Forssan seudun elinkeinopainotteinen

Forssan seudun elinkeinopainotteinen strategia Forssan seutu kasvua keskellä 24.9.2007 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n hallituksen hyväksymä (sidosryhmien lausunnot huomioitu) Oy Tero Maksimainen & Kaj Työppönen Lisäykset FSKK Kirsi Sippola

Sisällysluettelo Sisällys Sivu Johdanto 3 Forssan seudun swot, visio, missio ja arvot 4 Strategiakartta 9 Strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät ja hankkeet 11 Strategian toteutumisen seuranta ja päivittäminen 20 Liitteet Strategiaprosessi Nykytila-analyysi

Johdanto Strategiatyön tavoitteet ja tarkoitus Työn tavoitteena on kattavan seutustrategian laatiminen erityisesti elinkeinojen-, kilpailukyvyn- ja elinvoiman kehittämisen näkökulmista. Työskentelyssä huomioitiin seudun nykytilanne ja tulevat muutospaineet sekä seudun toimijoiden sitouttaminen strategiseen prosessiin ja tavoitteisiin. Strategiaprosessi Seutustrategian laadinta aloitettiin marraskuussa 2006 ja työ valmistui huhtikuussa 2007. Strategian laadintaa varten pidettiin kolme taustaseminaaria, kaksi strategiaseminaaria ja neljä ohjausryhmän kokousta. Strategiaprosessi oli luonteeltaan osallistava. Erityisesti seudun kehittämisorganisaatiot ja elinkeinoelämä olivat vahvasti mukana prosessissa. Seminaareihin ja tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 60 henkilöä. Strategiamenetelmä ja malli Strategiamenetelmä perustuu tilaajan ja konsultin sopimalla tavalla Balanced Scorecard -mallin väljään soveltamiseen sekä strategiakartan hyödyntämiseen strategian kuvaamisessa ja tiivistämisessä. Työssä on lisäksi hyödynnetty aiempia strategisia sisältöjä ja aineistoja, joita on pyritty tiivistämään ja selkeyttämään. Tuloskortteja on käytetty kriittisten menestystekijöiden ja mittareiden muotoilussa. Ohjausryhmä ja konsultti Forssan seudun kehittämiskeskuksen hallitus ohjasi strategiaprosessin etenemistä sekä teki seminaarien pohjalta sisältöihin liittyviä päätöksiä Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho. Konsulttina strategiaprosessissa toimi Pricewaterhouse Coopers. Konsulttityön toteuttamisesta PwC:ssä vastasivat Kaj Työppönen ja Tero Maksimainen. Heidän lisäkseen työhön osallistuivat Aatos Hallipelto ja Olli Oosi.

Swot, visio, missio ja arvot

Forssan seudun nykytila-analyysin yhteenveto SWOT Vahvuudet Laaditut strategiat ovat oikeansuuntaisia ja ne ovat ohjanneet kehitystä oikeaan suuntaan Yrittäjyysaktiiviisuus säilyy ja uusia yrityksiä perustetaan Mahdollisuudet Yritysten asiakaskunta (sekä tuotannossa että palveluissa laajenee) yli alueen ja ulkomaille Asukaskehitys lähenee tasapainoa Alueen yritykset ovat kansainvälistyneet viime vuosina Logistiseen asemaan perustuvat investoinnit ovat lisääntyneet Työpaikkaomavaraisuus hyvä Logistinen sijainti Heikkoudet Liikenneyhteydet puutteelliset Riskinottohalun puute sekä rahoittajilla että pienyrityksillä heijastuu kaikkeen toimintaan Useat seudun kiintopisteet nähdään liian suppeasti: vrt. Eerikkilä 5-20 hengen yrityksiä liian vähän Yritysten kehittämistä tukevia tukipalveluja liian vähän (ympäristöja turvallisuusjärjestelmät, työvoimapankki/ -vuokraus, työvoiman uudelleenkoulutus) Koulutustarjontaa ei vastaa kaikilta osin yritysten ja työntekijöiden tarpeita Yritysten verkostoituminen liian vähäistä Dynaamisuuden ja ulkopuolisen pörinän puute Yhteisen näkemyksen puute kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta Ympäristönormien kiristyminen luo mahdollisuuksia läheisyyden ekonomialle (seudun sisäinen toiminta ja matkailumahdollisuudet) sekä bioenergialle, ympäristöklusterille ja maataloudelle Kasvukeskusten reservinä toiminen mahdollistaa kasvua Uhkat Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu Pienten yritysten haluttomuus kasvuun ja investointeihin Omaleimainen imago ja erottuvuus muista seuduista ei kehity Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vaikeutuminen Osaamisen katoaminen. Alueelle jäävien korkeasti koulutettujen osuus suhteellisen vähäinen Kasvukeskusten reservaatiksi joutuminen Kausityöttömyys lisääntyy Viimeisen kahden vuoden aikana uudet syntyneet yritykset eivät ole syntyneet ydinklustereille tai alihankintaverkostoihin

