasteen Fe ja Ti-pitoisuudet, joista vm. on hiukan alhaisempi kuin Mustavaarassa ja Fe lähes sama. Verrattaessa kairaussydän analyysejä muilta osin Mustavaaran (Plusta- vaara R 54) vastaaviin, niin voidaan todeta, että Pikku-Porttivaa- rassa rikasteen - Si02-pitoisuus on korkeampi (3-4 $ / 1.5 $); - CaO-pitoisuus on korkeampi ( yli 1 7; / alle 1 $); - MgO-pitoisuus on suunnilleen sama; - A120 -pitoisuus on suunnilleen sama; 3 ja jätteen - Si02-pitoisuus on suunnilleen sama; - CaO-pitoisuus on pienempi (3-7 ;% / 10-11 $); - MgO-pitoisuus on hiukan korkeampi (7 $ / 5 $); - Ai203-pitoisuus on pienempi (14-15 $ / 16-17 $).
Kairaussydän ----.-------.-------- geologia Kairaussydännäytteista on tehty hiesarja Ou 698-712, joista 2:sta viimeisestä myös pintahieet. Seuraavassa lyhyt selostus malmista ja eri kivilajityypeista, jotka esiintyvät kairaussydänraportissa (liite 4). Malmi Reian malmipitoisuus kokonaisuudessaan käy selville liitteestä 3. Reian yläosan malmia edustavat hieet Ou 711. - Ylempi malmi on asultaan ruhjeliuskeinen, keskirakeinen, jossa pääharmeena on plagioklaasi muuttumistuloksineen; plagioklaasi on albiitti-oligoklaaei raja-alueella. Seuraavaksi runsaimmat kloriit- ti ja karbonaatti, joiden väliin määrällisesti malmi sijoittuu. F Malmin raekoko vaihtelee noin 0.5.stä alaspäin. Kutous vaikuttaa huonolta ja etenkin kloriittia voisi olettaa joutuvan mukaan mag- neettiseen rikasteeseen. Suurimmat malmirakeet ovat risaisia ja sisältävät kloriittimaista kiillettä sulkeumina, mitkä voivat o~ak- si olla myös malmin muuttumistulosta. Reian alemmasta malmiosueesta tehdyn hieen (OU 712) perusteella on sen mineraalikokoomus sama; lisäksi tulee kvartsia, mitä esiintyy kv-krb-juonina muuallakin. Malmirakeet ovat ilmeisesti heikommas- ta tektonisoitumisesta johtuen ehyempia,mutta muuttumista on nytkin huomattavasti. Se on sekä lamellaarista, mika merkinnee Fei-lamel- lien muuttumista leukokseeniksi, että säannöttömämpää muuttumista - kiillemaiseksi bi/klor:ksi. Malmi on titanomagnetiittia ja analyysien perusteella hiukan Ti- köyhempää kuin Mustavaaras~a. Vapaita Fei-rakeita ei ole (niita ei ainakaan hieestä löytynyt) ja yläosan (OU 711) malmirakeiden Fei- lamellitkin olivat erittäin kapeita ja niita oli hyvin niukasti. Reian alaosan malmissa (OU 712) taas näkyy runsaasti lamellaarista, tosin muuttunutta rakennetta; Fei-rakeita ei siitäkään löydy. Anort osiit ti Tämän ryhmän hieet ovat Ou 698 - Ou 705. Reikä alkaa anortosiitilla, mika sekä makros- että mikroskooppisesti on rinnastettavissa Mustavaaran vastaavaan kiveen. Jonkinlaisena erona voi havaita alkavaa ruhjeisuutta ja sen mukanaan tuomaa joko + ulkopuolelta tullutta tai kiven muuttumiseen liittyvää kv-alb-kmf-
