DUODECIMIN PERUSTAJAJÄSENET

Transkriptio

1 DUODECIMIN PERUSTAJAJÄSENET Matti Äyräpää Isä teologian tohtori, rovasti A.J. Europaeus, Liperin kirkkoherra. Poika Matti otti takaisin alkuperäisen karjalaisen sukunimen, tuli ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta yksityislyseosta 1871 ja kuului Savokarjalaiseen osakuntaan, jossa osallistui innokkaasti fennomaaniseen ylioppilaspolitiikkaan. Duodecimseuran perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja , Suomen Hammaslääkäriseuran perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja Suomalaisen Tiedeakatemian, Kansallispankin ja Henkivakuutusyhtiö Suomen perustajia. Väitöskirja aiheesta»satulanenän orthopedisesta parantamisesta odontologian tarjoomilla apukeinoilla» (1891). Doctor odontologiae honoris causa vuoden 1919 promootiossa. Ylimääräinen professori Seuran perustavassa kokouksessa»kilisteli hra Äyräpää teelusikallaan lasin laitaan, jolloin heti juhlallinen hiljaisuus vallitsi seurassa» (pöytäk ). Luetteli epäkohtia, jotka vaativat»suomalaisuutta harrastavien medisiinarien innokasta välitystä». Pahin oli se, ettei»missään tieteessä suomenkielinen terminologia ole niin puutteellinen kuin juuri lääketieteellisessä». Päätettiin perustaa Duodecim-seura epäkohtia poistamaan. Puheenjohtaja piti illallisella lennokkaan puheen»äsken perustetun yhtiön kunniaksi». Sitten huudettiin eläköötä.»ei kukaan huutanut hurraa!» Nils Durchman Syntyi Inarissa Pielpajärven pappilassa, jossa isä, kirkkoherra Josef Durchman, Elias Lönnrotin läheinen ystävä, suomensi huonossa valaistuksessa Anders Norhborgin postillan»langenneen ihmisen autuuden järjestys» (Vaasa 1848) ja menetti lopulta näkönsä. Nils Gustaf tuli ylioppilaaksi Vaasan lyseosta 1866 ja kuului Helsingin yliopistossa Pohjalaiseen osakuntaan. Siirtyi jo 1884 vt. kaupunginlääkäriksi Maarianhaminaan, josta muutti Tampereelle Toimi siellä lääkärinä eri tehtävissä vuoteen 1907 ja sen jälkeen Uudenkaarlepyyn piirilääkärinä vuoteen Duodecim-seuran kunniajäsen Muistokirjoituksen mukaan harrasti»duodecim-seuran periaatteita mitä suurimmalla lämmöllä, vaikka hän tulikin toimimaan lääkärinä sekä lääkärinuransa alun että lopun puhtaasti ruotsinkielisillä ja -mielisillä paikkakunnilla. Kuitenkin saavutti hän näilläkin paikkakunnilla intohimottoman luonteensa takia yleisen luottamuksen» (G.R. Idman: Duodecim 1925). Duodecim 113: ,