Visio 2013 Forssan seutu 2013 kasvua keskellä Forssan talousalueesta on muodostunut vahva soveltavan osaamisen keskus, jossa kunnat ja elinkeinoelämä tiiviin yhteistyön kautta ovat luoneet alueesta yhtenäisen asumisen ja yrittäjyyden kokonaisuuden. Erityisen vahvaa osaamista on bio- ja ympäristö- sekä elintarvike- ja elektroniikkatoimialoilla. Uutta liiketoimintaa on syntynyt perinteisille tuotanto- sekä uuden tyyppisille asiantuntija-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palvelualoille. Erinomaista logistista asemaa on hyödynnetty kasvun lähteenä ja alueella on 40.000-50.000 asukasta. Forssan talousalue tunnetaan myös aktiivisena kansalaistoiminnan alueena. Alueelle on muodostunut merkittävää vapaa-ajan, matkailu- ja tapahtumapalveluliiketoimintaa. Forssan talousalue on kansainvälistynyt merkittävästi ja se houkuttelee luovia ja osaavia ihmisiä.

Arvot Luovuus ja osaaminen Seudun toimijat suhtautuvat ennakkoluulottomasti uusiin asioihin ja ihmisiin ja löytävät ratkaisuja ennakoituihin ja ennakoimattomiin muutoksiin. Seudulla kunnioitetaan voimavarana myös erilaisuutta. Luovat ajatukset ehtivät kypsyä. Osaaminen on soveltavaa ja perustuu yrityslähtöisyyteen. Kasvuhakuisuus Hankkii aktiivisesti uusia asukkaita ja yrityksiä. Yhteistyökykyisyys Yhteistyökyky tarkoittaa sitä, että eri toimijat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa mukaan. Seudun toimijoiden kesken keskustellaan yhdessä ja toisten mielipiteitä kunnioitetaan ja yhteisiin päätöksiin sitoudutaan. Edelläkävijyys Seudun toimijat etsivät aktiivisesti uusia ratkaisuja ja hyödyntävät uusimpia innovaatioita ja parhaita käytäntöjä. Kilpailukykyisyys Seudulla on kilpailukykyiset julkiset ja yksityiset palvelut. Kaikessa toiminnassa tavoitteet selviä ja taloudellisuus ja tehokkuus huomioidaan. Seudun kilpailukykyä suhteutetaan maakunnan, Suomen ja kansainväliseen kehitykseen.

Missio Forssan seutu luo edellytykset seudun asukkaiden, elinkeinolämän sekä koulutus- ja kehitysorganisaatioiden positiiviselle kehitykselle sekä yhteisen vision toteutumiselle. Forssan seudun kehittämiskeskus vastaa yhteisen mission ja vision toteutumisesta. Kunnat antavat tarvittavat valtuudet ja ovat yhteistyössä muiden seudullisten organisaatioiden kanssa toteuttamassa strategiaa.

Strategiakartta

Forssan seudun strategiakartta Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Tehokas asukashankinta ja yrityskehitys Sosiaalisen pääoman hyödyntäminen Monipuoliset asumisen vaihtoehdot Tasapainoinen kuntatalous Laadukkaat palvelut ja infra Kestävän kehityksen seutu Asukas ja työpaikka määrät ovat kasvaneet Logistinen aseman hyödyntäminen Klusterikehityksen ja kansainvälistymisen tukeminen Oppilaitostarjonta yritysten tarpeen mukaan Kuntatalous ja yritysten taloudellinen kilpailukyky on vahvistunut Forssan seudulle on luotu vahva yhteinen brändi Osaamisen kehittäminen on ennakoitua ja yrityslähtöistä Elinkeinopolitiikka kunnossa Valtateiden ja rautatieyhteyksien parantaminen Vahva yhteistyö naapuriseutujen kanssa Yritysten yhteiset, laadukkaat tukiresurssit FSKK:n ja kuntien selkeät roolit Sitoutuminen päätöksiin Toimiva yhteistyö EI PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ muut laajemmat yhteistyöverkostot HAMK, MTT, FSTKY, Työvoimatoimisto yms. voimavarat tunnistetaan (lisäys)

Strateginen päämäärä: 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetaso Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Tehokas asukashankinta ja yrityskehitys 1. 180 uutta asukasta (Nettokasvu vuositasolla keskimäärin +0,5 %) Asukasasiamiestoiminnan käynnistäminen Kohdistetun markkinointikampanjan käynnistäminen FSKK seututasolla, kunnat kuntatasolla. (Hyödyntäen Hämeen markkinointia). 2. Klusteriohjelma on laajennettu koskemaan rakennustuote- ja metallialoja sekä hyvinvointisektoria (lisäys) Kohteena työssäkäyvä aktiiviväestö, jolla on jo työpaikka seudulla sekä toisaalta liikkuva työväki, jonka työpaikka ei ole niin kiinni sijainnista Laajennetun klusteriohjelman toteuttaminen. FSKK seututasolla, kunnat kuntatasolla. Hamk ja FSTKY hyvinvoinnin osalta (lisäys). 3. Työpaikkamäärän nettokasvu 200 / vuosi (kasvu vuositasolla keskimäärin 2 %) Kohdistettu markkinointi (Hyödyntäen Hämeen markkinointia) Humppilan ja Forssan yritysalueiden toteuttaminen Ympäristöteknologiayksikön saaminen seudulle FSKK seututasolla, kunnat kuntatasolla.

