KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ UUSI PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

3/2000 22.06.2000 EUROOPPALAINEN TES KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ UUSI PALKKAUSJÄRJESTELMÄ MAAPALVELUJEN VAPAUTUMINEN PAIKALLINEN SOPIMINEN AMMATTIOSASTOJEN MUUTTUVA ROOLI ILMAILUALAN YLEISSITOVA TES KULJETUSALOJEN YHTEISTYÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET LENTOLIIKENTEEN VAPAUTUMINEN

PÄÄKIRJOITUS 07.06.2000 Toimintatapojen muutos Yleissitovaan työehtosopimukseen siirtyminen toi mukanaan uudenlaista ajattelua ja toiminnan tarkastelua liittomme piiriin. Perinteinen neuvottelupöytä, jossa oli työantajaliitto ja Finnair on laajentunut SAS:lla ja Air Botnialla. Lentoliikenteen vapautuminen tulee koko ajan johtamaan siihen, että tungos työnantajan pöydässä lisääntyy. On mahdoton ajatus, että liittomme jatkaisi vanhalla mallilla ikään kuin Finnairin suurimpana ammattiosastona. Ammattiosastojen on oltava mukana tässä kehityksessä täysillä, koska muutokset sopimisen ja edunvalvonnan alueella ovat todellisuutta. Käytännön tasolla vastuu paikallisista sopimusneuvotteluista siirtyy ammattiosastoille. Toinen suuri muutos on pääluottamusmies toiminnasta vastaaminen, joka siirtyy liitolta ammattiosastoille. Ammattiosastojen on muututtava täysipainoisiksi edunvalvojiksi. On pohdittava uudestaan jäsenhuollon ja jäsenviihdyttämisen rajat. Finnairin palvelupuolen ammattiosastojen lukuisuus on jossain määrin ongelmallista. Suurenmoista epäselvyyttä niin työnantajan kuin meidänkin puolella on aiheuttanut kysymys siitä ketkä on neuvottelijaosapuolina kyseisillä alueilla. Selkein ratkaisu tähän tilanteeseen olisi yhden ammattiosaston malli niin kuin Finnairin tekniikan alueella. Tämä on kuitenkin ammattiosastojen itse pohdittava ja toteutettava. Liikehdintää tähän suuntaan on kuitenkin selvästi havaittavissa palvelupuolen ammattiosastoissa. Alpo Pehkonen Sisällysluettelo Pääkirjoitus... s. 2 Muutos ei ole vain mahdollinen vaan myös välttämätön... s. 3 Kiihdytysajojen Suomenmestari s. 4 Ammattiosastojen muuttuva rooli... s. 5 PLM:n työehtosopimus... s. 6...s. 7 Työehtosopimusmuutokset 2...s. 8 Mitä mieltä uudesta työehtosopimuksesta...s. 10 Teodor Tennin muistokirjoitus...s. 13 Jäsenkortti ei ole maksukortti s. 13 Työsuojeluvaltuutettu Lasse Ohralahti...s. 14 Finnairin työsuojeluvaltuutetut...s. 16 Finnairissa uudistettiin voittopalkkiojärjestelmä...s. 17 Liitto muutti Hakaniemeen...s. 18 Työsopimuslaki ja hyvinvointyhteiskunta...s. 19 Ilmaistua - Liiton sisällä on pohdittu alan tietynasteista päällekkäisorganisaatiota. Yksi esimerkki ovat kuljetusliike Nurmisen lentokenttätyöntekijät, jotka ovat järjestäytyneet Tekeriin. Myös auto- ja kuljetusalan ja VAL:n kanssa on vastaavanlaisia yhteisiä pintoja. - Jossakin vaiheessa meidän pitää istua tyynesti ja kaikessa rauhassa yhteisen pöydän ääreen pohtimaan, kenen sopimus on järkevin, sanoo Hakala, joka toivoo pelisääntöihin apua SAK:lta. Rainer Hakalan haastattelu Palkkatyöläinen 3.5.2000 - Katseet suuntautuvatkin nyt yhä enemmän siihen, mikä on seuraavan työmarkkinaratkaisun linja ja sisältö. Onhan runsas 90 prosenttia sopimuksista tehty vain vuoden mittaiseksi. Keskustelu on syytä käydä rauhallisesti, eri palkansaajaryhmät toisiaan arvostavalla tavalla. Ei ole viisasta se tapa, millä tänä päivänä ns. yleisen linjan mukaisen sopimuksen liitot arvostelevat niitä liittoja, jotka erilaisia sopimustoiminnan keinoja käyttäen ovat hoitaneet jäsenkuntansa pitkään hiertäneitä sopimusasioita. - Jatkuessaan syyttely saattaa johtaa ammattiyhdistysliikkeen kahtiajakoon. - Erityisen käsittämätöntä keskusteluun osallistuminen on ollut kirkonmiestenja eläkkeellä olevien ammattiyhdistysjohtajien osalta. Rainer Hakala vappupuheessa, Mäntsälän tori 1.5.2000 - Paikallisen neuvottelun ja sopimisen kohteeksi voisivat nousta myös tuotannolliset ja toiminnalliset asiat. - Paikallisesti voitaisiin sopia myös asioista, jotka perinteisesti ovat kuuluneet työnantajan saneluoikeuteen, kuten muutokset työorganisaatiossa. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen, työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöjen seminaari Espoo 15.5.2000 /SAK/HS. 2

Muutos ei ole vain mahdollinen vaan myös välttämätön KUVA: ARTO KUJALA Jatkossa edellytetään liiton ja ammattiosastojen nykyistä selkeämpää tehtäväjakoa, sanoo liiton puheenjohtaja Rainer Hakala. Ammattiyhdistysliikkeessä laajemminkin, ja etenkin liitossamme, on tähän asti mietitty muutoksia tienä uusiin mahdollisuuksiin. Jatkossa muutoksia on vielä entistä enemmän mietittävä siltä kannalta, miten välttämättömiä ne ovat perustoiminnallemme - tulokselliselle edunvalvonnalle. Liittoyhteisössämme arvioita on tehtävä myös voimavarojen jaon ja riittävyyden kannalta. Ammattiyhdistysliikkeen nykypäivään kuuluu runsaasti kateutta. Liittojen tasolla se näkyy jäsenmäärältään isompien liittojen itselleen ottamana oikeutena arvostella toisia liittoja ja näiden jäsenilleen tekemiä työehtosopimuksia. Yksilötasolla kateus ilmenee voimakkaana itsekkyyden lisääntymisenä. Kummankin asian lisääntyminen ja jatkuminen johtaa edunvalvontatyön kannalta kielteisiin tuloksiin ja jakaa liittoja ja liittojen jäsenkuntaa erilaisiin itsekkäisiin ryhmiin. Mikä on tasapuolisuutta Tasapuolisuus on jatkossa entistä tärkeämpää koko ammattiyhdistysliikkeelle kuin myös omassa liitossamme. Jos liittomme päättää tasapuolisuuden nimissä, että työehtosopimustavoite on samansuuruinen markkamääräinen yleiskorotus, niin se on se sitä, jos palkankorotusratkaisu on kaikille 300 mk/kk. Sitä ei muuta, vaikka työaikaerot työaikojen välillä toteuttavat tuntipalkkoihin erilaiset korotukset, kolmivuoroon 2,03 mk ja muissa työaikamuodoissa 1,86 mk. Ratkaisu on myös tasapuolinen, vaikka sen korotusvaikutus palkkaryhmästä ja palvelusajasta riippuen onkin prosentteina 2,5 3,6. Sopimuksen tasapuolisuus toteutuu vielä senkin jälkeen, kun noin 2 %:lla vuosiansioita nostava lauantaityönlisä toteutetaan sopimuksen kolmannen vuoden alusta. Lauantailisän tasapuolisuus pohjautuu kuuden ammattiosaston jäsenkunnaltaan saamaan esityksenteko-oikeuteen. Tasapuolisuutta on myös se, että kaikkien SAK:n liittojen palkankorotukset vaihtelivat kuluneen sopimuskierroksen aikana välillä 1,50 2,00 mk/tunti ja sopimusmuutosten kustannusvaikutukset 3,1 4,0 prosentin välillä. Tasapuolisuutta ei ole se, että palkkaeroja kasvatetaan eri liittojen sopimusten välillä ja tekemällä liittojen sopimuksien sisällä yleiskorotuksia prosenttiratkaisuilla. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on aina tasapuolisuuteen ja solidaarisuuteen perustuen vaatinut markkamääräisiä yleiskorotuksia. Ilmailualalle normaalit työmarkkinat Tänä päivänä on totta se, minkä muutama vuosi sitten ajattelimme joskus ilmailualallakin toteutuvaksi. Finnair-työnantajan lisäksi Suomeen on tullut muita työnantajia, joilla on merkitystä myös työntekijöille, kun he myyvät työtään ja osaamistaan työnantajalle. Liitomme kannalta tämä muutos edellyttää ja tulee jatkossa entistä enemmän edellyttämään liiton ja ammattiosastojen nykyistä selkeämpää tehtäväjakoa. Liitto tulee keskittymään jatkossa sopimuksiin koko alaa ja kaikkien ammattiosastojen jäseniä varten. Ammattiosastojen tulee keskittyä työlakien ja sopimusten toteuttamisen valvomiseen jäsentensä työnantajayritysten piirissä. Tämä tulee siirtämään liittoa totuttua kauemmaksi ammattiosaston jäsenestä, mikä puolestaan lisää huolestumista jäsenissä, mutta on välttämätön tuloksellisen ja tasapuolisen edunvalvonnan turvaamiseksi koko jäsenkunnalle. Ilmailualalla ja liitossammekin tulee varautua lähitulevaisuudessa, kuten tänä päivänä laivaliikenteessä, ajamaan Suomeen ulkomailta lentävien yhtiöiden henkilökunnalle Suomen tasoiset työ- ja palkkaehdot. Nämäkin muutokset liittomme toiminnassa ovat välttämättömiä ja niistä hyötyvät kaikki työnantajista riippumatta. Työehdot yhdenmukaistuvat Euroopassa Lähivuosien aikana työehdot kuljetusalalla ja etenkin ilmailussa yhdenmukaistuvat Euroopassa. Palkkaehdot sen sijaan tullaan vielä pitkään tekemään kansallisina, Suomessa työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä yleissitovina. Ilmailumääräysten yhdenmukaistuminen lisää lähivuosina työehtojen yhdenmukaistamisen tarvetta Euroopan ilmailussa, mikä puolestaan lisää ilmailuammateissa olevien liikkuvuutta Euroopassa. Suomessa ilmailun piirissä on pikaisesti ratkaistava, miten toimitaan tilanteessa, jossa useampi kuin yksi sopimus voi määrittää työ- ja palkkaehdot. SAK:n liittojen osalta on tähän luotava yhteiset pelisäännöt - perinteinen jäsenkunnan kosiskeluun perustuva sopimusoikeus ei johda pitemmän päälle kenenkään kannalta hyvään lopputulokseen. IAU:n tulee olla tässä asiassa aloitteellinen ja vastuullinen liittona, jolla on alan yleissitova sopimus. Alalla havaittavissa oleviin toimihenkilö-työntekijä-sopimusrajan muutospyrkimyksiin liitomme tulee suhtautua rauhallisesti, mutta itsekkäästi, pitäen kiinni sopimusoikeudesta tällä hetkellä työehtosopimuksessa mainittuihin tehtäviin. Tapahtukoon järjestäytymisen alueella sitten mitä muutoksia hyvänsä. Muutokset ovat mahdollisuuksia ei uhkia Muutoksiin tulee liittoyhteisömmekin suhtautua jatkossa mahdollisuutena. Muutokset eivät saa aiheuttaa liittoyhteisössämme liiaksi ajatusta jostakin vanhasta hyvästä ja turvallisesta luopumisesta. Muutokset tulevat lähitulevaisuudessa olemaan liittoyhteisössämme keskeisiä, niihin tulee valmistautua huolella. Niitä ei tule pelätä ja ne tulee ottaa mahdollisuutena, ei uhkana. Rainer Hakala puheenjohtaja 3

