Perhehoidon mallinnuksesta käytäntöön Yhteiskehittämispäivä 18.10.2017 Pia Eriksson, kehittämispäällikkö THL
Yhteiskehittämispäivien tausta Sosiaalialan osaamiskeskukset ja THL rakentavat osana LAPEa tutkimusperustaista ja kansallisesti koordinoitua lastensuojelun kehittämisen toimintamallia Yhteiskehittämispäivät on suunniteltu osaamiskeskusten, alueellisten toimijoiden ja THL:n yhteistyönä Mukaan päiviin on kutsuttu lastensuojelun ammattilaisia, asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja tutkijoita Yhteiskehittämisen periaatteita ovat moniäänisyys ja dialogisuus Asiakkaiden kokemukset ja tieto Eri ammattilaisen kokemukset ja tieto Tutkimuksen tuottama tieto 2 31.10.2017
Yhteiskehittämisen periaatteita Keskeistä kaikkien sidosryhmien mukaan pyytäminen alusta saakka Ytimessä reflektiivinen, eri näkökulmia yhdistävä ja pohtiva keskustelu Tutkimus- ja kokemustiedon tasapainoinen hyödyntäminen Oleellista arjen käytännöistä nouseva kokemus- ja tutkimustieto (practice based evidence). Tuotetaan ideoita ja jalostetaan/täsmennetään/arvioidaan niitä yhteisessä keskustelussa Pysytään tietoisesti moninäkökulmaisina Puretaan hierarkioita vuorovaikutuksen tasavertaisuus tärkeää 3 31.10.2017
Yhteiskehittämispäivät & lastensuojelun kansallinen kehittäminen Yhteiskehittämispäiviä järjestetään eri puolilla maata LAPE-ohjelman ajan Päivien rakenne on samanlainen, teema vaihtelee Pohjana ovat LAPE:ssa tuotetut lastensuojelun mallinnukset, joihin perehdytään ja joita kehitetään yhdessä eteenpäin Päivien tuottama materiaali kootaan materiaalipankiksi Materiaali koostuu videotaltioinneista, diaesityksistä ja muusta mahdollisesta, täydentävästä materiaalista 4 31.10.2017
Lastensuojelun perhehoidon työpajaraportti ja mallinnus: Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava perhehoito. Kohti perhehoidon laadun vahvistamista. Tarja Heino ja Emilia Säles. Työpaperi 20/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ladattavissa ilmaiseksi Julkarista: www.julkari.fi 5 31.10.2017
Taustaa Muutoksia perhehoidon järjestämisvastuuseen Markkinoistuminen, monituottajuus Lasten ja perheiden moninaistuneet tarpeet Sosiaalityön rooli lastensuojelun ja sijoitusprosessin eri vaiheissa yhä osittuneempi Lapsen etu on, että on olemassa monenlaisia perhekoteja (tarjonta; saatavuus; laatu; vaikuttavuus) -> valinnan mahdollisuus Julkisen vallan vastuu lastensuojelutoimissa on erityinen (julkinen huoltaja (Helavirta), julkinen koti (Enroos))
Perhehoito muutoksessa Monia paineita ja odotuksia Muutokset lasten ja perheiden elämässä Palvelujen järjestäjätahot muutoksen edessä Palvelujen tuottajien keskuudessa liikettä Uudet kumppanit > valmistautuminen yhteistyöhön ja neuvotteluihin maakunnan liikelaitoksen kanssa Valvonnan, seurannan ja arvioinnin järjestäminen Lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaava laadukas perhehoito varmistettava sekä yksilöllisesti että yleisesti
Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret viimeisimmän sijoitustiedon mukaan vuosina 1992 2015, % 8 31.10.2017 Tarja Heino
Huostassa olleet lapset sijoitusmuodon mukaan maakunnittain 31.12.2015, % (N=8 776) 9 31.10.2017 Tarja Heino