Strateginen päämäärä: 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 2. Sosiaalisen pääoman hyödyntäminen 1. Vuosittain järjestetään uusia järjestö- ja yrityskokousta Laadukkaiden tuotteiden kehittäminen hyödyntäen Forssan seudun luontaisia edellytyksiä (Forma-hanke). Palvelukonsepti hyödyntäen Hämeen matkailu Oy:n palvelukonseptia. Operaatio Forssan kokous järjestökokouskampanja FSKK Tapahtumarekisterin kokoaminen 2. Seudulle luotu vähintään yksi valtakunnallisesti tunnettu kulttuurilaitos Wahren-keskuksen kehittämnen Humppilan luovien alojen osaamishanke Jokioisten kartanon kultuurialueen kehitäminen Forssa Humppila Jokioinen 3. Seudusta on kehittynyt valtakunnallisesti merkittävin hevososaamiskeskus Hippolis-hevoskeskittymän hyödyntäminen Hippolis

Strateginen päämäärä : 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 3. Monipuoliset asumisen vaihtoehdot 1. Monipuolinen ja edullinen asunto- ja tonttitarjonta, (hintaja tarjontatiedot) Avaimet käteen rakennustoiminnan kehittäminen Maaseudun vesihuollon ratkaiseminen Kaupunki- ja kuntakeskusten kaupallisten palvelujen tukeminen ympäristön viihtyvyyttä kehittämällä Forssa, Humppila, Jokioinen Tammela Ypäjä Yhteisen maankäyttösuunnitelman laatiminen ja yhteisen maapolitiikan luominen

Strateginen päämäärä: 1. Asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 4. Kansainvälistymisen tukeminen 1. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden ja asukkaiden määrä on noussut 10 % vuosittain. Työvoiman saatavuuden turvaaminen ulkomaalaisten työntekijöiden saatavuus ja käyttö Työvoimahallinto ja FSKK 2. Oppilaitosten (kaikilla tasoilla) kansainvälisten kontaktien määrä kasvanut 100 % Kansainvälisen oppilasvaihdon aktivointi ja kouluyhteistyön aktivointi ja kieltenopiskelutarjonnan laajentaminen Koulut ja oppilaitokset 3. Seudun yritysten kansainväliset kontaktit ovat lisääntyneet (itsearviointi) Invest in Finland ohjelma ja paikallisten yrityksien kansainvälisyys valmiuksien lisääminen FSKK

Strateginen päämäärä: 2. Kuntatalous ja yritysten taloudellinen kilpailukyky ovat vahvistuneet Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Tasapainoinen kuntatalous 1. Kaikkien kuntien tulos on positiivinen Kuntien strategiat ja taloussuunnittelu Kunnat 2.Laadukkaat palvelut ja infra 2. Palvelustrategian toteutuminen Vesihuollon hankkeiden toteuttaminen Kunnat 3.Elinkeinopolitiikka kunnossa 3. Asukastyytyväisyys 4. Yhteiset pelisäännöt sovittu maankäyttöön, taksoihin ja mahdollisiin tukiin ja lainoihin Palvelustrategiassa määritetyt hankkeet FSKK:n johtamat neuvottelut, jossa sovitaan em. asioista. FSKK 5. Kehittämishankkeiden panostus säilytetään Suomen seutujen keskitasolla Hankkeet ja kehitystoiminta priorisoidaan strategian mukaisuudella ja vaikuttavuudella 4. Työvoiman Saatavuus (lisäys) 6. Osaavan työvoiman varmistaminen yritysten tarpeisiin 7. Työvoiman työllistymisedellytysten kehittäminen Oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten hankkeet FAI, FAK, HAMK, Työvoimatoimisto

Strateginen päämäärä: 3. Forssan seudulle on luotu vahva yhteinen brändi Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Valtateiden ja rautatieyhteyksien parantaminen 2. Kestävän kehityksen seutu 1. Neuvottelu- ja vaikuttamissuunnitelman laatiminen: esim. valtioneuvosto ja LVM 2. Profiloituminen ympäristöklusterin kautta Yksityisrahoitusmahdollisuuksien selvittäminen Nykyisin ekologisia hankkeita, esim. lähiruoka ja ympäristöhankkeet FSKK ja Forssan seutu yhteistyössä naapuriseutujen kanssa FSKK, Agropolis 3. Logistisen aseman hyödyntäminen 3. Uusien yrityksien kasvu 4. Asukkaiden määrän kasvu seudulla Vesien puhtauden turvaaminen Yritys-, asukas- ja matkailumarkkinointi FSKK ja kunnat 5. Matkailutulot

Strateginen päämäärä: 4. Osaamisen kehittäminen on yrityslähtöistä Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1. Oppilaitostarjonta yritysten tarpeen mukaan 1. Osuus valmistuneista AMK:n ja toisen asteen valmistuneista, jotka työllistyvät talousalueen yrityksiin, kasvu 5 % / vuosi Oppilaitoksien kehityshankkeet Oppilaitokset Koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto

Strateginen päämäärä: 4. Osaamisen kehittäminen on yrityslähtöistä Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 2. Yritysten yhteiset, laadukkaat tukiresurssit 2. Työvoimaviranomaisten, kuntien, kehitysorganisaatioiden ja yritysten yhteinen henkilöstön kehittämis- ja valmennusverkostoyksikkö, joka toimii myös henkilöstön vuokrausyhtiönä ja liiketoimintavalmiuksen ja asiantuntijatyön kaupallistamisen tukena, on perustettu Toimintamallin suunnittelu sijaispankkihankkeita hyödyntäen Työvoimahallinto, FSKK ja kunnat

Strateginen päämäärä: 5. Toimiva yhteistyö Kriittiset menestystekijät Mittarit Kehityshankkeet Vastuu ja seuranta 1.Sitoutuminen päätöksiin Vuonna 2007: 1.Strategia on hyväksytty kaikissa kunnissa Seutuneuvosto 2. FSKK:n ja kuntien selkeät roolit Vuonna 2007: 2.Rooleista, budjetoinnista ja seurannasta sovittu yhteinen käytäntö FSKK:n ja kuntien väliset neuvottelut FSKK ja kunnat 3. EI PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ 3.Kunnat hyödyntävät yhteisiä resursseja toiminnassaan ja ovat sopineet keskinäisestä työnjaosta Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunnat 4. Vahva yhteistyö HAMK:n, MTT:n, FSTKY:n ja työvoimatoimiston kanssa (lisäys) 4. Yhteistyötahojen kanssa toteutetaan yhteisiä hankkeita Yhteistyöneuvottelut ja klusterihankkeiden yhteinen toteutus FSKK 5. Vahva yhteistyö naapuriseutujen kanssa 5.Kukin lähiseudun kanssa toteutetaan vähintään yksi yhteinen infra ja /tai klusterihanke Yhteistyöneuvottelut ja klusterihankkeiden yhteinen toteutus ja infrahankkeet FSKK 6. Yhteistyön muiden laajempien yhteistyöverkostojen kanssa 5. Yhteistyöstä syntynyt vähintää yksi merkittävä uusi hanke vuodessa SEKES, pienet seutukunnat, AKO:n verkostot, jne. FSKK, kunnat

Strategian toteutumisen seuraaminen ja päivittäminen Vastuu Strategian toteutumisen seuraaminen ja päivitys on FSKK:n hallituksen vastuulla. Seuraaminen ja päivittäminen Strategian mukaisen toiminnan ja toteutumisen seuraaminen on jatkuva prosessi ja tulee olla vahvana näkökulmana hallituksen työskentelyssä. Seurantaan liittyvä arviointi tulee toteuttaa kerran vuodessa ja mittareide päivittäminen kerran vuodessa. Toteutumisen seuraaminen ja päivittäminen toteutetaan talousarvio- ja tilinpäätössyklin mukaisesti: talousarviota laadittaessa päivitetään strategia mittarit ja toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.

2007. All rights reserved. refers to the network of member firms of International Limited, each of which is a separate and independent legal entity. *connectedthinking is a trademark of LLP (US).

Liitteet: Strategiaprosessi Toimintaympäristön analyysi

Strategiaprosessi

Strategiaprosessin liittyneet seminaarit ja kokoukset Seminaarit Keihäänkärkiseminaari I Keihäänkärkiseminaari II Keihäänkärkiseminaari III 9.1.2007, Rantasipi Forssa 10.1.2007, Rantasipi Forssa 16.1.2007, Rantasipi Forssa Strategiaseminaari I Strategiaseminaari II 6.2.2007, Rantasipi Forssa 14.2.2007, Rantasipi Forssa Seutuneuvosto 6.3.2007, Ypäjän kunnantalo Kokoukset Ohjausryhmä I Ohjausryhmä II Ohjausryhmä III Ohjausryhmä IV 30.11.2006, FSKK 14.2.2007, FSKK 6.3.2007, Ypäjän kunnantalo 27.3.2007, FSKK

Hankkeen työohjelma strategiaprosessi Strategia-aineistojen ja toimintaympäristön tausta-analyysi Keihäänkärjet - seminaarit Yritykset ja innovaatiot Maakuntaohjelman teemat Osaaminen ja työllisyys Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Yhteisen tahdon muodostus Toimintaympäristön analyysi Visio Missio Arvot Tahdon muuntaminen toiminnaksi Strategiakartta Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Toimenpiteet ja ohjelmat

Toimintaympäristön analyysi

Nykytila-analyysi - yhteenveto Positiivisia kehityslinjoja Laaditut strategiat ovat oikeansuuntaisia ja ne ovat ohjanneet kehitystä oikeaan suuntaan Bruttokansantuotteen arvonlisäyksen kasvu on ollut maan kärkitasoa Yrittäjyysaktiiviisuus säilyy ja uusia yrityksiä perustetaan. Viimeisen kahden vuoden aikana uudet syntyneet yritykset eivät ole syntyneet ydinklustereille tai alihankintaverkostoihin. Rakennusala, pienyritykset sekä toiminimet nousevat esiin Yritysten asiakaskunta (sekä tuotannossa että palveluissa laajenee) yli alueen ja ulkomaille Asukaskehitys saatu oikaistua Alueen yritykset ovat kansainvälistyneet viime vuosina Logistiseen asemaan perustuvat investoinnit ovat lisääntyneet