Kiihdytysajojen suomen mestari. Jorma Petra Finnairin maakalustokorjaamolta Helsingistä on erittäin nopeasti liikkuva työsuojeluasiamies. Kahtena vuotena peräkkäin Jorma on voittanut Suomen Mestaruuden kiihdytysautojen Competition-luokassa. Finnairilla kaksikymmentä vuotta palvellutta Jormaa ovat koneet ja moottorit kiehtoneet koko elämän ajan. Kahdeksankymmentäluvun alussa hän toimi mekaanikkona rataautojen kimpussa. 1983 Jorma kokeili itsekin ajamista. Hangossa katuradalla ajetussa kiihdytyskilpailussa ajokkina oli BMW 2002. Vuonna 1988 Jorma hankki modifield stock-luokan auton, jossa autot ovat ulkoapäin lähes katuautojen näköisiä, mutta moottorit ovat aivan vapaasti viriteltävissä. Vuonna 1996 hankittiin sitten ensimmäinen competition-ryhmäläinen. Tässä ryhmässä kilpailevat täysin erikoisrakenteiset autot, ainoastaan kilpailukäyttöön rakennetut. Auton rakennus on hyvin vapaata tässä luokassa. Joitakin teho-/painosuhdetta koskevia sääntöjä on ja niillä säädellään kilpailuihin osanottavien autojen tasavertaisuutta. Kausi 1998 alkoi todella loistavasti ja koko kausi sujui ongelmitta. Kauden lopussa suomenmestaruus oli selviö. Vuosi 1999 alkoi ongelmilla: milloin auto reistaili, milloin kuljettaja, mutta kauden loppu palkitsi kuitenkin jälleen sitkeän ja pitkäjänteisen työn. Suomenmestaruuspysti matkusti Jorman mukana Myllypuroon. Kiihdytyskilpailut eivät ole vain yhden hetken tapahtuma vaan ne vaativat erittäin KUVA: JORMA PETRAN KUVA-ARKISTO pitkäjänteistä työtä kaluston ja ajajan itsensä kanssa. Hullun kiilto silmissä runttaamalla ei näissä kisoissa menestytä. Rauhallisuus ja hyvä reaktiokyky ovat tärkeitä ominaisuuksia kiihdytyskilpailuissa. Myös rahaa palaa melkoisesti tässä harrastuksessa. Jorman mieli tekisi enemminkin kokeilemaan vauhtiaan ulkomaisissa kilpailuissa, mutta kaluston siirtely ja osanotto maksavat sen verran, että budjetin kanssa tulee ongelmia. Jorman ennätykset ovat kuitenkin aivan vertailukelpoisia ulkomaisten huippujen kanssa. Jorman suomenennätysaika on 9,09 sekuntia 402,33 pitkällä radalla jolloin loppunopeudeksi tulee noin 235 km/h. Harrastus vie Jorman vapaa ajasta ison osan ja rahareikiäkin löytyy aina. Mitä on drag race? Drag race on erikoisautojen ja -moottoripyörien kiihdytyskilpailu. Kilpailut ajetaan suoralla, 402,33 metriä (1/4 mailia) pitkällä radalla. Kilpailu ajetaan pareittain. Lähdössä autot odottavat paikoillaan, kunnes merkkivaloilla Jorma Petra (vas.) tiiminsä kanssa voitokkaalla kisamatkalla. annetaan lähtömerkki, jonka jälkeen jokainen tekee parhaansa ollakseen ensimmäisen maaliviivalla. Lähtövalot sijaitsevat pylväässä, jota kutsutaan joulukuuseksi. Kuusessa on molemmille kaistoille seitsemän lamppua, joilla autoille annetaan lähtömerkit. Lampuista kaksi ylimmäistä ovat valkoisia (stage-valot), kolme seuraavaa keltaista, toiseksi alin on vihreä (lähtövalo) ja alin on punainen varaslähdön merkkivalo. Ennen lähtöä suoritetaan burn-out, eli takarenkaiden lämmitys ja puhdistus. Burnoutin jälkeen autot asettuvat lähtölinjalle valokennoihin odottamaan lähtölupaa. Kun molemmille autoille palavat kuusen molemmat valkoiset latvavalot, lähettäjä käynnistää lähetysajastuksen, jolloin kuusen keltaiset valot syttyvät yksi kerrallaan, ylhäältä alas puolen sekunnein välein. Viimeisen keltaisen valon jälkeen syttyy vihreä valo, jolloin lähdetään matkaan. Ihannereaktioaika on 0,5 sekuntia, nopeammat reaktiot tuomitaan varaslähdöksi. Kun auton etupyörä katkaisee lähtölinjan edessä olevan valokennon säteen, niin sähköinen ajanottokello käynnistyy. Jos säde katkeaa ennen vihreän valon syttymistä, niin punainen valo syttyy ja ajaja tuomitaan varaslähdön ottaneeksi ja samalla hän putoaa jatkosta. Maalilinjalla sijaitsevat valokennot rekisteröivät auton etupyöristä loppuajan. Ensimmäisenä kellonsa pysäyttänyt auto voittaa lähtönsä. Maalilinjan kohdalla mitataan myös autojen loppunopeus. Normaalisti drag race kilpailu ajetaan kahdessa osassa. Lajitteluajo, qualification, ja pudotusajo, elimination. Lajitteluajossa ajajat ajavat vain kelloa vastaan, jonka jälkeen ajat määräävät paikan lähtökaaviossa. Pudotusajossa ajetaan lähtökaavion mukaisessa järjestyksessä pareittain siten, että lähtönsä hävinnyt tai varaslähdön ottanut putoaa jatkosta ja voittaja jatkaa seuraavalle kierrokselle. Pudotusajoja jatketaan lähtönsä voittaneiden kesken, kunnes finaalissa on kaksi autoa jäljellä. Viimeisen parin voittanut on luokan voittaja. Erkki Luoto 4

Ammattiosastojen muuttuva rooli Vain yhteistyössä ja yhteisvoimin me tulemme jotakin saavuttamaan, sanoo Erkki. Kuvassa vasemmalta liiton hallituksen jäsen Reijo Hautamäki, Erkki Luoto ja edustajiston puheenjohtaja Risto Rautiainen. KUVA: ARTO KUJALA Miten meidän on muututtava ammattiyhdistysliikkeenä vastataksemme tulevien vuosien haasteisiin. Liiton toimintakertomuksessa sanotaan ammattiyhdistysten roolista: Tehtäviä tulee voida jakaa liiton ja ammattiosastojen kesken sääntöjen tarkoittamalla tavalla. Sopimustoiminta kuuluu ensisijaisesti liitotasolle, valvonta työpaikoilla ammattiosastoille samoin kuin toiminta henkilöjäsenten kanssa. Myös jäsenten liittymis- ja eroamisasiat kuuluvat ammattiosastoille, joskin jäsenrekisteri voi jäädä liiton hoidettavaksi. Mitä säännöissä? Säännöt määrittävät ammattiosastojen toiminnaksi valvoa sopimuksien ja lakien valvontaa työpaikoilla. Se neuvottelee ja tekee liiton hallituksen ohjeiden mukaisesti jäsentensä työ- ja palkkaehtoja koskevia paikallisia sopimuksia, järjestää kokouksia ja muuta vastaavaa toimintaa jäsenilleen sekä tukee myös keskuudessaan yritystai työosastokohtaisia työpaikkaosastoja. Työpaikkaosastot Nykyisin työpaikkaosastot eivät ole saaneet tuulta siipiensä alle kuten olen toivonut. Joillakin osastoilla työpaikkaosasto toimii, mutta suurin osa työpaikoistamme ei työpaikkaosastoa tunne. Tähän meidän olisi satsattava tulevaisuudessa. Mikä olisikaan parempi työkalu ammattiosastoille tutkailla työpaikkojen ilmapiiriä ja toiveita? Aktiiviset jäsenet voisivat polkaista osastot pystyyn ja pienen harjoittelun jälkeen ne olisivat mahtava voimavara ammattiosastojen työn tukemiseen ja mainioita keskustelun herättäjiä. Ammattiosastojen olisi tuettava tätä toimintaa yhä suuremmassa määrin. Kokous- ja koulutustoiminta Kokoustoiminta ja yhteistoiminta jäsenille ovat tällä hetkellä päällimmäisenä. Matkatoimistovirkailijoina olemme olleet kiitettävän aktiivisia. Kokouksien tulokselliseen osanottoon olisi paneuduttava huolella. Millä saamme jäsenet mukaan - onko olut ainoa houkutin? Koulutustoimintaan olisi myös suunnattava lisää voimavaroja. Jokaiseen ammattiosastoon olisi valittava koulutusvastaava, joka pitäisi yllä koulutushalukkuutta ja ottaisi selvää mahdollisuuksista. Rahallista panostustakin tarvittaisiin, mutta jos palkintona on osaavaa ja aktiivista jäsenistöä, niin tämä raha ei mene hukkaan. Sopimuksien valvonta ja paikallinen sopiminen Nämä alueet ovat tällä hetkellä sekavassa tilassa alueellamme. Finnairin tekniikka ja PLM tekivät ison ja kiitettävän urakan yhdistämällä pienet ammattiosastot isoiksi toimiviksi yksiköiksi. Tämä sama prosessi tulisi käydä mitä pikimmin myös maapalvelun puolella. Isolla yksiköllä olisi voimaa ja vaurautta toimia ammattitaitoisemmin. Voisimme järjestää ammattiosaston puheenjohtajalle tai jollekin sen toimihenkilölle vapautusta työstä määräajoiksi, jolloin heillä olisi aikaa ja voimia paneutua asioihin paremmin. Pääluottamusmiesten aseman tarkastelu helpottuisi, kun mietitään, ovatko he liiton vai ammattiosastojen mandaatilla ja minkä ammattiosaston. Maapalvelupuolen hajanaisuus vie meiltä voimaa toimia yhtenäisesti paikallissopimusten teossa. Edunvalvonnan puolella meillä on kuitenkin valmis toiminta- organisaatio. Lisätuki ammattiosastoilta on kuitenkin vielä toivelistalla. Paikallinen sopiminen on aika uutta ja outoa vielä meille kaikille. Kouluttamalla jäseniämme sopimustekniikoihin ja sopimuskäytäntöihin saavutamme tälläkin alueella valmiuksia toimia paremmin jäsentemme eduksi. Laajentamalla aktiivista henkilöstöä saamme lisää tietoa ja taitoa riveihimme. Vain yhteistyössä ja yhteisvoimin me tulemme jotakin saavuttamaan. Erkki Luoto IAU:n edustajiston varapuheenjohtaja ja Suomen Siviililentoliikenteen Työntekijöiden johtokunnan jäsen 5