Perhehoidon monet ulottuvuudet ja muodot Juridinen - toimeksiantosuhteinen ja ammatillinen perhehoito Ajallisuus; sijoituksen kesto, väliaikaisuus Tuttuus; vieras perhe ja läheisperhe Ammatillisuus, perhehoidon erikoistuminen Perhehoitajien koulutus ja sopivuus Perhehoitajien työssäkäynti kodin ulkopuolella Perhekodin koko; Sijoitettujen määrä Asumisjärjestelyt
Lapsen hyvinvointi ja oikeudet keskiössä sijaishuollon kehittämisessä Turvallisuus Olla turvassa Kokea turvallisuutta Osallisuus ja toimijuuden vahvistaminen Arjessa Omassa asiassa Yhteiskunnassa Minäkuva ja käsitys itsestä Lapsikeskeisyys ja lapsen oikeudet
Perhehoidon vaikuttavia elementtejä Tutkimusten mukaan: Turvallinen, kannustava ja salliva ilmapiiri. Oleellista on varjella toimintatapoja, joissa lasten kuulluksi tuleminen varmistuu ja lapsi saa riittävästi henkilökohtaista hoitoa, aikaa ja aikuisten huomiota. Lapsen mahdollisuus ylläpitää suhteita vanhempiin, sukulaisiin ja muihin läheisiin ihmisiin perhekodin ulkopuolella. Ei myöskään tule unohtaa perhekodin toisia lapsia: muita sijoitettuja ja perhehoitajien omia lapsia. Lisäksi vaikuttavaksi elementiksi on tutkimuksissa kuvattu sosiaalityöntekijän tuki, yhteys ja läsnäolon välittyminen. Lastensuojelun perhehoidon kehittämisen teemat kietoutuvat perheeseen ja perheenomaisuuteen, tunnesuhteisiin ja kodin ilmapiiriin (Valkonen & Janhunen 2016)
Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava perhehoidon malli Dialoginen, kaikki perhehoidon osapuolet huomioiva yhteinen työskentely Lasten ja perheiden yksilöllisiin ja muuttuviin tarpeisiin vastaava toimintakokonaisuus Vahvistaa sosiaalityön tukirakenteita lapsella oma vastuu sosiaalityöntekijä ja perhehoitajalla oma työntekijä tuki on yksilöllistä ja sen suunnittelu ja toteutus lasta ja perhettä osallistava lapsi, vanhemmat, perhehoitajat, (sijais)sisarukset perhehoidon tiimin moniammatillisen ja toimijaisen tuen varmistaminen lapsen ja perheen tarpeiden ja muutoksien jatkuva seuranta ja arviointi Vuorovaikutuksen lisääminen perhehoidon osapuolten välillä: sähköisen tiedonvälityksen hyödyntäminen, vuorovaikutuksen laatuun panostaminen
Mallin tavoitteet Taata tavallista perhe-elämään tukevien toimintakäytäntöjen ja riittävän tuen kautta perhehoitoon sijoitetulle lapselle parasta mahdollista perhehoitoa Edistää lapsen turvallisuuden, jatkuvuuden ja osallisuuden kokemuksia Taata lapselle tasavertainen perheenjäsenyys perhehoidon muodosta riippumatta Raportissa on koottu mallin käyttöönoton ja toteuttamisen tueksi hyviä käytäntöjä. Nämä käsittävät perhehoidon eri osapuolia ja sijoituksen eri vaiheita.
Lasten ja perheiden tarpeisiin vastaavan laadukkaan perhehoidon malli
Laadun varmistaminen Ennen perhehoitoon pääsyä: Lapsen sijoitustarve on huolellisesti selvitetty ja arvioitu Sijaishuoltopaikan valinta, miten perhehoito vastaa parhaiten tämän lapsen tarpeeseen? Yksilöllisesti ja tilannekohtaisesti Millaista tietoa käytössä olevista perhehoitajista ja ammatillisista perhekodeista? Perhehoitopaikkojen pankki Perhehoitajat ovat saaneet valmennusta ja tukea Millaisella tuella valittu perhe vastaa lapsen yksilöllisiin tarpeisiin?