Nykytila-analyysi - yhteenveto Negatiivisia kehityslinjoja Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu Pienten yritysten haluttomuus kasvuun ja investointeihin Omaleimainen imago ja erottuvuus muista seuduista ei kehity Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vaikeutuminen (ei kuitenkaan kasvua) Osaamisen katoaminen. Alueelle jäävien korkeasti koulutettujen osuus suhteellisen vähäinen

Nykytila-analyysi - yhteenveto Heikot signaalit Koulutusorganisaatiot eivät kehitä reagoivasti työelämälähtöisiä koulutussisältöjä Kasvukeskusten reservaatiksi joutuminen Kasvukeskusten reservinä toiminen mahdollistaa kasvua Dynaamisuuden ja ulkopuolisen pörinän puute Riskinottohalun puute sekä rahoittajilla että pienyrityksillä heijastuu kaikkeen toimintaan. Kausityöttömyys lisääntyy Yritysrakenne jakaantuu: klusteriyritykset vs. toiminimet Useat seudun kiintopisteet nähdään liian suppeasti: vrt. Eerikkilä Tulevaisuustiedon tärkeyden korostuminen ja esimerkiksi seudullisen skenaariotyöskentelyn ja muun tulevaisuuden ennakoinnin kehittäminen työllisyystilanteen ja osaamistarpeiden ennakoimiseksi.

Nykytila-analyysi - yhteenveto Haasteet Liiketoimintaosaamista pitää pystyä tarjoamaan aloittaville ja pienille jo toimiville yrityksille. Pitää saada uusia 5-20 hengen yrityksiä Yritysten verkostoitumista tulee kehittää Yritysten tarve toiminnan kehittämistä tukevia palveluja saatava aikaiseksi:esim. ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät, työvoimapankki/ - vuokraus, työvoiman uudelleenkoulutus Alueen toimialojen monipuolistuminen Koulutustarjontaa pitää kehittää vastaamaan yritysten ja työntekijöiden tarpeita Kuntasektorin muutokset tulevaisuudessa: kunta- ja palvelurakenneuudistukseen ja sen toteutukseen liittyvät haasteet Elektroniikka- ja ympäristöteknologian alat: Pienten yritysten määrän lisääminen Pendelöijien sitouttaminen: Pendeli (molempiin suuntiin) on pysynyt seudulla pitkään samana ja verraten pienenä (15 % kohdistuen johto- ja asiantuntijatehtäviin). Olemassa olevan tieverkon kehittäminen sekä tietoliikenneyhteyksien kehittäminen infrastruktuurin kehittämisen tärkeimpiä asioita

Miten kunnalliset strategiat tukevat keihäänkärkiä? Eri strategioiden yhtymäpisteitä Keihäänkärjet Yritykset ja innovaatiot Klusterit Keskitytään klusteriyrityksiin Yhteistyö Yhteistyöverkostojen ylläpito ja luominen yrityksien ja julkisten toimijoiden kesken Inhimilliyys ja ekologisuus Ekologisuus, turvallisuus, perinteet Vahva talous Vahva kuntatalous seurausta yrityksien ja kuntalaisten menestymisestä Viestintä Kansallinen ja seudullinen viestintä ja markkinointi yritysja innovaatiotoiminnan houkuttelemiseksi Osaaminen ja työllisyys Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Osaamisen kehittämisessä keskitytään klusteriyrityksien tarpeisiin Toimintaympäristön kehittämisessä keskitytään klusteriyrityksien toimintaympäristöjen kehittämiseen Yhteistyöverkostojen ylläpito ja luominen yrityksien ja julkisten toimijoiden kesken Verkostomainen toiminta yrityksien ja kehittäjien kesken toiminnan ja toimintaympäristöjen kehittämisessä Perinteet, nykyinen osaaminen, vastuullisuus Inhimillisyys ja vastuullisuus yritystoiminnan toimintaympäristöjen kehittämisessä Resurssien tehokas käyttäminen osaamisen ja työllisyyden edistämiseen Resurssien tehokas käyttäminen ja kohdentaminen toimintaympäristöjen kehittämiseen Seudun osaamispotentiaalin ja osaamisen viestintä seudulla ja valtakunnallisesti Viestintä toimintaympäristöstä kumppaneille, yrityksille ja yhteistyötahoille

Tukevatko seudun keskeiset kehittämisstrategiat keihäänkärkien kehittymistä? Strategia/ Keihäänkärki Yritykset ja innovaatiot Osaaminen ja työllisyys Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Maakuntaohjelma Strategiatyö Yrittämisen kokonaisuuksiin profiloituminen, jossa osaamista, innovaatiotoimintaa ja klusterimuodostuksen edellytyksiä kehitetään Liiketoimintaosaaista lisäävää palvelua, verkostotoiminnan taitoja sekä työvoiman saatavuuden turvaaminen (elintarvikeketjut, ympäristöliiketoiminta) Yrityspalvelujen kehittäminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen (ennakointi, laadun kehittäminen, aikuiskoulutuksen määrällinen, laadullinen ja toiminnallinen kehittäminen sekä monikulttuurisuuden edistäminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen) Korkea-asteen koulutustarjonnan lisääminen työelämälähtöisesti KV-koulutusohjelmat ja kv-vaihto sekä kv-hankeyhteistyö Avaintoimialojen T&K-toiminnan tuki Laadukas asuminen ja elämyksellisyys (seutukunnittain ja kunnittain) asumisen kärkituotteiden luominen korjausrakentamisenkehittäminen luontoon tukeutuvan matkailun kehittäminen Palvelurakenteen uudistaminen (strategian mukaisesti) ml. kunta- ja yksityisen sektorin työnjaon kehittäminen Liikenteen ja teknisen huollon palveluhankkeet AKO Yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma Toimialaryhmien välinen verkottuminen Klusterikehittämisohjelma Käynnistetään yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tähtäävä ohjelma Muu osaamisen kehittämisen rahoituksen kanavoiminen? Perusturva + kuntapalvelut Klusterikehittämisohjelma Bifeel Center -liiketoimintamalli osaksi seudun kehittämistoimintaa (2008) Agropolis ja Bifeel -mallien saumattomuus HAMK? InnoFors ja Elefors