Puolustusministeriön työehtosopimus Ilmavoimien siviilityösuhteisten jäsentemme työehdot määräytyvät valtion yleisten sopimusehtojen mukaan, mutta palkankorotukset ovat samalla linjalla kuin ilmailun yleissitovassa työehtosopimuksessa. PLM:n sopimuksessa tullaan kuitenkin jatkossa kiinnittämään mekaanikkokunnan asemaan entistä enemmän huomiota. Ilmailua koskevasta työehtosopimuksesta käytyjen neuvottelujen rinnalla neuvoteltiin pitkään ilmavoimissa työskentelevien jäsentemme työehdoista PLM:n työehtosopimuksen umpeuduttua jo 15. tammikuuta. Päälinjat olivat jo melko aikaisin selvillä tällä kierroksella (joka joistakin irtiotoista huolimatta muistutti tupoa, josta puuttuivat veroratkaisut), koska suurin osa sopimuksista tehtiin Metalliliiton päänavauksen mukaisin raamein. Liiton puolesta neuvotteluihin osallistuu puheenjohtajisto, kaksi ilmavoimissa työskentelevää jäsentä ja toimitsija. Sopimuksen tekoon osallistuu työnantajapuolella moni taho, mikä on omiaan pidentämään sopimiseen kuluvaa aikaa. Varsinaiset neuvottelut käydään puolustusministeriössä. Mukana oli aiemmasta poiketen edustajia myös pääesikunnasta. Ilmavoimissa oli selvitelty aluksi jäsenistön tarpeita ja lisäksi tehty pohjatyötä yhdessä työnantajan kanssa mm. palkkauksen kehittämiseksi. Neuvottelutuloksen hyväksyy puolustusministeriön lisäksi valtiovarainministeriö, jolla on sopimisessa vahva rooli: se asetti nytkin neuvottelun kuluessa hyväksymiselle ehtojaan, jotka kuitenkin perustuivat yleiseen linjaan. Kun valtion sektorilla puolustus ja rahojen jako kuuluvat näin eri instansseille, niin se sitoo neuvottelijoiden käsiä. Ilmavoimissa olisi ilmennyt työnluokituksen yhteydessä valmiutta räväkämpiinkin muutoksiin. Sopimusratkaisu Nyt tehtiin ratkaisu, jonka palkkasopimus noudatteli suuressa määrin yleisen linjan mukaisen säännöllistä reittiliikennettä ja raskasta tilauslentoliikennettä koskevan (yleissitovan) työehtosopimuksen raameja. Sopimustulos allekirjoitettiin 10.5.2000, kun tekstikysymyksistä oli päästy yhteisymmärrykseen. Henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotettiin 300 markalla 1.3.2000 lukien ja sopimuksenteon viivästyminen otetaan huomioon niin, että työntekijöille maksetaan kertasuorituksena 300 markkaa 31.5.2000 mennessä. Taulukkopalkkoja muutetaan korottamalla niitä 230 markalla. Palkkojen tarkistamiseen 1.10.2000 alkaen varattu kustannuserä (0,2 %) käytetään palkkaryhmässä 11 olevien lentokonemekaanikkojen henkilökohtaisten palkkojen tarkistamiseen jo 1.3.2000 lukien. Neuvottelupöytäkirjan mukaan tämä merkitsee käytännössä sitä, että henkilökohtaisiin palkkoihin tulee 0,5 %:n lisä Palkkojen korotukset 1.10.2000 sekä vuosina 2001 ja 2002 toteutetaan soveltuvin osin ilmailun yleissitovan TES:n palkankorotusten periaatteiden mukaisesti osapuolten sopimalla tavalla. Näin ollen tässä vaiheessa tulevan syksyn korotuksen tarkka määrä ei ole vielä tiedossa, mutta toisaalta tiedetään, että jatkossa korotukset ovat kuitenkin vähintään yleisen valtakunnallisen tason mukaisia. Jos jatkossa mennään tulopoliittiseen ratkaisuun, niin se on toteutettavissa helposti PLM:nkin alalla tällä kirjauksella. Muuta sovittua Neuvotteluosapuolet tulevat kehittämään työehtosopimusta sopimuskauden aikana seuraavasti: lentokonemekaanikkojen palkkausta kehitetään, ilmavoimissa suoritetun työnluokituksen yhteydessä esiin tulleet kehittämistarpeet huomioon ottaen, työehtosopimuksessa käytettävissä olevien korotusvarojen puitteissa. Vastaavasti työnluokituksen yhteydessä esillä ollut lisien sisällyttäminen peruspalkkoihin tulee myös sopimuskauden aikana ajankohtaiseksi. Tähän on perusteena se, että töitä, joista lisiä maksetaan, on mukana työsuorituksissa melko säännöllisesti. (Idea lisien siirtämiseen tuli työnantajapuolelta, koska lisät maksetaan korjaamoiden haittatyörahoista, joista maksetaan mm. ylityöt eli lisien poistaminen lisää ylityövaroja ainakin hetkellisesti.) Paikallisesti on keskusteltu runsaasti siitä, että eräät rinnakkaiset ammattiryhmät (sotilasammattihenkilöt) ovat saaneet erilaisin järjestelyin melkoisia palkkaetuja ilmavoimissa. Sopimusta tehtäessä tähdennettiin moneen otteeseen juuri sitä, että ilmavoimissa oli tehty paljon yhteistyötä kilpailukykyisen palkkauksen kehittämiseksi. Tähän on aihetta siitäkin syystä, että työnantaja saattaa joutua kilpailemaan ammattitaitoisesta työvoimasta jatkossa. Niinpä työehtosopimuksen neuvottelupöytäkirjaan saatiin maininta, jonka mukaan neuvottelujen aikana on päätetty myös, että kuluvan vuoden loppuun mennessä selvitetään sopimuksen piirissä olevalle henkilöstölle soveltuvaa palvelussuhdelajia ja siihen liittyen mahdollisen virkasuhteistamisen vaikutuksia. Tuomo Oksanen Jari Jauni 6

Palkkausjärjestelmä uudistuu Palkkausjärjestelmän kaikkiin osiin on tulossa muutoksia. Finnairissa tehdään parhaillaan töiden vaativuudenarviointeja uudella järjestelmällä, ja työryhmä on juuri tehnyt sopijaosapuolille esityksen muista palkan osista. Huomioi tätä lukiessasi, että kerromme järjestelmän niistä osista ja asioista, joista palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä on tähän mennessä ollut yhtä mieltä. Muutokset ovat mahdollisia vasta sopijaosapuolten eli liittojen hyväksyttyä esityksen. Nykyinen HEKO paloitellaan Nykyiset HEKO, ja kokemus- ja palvelusvuosilisät järjestellään siis uuteen uskoon. Järjestelmän uudistamisen keskeisiä tavoitteita on ollut saada siitä yksinkertaisempi ja siten helpommin ymmärrettävä ja hallittava. Tähän pyritään ryhmittelemällä eri tekijät uudelleen niiden ominaisuuksien mukaan. Ainoastaan järjestelmän 1. elementti (perustaulukkopalkka) on kokonaan henkilöstä riippumaton. Kaikki muut elementit ovat palkan henkilökohtaisia osia, jotka määräytyvät seuraavin perustein. 1. Taulukkopalkka Taulukkopalkka, jota työnarvioinnin perusteella maksetaan kaikille kyseisessä ammatissa työskenteleville. Arviointiryhmä arvioi sovitun järjestelmän mukaisesti (Joissakin tapauksissa, esim. pikkuyhtiöt, sovitaan mitä taulukkopalkkoja noudatetaan.) 2. Ammatinhallinta Henkilön ammatinhallinta on jokapäiväisessä käytössä. Arviointipohjana käytetään henkilön työnimikkeen mukaisen tehtäväkokonaisuuden hallintaa. Kyseessä on henkilökohtainen osaaminen (taidot ja tiedot), jota ei huomioida taulukkopalkassa. Tämä korvaa nykyisen HEKO:n kyseisen osion sekä nykyisen kahden vuoden jälkeen maksettavan kokemus- ja palvelusvuosilisän. 3. Monitaitoisuus / erityisosaaminen Arviointipohjana käytetään henkilön työnimikkeen mukaisen tehtäväkokonaisuuden ulkopuolella olevien tehtävien tai töiden hallintaa. Oman työn ulkopuolinen osaaminen on käytettävissä, mutta ei välttämättä jokapäiväisessä käytössä. 4. Kokemus Aikaisempi ammatissa, lähiammatissa, ammattialalla tai alalla työskentely Korvaa nykyisen kokemus- ja palvelulisän, josta yli 15 ja 20 vuoden palveluslisät siirretään uuden palkkarakenteen muihin osiin. Uutena osana arvioidaan alan kokemusta. 5. Työskentelytapa Tässä arvioidaan tekijät, jotka määräytyvät henkilön työsuorituksen perusteella. Näitä ovat työn laatu, joutuisuus, oma-aloitteisuus, täsmällisyys sekä huolellisuus ja turvallisuus. Arviointipohjana käytetään sitä työhön sisältyvää tehtäväkokonaisuutta, joka henkilöille on osoitettu tehtäväksi (paitsi toimittaessa sijaisena). Osallistuminen muiden kuin oman työn tekemiseen huomioidaan myönteisenä työhön asennoitumisena Arviointiasteikko muuttuu Työntekijän työsuoritus arvioidaan kunkin tekijän osalta seuraavan asteikon mukaisesti: A. Työntekijä selviytyy tehtävistään heikosti. B. Työntekijä selviytyy tehtävistään yleisiä vaatimuksia vastaavasti. C. Työntekijän saavutus yltää keskitasoa korkeammalle. D. Työntekijän saavutus on kiitettävä. E. Työntekijän saavutus on erinomainen. On siis tilaa ponnistaa vielä parempaan kuin nykyjärjestelmässä. Muutoksia järjestelmään on siis luvassa. Sen lopullisesta sisällöstä kerrotaan kun se on valmis, ja koulutus sen soveltamiseksi käytäntöön aloitetaan elo-syyskuussa. Uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön 1.10.2000. Uusi työn vaativuuden arviointijärjestelmä Finnairiin Jo vuosia työstetty arviointijärjestelmä on loppusuoralla. Arviointeja on tehty jo kymmeniä, ja arviointiryhmällä on jo vankka ote sen käyttöön. Ongelmia aiheuttaa nyt se, että osastoilla ei tehdä työnkuvauksia. Työn vaativuuden arvioinnin perusteella tullaan kaikki työt sijoittamaan palkkaryhmiin, joten se tulee edelleenkin olemaan oleellinen osa palkan muodostumista. Vielä ei olla sovittu siitä, miten määritetään palkat sellaisissa tehtävissä joita ei ole ajoissa arvioitu, mutta siitäkin jouduttaneen keskustelemaan. Tässä vielä eri osapuolten velvoitteet asiassa: Liittojen välinen palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä huolehtii siitä, että palkkausjärjestelmän kokonaisuudistuksesta ja sen eri osien painotuksista tehdään esitykset sopijaosapuolille. Finnair Oyj:n työnarviointiryhmä huolehtii työnarviointijärjestelmän kehittämisestä lopulliseen muotoonsa, ja että työnarvioinnit tulevat tehdyiksi. Luottamusmiehet huolehtivat osastojen esimiesten kanssa siitä, että kaikki alueen työt tulevat kuvatuiksi, ja että kaikki työt tulevat arvioiduiksi. Työnarvioinnin tukihenkilöt huolehtivat siitä, että työnkuvaukset tehdään oikein. Työntekijät itse huolehtivat siitä, oman työn kuvaus on tehty ja että siinä on kaikki oleellinen huomioitu. Kannattaa kysäistä esimieheltä tai luottamusmieheltä, missä vaiheessa oman työn arviointi on menossa. Tämä sen vuoksi, ettei vahingossa jäisi palkkamarkkoja saamatta! Painoarvot Uuden arviointijärjestelmän eri arviointitekijöiden painoarvoa, eli niiden vaikutusta lopulliseen pistemäärään ei ole vielä määritetty, joten tässä vaiheessa ei voida vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä tulevasta töiden sijoittumisesta palkkaryhmiin. Tämä on mahdotonta myös sen vuoksi, ettei uuteen järjestelmään tulevien palkkaryhmien määrää, saati sitten niiden markkamääräistä arvoa ole vielä sovittu, eikä edes esitetty sopijapuolille. Painotuksia tullaan tarkastelemaan ensi syksyn aikana, jolloin vasta voidaan arvioida järjestelmän mahdollisesti aiheutumia muutoksia. Arto Kujala 7