Laadukkaan perhehoidon järjestäminen Lapsen sosiaalityöntekijä ja perhehoitajan vastuutyöntekijä. Tuetaan kaikkia perhehoidon osapuolia: perhehoitajien tuki, valmennus, työnohjaus, koulutus sijaissisarusten osallistaminen ja tukeminen syntymävanhemman oma tuki Tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa muiden erityispalveluiden kanssa (esim. lastenpsykiatria) Vahvistetaan sijoitettujen lasten ja nuorten kuulemisen ja osallisuuden tapoja ja kanavia Systeemisesti toimiva moniammatillinen tiimi tukena. Työntekijä, tiimi ja johto vastaavat siitä että kaikki osapuolet saavat tarvitsemaansa perus- ja erityistason palveluja.
Ennen sijoitusta, sen aikana ja jälkeen Mallin mukainen tuki on ketterää ja joustavaa sekä lapsen/ nuoren ja perheiden kokemaan tarpeeseen perustuvaa. Palveluita kehitetään (muuttuvia) tarpeita vastaaviksi Hoidon ja tuen toteutumista seurataan Ennakollinen valvonta ja toiminnan laadun varmistaminen Riittävää yhteydenpitoa, toimivat yhteydenpitokanavat ja yhteistyön toimivuus (luottamus ja monialainen yhteistyö) Sijoituksen jälkeen: hyvin suunniteltu ja toteutettu siirtymävaihe ja jälkihuolto
Maakunnallinen järjestäminen Toivottava on, että maakunnat ottavat vakavasti julkisen huoltajan vastuunsa ja hyödyntävät työryhmän työtä järjestäessään uutta, lapsi ja perhelähtöistä perhehoidon toiminnallista kokonaisuutta. Ehdotuksena on, että kaikkien perhehoidon osapuolten kanssa työskentelyn, tuen ja yhteistyön periaatteet kirjataan maakunnallisiin perhehoidon toimintaohjeisiin. Toimintaohje on hallinnollinen ohje, joka on vapaasti saatavilla sekä internetissä että esitteinä. 19 31.10.2017
Maakunnallinen järjestäminen Mallin toteutuminen edellyttää, että lastensuojelun toimintakokonaisuuden järjestämisen asettuu maakunnan tehtäviin. Perhehoitajien rekrytointi, ennakkovalmennuksen järjestäminen sekä koulutuksen ja muun tuen organisoiminen edellyttää riittävien määrärahojen varaamista tähän. Lasten sijoituspäätösten tekeminen ja sopivan perhehoitopaikan valinta lapselle edellyttää osaamista Vaatii riittävän asiantuntemuksen hankkimista, moniammatillisen tiimiin ja toiminnan johtamista sekä resurssien ja ajan varaaminen asiakastyötä varten Perhehoitoyksiköiden hyväksyminen ja ammatillisten yksiköiden lupaprosessit, toiminnan yleinen ohjaus, tuki, seuranta ja valvonta edellyttävät johdonmukaista johtamista. Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen ja kumppanuuksien rakentaminen tärkeää Maakuntaorganisaation tulee huomioida perhehoidon lisäksi myös monimuotoisen laitoshoidon järjestäminen. 31.10.2017 20
Haasteita Tuottajien yhteistoiminta ja kumppanuus perhehoidon kehittämisessä kohtaa monia haasteita kilpailun ja markkinoistumisen kulttuurissa. Lasten sijaishuollon markkinoilla on mahdollista monenlainen osaoptimointi, mikä vaikeuttaa ja estää lasten ja perheiden pääsyn tarvitsemiinsa palvelukokonaisuuksiin. Se voi yhdistämisen sijaan pirstoa palveluja, vaikeuttaa vaikuttavuuden ja kustannusten seurantaa tai keskittää vaativan perhehoidon toteuttamisen liian harvoille toimijoille. Etenkin perhehoidossa voimakas säätelyn purkaminen on vakava riski. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää luoda vahvat tukirakenteet lainsäädännön ja valtakunnallisen ohjauksen avulla maakunnallisen toiminnan tueksi.