Toimintaympäristöanalyysi

When it can t be done, do it. If you don t do it, it does not exist. (Paul Arden)

3. Toimintaympäristön pohdintaa

Ihmiset ja liike Lähde: Aluekeskusohjelman loppuarviointi

Ihmiset ja ikä Väkiluku 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 36 493 36 297 36 007 Väestö 35 866 35 730 35 557 35 477 35 564 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Tilastokeskus 5/2005 Forssan seutu 0-14- vuotiaat 15-64- vuotiaat 64- vuotiaat

Tuottavuus v. 2004

Yrittäminen ja innovatiivisuus Yritysintensiteetti (yritykset sataa asukasta kohti) Forssan seutukunnassa oli 4,89 vuonna 2004. Ylittää koko maan keskiarvon vuonna 2005. Perinteisesti ollut keskimääräistä selvästi suurempi osuus väestöstä yrittäjiä Seudun vahvuuksia erityisesti toimialojen rajapintaosaaminen sekä yrittäjäaktiivisuus Vahvat klusterit, joiden pohjalle seudun osaaminen ja yritystoiminnan potentiaali rakentuu Bifeel Center vahvuutena ja alueellisen kehittämisverkoston solmukohtana. - Liiketoimintaosaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien koordinointi - Yhteistyö Agropoliksen kanssa - Yhteistyö muiden vastaavien keskusten kanssa

Ihmiset ja yrittäjyys Yrittäjien % -osuus koko väestöstä 1990-2002* Kanta-Hämeen maakunta Koko maa Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta 9,30 % 8,80 % 8,30 % 7,80 % 7,30 % 6,80 % 6,30 % 5,80 % 5,30 % 4,80 % 4,30 % 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002* Lähde: Tilastokeskus * Ennakkotieto

Julkiset panostukset yritysten kehittämiseen v. 2005 TE-keskus Rahoitus investointihankkeisiin Rahoitus pkyritysten kehittämishankkeisiin Rahoitus yritysten toimintaympä ristön Rahoitus maataloustuottei den jalostukseen ja Yhteensä yritysrahoitus Myönnetty Myönnetty Myönnetty Myönnetty Myönnetty kpl 1 000 kpl 1 000 kpl 1 000 kpl 1 000 kpl 1 000 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus 101 4 002 28 642 2 221 2 425 133 5 290 Etelä-Savon TE-keskus 80 6 183 33 962 6 774 4 179 123 8 098 Hämeen TE-keskus 196 6 878 64 1 859 14 2 526 6 240 280 11 503 Kaakkois-Suomen TE-keskus 80 3 402 30 810 8 2 576 2 48 120 6 836 Kainuun TE-keskus 46 3 858 19 841 2 159 0 0 67 4 858 Keski-Suomen TE-keskus 134 7 142 42 1 537 4 308 2 40 182 9 027 Lapin TE-keskus 109 8 103 29 666 3 308 6 339 147 9 416 Pirkanmaan TE-keskus 95 2 803 37 1 322 7 1 934 4 24 143 6 083 Pohjanmaan TE-keskus 106 4 302 62 1 283 3 284 5 90 176 5 959 Pohjois-Karjalan TE-keskus 83 9 303 38 1 056 2 591 4 43 127 10 993 Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus 197 8 326 78 2 324 5 735 5 176 285 11 561 Pohjois-Savon TE-keskus 71 15 300 28 801 0 0 2 17 101 16 118 Satakunnan TE-keskus 65 6 115 28 768 0 0 5 169 98 7 052 Uudenmaan TE-keskus 87 746 189 4 865 6 324 1 8 283 5 943 Varsinais-Suomen TE-keskus 71 3 773 58 1 238 15 595 6 676 150 6 282 Kaikki yhteensä 1 521 90 236 763 20 974 77 11 334 54 2 475 #### 125 019 Josta EU-ohjelmarahoituksen osuus 108 514 Josta Euroopan Aluekehitysrahaston osuus 49 471

