Lauri Vuorenkoski ja Katri Söder ALKUPERÄISTUTKIMUS Lääkärit ja lääkäreiden puolisot valtiopäivillä 1999 2006 Lääkäri puhuu, puoliso vaikenee? Ammatin harjoittamisen ohella lääkärit ovat kantaneet kortensa kekoon monilla muillakin yhteiskunnan sektoreilla, kuten politiikassa, kulttuurielämässä ja tieteessä. Selvitimme lääkäreiden ja lääkäreiden puolisoiden poliittista aktiivisuutta analysoimalla heidän toimintaansa valtiopäivillä. Aineistona käytimme kansanedustajien aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä sekä täysistunnossa pidettyjä puheenvuoroja vuosien 1999 2006 valtiopäivillä. Tulokset osoittavat lääkäreiden olevan valtiopäivillä muita kansanedustajia aktiivisempia. Lisäksi lääkäreiden puheenvuorot sisälsivät useammin asiaa ja käsittelivät useammin lääketiedettä ja potilaita. Lääkäreiden puolisot sen sijaan olivat passiivisempia kuin muut edustajat keskimäärin. Havainnot vahvistavat yleistä käsitystä lääkäreistä yhteiskunnan keskeisenä tukipilarina. Lääkäreiden keskeinen rooli yhteiskunnassa on toimia terveydenhuollon ammattilaisina, niin potilastyössä kuin muissakin terveydenhuollon tehtävissä. Ammatinharjoittamisen ohella lääkärit ovat olleet aktiivisia myös laajemmin yhteiskunnallisina vaikuttajina politiikassa, kulttuurielämässä ja tieteessä. Historiassa tästä on lukuisa esimerkkejä Elias Lönnrotista lähtien. Politiikassa lääkärit ovat luonnollisesti olleet tärkeitä vaikuttajia erityisesti terveyspoliittisissa asioissa. Esimerkiksi kunnanlääkärit olivat aikoinaan keskeisiä vaikuttajia kunnallispolitiikassa, ja lääkärit ovat olleet mukana politiikassa yleisemminkin kunnallis- ja valtionhallinnossa. Jo ensimmäisille valtiopäiville vuonna 1907 osallistui kaksi lääkäriä: ylilääkäri Kristian von Alfthan ja professori J.W. Runeberg. Hyviä esimerkkejä vahvasta intohimosta poliittiseen vaikuttamiseen ovat myös Duodecimin perustajat mm. fennomaaniaatteen edistäjinä. Poliittisten luottamustehtävien osalta tästä kahdentoista koplasta ovat maininnan arvoisia erityisesti Lappeenrannassa kunnallispoliitikkona vaikuttanut Karl Hällström (Ignatius 2006a), Hangossa ja Savonlinnassa kunnallispoliitikkona vaikuttanut Wilhelm Snellman (Ignatius 2006b) sekä Tampereen kunnallispolitiikassa ja autonomian ajan säätyvaltiopäivillä vaikuttanut Gustaf Idman (Ignatius 2006c). Selvitimme lääkäreiden ja lääkäreiden puolisoiden poliittista aktiivisuutta analysoimalla heidän toimintaansa valtiopäivillä vuosina 1999 2006. Lähtökohtana oli olettamus, että toiminta valtiopäivillä kuvaa lääkäreiden roolia politiikassa sekä laajemminkin yhteiskunnallisessa toiminnassa ja jopa heidän yksityiselämässään. Menetelmät Vuosien 1999 2006 aikana pidettiin kahdeksat valtiopäivät. Kyseisillä valtiopäivillä toimineet kansanedustajat jaettiin analyysiä varten kolmeen ryhmään: lääkärit, lääkärien puolisot ja verrokit. Verrokkiryhmään kuuluivat kaikki muut kansan- 2765 Duodecim 2008;124:2765 9