Haasteita Perhehoidon erityisyys sijaishuollon muotona tarkoittaa myös sen eritystä haavoittuvuutta toimintaympäristön muutoksissa. Maakunnan perhehoidon hankintaosaaminen vaatii paljoin vahvistamista, mutta sen lisäksi myös erityisyyden ymmärrystä ja sisällöllistä osaamista. Hankintaosaamisella voidaan varmistaa turvallisen ja laadukkaan perhehoidon järjestäminen. Viime kädessä hankinnassakin on kyse lapsen oikeuksien toteuttamisesta.
Sijaishuollossa elävien lasten osalta lasten oikeuksia tarkennetaan YK:n sijaishuollon päätöslauselmassa Sen mukaan jokaisen lapsen ja nuoren tulee voida elää häntä tukevassa ja suojaavassa ympäristössä, jossa hänestä välitetään ja joka tukee hänen kehittymistään täyteen potentiaaliinsa. Päätöslauselmassa kiinnitetään erityistä huomiota sijaishuollossa elävän lapsen edun toteutumiseen ja lapsen osallisuuteen häntä koskevassa päätöksenteossa. Lapsen etu on ratkaistava tapauskohtaisesti, lapsen kanssa on keskusteltava ja lapselle on taattava pääsy kaikkeen hänen tarvitsemaansa tietoon. Lapsen kanssa on kerättävä häntä itseään ja hänen historiaansa koskevaa tietoa, valokuvia, muistoja ja muistoesineitä, joiden tulee olla hänen saatavillaan hänen elämänsä kaikissa vaiheissa. Sijaishuollon muodosta on päätettävä tapauskohtaisesti ja käytettävissä olevista sijaishuollon muodoista on valittava kyseisen lapsen kehitystä parhaiten tukeva. Tällaiset päätökset tekee, aina kun se on mahdollista, moniammatillinen tiimi suunnitellusti huolellisen arvioinnin pohjalta. Kaiken sijaishuollon päätöksenteon on tuettava lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden säilymistä, pysyvyyden muodostumista lapsen elämään sekä edistettävä lapsen ja häntä hoitavien aikuisten välisten kiintymyssuhteiden muodostumista ja jatkuvuutta. YK:n sijaishuollon päätöslauselma asettaa perhehoidon ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi pienille lapsille. Laitoshoitoa voidaan käyttää, jos se on kyseisen lapsen tai nuoren edun näkökulmasta paras vaihtoehto
Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli Toimintamallin periaatteet: Lapsikeskeisyys Kaiken ytimessä ja peilinä ovat lapset Lapsen oikeuksien viitekehys Lapsen edun ensisijaisuus ja lasten oikeudet keinoja sijoitettujen lasten ja nuorten oikeusturvan toteutumisen varmistamiseksi sekä heidän omia oikeuksiaan koskevan tietoisuuden vahvistamiseksi. selkiyttää ja yhdenmukaistaa nykyisiä toimintatapoja sekä eri ohjaus- ja valvontatoimijoiden rooleja ja vastuunjakoa. hyvinvointitiedon kartoittaminen vuorovaikutteisesti ja lapsiystävällisesti sosiaalityöntekijän ja lapsen vuorovaikutuksessa systemaattiset lasten näkemysten ja kokemusten selvittämisen käytännöt puolueeton yhteydenottotaho sijoitetuille lapsille
Muita julkaisuja Tutkimustietoa perhehoidon kehittämiseksi. Katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin 2010-2016. Leena Valkonen & Tarja Janhunen (2016) Työpaperi 45/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lapsikeskeinen ja lapsenoikeusperustainen sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli. Susanna Hoikkala, Raija Kojo, Jaana Tervo & Teija Aaltonen. Työpaperi 19/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. pia.eriksson@thl.fi