Julkisten panostusten vaikutukset v. 2005 TE-KESKUS Yritysrahoitus yhteensä Uudet työpaika Uudistetut t työpaikat Projektin aikaiset työpaikat Uudet yritykset Liikevaihdon kasvu Liikevaihdon kasvu Liikevaihdon kasvu Viennin kasvu Viennin kasvu kpl 1 000 kpl kpl kpl kpl kpl 1 000 % kpl 1 000 Etelä-Pohjanmaa 133 5 290 337 265 21 23 113 97 865 22 39 39 219 Etelä-Savo 123 8 098 362 84 192 26 99 74 640 3 15 32 255 Häme 280 11 503 1 114 761 102 51 212 138 987 10 82 73 694 Kaakkois-Suomi 120 6 836 313 130 27 23 101 37 432 19 32 13 945 Kainuu 67 4 858 281 152 41 9 59 29 348 24 12 10 911 Keski-Suomi 182 9 027 437 66 65 35 154 85 856 23 46 40 512 Lappi 147 9 416 308 178 115 37 133 52 040 22 57 17 578 Pirkanmaa 143 6 083 535 250 75 37 122 103 456 40 43 45 845 Pohjanmaa 176 5 959 706 616 72 37 165 104 075 16 81 45 067 Pohjois-Karjala 127 10 993 381 67 62 19 113 72 349 15 37 33 960 Pohjois-Pohjanmaa 285 11 561 705 321 259 71 216 155 267 23 97 84 407 Pohjois-Savo 101 16 118 544 204 20 15 90 136 135 51 39 88 811 Satakunta 98 7 052 315 173 3 8 92 82 472 20 38 37 658 Uusimaa 283 5 943 1 051 111 151 101 265 234 700 49 166 147 629 Varsinais-Suomi 150 6 282 535 273 142 26 119 75 190 23 55 37 896 Kaikki yhteensä 2 415 125 019 7 922 3 650 1 345 518 2053 1 479 812 17 839 749 387

Ihmiset ja työ 100 90 80 70 60 50 40 Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta (189) yhteensä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (326) yhteensä Työttömät, % työvoimasta (181) yhteensä 30 20 10 0 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä 2003 2004 2005 Lähde: Sotkanet

Ihmiset ja työ Työllisyysaste % 68 66 64 62 60 58 56 54 52 50 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Forssan seutu Kanta-Häme Koko maa lähde:tilastokeskus

Työllisyys ja toimialat Työpaikat toimialoittain 1999-2004 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palv. (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon 1000 500 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: tilastokeskus

Ihmiset ja osaaminen Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet (osuus 15 v. täyttäneistä) 30 25 20 % 15 10 5 0 22,5 22,9 23,3 23,7 24,2 24,6 17,9 18,2 18,4 18,7 18,9 19,3 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Koko maa Forssan seutu lähde: Tilastokeskus 5/2005 %, väestöstä 2005 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Keskiasteen tutkinto Tutkinnon suorittaneiden osuus, % Korkea-asteen tutkinto Tutkinnon suorittaneiden osuus,%

Ihmiset ja osaaminen Koulutustaso noussut tasaisesti Keskim. opiskeluaika muuta maata hieman nopeampi Koulutustason nostamisen keinovalikoima voi olla rajallinen Keskeistä osaajien houkutteleminen ja pysyminen alueella Osaajien houkuttelemisen / sitouttamisen keinot?

Forssan seutu kilpailukykyisenä alueena Kaupunkiverkkotutkimuksen mukaan ei erityisen merkittävä toiminnallinen alue Työssäkäyntialue Logistiset mahdollisuudet Edellisen AKO-kauden keskeisiä tuloksia seudullisen kehittämistoiminnan malli ja tähän liittyvä yhteistyö Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia sekä seudullinen palvelustrategia Toimivia yhteistyöverkostoja

Seutu ja T&K-menot Tarkasteltaessa tutkimus- ja kehittämismenoja suhteessa arvonlisäykseen, Forssan seutukunta sijoittuu koko maan vertailussa kahdeksanneksi (2002).

Seutu ja informaatiosektori Informaatiosektorin työpaikat % 12 10 8 6 4 2 0 8,1 8,9 8,6 9,4 9,1 9,4 9,5 9,3 9,6 9,8 9,3 9,1 9,1 8,9 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Koko maa Forssan seutu Informaatiosektorin työpaikkojen lkm, Forssan seudullla 1 600 1 500 1 400 1 300 1 200 1 100 1 000 lkm lähde: Tilastokeskus 5/6/2005

Seutu ja vahvuudet

Kilpailukykyisen alueen keskeisiä asioita Toimintaympäristön kehittämisen kärkihankkeita - Vt 2 - Seudun vedenhankinta ja jätevesien ylimaakunnallinen käsittelyratkaisu - Turku-Toijala -rataosuuden välityskyvyn parantaminen Esiin nostettuja haasteita - Alueellisella tasolla yhteistyön vieminen seuraavalle tasolle - Kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla verkostojen toiminnan ja tuloksen tarkempi määrittely