*uoo$srj -gdml *oy nl~ahos uyayyo UJBA Ta eaadnyle uaurelle~, *eysyoyeu uaay -snrleajyr~ uopye uehre - uaaurldeq-qay auraysna auy.hnyeu uyyurmlrs ursc~ed *m*h - 011. ej- 60L no *mrsa qeho eunqqaqroaay ueeqsaplaqy~ 'uyyrhyy ueyonloaqes el~o qnuron rhryoqyel uo essasyned~q ~SS~J, *(*yglm -42~) ueeqeheq eruonr *oy eysoy 'eqsnl~aeh uasyaur~-qaey-hy solm.yeuepoq eqqnm 'uapah uyyeure qlulqq~~l uo uryym 'uaurmlqlaqyy"pnn e~lqqryl ueasym - -nqrosruoqyaq uo LquLs uahry gqqa 'uemlaqnyyeh uas eeqqec ayy emeq rannc ec eqyayea-seld eysrqyrlaa eydmaanns ermeqnnm essyheqqaplo1 uo E+??S '80L n0 EeTsnPa EsSETaJ ~qsl$s?h~l els?e$leyuemeq ETuTlA *ahlas uece oyoy uo uyyqqyrsoq -aoue uaasyllydllq allaanle 'uaasyeaadnyle slaqyl eqqnm 'qe~aquees -TT qaaq~rydauuaye~ Fmeu essaehsey uaaqsesymnqnequnns DeuemEs uyy -uaqyny LLsLd snmooyoyyleejauyh DeuaaquayeayyynnJyannm wuehlas y-eq euasymly~es uapyaye~yseelyoyseld fauyaq~rydauuayea euyhlas essydooy -so~yym LLyeu emel *yayasyaysnyl- y ~ q ysyasyaq~sydacyna oyoc rsyaau -nqnequnns yqse~las essaequam uyedsele esseyaj aatnq yqqyysoqaouv Oueeynm LLqsamly eyq -qy'~ley er qaaunqqnnm qeho qaayeaymlem feyloqyjme LpLol ya eqsyel -eejauym eqsymmnq!eyseelyosylo/ql~ uo *Se~d feqsymnqqnnm ~ ~dmeey -yemyoh ueynyy solm eqyehey yoh essydooysoayym euoaaesy? =eqsauye
702. Kontakti on terävä ja erikoisesti mikroekoopissa sita rajaa kv-sauma. Klo.lske on erittäin selvasti liuskeinen, mutta sama suuntaus ei yllä pitkallekään anortosiitin puolelle. Paikan em. kaltaiset klo.lske.osueet keskellä an:a ovat hyvin ka- peita (n. yhdestä muut. cm:n). Ne voikin helpommin kuin monien metrien vahvuiset osueet käsittää myloniittisiksi vyöhykkeiksi. Juonikivet Juonikivet eroavat muista selvimmin siinä, että ne ovat suuntautu- mat t omia. Kvartsi-karbonaattijuonet Kv-krb-juonet ovat tavallisia em. klo.lske-osueissa. Ne ovat vaa- leita, selvasti leikkaavia ja karkearakeisempia. Kv:n ja krb:n li- säksi niihin liittyy tummia mineraaleja ja paikoin myöz kiisupitoi- suutta. Em. joukossa on kloriitti runsain, minkä lisäksi on amfi- bolia, biotiittia ym. Karbonaatti-biot.-seris.-k1or.-juonet Päämineraaleiltaan otsikon kaltaista kiveä on reiästä tavattu yhte- nä, 0.9 m vahvuisena, valikerroksena. Se ~ijoittuu keskelle erit- täin selvaliuskeista klo-lsketta. Kivi on pienirakeinen ja täysin suuntatumaton ja vaikuttaa juonikiveltä. reäkiven näköinen. Paljain silmin se on vih- Vaaleana mineraalina on jonkinverran mukana myös kv. ja/tai plag., mutta niiden määrästä ja keskin. suhteista on vai- kea saada selkoa. Yhteenveto ---------- Ns. Pikku-Porttivaaran erillinen anomalia aihe~tuu V-pitoisesta timatmt tanomagnetiittipirotteesta. Vaikka itseckiv3 on sekä asultaan että min.kok:ltaan aivan erilainen kuin Mustavaarassa, niin niiden valil- 1a vallitsee selvä yhteys ja eroavaisuus johtuu erilaisesta fasiek- sesta. Uuudelleenkiteytyminen on voimakkaimmin kohdistunut plagio- klaasiin ja tummiin mineraaleihin (amf.). Malmimineraalin muuttumisessa on havaittavissa samoja piirteitä kuin Mustavaarassakin. etteikö sita olisi jäänyt jaljellekin. Se ei kuitenkaan ole mennyt niin pitkälle, Tämän reiän valossa jaa tulos kuitenkin alle Mustavaaran, joten Pikku-Porttivaaran voidaan katsoa muodostavan eräänlaisen reservimalmin vasta itse alueen paä- jakson jälkeen. Siten sen jatkotutkimukset eivät ole tarpeellisia.
Liiteluettelo: Liite 1 1:10 000 maanpintamagneettinen kartta Liite 2 1:1000 kairausprofiili y 5950, RN:o 1 Liite 3 1:100 "sussumittaus" RN:o 1 Liite 4 RN:o 4 syvakairausseloste (3 sivua)
&; X Oi Pii
LZP 0:" "JO'OL 'P '0001
LZ? o:u 'ui0.ol 'P '0001
AO IxxnnBvlnYB LIV o'u WO 'OL 'P '0001