Työehtosopimusmuutokset 2. Lehtemme edellisessä numerossa avattiin uudistetun yleissitovan työehtosopimuksemme pääkohtia. Loput työehtosopimuksen tekstimuutokset selvitetään tässä kirjoituksessa. Uusi työehtosopimuskirjanen on juuri painettu, liitosta se toimitetaan luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatioille sekä liiton hallinnon jäsenille, muusta jakelusta huolehtivat ammattiosastot alueillaan. Työehtosopimuksen kohta 6.4 Joustava työ Työaikaa voidaan paikallisesti sopimalla sijoittaa klo 6.00-17.00 väliseen aikaan siten, että työpäivän pituus voi vaihdella. Päivän pituutta suunniteltaessa on huomioitava tuotannon ja työntekijän tarpeet. Työvuoroja voidaan sijoittaa viikon kaikille arkipäiville. Viikoittainen vapaaaika annetaan vähintään kahtena peräkkäisenä vapaapäivänä, joihin sisältyy sunnuntai. Vuorolistaan on mahdollista sopia työajan lyhennysvapaita. Työaikaa tasattaessa laaditaan työaikasuunnitelma ja tasaantumislista. Työaika tasaantuu enintään 26 viikon aikana. Keskimääräinen työaika on sama kuin päivä- ja keskeytyvässä 2-vuorotyössä. Joustavassa työssä noudatetaan työvuorojärjestelmää, joka on paikallisesti sovittu työnantajan ja eri työntekijäryhmien välillä. Lepoaika, joka on 15 minuuttia, luetaan työajaksi. Joustavaan työaikamuotoon voidaan paikallisesti sopien siirtyä mistä tahansa työaikamuodosta. Työehtosopimuksen kohta 6.10.2 ja 7.7.2 Osapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan siihen, että silloin kun tämän yleissitovan työehtosopimuksen työajoissa on tarvetta poiketa sopimukseen kirjatuista vuorojärjestelmistä ja työajoista paikalliset sopijaosapuolet pyrkivät työaikoja kehittäessään myös käyttämään tasoittuvan työajan suomia mahdollisuuksia (työaikojen kehittäminen Finnairin maapalvelutehtävissä). Työaikojen kehittämisestä syntynyt kustannussäästö käytetään tasoittuvan työajan käyttömahdollisuuksien lisäämiseen. Tasoittuva työaika on 52 viikon tasoittumisjakson aikana keskimääräiseen viikoittaiseen työaikaan (Finnairin maapalvelutehtävissä 36,5 tuntia viikossa) tasoittuva työaika, joka on suunniteltu erityisesti lentoyhtiön olosuhteisiin. Lentoliikenteestä johtuen työmäärät vuorokauden ja viikon eri ajankohtina ja eri kuukausinakin vaihtelevat huomattavasti, eikä niitä voida säännöllisten työaikamuotojen tai edes jaksotyön puitteissa kohdentaa oikein. Tasoittuvassa työaikamuodossa on lisäksi työntekijöillä suuri vaikutusmahdollisuus omiin työaikoihinsa. Allekirjoituspöytäkirjan kohta 7. Paikalliset ja muut neuvottelut ja sopimukset Osapuolet sitoutuvat myötävaikuttamaan siihen, että silloin kun työehtosopimuksen tai sen liitteiden nojalla edellytetään joistakin asioista paikallisesti tai muuten sovittavaksi, tällaisia sopimuksia saadaan aikaan. Yhtiökohtaisesti laaditaan erillinen kooste paikallisista sopimuksista. Kohdan jälkimmäinen kappale on uusi. Niissä yhtiöissä, joissa on tehty paikallisia sopimuksia ne julkaistaan yhteen koottuina. Allekirjoituspöytäkirjan kohta 10. Palkkausjärjestelmän kokonaisuudistus Palkkausjärjestelmän kokonaisuudistus, lukuunottamatta uuden työnarviointijärjestelmän käyttöönottoa, toteutetaan 1.10.2000 alkaen ja siihen varataan 0,2 %:n määräinen kustannuserä. Uusittu palkkausjärjestelmä: uudet palkkataulukot ja uudistettavat kokemusvuosi- ja henkilökohtaisen palkanosan järjestelmät otetaan lokakuussa käyttöön ja siihen käytetään varattu kustannuserä. Lisäksi Finnair Oyj:ssä käytetään tässä yhteydessä 5.3.1999 sovittu 1,8 %. Samassa yhteydessä sovitaan Finnair Oyj:ssä yhteiseen arviointijärjestelmään siirtymisen täsmennetty ajankohta, kuitenkin vuoden 2001 loppuun mennessä. Kaikkieni sopimusalamme töiden arviointi saatetaan loppuun Finnair Oyj:ssä ja 1.10.2000 sovitaan siitä ajankohdasta vuonna 2001, jolloin työnarviointijärjestelmä otetaan palkkauksessa käyttöön. Osapuolten aiemmin perustamaa työryhmää täydennetään siten, että uusi kokoonpano on 3+3 (palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä). Työryhmän tehtävänä on tehdä selvitys ja esitys edellä mainituista asioista sekä huolehtia siitä, että työryhmän kokonaisesitys järjestelmästä on painotuksineen kuvattu ja toimitettu sopijaosapuolille 15.6.2000 mennessä. Palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmään työnantajapuolelta kuuluvat asiamies Seppo Havia Palvelualojen Toimialaliitosta, työsuhdepäällikkö Seppo Kettunen Finnair Oyj:stä ja henkilöstöpäällikkö Nina Simola-Alha SAS:lta sekä työntekijäpuolen edustajina Tapani Kautto, Arto Kujala ja Juha Kinnunen. Työryhmä valmistelee 15.6. mennessä liitoille esityksen palkkausjärjestelmän kokonaismuutoksesta, joka otetaan liittojen sopimana käyttöön 1.10.2000. Sellaiset erilliset lisät, jotka on siirretty työnarvioinnin muuttujiin tai sisällytetään osaksi muuta palkkausjärjestelmää, otetaan kustannussäästöineen huomioon kokonaisuudistusta toteutettaessa. Tarkasteluun tulee ottaa ainakin kielilisät, jäänpoisto, koulutusajan palkka sekä olosuhdelisät kokonaisuudessaan (maksetaan erikseen, jos ne ovat työnkuvaukseen kuulumatonta ja niitä tehdään tilapäisesti tai komennusluontoisesti). Palkkausjärjestelmän uudistuksessa otetaan huomioon myös ne kustannuserät, jotka muodostuvat erillistä lisistä. Mikäli lisän perusteena oleva tehtävä, olosuhde tai taito kuuluu kyseisen työn vaatimuksiin, niin kyseinen erillislisä maksetaan vastaisuudessa jo peruspal- 8

