Sijaishuollon valtakunnalliset yhteiskehittämispäivät Työryhmien tuotokset Lastensuojelun laitoshoito

Transkriptio

1 Sijaishuollon valtakunnalliset yhteiskehittämispäivät Työryhmien tuotokset Lastensuojelun laitoshoito

2 Yhteiskehittämisen prosessi Kehittämiskohteiden määrittely kansallisesti (kevät 2016) Tietoperustan luominen, tutkimuskatsaukset (2016) Uusien toimintatapojen mallintaminen moniäänisessä työpajaprosessissa (syksy 2016) Mallinnusten käsittely, yhteiskehittämispäivät ( ) Maakunnallisen kehittämistyön tuki, kehittäjäverkosto (2018) Maakunnallisen kehittämistyön arviointi, tulosten kokoaminen (2018) Tulosten levittäminen, uusien toimintatapojen juurruttaminen Lastensuojelun käsikirja, Lastensuojelun laatusuositukset, Luo luottamusta -verkkokoulutus (2018-) Levittäminen, syventäminen, juurruttaminen Seuraavan kehittämissyklin valmistelu, kohteiden määrittely (2018) 2

3 II: 2 Sijaishuollon mallinnukset 2016 Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Timonen-Kallio, Eeva; Yliruka, Laura & Närhi, Pekka THL työaperi 23/ Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava perhehoito. Kohti perhehoidon laadun vahvistamista. Heino, Tarja & Säles, Emilia. THL työpaperi 20/ Lapsikeskeinen ja lapsenoikeusperustainen sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli. Hoikkala, Susanna; Kojo, Raija; Tervo, Jaana & Aaltonen, Teija. THL työpaperi 19/

4 Laitoshoito 1/3 Mitä kehittämiskohteeseen tai mallinnusraporttiin liittyviä tai mukaisia (ehdottamia/kuvaamia) muutoksia olet havainnut oman alueesi/ organisaatiosi / valtakunnallisissa toimintakäytännöissä tai toimintakulttuurissa? Miten nämä ovat konkreettisesti näkyneet? Mallinnusta viety eteenpäin, kartoitetaan koulutusta eri menetelmiin, työntekijät tarvitsevat työkaluja - DKT ym. Lasten ja nuorten psykiatrian ja lastensuojelun yksiköiden yhteistyö, on saatu toimivia rakenteita; ilman yhteistyötä lapset eivät hoidu, lapsilla monimuotoisia tarpeita moniammatillinen yhteistyö ja yhteinen tiedonmuodostus puolin ja toisin yhdessä lasten parhaaksi. Yhdessä on enemmän, jalkautuminen jatkuu. Erittäin hyviä kokemksia 4

5 Laitoshoito 1/3 Lastensuojelun tehtävä laitoksessa on lapsen vakauttava arki ikätasoisesti. Lapsella oikeus samaan kuin hänen ikäisillään. Tarvitaanko laitoksissa aina niin voimakkaita toimia hoidon kehittäminen voi riittää. Tarvitaan toimivat rakenteet. Mandaatit tarvitaan riittävän ylhäältä = yhteen johtamista. Maakuntarajat on ylitettävä, hyvää työtä tehdään eri puolilla, miten tämä ja hyvät käytännöt saadaan kaikkien yhteiseen käyttöön? Mm. vaikuttavuusmittarit. Monitoimijaiset neuvottelut, yhteinen suunnitelma lapsen parhaaksi, kaikki tulevat kuulluksi. Mallinnus toimii pilotoinnin perustana. Osallisuus on noussut valtakunnallisesti esiin keskusteluissa, tämä erittäin positiivista. Nuorten neuvosto, nuoret valitsevat keskuudestaan edustajan, jalkautetaan nuorten näkökulmia. Perheiden osallisuus lastensuojelulaitosten työssä mallinnusta tarvitaan jatkossa. Voi olla hyvin monipolvista. Perheiden osallisuus voi olla osa laitosten arkea. Uuden yksikön perustaminen nuorten kanssa alusta asti pienemmillä paikkakunnilla, rakentaa osallisuutta ihan eri tavalla. 5

6 Laitoshoito 1/3 Yhteistyö nuorten ja lastenpsykiatrian kanssa, erikoissairaanhoito, osittain toimii, osittain ei, riippuen alueesta. Hyvät suunnitelmat eivät takaa käytännön onnistumista tähän Lapella ei ole välttämättä osuutta. Kehittämistä olisi tällä alueella parempaan ja yhtenäisempään suuntaan, alueellisesti tasalaatuiseen suuntaan. Pk-seudulla pilottiyksiköt ovat päässeet kehittämään toimintaa Lapen myötä. Aina pilotointi ei ole edistänyt nuoren tilannetta, tarvitaan rakenteita kehittämisen tarvetta on. Myös henkilösidonnaisuutta tässä. Jonkun sektorin edustajan puuttuminen voi vaikuttaa kehittämiseen, osallistuminen kokouksiin tärkeää ym. Myös nuoren tilanne vaikuttaa, esim. poliisit mukana neuvotteluissa vakauttavan arjen tarve etukäteen. Yhteistyö toimijoiden kesken hyvin tärkeää. 6