ALKUPERÄISTUTKIMUS edustajat. Tiedot kansanedustajien ja heidän puolisoidensa koulutuksesta haettiin kansanedustajien henkilötiedoista ja eduskunnan matrikkelista eduskunnan Internet-sivuilta (www.eduskunta.fi). Eräiden kansanedustajien puolisoiden tiedot oli kirjattu puutteellisesti. Tästä syystä kaikkia lääkärien puolisoita ei ehkä tutkimuksessa tunnistettu. Niissä tapauksissa, joissa kansanedustaja oli eronnut lääkäripuolisostaan kesken kautensa, kansanedustajaa ei laskettu lääkärin puolisoksi. Oletettavasti avioliiton viimeisissä vuosissa voi olla turhan paljon sekoittavia tekijöitä. Tapauksissa, joissa sekä kansanedustaja että hänen puolisonsa ovat lääkäreitä, kansanedustaja on luokiteltu lääkäriksi. Valtiopäivätoimiksi laskettiin aloitteet, kirjalliset kysymykset ja puheenvuorot valtiopäivien täysistunnossa. Aloitteiksi laskettiin ne keskustelu-, laki-, lisätalousarvio-, talousarvio-, toimenpide- ja toivomusaloitteet, joiden tekijänä oli kyseinen kansanedustaja. Aineisto kerättiin eduskunnan Internet-sivuilla olevasta sähköisestä arkistosta. Valtiopäivien täysistunnoissa pidettyjen puheiden sisältöä analysoitiin muutaman avainsanan avulla. Näiden sanojen keskimääräistä esiintyvyyttä puheenvuoroissa verrattiin kolmen ryhmän välillä. Esiintyvyys suhteutettiin pidettyjen puheenvuorojen määrään, jotta usein puheenvuoroja pitävät edustajat eivät vääristäisi analyysiä. Avainsanoja olivat»potila*»,»lääketie*»,»joulu» ja»duodecim*» (* on sanankatkaisumerkki). Hakusanalla»lääketie*» oletettiin tunnistettavan lääketiedettä käsittelevät puheenvuorot ja hakusanalla»potila*» potilaita käsittelevät. Lisäksi pyrittiin selvittämään, kuinka usein kansanedustajat puhuvat asiaa valtiopäivillä. Tätä analysoitiin vertaamalla, kuinka useassa puheenvuorossa esiintyy sana»asiaa». vähemmän (21 %) puheenvuoroja ja tekivät vähemmän (36 %) aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä (74 %) kuin verrokkiedustajat. Lääketiedettä käsiteltiin yhteensä 598 täysistunnon puheenvuorossa. Potilaista puhuttiin 1 635 puheenvuorossa ja joulu mainittiin 91:ssä. Lääkärikansanedustajien puheenvuoroissa lääketiedettä ja potilaita käsiteltiin noin kuusi kertaa useammin kuin vertailuryhmän puheenvuoroissa suhteessa puheenvuorojen määrään (taulukko 3). Lääkäreiden puolisojen puheenvuoroissa lääketiedettä käsiteltiin kaksi kertaa harvemmin ja potilaita viisi kertaa harvemmin verrattuna näiden aiheiden esiintyvyyteen verrokkien puheenvuoroissa. Sen sijaan joulua käsiteltiin puolisoiden puheenvuoroissa noin kaksi kertaa useammin kuin verrokkiryhmässä, lääkärien puheenvuoroissa taas kaksi kertaa harvemmin. Lääkäreiden puheenvuorot sisälsivät (18 %) useammin asiaa kuin verrokkien. Tutkittujen valtiopäivien täysistunnossa pidetyistä puheenvuoroista yhdeksässä mainittiin Duodecim. Näistä kolme oli lääkärien puheenvuoroja. Duodecim mainittiin lisäksi myös yhdessä lakialoitteessa, yhdessä keskustelualoitteessa ja 25 kirjallisessa kysymyksessä tai siihen liittyvässä vastauksessa. Taulukko 1. Valtiopäivillä vuosina 1999 2006 toimineet lääkärit. Tulokset Nimi Eero Akaan-Penttilä Puolue 2766 Lääkäreitä on toiminut yhteensä 13 kahdeksilla valtiopäivillä vuosina 1999 2006 (taulukko 1). Samoilta valtiopäiviltä lääkäreiden puolisoita löytyi viisi. Lääkäreiden määrä eduskunnassa oli tuona aika huomattavasti suurempi kuin lääkäreiden suhteellinen osuus väestöstä (yksi lääkäri 189:ää yli 19-vuotiasta kohden vuonna 2005). Valtiopäiviä kohden