kassa. Sellaiset erillislisät, jotka ovat perusteiltaan tilapäisiä tai pelkästään osalle työntekijöitä maksettavia tullaan säilyttämään. Allekirjoituspöytäkirjan kohta 11. Palkkasopimuksen 5.6.2 kohdan lisäys Käytännön ongelmiin haetaan ratkaisua palkkarakenteen uudistamisen kautta. Tyyppi-, osatyyppi- ja korjaamokelpuutuksen ajalta maksettavan paikallisesti sovittavan koulutusajan palkan maksamiseen liittyvät käytännön ongelmat ratkaistaan palkkarakenteen uudistamisen yhteydessä. Allekirjoituspöytäkirjan kohta 14. Sopimusmenettelyä selvittävä työryhmä Työryhmässä, jonka kokoonpano on 4+4, selvitetään sopimusmenettely seuraavissa asioissa: 1. Ohjesääntöiset etuudet 2. Virkapukukorvaukset 3. Vuorokausilepo 4. Työaikojen kehittäminen maapalvelutehtävissä 5. Työaikojen kehittäminen (työehtosopimuksen kohdat 6.9 ja 7.7). Asioista sovitaan 31.5.2000 mennessä. Osapuolten välinen työryhmä on sopinut, että edellä mainituissa asioissa työehtosopimuksen mukaisen lausunnon antaa tai paikallisen sopimuksen tekee alueella toimiva Ilmailualan Unionin ammattiosasto. Niiden työnantajien alueella, joissa on valittu IAU:n sopimusalueen pääluottamusmies katsotaan hänen edustavan ammattiosastoa tai ammattiosastoja kunnes IAU toisin ilmoittaa. Allekirjoituspöytäkirjan kohta 15. Erimielisyyksien ratkaiseminen Välimiesoikeuden jäseniä voidaan molemminpuolisesti täydentää pyrkien ottamaan huomioon kunkin käsiteltävänä olevan erimielisyysasian ratkaisemiseksi tarpeellinen yrityskohtainen erityisasiantuntemus. Työehtosopimuksen mukaista välimiesoikeutta, johon kuuluu puolueettoman puheenjohtajan, tällä hetkellä valtakunnansovittelija Juhani Salonius, lisäksi kaksi edustajaa Palvelualojen Toimialaliitosta ja kaksi edustajaa Ilmailualan Unionista voidaan tarvittaessa puolin ja toisin täydentää sen yhtiön alueelta, jota käsiteltävänä oleva erimielisyys koskee. Jos jompikumpi sopijaosapuoli vaatii, että erimielisyydet tulee ratkaista työtuomioistuimessa, toteutetaan vaatimus sopimuskauden puolivälissä kokemusten perusteella. Mikäli sopimuskauden puoliväliin mennessä on ollut erimielisyyksien ratkaisemisesta sellaisia kokemuksia, joiden perusteella joko työnantaja- tai työntekijäpuoli esittää siirtymistä työtuomioistuinjärjestelmään, niin siihen siirrytään ja nykyisestä välimiesoikeudesta luovutaan. Allekirjoituspöytäkirjan kohta 16. Työehtosopimuksen kirjausten selkiyttäminen Liittojen välillä perustetaan työryhmä (2+2 henkilöä), jonka tehtävänä on työehto- ja palkkasopimusta läpikäyden etsiä ja löytää ilmaisumuodoltaan vaikeasti ymmärrettäviä sopimuskohtia. Tavoitteena tulee olla erilaisten tulkintamahdollisuuksien poistaminen ja käyttäjän kannalta nykyistä parempi kielellinen selkeys. Tavoitteen saavuttamiseksi liitot edellyttävät työryhmän käyttävän työssään juridiikan ohella kieliopillista asiantuntija-apua. Työryhmä johon IAU:n edustajina kuuluvat Alpo Pehkonen ja Tommi Toivola tekee kapulakielisestä työehtosopimuksesta suomenkielisen version. Työnantajaliiton kanssa on sovittu, että työehtosopimuksesta tehdään myös ruotsinkielinen käännös. Työajan lyhentämistä päivä, kaksivuoro, kolmivuoro, joustavassa- ja jaksotyössä koskevan pöytäkirjan kohta 3.1 Päivä, kaksivuoro- ja joustava työ Vapaata annetaan kalenterivuoden aikana tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: Vähintään 19 työpäivää 1 vapaa 38 2 vapaata 57 3 76 4 95 5 113 6 132 7 151 8 170 9 189 10 208 11 Joustavassa työssä työpäivän tuntimäärän vaihdellessa voidaan vertailu suorittaa siten, että työtuntien määrä jaetaan tuntimäärällä kahdeksan (8). Joustavassa työssä 1664 tuntia säännöllistä työaikaa oikeuttaa 11 pekkaspäivään. Jouluaaton ja ensimmäisen joulupäivän työaikajärjestelyjä koskeva pöytäkirja 1 Työvuorolistat laaditaan siten, että säännöllinen työaika joulu-aattona voi kestää kello 19.00 asti ja alkaa ensimmäisenä joulupäivänä aikaisintaan kello 15.00. Työntekijät ilmoittavat halukkuutensa tehdä työtä jouluna lokakuun loppuun mennessä. Työnantaja nimeää vuorolistalle tarvittavan määrän työntekijöitä huomioiden ns. pohjalistan. 2 Työntekijällä, joka on työvuoronsa mukaisesti työskennellyt jouluaattona, ei ole työvuoroa ensimmäisenä joulupäivänä kello 15.00 23.00 (tekniset osastot) tai kello 15.00 24.00 (jaksotyöt). Tämä ei koske ensimmäisessä pykälässä mainittuja ilmoittautuneita vapaaehtoisia. Joulusopimuksen muutoksien tarkoituksena taata joulunajan vapaa niille, jotka haluavat pitää sen vapaana. Työehtosopimuksessa on lisäksi useita pieniä muutoksia kuten joustavan työn huomioiminen työaikaa koskevissa kohdissa sekä numeroinnin muuttuminen useissa kohdin, lisäksi kaikki markkamäärät on ilmoitettu myöskin euroina koska sopimus on voimassa 28.2.2002 asti. Tapani Kautto 9

Mitä mieltä uudesta työehtosopimuksesta? KUVA: JUHA HYYTIÄ Oma osaava ja motivoitunut henkilökunta on ulkoistamista parempi vaihtoehto, toteaa Tommi Toivola. Unionilehti kysyi muutamilta jäseniltä tuntoja uudesta työehtosopimuksesta. Jokainen liiton jäsen voi kertoa oman kantansa sopimukseen tämän lehden mukana olevan kyselyn avulla. Sopimuksen saavutuksiahan olivat mm. monet parannukset työsuhdeturvassa, palkausjärjestelmä uudistus, lauantailisän uudistaminen sekä 300 markan yleiskorotus. Näin vastasivat haastateltavat. Kerro oma kantasi vastaamalla kyselyyn. Pääluottamusmies Tommi Toivolan viisi teesiä tessistä 1. Kun ottaa huomioon, miten vaikeassa tilanteessa ja miten pitkän väännön jälkeen uusi työehtosopimus syntyi, niin pidän tulosta kohtuullisena. Tosiasiahan on yksinkertaisesti se, että kaikkea ei voi saada. Kun jälkikäteen on joutunut arvioimaan, että olisiko lakon kautta saavutettu jotakin enemmän, niin olen omassa arviossani tullut siihen johtopäätökseen, että ei olisi. 2. Tulevaisuuden osalta olen erittäin huolissani siitä, millaiseksi neuvottelukulttuuri työnantajapuolella on muotoutumassa. Neuvottelut alkoivat jo aikaisin syksyllä, mutta silti ei päästy tulokseen kuin vasta valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen kautta 20. maaliskuuta 2000. 3. Arvioitaessa mennyttä TES - kierrosta on myös ammattiosastojen mentävä itseensä ja mietittävä, miten tulevaisuudessa organisoidutaan. Kissa on nostettava pöydälle vielä tämän vuoden aikana ja yhdessä mietittävä ammattiosastojen tulevaa toimintaa. Varsinkin palvelupuolella Finnairissa on selkeä tarve IAU:n ammattiosastojen yhdistämiseen. 4. Erityisesti palvelutyöntekijöiden osalta pidän merkittävänä päänavauksena sitä, että vuosikausia vireillä ollut lauantaityön parempi korvaaminen meni viimein läpi. 5. Ulkopuolisen työvoiman käyttö oli näiden työehtosopimusneuvottelujen isoin, vaikein ja tuskaa tuottavin asia. Saimme sopimukseen useita parannuksia entiseen verrattuna. Emme kuitenkaan pysty estämään ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Edellisessä lehden numerossa kirjoitin, että työnantajapuolella työntekijät nähdään ensisijaisesti numeroina palkkakustannuksissa ja muissa kuluissa. Tämä tosiasia ei muutu. Työnantajan kannattaa kuitenkin tarkkaan harkita ulkoistamisen seurauksia. Monet työnantajat Suomessa ovat myöhemmin katuneet töiden ulkoistamisia ja joutuneet toteamaan, että oma, osaava ja motivoitunut henkilökunta on kuitenkin parempi vaihtoehto. Tommi Toivola pääluottamusmies Finnair palvelutehtävät 10

KUVA: MATTI KESKISEN KUVA-ARKISTO Turha kenenkään uskoa, että ulkoistamistoimenpiteet pysähtyvät pelkästään ulkoasemien kuormaajiin, sanoo Matti Keskinen. Matti Keskinen, luottamusmies, Oulu Tilanteeseen nähden pidän sopimusta kohtalaisena verraten työnantajan tarjouksiin, jotka olivat selvästi huononnuksia vanhaan sopimukseen. Sopimuksen yleissitovuutta pidän edelleen hyvänä ja rajaukset ulkopuolisen työvoiman käytöstä olivat tärkeät. Nämä pykälät testataan aivan piakkoin käytännössä, eli pystytäänkö niillä turvaamaan sopimusalan työt ulkopuoliselta työvoimalta (halpatyövoima) ja säilyttämään työehdot samoina kun ne ovat meidän sopimuksessa. Pienet palkankorotukset kyllä puhuttivat, mutta korotuksia kuitenkin saatiin. Nykyisen yhtiön henkilöstöön kohdistaman toiminnan pitäisi havahduttaa jäsenistön ja ammattiosastotkin aktiiviseen asioiden seurantaan sekä jämäkkään toimintaan. Turha kenenkään uskoa, että ulkoistamistoimenpiteet pysähtyvät pelkästään ulkoasemien kuormaajiin. Kyllä niitä tullaan ajamaan läpi koko yhtiössä muutaman vuoden aikana, keinoja kaihtamatta. Tällöin toivon yleissitovan sopimuksen suojelevan meitä työntekijöitä palkkojen ja työehtojen huononnuksilta. Riitta Kara, lähtöselvitysvirkailija, Helsinki Palkankorotusprosentit eivät olleet päällimmäisenä mielessä vaan olisin toivonut enemmin työvoiman tarpeeseen ja työaikakysymyksiin kohdistuvia parannuksia. Lähtöselvityksessä työajat ovat välillä aika epäinhimillisiä toistuvien aamuyön työvuorojen takia. Työolot ja työajat tarvitsevat nykyistä voimallisempaa tarkastelua. Vaikka sopimus antaa mahdollisuuden paikallisesti sopimiselle, niin asiat eivät tunnu toimivan ilman painavaa tukitoimintaa. Pienehkö pettymys uusi työehtosopimus näiden osalta oli. Hyviäkin asioita sopimuksessa oli. Yleissitovuus, jolla haetaan työntekijöille suojaa työehtojen huononnuksiin, nykyisessä firmaa pilkkovassa ilmapiirissä, on edelleen paikallaan. Hyvänä päänavauksena pidän lauantailisiä, vaikkakin ne olisi saatava koskemaan kaikkia tunteja, jotka ajoittuvat lauantaiksi. Tunnen kuitenkin erittäin hyväksi asiaksi kuulua liittoon ja näin vaikuttaa omalta osaltani kaikkia meitä yhteisesti koskevien asioiden hoitoon. KUVA: PEKKA KAINULAINEN Hyvää sopimuksessa lauantailisä ja huonoa korotusten taso, sanoo Pertti Lappi KUVA: ERKKI LUOTO Lähtöselvityksessä työajat ovat välillä aika epäinhimillisiä, toteaa Riitta Kara. Pertti Lappi, lentokonemekaanikko lentokonehuolto-osasto, Finnair - On vaikea ottaa kantaa uuteen sopimukseen, kun ei tunne kokonaisuutta. Jos jotain täytyy sanoa, niin lauantailisän läpimenoa voi pitää hyvänä asiana, Pertti sanoo. - Lentokone-huollossa on puhuttanut pienet korotukset, kun jotkut ovat laskeneet, että heidän kohdallaan korotus tekee vain 2,5 prosenttia. Tältä pohjalta jotkut ovat olleet sitä mieltä, että palkan suhteen olisi ollut parempi ollut olla ns. yleisessä linjassa mukana. - Arvostelua palkankorotuksia kohtaan on lentokone-huollossa ilmennyt johtuen jo osaltaan siitä, että moni siellä työskentelevä on palkkataulukon yläpäässä, jolloin prosenteissa laskettuna korotus on pienempi kuin muualla; kolmensadan markan yleiskorotus antaa parempipalkkaiselle vähemmän prosentteja kuin pienempipalkkaiselle, toteaa Pertti lopuksi. 11