2 August Hillbom Komissionimaanmittarin poika, syntyi Säämingissä, pääsi 16- vuotiaana ylioppilaaksi Kuopion kymnaasista 1869, kirjoittautui Savokarjalaiseen osakuntaan. Aluksi lääkärintehtävissä Helsingissä, mm. assistenttina Helsingin kirurgisessa sairaalassa »Linnan- ja lasaretinlääkäriksi Mikkeliin 1891, sitten Mikkelin piirin piirilääkärinä ja samalla vankilan lääkärinä vuoteen 1924 saakka. Duodecimin alkuvuosien»vakaimpia tukipylväitä, mutta suurimman ja kauaskantoisimman työnsä seuran ja sen tarkoitusperien hyväksi hän kuitenkin teki ahkerana ja uupumattomana sanaseppona». Suomalais-ruotsalaisen lääketieteellisen sanaston viime vaiheen toimitustyö kesti kuusi kuukautta. Äyräpää, Pätiälä ja Hillbom kokoontuivat»miltei joka ilta k:lo 7 11 ensin tohtori Äyräpään luo kolmen kuukauden aikana ja sittemmin tohtori Hillbomin luo». Osallistui myös»duodecimin mallikokoelma lääkäreille» -julkaisun toimitustyöhön sekä»ensi apu vahingoittuneille» -kirjasen (1884) suomentamiseen. Innokas metsästäjä ja ampuja, opetti ampumataitoa Mikkelin suojeluskunnassa, jossa kohosi suojeluskuntavääpeliksi. Mikkelin suojeluskuntapiirin ja Suomen Ampujainliiton kunniajäsen. Mikkelin kaupunginvaltuusmies Duodecim-seuran kunniajäsen Karl Adolf Hällström Syntynyt Liperissä, jossa isä varatuomari ja kunnallisneuvos Johan Hällström oli Siikasalmen maanviljelyskoulun johtajana. Tuli ylioppilaaksi Kuopion kymnaasista 1871, liittyi Helsingissä Savokarjalaiseen osakuntaan. Piirilääkärinä Kittilässä, Rovaniemellä, Kalajoella ja Raahessa, sitten Lappeenrannassa Hällströmin kuolematon ansio ovat Duodecimseuran varhaisimmat pöytäkirjat, jotka hän sihteerinä joutui laatimaan. Matti Äyräpää antoi tästä tunnustusta seppeltä laskiessaan näin:»ei kukaan olisi paremmin voinut ymmärtää sitä nuorisoa ja siinä vallitsevaa henkeä kuin hän. Kun pöytäkirjojen lukemiset tavallisesti ovat ikävää virallisuutta, olivat ne Duodecimin kokouksissa Hällströmin aikana juhlahetkiä, joista ei kukaan tahtonut olla poissa. Siihen määrin voi Hällström niihin valaa hyvänsuopaa huumoriansa ja oman sielunsa lämmintä valaistusta.» (ks. Wichmann: Duodecim 1919) 2484 Esko Koivusalo

3 Rudolf Idman Isä Carl Gustaf Idman oli tilanomistaja Messukylässä. Rudolf Idman tuli ylioppilaaksi Hämeenlinnan kymnaasista 1876 ja kirjoittautui Hämäläiseen osakuntaan. Elämäntyö keskittyi Tampereelle, jossa toimi kaupunginlääkärinä Oli pitkään kaupungin valtuusmiehenä ja edustajana porvarissäädyssä viisillä valtiopäivillä 1894 alkaen ja jäsenenä tällöin useissa valiokunnissa. Lääkintöneuvos lääkintöhallituksessa Suomen Lääkäriseuran puheenjohtaja 1907 ja Duodecim-seuran puheenjohtaja 1908, kunniajäsen Oli puheenjohtajana 1919 asetetussa komiteassa, jonka tuli tehdä ehdotus sairaanhoitajaopetuksen järjestämiseksi Suomessa. Suomalais-ugrilaisen Seuran ja Suomen urheilukalastajaliiton perustajajäsen ja Pohjoismaiden Yhdyspankin hallintoneuvoston jäsen. Ahkera Duodecim-lehden ja Terveydenhoitolehden avustaja. Karl Kyrklund Isä oli suutarimestari ja nahkurien vanhin Turussa. Kävi Turun lyseon, ylioppilas Länsisuomalaisen osakunnan jäsen. Väitteli 1887 (Studien über Fettresorption im Dünndarme), toimi sitten yksityislääkärinä Turussa ja vuodesta 1890 siellä rautatien lääkärinä ja kuritushuoneen lääkärinä Nimitettiin 1914 Tampereen piirilääkärin virkaan. Turun lasten suojelusyhdistyksen perustaja ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Werner Lindman Merikapteenin poika Raahesta, tuli ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1873, Pohjalaisen osakunnan jäsen. Valittiin piirilääkäriksi Pudasjärvelle 1884 ja Kalajoelle 1891, jossa hän myös kuoli. Harrasti ornitologiaa ja lahjoitti arvokkaan linnunmunakokoelman Helsingin yliopistolle. Duodecim-seuran perustavan kokouksen pöytäkirja ( , 4. ) kertoo seuran nimenvalinnasta näin:»suurinta huomiota nostatti civis Lindman, joka pyysi saada laskea yhtiön sydämelle että jäseniä oli luvultaan 12. Niin ollen ehdoitteli hän seuran nimeksi Duodecim, koska se sangen sattuvaisesti viittasi heidän apostoliseen tehtäväänsä ja koska hän oli vakuutettu siitä, ettei näiden kahdentoista apostolien joukossa ilmestyisi mitään Juudasta.» Duodecimin perustajajäsenet 2485