7 Laitoshoito 1/3 Koulutuksen merkitys, esim. verkkokoulutusympäristö uusille työntekijöille, lyhyetkin sijaisuudet. Turvallisuuden merkitys miten taataan käytännössä? Otettava huomioon jo laitosta valittaessa, oikean paikan löytyminen oikealle lapselle ei ole aina itsestäänselvää. 7

8 Laitoshoiot 2/3 Miten valtakunnallinen kehittämisrakenne (tutkimuskatsaus, työryhmän mallinnus, maakunnallisten mallien tuki, yhteiskehittämispäivät yhteistyössä maakuntien kanssa, materiaalipankki jossa esitykset ja ryhmätyöt päivistä) on tukenut sijaishuollon kehittämistyötä/ tukenut työsi arjessa? Mikä on ollut erityisen toimivaa? Mitä olisi syytä vielä kehittää? Kehittämisrakenteeseen tutustuminen on vahvistanut sitä, että nykyinen suunta on oikea vai onko kyse siitä, että kehittämisrakenteeseen tutustuneet ovat jo ennestään aktiivisia? Sitä olisi kehitettävä, että tieto menisi kaikille, ei tarvitsisi etsiä tietoa tuntikaupalla. Tuleva rekisteri voisi olla tässä apuna. Jalkautus olisi tärkeää, ettei asia jäisi oman aktiivisuuden varaan. Laatukriteerit myös tässä. 8

9 Työryhmäkysymykset 2/3 Maakunnalliset alueet, päällekkäistä työtä vältettävä. Valtio, kunnat ja järjestöt toimimaan yhdessä ketä kutsutaan, ketä ei? Markkinalakien rikkominen? Psykatrian ja lastensuojelun yhteinen tiedonmuodostus vaatii vielä paljon työtä valtakunnallisesti, muistettava myös aikuispsykiatria; lasten vanhempien tuki tärkeä. Siirtymävaiheiden kehittäminen, ikärajat, yhteistyön kehittäminen jälkihuolto, eri paikkakunnat; nuoren ihmissuhteet voivat katketa siirtymissä. Toimivaa: osallisuus parantunut, samoin perhetyö ainakin osittain eri vaiheissa; työntekijöiden vaihtuvuus. Esim. kiireelliset sijoitukset kipupisteenä jatkosijoitus, jossa kaikki työntekijät voivat vaihtua. Kehitettävää: sos.työntekijät, jopa 90 sos.työntekijää hoitanut asiaa. Myös rakenteet aiheuttavat vaihtuvuutta, siirtyminen avohuollosta sijaishuoltoon. 9

10 Laitoshoito 2/3 Sos.työntekijöiden vuorovaikutustaitojen kehittäminen Lisää kokemusasiantuntijoita mukaan 10

11 Laitoshoito 3/3 Mitä mallinnusraportin/ kehittämiskohteen teemoja olisi erityisen tärkeää syventää ja kehittää edelleen? Mitä muita sijaishuollon teemoja olisi tulevaisuudessa tärkeä mallintaa ja kehittää? Kehityskohteita on paljon, kaikki tekevät kyselyitä osallisuuteen, lapsen palautteeseen tms. liittyen, esim. lapselle voi tulla kyselyitä 8:sta kunnasta, avit haastattelevat, psyk.hoito, toimintaterapia jne. jne. Vaarana, että työntekijä keskittyy lomakkeisiin. Miten kokonaisuus hallitaan yhden yksilön kohdalla? Voisiko laatukriteereitä hyödyntää tässä? Näitä helppo kysyä lapselta. Asiakaspalaute vielä erikseen 11

12 Laitoshoito 3/3 Suunnitellessa kyselyitä sijoituksen laatukriteerit voisivat toimia tukena. Valtakunnallinen yksi kysely kaikille. Valvontaviranomaiset voisivat tehdä yhteistyötä kyselyt hyvin samankaltaisia keskenään. Osallisuussuunnitelma lakiin? Erilaisten mittareiden linkittyminen toisiinsa 12

13 Laitoshoito 3/3 Sijoittaminen haasteellista, jos lapsi/nuori kuuluu marginaalin marginaaliin, osa heistä tarvitsee paljon rajoja Jatkokehittämisaiheita myös kysymyksissä 1 ja 2 Siirtymät hyvin tärkeitä ja merkittäviä Mitä tehdä, jos lapselle/nuorelle ei löydy paikkaa ja mitä tehdä, jos lapsen tai työntekijän turvallisuus vaarantuu, tämä tulevaisuuden kysymys. Lapsi/nuori voi olla jopa hengenvaarallinen ympäristölleen. Vapaita eho-paikkoja ei juuri ole, jonot pitkiä. Koulukodit? Lainsäädännöllinen asia, on lapsia, jotka tarvitsevat erityistä huolenpitoa yli 90vrk. Ei jatkuvasti paikanvaihdoksia lapselle, ei oteta vastaan. Lapsen tilanne voi huonontua jatkuvasti tämän vuoksi. Miten tämäntyyppisten lasten tarpeisiin voidaan vastata? Volyymi liian pieni nyt. Lisäpaikatkaan eivät riitä. Nuorisopsykiatrian tilanne, jos lapsi saa paikan 1 vkon kuluttua, ei ole EHO lausuntoja terveysaseman palvelut. 13