Itse toiminnassa mukana olemalla voi parhaiten vaikuttaa tulokseen, toteaa Pekka Nylander. Pekka Nylander lentokonemekaanikko, lentokonehuolto-osasto, Finnair KUVA: JUHA HYYTIÄ - Tämä oli tuskainen neuvottelukierros, sanoo Pekka Nylander alkajaiseksi. Jäsenistön odotukset olivat todella korkealla. Mistähän syystä, pohtii Pekka haastattelun yhteydessä. - Ovatko IAU:laiset jääneet jälkeen muista yhtiön työntekijäryhmistä? - Oli harvinaista, että jouduttiin valtakunnansovittelijan toimistoon. Tämäkin sai väen odottamaan parempaa ratkaisua. Pääsääntöisesti ratkaisuun ei olla oltu tyytyväisiä Pekka sanoo. Pekka ei osaa arvioida sopimukseen saatujen tekstikysymysten merkitystä tavallisen jäsenen kannalta. Ne ovat hänen mielestä sen tason asioita, että niihin tavallinen jäsen törmää harvoin. - Itse toiminnassa mukana olemalla voi parhaiten vaikuttaa tulokseen, toteaa Pekka haastattelun lopuksi. KUVA: PEKKA KAINULAINEN Tiedonkulku ja luottamusmiesjärjestelmä ei toimi lentokonehuolto-osastolla. Jukka Puurunen, lentokonemekaanikko lentokonehuolto-osasto, Finnair - Tieto ainakin kulki huonosti. Ei tiedetty missä mennään ja mistä neuvotellaan, toteaa Jukka Puurunen aluksi. Palautteena Jukalta tulee, että hänen mielestään aikaisempi vuorokohtainen luottamusmiesjärjestelmä oli nykyistä parempi. - Nykyinen järjestelmä, jossa on vain yksi luottamusmies osastolla, ei hänen mielestään toimi kolmivuorotyötä tekevällä osastolla. Luottamusmiestä ei tapaa kuin aamuvuorossa ja näin saattaa mennä kolme viikkoakin kun hänet tapaa. On niin paljon ongelmia työaikojen ja muun suhteen, toteaa Jukka. Sopimuksen sisältöön ei Jukka halua ottaa kantaa, kun ei vieläkään tiedä kokonaisuudesta tarpeeksi, eli mitä pyydettiin ja mitä saatiin. Hankala haastattelu Haastatteluja tehtäessä oli vaikea löytää henkilöitä haastateltavaksi. Moni sanoi syyksi tiedon puutteen. Keskusteluissa tuli usein esille julkisuudessa ollut ns. yleisen linjan 3,1 prosentin kustannusvaikutus ja omasta palkasta laskettu korotusprosentti. Näiden prosenttilukujen käsitteellinen ero ei tuntunut olevan kaikilla selvillä, vaan jotkut ovat vertailleet niitä keskenään. Haastattelijoina Erkki Luoto, Pekka Kainulainen, Alpo Pehkonen. Pekka Kainulainen 12

Johtaja Teodor Tenn on kuollut Teodor Tina Tenn syntyi 22.päivänä helmikuuta 1927 ja siirtyi ajasta ikuisuuteen 22.päivänä huhtikuuta 2000. Siinä olisi tosi lyhyt elämänkerta eräästä merkkimiehestä, joka vaikutti Ilmailualan Unionin ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän välisissä Finnair Oy:tä koskevissa neuvotteluissa -60, -70 ja 80- luvuilla. Teodorista ei voi sanoa, että hän oli tinkimätön mies, sillä tinkimisen jalon taidon hän kyllä osasi, mutta se ei estänyt meitä pääsemästä sopimukseen kerta toisensa jälkeen. Muistiini on erityisesti piirtynyt hänen sarkastinen tapansa tarkastella neuvottelujen kulkua, jos asiat eivät edenneet niin kuin hän oli ajatellut. Erään kerran neuvotteluissa meidän kalenterimme olivat Teodorin mielestä tahallisesti liian täynnä ja kun sitten esitimme meille sopivaa päivää hän tokaisi: ei sovi mulle, on koiran trimmaus. Nauruksihan sekin riita sitten meni ja neuvotteluaikakin löytyi. Teodor Tenn oli sinivalkoinen mies ja ehkä juuri sen tähden sopiva neuvotteluosapuoli Finnairilla. Meidän kannaltamme katsoen hän ajoi asiaansa kuin omaansa, mikä meistä tuntui joskus liioittelulta, mutta toisaalta niin mekin liiton puolta pidimme. Eläkkeelle päästyään hänen harrastuksiinsa kuului latinankielen opettaminen työväenopistossa ja niin tähän kuin muihinkin tehtäviinsä hän paneutui tosissaan. Teodor sairastui vakavasti, sairaus ei häntä murtanut, sen enempää kuin muutkaan maalliset vastoinkäymiset, mutta elämän se Teodorilta vei. Me muistamme Sinut lepää rauhassa olet leposi ansainnut! Matti Jähi Matti Jähi on toiminut liiton sihteerinä, ja ollut mukana tes-neuvotteluissa vastapuolenaan mm. Teodor Tenn. Varaa matkallesi rahaa, luottokortti tai E-lomake siltä varalta, että matkallasi sattuu tapaturma tai sairastut. Sampolla on maailmalla joitakin sopimuslääkäriasemia tai sairaaloita, jotka voivat jäsenkortin esittämällä laskuttaa suoraan Sampoa. Tämän varaan ei kuitenkaan kannata laskea. Käytäntö on osoittanut, että turvallisin ja varmin tapa hoitaa maksu on se, että maksat hoidon paikan päällä, otat kuitit talteen ja haet korvaukset kotimaahan palattuasi. Kustannuksia korvataan alkuperäisiä kuitteja vastaan. Huomaa, että jos olet sairauskassan jäsen, on sinun haettava korvaukset ensin sieltä, ja jos korvattavaa jää, niin vasta sitten liittovakuutuksen perusteella Samposta. Jäsenkortti ei ole maksukortti! Sosiaaliturva EU-lainsäädännön mukaan jäsenmaasta toiseen liikkuva EU-kansalainen voi saada välitöntä sairaanhoitoa oleskellessaan tilapäisesti toisen EUmaan alueella. Hoito annetaan oleskelumaan järjestelmän mukaisena potilasmaksuineen. Lakisääteinen sairausvakuutus korvaa hoitokuluja sen mukaan kuin kyseisen oleskelu- tai työskentelymaan asukkaat ovat hoitoon oikeutettuja. Yleensä hoidon maksaa ns. toimivaltainen valtio (eli valtio, jonka sosiaaliturvan piiriin henkilö pysyvästi kuuluu). Mikäli sairaanhoidosta aiheutuu kustannuksia, niistä voi hakea jälkikäteen korvauksia Kelan toimistosta. Lainsäädäntö koskee myös Euroopan talousalueen (ETA) maita ja kansalaisia. (Lähde: Kansaneläkelaitoksen esite Jos sairastut ulkomailla, mistä saat hoitoa ja mitä se maksaa.) Sosiaaliturvasopimusmaat: EU-maat: Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ETA-maat (ETA-sopimuksen nojalla soveltavat myös EU-säännöksiä): Islanti, Liechtenstein, Norja Suomen kahdenvälinen sopimus seuraavien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa: Kanada, Quebec, Sveitsi, USA, Viro Suomen erilliset sopimukset (tilapäisen oleskelun aikainen sairaanhoito): Australia, Unkari. E-lomakkeet: Saadakseen sairaanhoitoa EU- / ETA-maissa on ennen pidemmäksi ajaksi ulkomaille lähtöä hankittava kansaneläkelaitoksen toimistosta sopiva E-sarjan lomake lomake E 111: tilapäisesti oleskeleva (yleensä alle vuoden ajan) lomakkeet E 128 (lyhytaikainen oleskelu) tai E 106 (pidempiaikainen oleskelu): terveyspalveluja varten lomake E 303: työnhakulomake ja siihen liittyvä lomake E 119 terveyspalveluja varten. Y-lomake Ennen ulkomaille lähtöä henkilön on haettava kansaneläkelaitoksesta päätöstä sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta opiskelun / työskentelyn aikana lomake Y 381. Pohjoismaihin matkustettaessa ei tarvita E-lomaketta, ainoastaan passi, henkilötodistus tai Kela-kortti todistamaan kuulumista Suomen terveydenhuollon piiriin. Lisätiedot KELA sta. Arto Kujala 13

Työsuojeluvaltuutettu Lasse Ohralahti Lennostossa työsuojelu vie suuren osan valtuutetun työajasta. Lentokonemekaanikko Lasse Ohralahti on työskennellyt Satakunnan Lennoston lentokonekorjaamolla vuodesta 1986 lähtien. Hänen työhönsä kuuluu Hornet-hävittäjien huollot ja vikakorjaukset. Päätyön ohella hän on myös työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutettuna Lasse Ohralahti on toiminut vuodesta 1996 lähtien oltuaan sitä ennen varavaltuutettuna yhden kauden. Nykyinen kausi kestää vuodelle 2003 asti. Työsuojelutietämys on vankalla pohjalla Kiljavalla käytyjen perus ja jatkokurssien sekä työnantajan järjestämien kurssien johdosta. Myös käytäntö on opettanut paljon matkan varrella, joten hän on oikea henkilö vastaamaan työsuojelukysymyksiin ilmavoimien näkökulmasta. Millainen organisaatio pyörittää lennoston työsuojelua? - Lennostossa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluu yhteensä 7 henkilöä. Näistä 2 on työntekijä- ja 4 toimihenkilöasemassa olevia edustajia. Työsuojelupäällikkö on työnantajan edustajana. Tämän lisäksi lennoston jokaisella toimipisteellä on omat työsuojeluasiamiehensä, eli tällä hetkellä yhteensä 11 henkilöä. Sitten meitä työsuojeluvaltuutettuja on vielä kaksi, eli melko ison porukan työsuojeluihmisiä lennosto pitää sisällään. Niin, ja kaikillehan on vielä varamiehetkin. Työsuojeluihmisiä löytyy niin sotilaista kuin siviileistä ja molemmista sukupuolista, joskin miehet ovat enemmistönä. Kuvioissa on mukana IAU:laisia kaiken kaikkiaan KUVA: HENRI LEHTINEN Tykytoiminta on mielestäni hyvä asia ja se pitäisi saada ns. automaatiotasolle, osaksi jokapäiväistä toimintaa, sanoo Lasse Ohralahti. viisi henkilöä. Mikä lennoston tila on työsuojelullisesti? - Mielestäni olemme melko hyvällä tasolla, ainakin, jos työtapaturmia voidaan pitää jonkinlaisena mittarina. Verrattaessa muihin lennostoihin olemme jokseenkin samalla tasolla. Työsuojeluun kiinnitetään nykyisin entistä enemmän huomiota, mikä on ilahduttavaa havaita. Onko lennosto haasteellinen paikka työsuojeluvaltuutetulle? - Lyhyesti vastattuna kyllä. Lennostosta saa leipänsä tällä hetkellä lähes 450 henkilöä ja työpisteet on hajautettu melko suurelle alueelle. Pääosa toimipisteistä on toki Pirkkalassa ja Tampereella, mutta näiden lisäksi on vielä tutka-asemat Upinniemessä, Tenholassa, Liedossa, Gyltössa, Niinisalossa ja Maalahdessa lähellä Vaasaa. Työympäristöt vaihtelevat luolatöistä aina n. 20 kilometriin asti taivaalle ja työtehtäviä on kymmeniä erilaisia. On keittäjää, kirjastonhoitajaa, voimalaitosmiestä, autonasentajaa, sairaanhoitajaa, palomiestä ym. ym. ja pappikin löytyy. Näiden ammattien lisäksi ovat sitten toki vielä kaikki lentämiseen ja sotilaalliseen koulutukseen liittyvät ammatit lentokonemekaanikosta sotilaspoliisiin asti. Työntekijämme joutuvat päivittäin tekemisiin myrkyllisten kemikaalien, räjähteiden, korkean melun ja jopa laserien kanssa kaikkien normaalien haittojen lisäksi, joten katson, että lennosto tarjoaa tarpeeksi haastetta tämän työn hoitamiselle. Lennosto on kuin oma pieni yhdyskunta, josta löytyy lähes mitä tahansa. Mitä tehtäviisi kuuluu työ- 14