lääkärikansanedustajat käyttivät keskimäärin enemmän (suhteellinen ero verrokkeihin 52 %) puheenvuoroja kuin verrokit ja he tekivät enemmän aloitteita (34 %) ja kirjallisia kysymyksiä (33 %) (taulukko 2). Lääkäreiden puolisot taas käyttivät Sirpa Asko-Seljavaara Jorma Huuhtanen Timo Ihamäki Niilo Keränen Pehr Löv Sinikka Mönkäre Tuija Nurmi Olavi Puhjo Päivi Räsänen Ilkka Taipale Pentti Tiusanen Jaana Ylä-Mononen Ruotsalainen kansanpuolue Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Kristillisdemokraatit Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto L. Vuorenkoski ja K. Söder
Pohdinta Lääkärit ovat osallistuneet valtiopäiville runsaslukuisina, ja he ovat olleet siellä varsin aktiivisia jo eduskunnan perustamisesta lähtien. Osallistumisaktiivisuus on vuosien saatossa selvästi lisääntynyt. Ensimmäiseen eduskuntaan valittiin vain kaksi lääkäriä, mutta vuoden 2003 vaaleissa eduskuntaan valittiin heitä kymmenen. Viimeisimmissä eduskuntavaaleissa 2007 valituksi tulleiden lääkärien määrä kuitenkin vähentyi seitsemään (Soini 2007). Lääkärit kokevat heidän ammatistaan olevan valtiopäivillä sekä hyötyä että haittaa ( Järvi ja Hannus 2007). Hyötynä on pidetty erityisesti terveydenhuollon asioiden syvällisempää ymmärtämistä. Haittana taas mainitaan lääkäreitä ajoittain vaivaava»besserwisser»-asenne ja lääkäreiden käyttämät oudot termit. Lisäksi valtiopäivillä toimivia lääkäreitä häiritsevät muiden kateus ja käsitykset siitä, että lääkärit ajaisivat vain oman ammattikunnan asioita. He kokevat jopa muodostavansa oman»lääkäripuolueen». Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että lääkärit ovat valtiopäivillä muita kansanedustajia aktiivisempia. He tuottavat enemmän aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä sekä 8 8 YDINASIAT Lääkärit ovat valtiopäivillä muita kansanedustajia aktiivisempia, ja heidän puheenvuoronsa sisältävät useammin asiaa. Lääkäreiden puolisot sen sijaan ovat eduskunnassa keskimääräistä passiivisempia, mikä kertonee jotain myös heidän roolistaan parisuhteessa. 8 Lääkärit näyttäytyvät tulosten valossa yhteiskunnan keskeisenä tukipilarina. käyttävät enemmän puheenvuoroja. Lääkärit ovat oppineet ilmeisesti terveydenhuollon tiiviissä työtahdissa tehokkaan työtavan, jonka soveltaminen jatkuu myös valtiopäivillä. Lisäksi tuloksia selittänee lääkärintutkinnon ja ammatillisen kokemuksen antama erittäin laaja tietämys yhteiskunnallisista asioista, joten asian kuin asian kommentointi on lääkäreille erittäin luontevaa. He ovat tottuneet olemaan lähes aina oikeassa ainakin maallikoihin verrattuna. Lääkäreiden puolisot sen sijaan ovat vähemmän aktiivisia kuin muut kansanedustajat keskimäärin. Tämä johtunee pääosin pa- Taulukko 2. Kansanedustajien valtiopäivätoimet valtiopäivillä 1999 2006. Keskimääräiset valtiopäivätoimet valtiopäiviä kohti Lääkärit Puolisot Verrokit Puheenvuorot 71,5 37,2 47,1 Kirjalliset kysymykset 7,3 1,4 5,5 Aloitteet 11,3 5,4 8,4 Taulukko 3. Täysistunnoissa pidettyjen puheenvuorojen sisältö. Teeman käsittelykerrat tuhatta puheenvuoroa kohden Lääkärit Puolisot Verrokit Lääketiede 35,5 2,5 5,5 Potilas 91,5 2,5 15,7 Joulu 0,7 2,5 1,2 Asiaa 141,8 126,2 120,5 2767 Lääkäri puhuu puoliso vaikenee?