4 Kaarlo Nohrström Isä Savonlinnan ylialkeiskoulun kollega. Ylioppilas Porvoon kymnaasista 1873, Savokarjalaisen osakunnan jäsen. Vt. piirilääkärinä Oulussa ja Tammelassa, sitten vuodesta 1885 kaupunginlääkärinä Sortavalassa ja vuodesta 1893 Joensuun piirilääkärinä. Albert Pfaler Papin poika, syntynyt Lapissa Muonionniskassa. Kun perhe muutti Nurmekseen, Albert pantiin koulutielle Kuopioon. Ylioppilaaksi 1876 Kuopion kymnaasista, mutta yliopistossa hän kirjoittautui Pohjalaiseen osakuntaan. Lääkärinvirassa hän ehti olla vain parin kuukauden ajan. Oli Duodecim-seuran alkuvuosien ahkerimpia osallistujia:»jos tahtoisi kertoa mitä hän seuran jäsenenä vaikutti, niin saisi kertoa kaikki mitä seura on toiminut, sillä hän otti osaa kaikkiin sen töihin», sanotaan muistokirjoituksessa (E. W(arén): Duodecim 1885). Kuului seuran sanastotyön kantaviin voimiin. Toveripiirissä hän oli iloinen»pahko», seuran sisäisen käsin kirjoitetun huumorilehden»tumor albuksen» toimittaja. Muistokirjoitus toteaa, että»hänen luontonsa oli raikas ja leikkisä kuin revontulien valaisema pohjolan luonto, myöskin yhtä innokas ja masentumaton». Wilhelm Snellman Syntynyt Helsingissä, isä senaattori J.W.Snellman. Ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1870, liittyi Pohjalaiseen osakuntaan, johon hänen isänsäkin oli kuulunut. Kaupunginlääkärinä Hangossa , minkä jälkeen Savonlinnan piirilääkärinä eläkeikään saakka. Osallistui kunnallispolitiikkaan sekä Hangossa että Savonlinnassa. Duodecim-seuran ensimmäinen rahastonhoitaja. Duodecimin kunniajäsen 1921, lääkintäneuvos Esko Koivusalo

5 Werner Starck Syntynyt Antreassa, isä lääketieteen tohtori. Tuli ylioppilaaksi Viipurin lyseosta Lääkärinä mm. Mäntyharjulla ja Viipurissa, vuodesta 1897 Sortavalan piirilääkärinä. Muistokirjoituksen (E. W(arén): Duodecim 1921) mukaan»koetti aina tilaisuuden sattuessa päästä seuran kokouksiin», joissa piti»lämminhenkisiä puheita manalle menneistä perustajajäsenistä», usein mm. nuorena kuolleesta Albert Pfalerista. Innokas kalastaja ja metsästäjä. Eliel Warén Syntynyt Pielisjärven pappilassa, isä myöhemmin kirkkoherrana Keuruulla, jossa myös Eliel oli pitkään lääkärinä. Ylioppilas Kuopion kymnaasista 1873, kirjoittautui Savokarjalaiseen osakuntaan. Piirilääkärinä Jyväskylässä ja Salossa Innokas kansanvalistaja, piti»lääkärinpalstaa» mm. Kansanvalistusseuran kalenterissa ja avusti ahkerasti Aikakauskirja Duodecimia ja Terveydenhoitolehteä. Ornitologi ja innokas metsästäjä, hyvä ampuja. Laati Saarijärven kunnansairaalan piirustukset, joita myöhemmin käytettiin mallina useiden sairaaloiden suunnittelussa. ESKO KOIVUSALO, FM, LKT, h.c. Kordelinin Säätiö Mariankatu 5 C Helsinki Duodecimin perustajajäsenet 2487