suojelun puolella? - Yhtenä osana on tarkastusten tekeminen, josta osa tehdään työsuojelupiirin kanssa yhteistyössä. Sitten on toki osallistumista työsuojelutoimikunnan kokouksiin sekä yhteistyötä muitten lennostojen kanssa. Ilmavoimat järjestää kerran vuodessa neuvottelu-/koulutuspäivät, joilla käsitellään mm. ilmavoimien yhteisiä työsuojeluasioita. Jonkin verran ollaan mukana yhteistyössä Tampereen Aluetyöterveyslaitoksen kanssa. Olemme esim. tehneet yhdessä melututkimuksia ja kemikaaliriskikartoituksia. Erittäin tärkeänä pidän sitä, että ihmiset tulevat keskustelemaan työsuojeluasioista suoraan kanssani. Onneksi meitä on kaksi, mutta siltikin pitäisi olla enemmän aikaa kierrellä muissa toimipisteissä. Monesti oman toimipisteen asiat vievät suurimman osan ajastani. Mikä mielestäsi on hyvin tällä hetkellä ja missä olisi parantamisen varaa? - Sekä työntekijät että esimiehet kokevat työsuojelun yhdeksi tärkeäksi asiaksi, joka vaikuttaa pitkällä aikavälillä niin tuottavuuteen kuin yksilön hyvinvointiinkin. Uusi työsuojelutoimikunta on lähtenyt tehokkaasti liikkeelle ja työsuojelukoulutusta on alettu tehostamaan. Parantamisen varaa olisi ainakin muutosten tekemisissä; ne tulevat yleensä liian pitkällä aikavälillä. Yleisin syy tähän on tietysti niinkin vanha keksintö kuin raha. Myöskin asiamiehet voisivat toimia hieman aktiivisemmin ja tuoda asioita esille valtuutetuille. KUVA: HENRI LEHTINEN Hornetin huoltotelakka on käytännöllinen ja pienentää huomattavasti putoamisriskiä koneen eturungon päältä. Mitkä vaikutusmahdollisuudet työntekijällä on? - Kohtalaisen hyvät. Kaikilla on mahdollisuus tehdä aloitteita, tosin niitä tehdään mielestäni liian vähän. Hyvänä esimerkkinä voisin kuitenkin mainita lentokonekorjaamollamme virinneet projektit, joiden ansiosta Hornetille kehiteltiin huoltotelakat sekä Hornetin ja Hawkin pyörille suunniteltiin/hankittiin pyöränhuoltoasema. Nämä projektit kantoivat hyvin hedelmää, vaikka kokonaiskustannukset olivat miljoonia markkoja, mutta nyt niistä saavat nauttia myöskin muut lennostot. Molemmat projektit lähtivät liikkeelle työntekijöiden halusta aidosti kehittää ja parantaa työympäristöään ja siksi varmaankin projekteissa oltiin innolla mukana; kerrankin päästiin itse osallistumaan ja vaikuttamaan lopputulokseen. KUVA: HENRI LEHTINEN Entäpä tyky ja henkinen työsuojelu? - Lennostossamme on ollut kaksi ns. tykyprojektia. Ensimmäinen oli pääjohtokeskuksessa ja toinen pidettiin lentokonekorjaamolla. Molempien kesto oli noin vuosi ja yleisesti ottaen ihmisten mielipiteet olivat positiivisia. Tyky voidaan mieltää perin monin eri tavoin riippuen henkilön omista mieltymyksistä tai lähtökohdista. Tykytoiminta on mielestäni hyvä asia ja se pitäisi saada ns. automaatiotasolle, osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tosiasiassahan tykytoimintaa on ollut jo ammoisista ajoista lähtien, mutta siihen on vasta viime aikoina alettu kiinnittää enemmän huomiota ja onhan se toki täyttä nykypäivää osalla työpaikoista. Toiminta on paljolti kiinni työpaikan aktiiveista ja tietysti työntekijästä itsestään. Osaltaan myöskin ratkaisee se, löytyykö mistään rahaa tykytoimintaan. Tietääkseni on tutkittu, että tykytoimintaan käytetyt markat kyllä palaavat työpaikalle, kun ihmiset voivat toiminnan ansiosta entistä paremmin. Henkisestä työsuojelusta sanoisin, että se on kaikkein vaikeinta hoitaa työpaikoilla. Oireet näkyvät yleensä liian myöhään ja sen jälkeen sen hoitamiseen kuluu paljon aikaa ja voimavaroja. Henkilökemia-asiat ovat sellaisia, että aina niitä ei edes pystytä hoitamaan kunnolla loppuun asti. Yleisesti ottaen se on myös melko vieras ja outo asia eikä sitä tiedosteta helposti osaksi työsuojelua. Henri Lehtinen Kyllä nyt kelpaa tehdä pyörähommia, kun on uudet ja asialliset vehkeet käytössä, toteaa lentokonemekaanikko Peter Ylinen. 15

KUVA: JUHA HYYTIÄ Finnairissa on vuden alusta lähtien toiminut työsuojeluvaltuutettuna Eero Markkanen (keskellä) ja varavaltuutettuina Pasi Puharinen (vasemmalla) ja Kalle Koivsto. Finnairin työsuojeluvaltuutetut Finnairin työsuojeluvaltuutetut valittiin vuodenvaihteessa. Työsuojeluvaltuutetuksi valittiin Eero Markkanen, jota on haastateltu Unionissa 5/ 1999. Varavaltuutetuiksi valittiin Kalle Koivisto sekä Pasi Puharinen. Myös Kalle Koiviston mietteisiin voi tutustua Unionissa 5/1999. Uudeksi varavaltuutetuksi valittu Pasi Puharinen, tuli töihin Finnairin avioniikkakorjaamolle 1989. Lähes samantien hän alkoi toimia ammattiosastonsa, Lentokonemekaanikot ry:n, johtokunnassa. Pasi oli mukana tekniikan ammattiosastojen yhdistyessä Ilmailutekniikan ammattiosastoksi. Hän toimi myös ITA:n johtokunnassa 3 vuotta. Liiton edustajiston jäsen hän oli sen ensimmäisenä toimikautena. Osuuskunta Apexin hallituksessa ja Apexin työsuojelupäällikkönä Pasi toimi ennen valintaansa Finnairin varavaltuutetuksi. - Panostaminen työsuo- jeluun ja viihtyvyyteen työpaikalla on kaikkien, eikä vain luottamushenkilöiden asia. Pitää liikkua silmät auki työpaikalla, yrittäen katsoa kuinka kaverilla menee ja kuinka työturvallisuuteen liittyvät asiat oikein ovat, toteaa Pasi. Alpo Pehkonen 16

KUVA: ARTO KUJALA Henkilöstörahaston hallitus pitää uutta palkitsemisjärjestelmää aikaisempaa parempana, sanoo rahaston hallituksen puheenjohtaja Juhani Sinisalo. Finnairissa uudistettiin voittopalkkiojärjestelmä Finnair Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa uudistaa voittopalkkion maksamisperusteet tilikaudelle 1.4.2000-31.3.2000. Näin IAU:n usein esittämä kanta palkitsemisen kehittämisestä on tuottanut tulosta Finnair Oyj:ssä. Aikaisemmin yhtiössä käytössä ollut voittopalkkiojärjestelmä on toiminut huonosti, vaikkakin se on tuonut kerran 24 miljoonan palkkion henkilöstörahastolle. Se on kuitenkin ollut kaikkien palkitsemisoppien vastainen, koska yhdenkin palkitsemisperusteen alittuessa se on nollannut koko palkkion. Uusi nyt käyttöön otettu järjestelmä perustuu kolmeen kriteeriin jotka ovat oikaistu tulos rahoituserien jälkeen, sijoitetun pääoman tuotto ja henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta. Määrittelyperusteet vaikuttavat kukin yhteen kolmasosaan voittopalkkiosta kuitenkin niin, ettei yhdenkään osuus voi ylittää 0,7 % tilikauden tel-ansiosta. Mikäli kaikki edellytykset toteutuvat maksimissaan voi voittopalkkion kokonaismäärä siten olla korkeintaan 2,1 % tilikauden tel-ansiosta. Oikaistun tuloksen rahoituserien jälkeen ollessa 3% liikevaihdosta on tämän kriteerin mukainen voittopalkkio 0%. Jos osuus on 8% tai yli on kriteerin mukainen maksimivoittopalkkio 0,7% tilikauden tel-ansiosta. Tulokseen rahoituserien jälkeen ei sisällytetä muiden pysyvien vastaavien (käyttöomaisuuden) kuin lentokaluston myyntivoittoja tai -tappioita. Lentokaluston osalta myyntivoitot tai -tappiot jaksotetaan kolmelle vuodelle. Sijoitetun pääoman tuoton ollessa 10%, on voittopalkkio tämän kriteerin osalta 0%. Kriteerin mukainen maksimivoittopalkkio eli 0,7% tilikauden tel-ansiosta saavutetaan 15% sijoitetun pääoman tuotolla. Laskettaessa sijoitetun pääoman tuottoa, tulokseen ei sisällytetä muiden pysyvien vastaavien (käyttöomaisuuden) kuin lentokaluston myyntivoittoja tai -tappioita. Lentokaluston osalta myyntivoitot tai -tappiot jaksotetaan kolmelle vuodelle. Henkilöstökulujen osuuden liikevaihdosta ollessa 31% tai suurempi, on kriteerin mukainen voittopalkkio 0%. Kriteerin mukainen maksimivoittopalkkio eli 0,7% tilikauden tel-ansiosta saavutetaan osuuden ollessa 26%. Henkilöstörahasto tyytyväinen uudistuksesta - Henkilöstörahaston hallitus pitää uudistettua järjestelmää huomattavasti aikaisempaa parempana sanoo rahaston hallituksen puheenjohtaja Juhani Sinisalo. Uusi järjestelmä ei nollaa palkkiota yhden perusteen alittuessa ja jokaisessa kriteerissä on myös oma vaihteluvälinsä, joten ne eivät ole niin kriittisiä. - Rahaston hallitus totesikin kokouksessaan, että nyt luotu malli antaa hyvät edellytykset toimia jatkossa. Tulevaisuudessa tulee lähinnä miettiä oikeaa tasoa palkitsemiskriteereille jatkaa Juhani Sinisalo. Mikäli kaikki edellytykset toteutuvat maksimissaan voi voittopalkkion kokonaismäärä olla korkeintaan 2,1% tilikauden tel-ansiosta eli noin 35-40 miljoonaa markkaa. Finnairin henkilöstörahasto on perustettu vuonna 1996 ja siinä on noin 9200 jäsentä. Se perustettiin Ilmailualan Unioni IAU ry:n, Suomen Lentovirkailijat ry:n, ja Finnairin Tekniset ry:n myötävaikutuksella johtaja Mauri Annalan toimiessa yhtiön edustajana selvittelytyössä. Keskimääräinen rahastoosuus per/jäsen on noin 3184 markkaa. Jäsenosuuspääoma oli maaliskuun lopussa yhteensä 29,3 miljoonaa markkaa. Ensimmäisen kerran voivat jäsenet nostaa rahaa rahastosta vuonna 2001. Henkilöstörahaston tarkoituksena on henkilöstön tasapuolinen palkitseminen ja motivointi. Sen kautta tapahtuva palkitseminen on yrityksen sekä henkilöstön kannalta edullisin tapa palkita henkilökuntaa hyvästä toiminnasta. Uudistettuun voittopalkkiojärjestelmään ja rahaston muuhun toimintaan sekä rahaston neuvottelemiin jäsenetuihin voivat Finnairissa työssä olevat tutustua intranetin kautta. Pekka Kainulainen 17