ALKUPERÄISTUTKIMUS Lehtikuva/Vesa Moilanen/Eduskunta 2768 risuhteessa opituista käyttäytymismalleista. Muita selittäviä erojahan lääkäreiden puolisoiden ja tavallisten kansanedustajien välillä ei juuri ole. Parisuhteessa toimii ilmeisimmin sama malli kuin lääkärintyössä: lääkäreille on luontevaa, että heidän kannanottojaan ei kyseenalaisteta, joten puolisot oppivat passiivisemmaksi ja vaikuttamaan epäsuorasti. Perhesovun säilymisen vuoksi keskustelemalla ei kannata yrittää saada lääkäripuolison mielipidettä vaihtumaan. Osasyynä lääkäreiden ja heidän puolisoidensa erilaisiin rooleihin voi olla myös se, että maallikon on lähes mahdotonta kyseenalaistaa lääkäreiden sanomisia jo sen takia, että heidän sanavarastonsa sisältää varsin mittavan määrän outoja ilmauksia. Tämä on helppo havaita esimerkiksi yrittämällä lukea Aikakauskirja Duodecimin artikkeleita tai kuuntelemalla lääkäreiden välisiä keskusteluja. Tulosten mukaan lääkäreiden valtiopäiväpuheiden laatu ei niiden suuresta määrästä kuitenkaan kärsinyt vaan puheenvuorot sisälsivät useammin asiaa kuin muiden kansanedustajien. Erityisesti lääkärit ovat kunnostautuneet puhumaan omasta alastaan eli lääketieteestä ja potilaista. Koulutus ohjaa lääkärin pohtimaan yhteiskunnallisia kysymyksiä erityisesti terveydenhuollon näkökulmasta. Yhtenä tekijänä vaikuttaa myös lääkärin vala, jonka mukaan lääkärin keskeinen päämäärä on»terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen» (Suomen Lääkäriliitto 2005). Lääkärin valan mukaisesti pyritään toimimaan siis myös valtiopäivillä. Joulu sen sijaan on lääkäreiden mielessä valtiopäivillä harvemmin kuin muiden. Lääkärit ovat ammattiryhmä, joka ei perinteisesti ole voinut irtautua juhlapyhinäkään työstään, ja joulu tulee heille valtiopäivilläkin harvemmin mieleen. Lääkärin puolisoiden puheiden sisältö oli päinvastainen. Lääketieteestä ja terveydenhuollosta he eivät juuri puhu. Oletettavasti puolisot ovat saaneet siviilielämässään kuulla ja keskustella ihan tarpeeksi terveydenhuollosta ja haluavat valtiopäivillä keskittyä johonkin aivan muuhun. On myös mahdollista, että puolisot pitävät turvallisempana puhua jostakin muusta, jotta he voisivat välttää mahdolliset kotona tarvittavat selitykset puheittensa sisällöstä. L. Vuorenkoski ja K. Söder
Duodecim-seuraa lääkärit pitivät esillä hyvin suhteessa kansanedustajatovereihinsa. He pitivät kolmanneksen täysistuntojen puheenvuoroista, joissa Duodecim mainittiin. Tästä huolimatta kyseisten puheenvuorojen määrä oli varsin vähäinen verrattuna seuran yhteiskunnallisesti merkittävään profiiliin. Tätä tilannetta on valtiopäiville osallistuvilla lääkäreillä hyvä mahdollisuus kohentaa. Tämän tutkimuksen vahvuuksina voidaan pitää äärimmilleen vietyä yleistämistä ja aineiston sattumanvaraisuuksien nokkelaa hyväksikäyttöä. Tulosten perusteella lääkäreiden voidaan katsoa olevan yhteiskunnallisesti erittäin aktiivisia ja antavan tärkeän panoksen yhteiskuntamme kehittämiseen. Tulokset eivät ole kovin yllättäviä vaan enemmänkin vahvistavat vallalla olevia käsityksiä lääkäreiden roolista parisuhteessa ja asemasta yhteiskunnan keskeisenä tukipilarina. KIRJALLISUUTTA Ignatius J. Jäsen n:o 3 Karl Adolf Hällström (1854 1919). Sujuvakynäinen ensimmäinen sihteeri 1881 1884. Duodecim 2006(a);122:493 6. Ignatius J. Jäsen n:o 5: Wilhelm Snellman (1851 1933). Ensimmäinen rahastonhoitaja 1881 82. Duodecim 2006(b);122:1007-10. Ignatius J. Jäsen n:o 12 Gusta Rudolf Idman (1857 1927). Suomalaisen lääkärikunnan kaksikielinen yhdistäjä. Duodecim 2006(c);122:2947 53. Järvi U, Hannus T. Eduskunnassa lääkäriys ohittaa joskus jopa puoluerajat. Suom Lääkäril 2007;62:370 2. Soini M. Lääkärikansanedustajien määrä putosi. Suom Lääkäril 2007;62:1221. Suomen Lääkäriliitto. Lääkärin etiikka. 6. painos. 2005. LAURI VUORENKOSKI, LT, erikoistutkija Stakes PL 220, 00531 Helsinki KATRI SÖDER, valt. yo., kansanedustajan avustaja Eduskunta 00102 Eduskunta Sidonnaisuudet: Lauri Vuorenkoski: Lääkäri Katri Söder: Lääkärin puoliso ja toiminut aiemmin lääkärikansanedustajan avustajana 2769