Liitto muutti Hakaniemeen KUVA: ARTO KUJALA Liiton hallitus pitämässä ensimmäistä kokoustaan uudessa Merikabinetissa, joka on tarkoitattu erityisesti liittojen hallitusten kokouksia varten. IAU:n toimiston uudet tilat ovat nyt samassa talossa kuin useimmat SAK:laiset kuljetusalan liitot ja keskusjärjestömme hermokeskus. Liitto muutti Hakaniemeen entisen Merihotellin tiloihin Strand Inter-Continental hotellin naapuriksi toukokuun puolessa välissä. Nyt olemme alueella, jolla on paljon muitakin ammattiliittoja, samassa rakennuskompleksissa kuin SAK:n keskustoimisto, eli työmarkkinapolitiikan kannalta keskeisellä paikalla, osoitteessa John Stenbergin ranta 6. Toimistoon on hyvät kulkuyhteydet: Hakaniemen torille pääsee niin busseilla, raitiovaunuilla kuin metrollakin. Kulkemisessa kannattaakin käyttää yleisiä kulkuneuvoja, koska pysäköintipaikkoja on niukasti. Merihotelli saneerattiin yhteistyössä Muutto on osa kuljetusliittojen yhteistyötä. Tavallista näkyvämmäksi siitä tuli osa, kun muutama vuosi sitten ryhdyttiin neuvottelemaan ns. Merikiinteistössä sijaitsevan Merihotellin tilojen käyttämisestä kuljetusalan liittojen toimistoina. Sopimus saatiin aikaan, saneeraustyö alkoi ja entiset hotellitilat saivat uuden ilmeen. Yhteistyöstä kertoo myös teksti KULJETUSLIITOT Metallitalon kulman takana, eli Siltavuorensalmen puolella olevan sisäänkäynnin yläpuolella. Uusiin tiloihin tullaan kätevimmin hissillä. Talon pohjakerrosta merkitään kirjaimella P ja IAU:hun pääsee painalla kolmannen kerroksen numeroa. Hissistä tullaan käytävään, jossa on ensimmäisenä vasemmalla Veturimiesten liitto, sen jälkeen on neuvottelutilojen ovia ja IAU:n pääovi löytyy peremmältä. - Yläpuolellamme sijaitsevat lisäksi omissa kerroksissaan Postiliitto ja AKT. Ylimmässä kerroksessa on kaikille yhteiset saunatilat. - Metallitalossa sijaitsi jo ennestään Rautatieläisten liitto, joten vain Merimiesunioni ja Rautatievirkamisliitto sijaitsevat erillään muista SAK:laisista kuljetusalan liitoista. Myös Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassa muutti Mäkelänkadulta, jossa se oli liiton tiloissa vuokralla. Se on nyt Merikiinteistön toisessa kerroksessa, joka on varattu kokonaan työttömyyskassoille. Toimistotilaa on käytössämme sama määrä kuin ennenkin, n. 250 m 2. Kolmannen kerroksen neuvottelutiloja voi käyttää IAU:n ja Veturimiesten pienimuotoisiin kokouksiin. Suuremmat kokoustilat sijaitsevat erillään toimistotiloista, ensimmäisessä kerroksessa. Tämä kerros oli ennen hotellin ravintolana, joten se soveltuu kokoustiloiksi melko pienin muu- toksin. Kerrokseen on saatu neljä suurehkoa kokoustilaa, jotka on varustettu uudella kokoustekniikalla. Mm. asiakirjoja voi heijastaa ilman kalvoja nähtäväksi kankaalle, jolta voi tarvittaessa myös seurata elävää televisiokuvaa vaikkapa tiedotusvälineiden käsityksiä akuuteista työmarkkinatilanteista. Keskitetty sijainti lisää yhteistyötä Kuljetusalan liittojen kuten muittenkin SAK:laisten liittojen yhteistyö merkitsee runsasta kokoustoimintaa ja erilaista ryhmätyöskentelyä. Tämä kaikki helpottuu nyt, kun ollaan lähekkäin ja joukon saa tarvittaessa nopeastikin koolle, jos vaikkapa työmarkkinatilanne sitä vaatii. Erilaisia palveluja yhdistetään, josta eräänä esimerkkinä on ATK-laitteiden monipuolistuva käyttö ja muu yhteinen toimistotekniikka. - Kun kaikki suunnitelmat saadaan toimimaan, niin on odotettavissa, että kuljetusliittojen panos tulee entisestään korostumaan SAK:laisessa edunvalvonnassa. Tuomo Oksanen 18

KOLUMNI Pekka Kainulainen Pekka Kainulainen toimii Finnair Oyj:ssä lentokonesähköasentajana. Liitossa hän toimii neuvottelukunnan jäsenenä ja lehden toimitussihteerinä. Työsopimuslaki ja hyvinvointiyhteiskunta KUVA: JUHA HYYTIÄ Lakiuudistuksessa pyritään parantamaan heikommassa asemassa olevien työoloja, sanoo Pekka Kainulainen. Työsopimuslakiuudistus on ollut kevään kuuma keskustelunaihe. Julkisuudessa käyty kiistely lain sisällöstä on saattanut harhauttaa ajattelemaan, että lakiuudistuksessa kyse olisi lakiteknisestä kikkailusta, jolla ei ole merkitystä tavalliselle ihmiselle. Työsopimuslaki kuitenkin työelämän perustuslakina vaikuttaa meidän jokaisen työssä käyvän päivittäiseen elämään. Laissa on määräykset mm. palkanmaksusta, sairausajan palkasta, koeajasta, työntekijän syrjintäkiellosta, työntekijän irtisanomisen ja lomautuksen perusteista, irtisanomisajoista, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta, työturvallisuudesta, ja työehtosopimuksen yleissitovuudesta. Työsopimuslain lähtökohtana on, että työehdoista sovittaessa työntekijä on työnantajaa heikommassa asemassa. Lain määräykset ovat työntekijöiden turvaksi. Työsopimuslakimuutos on kohdannut vastustusta, joka on saattanut johtua siitä, että kaikki Suomessa eivät ole hyväksyneet hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Ei haluta turvata heikommassa olevan oikeuksia vaan vahvemman on saatava määrätä. Hyvinvointiyhteiskunta mainitaan ainoastaan juhlapuheissa. Lakiuudistuksessa pyritään parantamaan heikommassa asemassa olevien työoloja. Uudistus sisältää parannuksia pätkätyötä tekevien asemaan, kun määräaikaisiin työsopimuksiin on oltava perusteet ja vuokratyössä on noudatettava alan työehtosopimusta. Irtisanomisperusteita ja -korvauksia ollaan selkeyttämässä ja laittoman irtisanomisen työttömyyskorvauskäytäntöjä parannetaan. Lakiesityksen mukaan työehtosopimusten yleissitovuus säilyy. Yleissitovuuden määrittelyssä myös työntekijöiden järjestäytyminen ja alan sopimustoiminnan vakiintuneisuus otetaan huomioon. Oikeusvarmuus lisääntyy, kun työtuomioistuin ratkaisee yleissitovuuden riidat nopeasti ja luotettavasti. Tuleeko uudistettu työsopimuslaki voimaan, ja missä muodossa, ei ole selvillä tätä kirjoitettaessa. Onko hyvinvointiyhteiskunta voittanut vai ovatko lain vastustajat saaneet vesitettyä lain tuomat parannukset työntekijöille? Kolmikantakomitean tekemää esitystä on kutsuttu historialliseksi kompromissiksi. Yhtä yksimielistä näkemystä työsopimuslain uudistamisesta ei ole lain historiassa koskaan aikaisemmin vallinnut. Toivottavasti tämä yksimielisyys on tavoittanut myös eduskunnan. Pekka Kainulainen UNIONI Levikki 4550 4. Vuosikerta TOIMITUSSIHTEERI Pekka Kainulainen Puh. 040 528 8166 KIRJEENVAIHTAJAT Niina Aarnio Henri Lehtinen ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy v. 2000 kuusi kertaa. Seuraava lehti ilmestyy elo-syyskuussa. JULKAISIJA Ilmailualan Unioni IAU ry PÄÄTOIMITTAJA Tapani Kautto Puh. 09-47857 221 TOIMITUSKUNTA Juha Hyytiä Arto Kujala Erkki Luoto Tuomo Oksanen Alpo Pehkonen TOIMITUS John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Puh. 09-47857 223 Fax. 09-47857 250 E-mail: etunimi.sukunimi@iau.fi AINEISTO Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. TAITTO Arto Kujala PAINO Meripaino Oy, Helsinki 19

Uusi työehtosopimus jakelussa Uusi yleissitova työehtosopimus on painettu. Jakelu jäsenille tapahtuu ammattiosastojen kautta niiden päättämällä tavalla. Uusi sopimus on entistä paksumpi kirjanen. Se jakaantuu kuten ennenkin työehtosopimus-, palkkasopimus-, allekirjoituspöytäkirja- ja liite osaan, jossa mm. yrityskohtaisia pöytäkirjoja, sekä nyt uutana osana SAK:n ja TT:n yleiset sopimukset. Kesäpäivät Kuortaneella 5-6.8.2000 Liiton kesäpäivät pidetään tänä kesänä Kuortaneen Urheiluopistolla. Ohjelmaan sisältyy perinteiseen tapaan yhteistä liikuntaa ja yhdessäoloa. Ammattiosastot antavat kesäkuun aikana ohjeet ilmoittautumisista ja tiedot kuljetuksista. Lisätietoja voi kysyä Osmo Palvaselta. Puhelin kotiin 03-3680 305, gsm. 040-7363 534, fax 03-3680 542. Lisävoimaa jäsenrekisterin hoitoon Jäsenrekisteritietoihin liittyvissä asioissa voit 1.6.2000 alkaen kääntyä suoraan Paula Seppälän puoleen. Paulan yhteystiedot alla. Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Fax. 09-47857 250 E-mail: etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: http://www.iau.fi Puheenjohtaja Rainer Hakala 09-47857 220 Varapuheenjohtaja Tapani Kautto 09-47857 221 Liittosihteeri Alpo Pehkonen 09-47857 225 Toimitsija Arto Kujala 09-47857 222 Toimitsija Tuomo Oksanen 09-47857 223 Taloudenhoitaja Olli Kaivanto 09-47857 224 Toimistonhoitaja Sinikka Hakala 09-47857 210 Jäsenasiat Paula Seppälä 09-47857 200 Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa John Stenbergin ranta 6 PL 336 00531 HELSINKI Fax. 09-47857 209 E-mail: etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: www.irkatk.fi Asiakasneuvonta Paula Seppälä 09-47857 200 Kassanjohtaja Janne Becker 09-47857 201