Trendit ja aavistukset taustaseminaarien perusteella

Trendit / Aavistukset vuosilta 2003-2006 Alueen toimialojen Alueen toimialojen monipuolistuminen monipuolistuminen Yrittäjyysaktiiviisuus Osaavan työvoiman Yrittäjyysaktiiviisuus Osaavan työvoiman säilyy ja uusia yrityksiä saatavuus kääntyy säilyy ja uusia yrityksiä saatavuus kääntyy perustetaan haasteeksi perustetaan haasteeksi Haluttomuus Haluttomuus kasvuun ja kasvuun ja investointeihin investointeihin Yritysten asiakaskunta (sekä Yritysten asiakaskunta (sekä tuotannossa että palveluissa tuotannossa että palveluissa laajenee) yli alueen ja laajenee) yli alueen ja ulkomaille ulkomaille Yritysten viennin Yritysten viennin kasvu kasvu Elektroniikka- ja Elektroniikka- ja ympäristöteknologian ympäristöteknologian alat: Pienten yritysten alat: Pienten yritysten määrän lisääntyminen määrän lisääntyminen Liiketoimintaosaamisen kehittämisen Rahoittajien Liiketoimintaosaamisen kehittämisen Rahoittajien riskinottokyvyn riskinottokyvyn tarpeiden kasvu taantuminen tarpeiden kasvu taantuminen YRITYKSET JA INNOVAATIOT Paljon pienyrittäjiä tulossa? Tarve 5-20 hengen yrityksille? Kokemuksellinen brändi ei kehity??? Tarve yritysten verkostoitumiseen kehittämiseen Liika toimialakeskittyminen? Pienempien yritysten tarve toiminnan kehittämistä tukeville palveluille: esim. ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät

Trendit / Aavistukset vuosilta 2003 2006 Pitkäaikaistyöttömyyden Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden vaikeutuminen (ei vaikeutuminen (ei kuitenkaan kasvua) kuitenkaan kasvua) Koulutus ei vastaa Koulutus ei vastaa yritysten tarpeita yritysten tarpeita Työvoimapula: metalli, Työvoimapula: metalli, maatalous, SOTE maatalous, SOTE Koulutusorganisaatioiden Koulutusorganisaatioiden menestymispaineet menestymispaineet Koulutuksen ja Koulutuksen ja osaamisen osaamisen kansainvälistyminen kansainvälistyminen Tiettyjen toimialojen Tiettyjen toimialojen (toimistotyöt) työttömät (toimistotyöt) työttömät Osaamisen katoaminen Osaamisen katoaminen TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN Elinikäisen oppimisen Elinikäisen oppimisen korostuminen korostuminen Työvoimavuokrauksen yms. lisääntyminen seudulla Tarve yrittäjyysosaamisell e (perusosaaminen) Nuorten kiinnostuksen mahdollinen kasvaminen avaintoimialoista? Kasvukeskusten reservaatiksi joutuminen Kasvavien toimialojen osaamisvajeet kapenevat (metalli, rakennus) Työssä olevan työvoiman koulutuksen lisääntyminen (ryhmistä räätälöityihin ratkaisuihin) Kuntasektorin muutokset tulevaisuudessa?

Kilpailukykyinen toimintaympäristö muiden keihäänkärkien tukena (neljä teemaa) (1) Infrastruktuurin kehittäminen Kaupunkiseudun yhteinen rakennesuunnitelma VT2:n saaminen runkoverkkoon Keskustojen viihtyvyyden varmistaminen VT 10 ja 9:n uudistaminen Rautatien Turku-Toijala parantaminen Joukkoliikenneverkon kehittäminen Vapaa-aikaan ja harrasteisiin liittyvien infrastruktuurien kehittäminen (ratsastus, urheilu yms.) Seudullisen Business Park brändin kehittäminen Tiiveys / Synergia Eloa kyliin aloitteiden välisten jännitteiden ratkaiseminen

Kilpailukykyinen toimintaympäristö muiden keihäänkärkien tukena (neljä teemaa) (2) Väestön houkutteleminen toiminnallisilla ja rakenteellisilla toiminnoilla Kohdistetut henkilökohtaiset kampanjat ja seulonta. Kohteena työssäkäyvä aktiiviväestö, jolla on jo työpaikka seudulla sekä toisaalta liikkuva työväki, jonka työpaikka ei ole niin kiinni sijainnista. Lisäksi harrastajat (hevosharrastajat yms). Toimenpiteitä kohdistettava myös seudulta 10 15 v sitten poismuuttaneille ja kesämökkiläisille. Avaimet käteen rakennustoiminnan kehittäminen Aktiivisen maapolitiikan kehittäminen Seudullisten toimijoiden ja aktivaattoreiden luominen (esim. asukas ja messuasiamies)

Toimintaympäristö muiden keihäänkärkien tukena (neljä teemaa) (3) Dynaamisuuden eli pörinän luominen seudulla toimii kilpailukyvyn mahdollistajana. Tätä voitaisiin edistää seuraavilla toimenpiteillä: Tapahtumien kehittäminen (seuratoiminta, kulttuuri, urheilu yms) -> seudullinen vastuu Hevosten ja Golffin hyödyntäminen tapahtumien brändäyksessä ja näitä tukevien palvelujen kehittäminen Messujen / Teemamessujen kehittäminen Julkisten kasvokuvien identifioiminen ja esiin tuominen

Kilpailukykyinen toimintaympäristö muiden keihäänkärkien tukena (neljä teemaa) (4) Klusterikehityksen tukeminen Ympäristöklusterin edelleen kehittäminen (jätteen käsittelyyn ja konseptin myymisen suuntaan) Hoiva- ja hyvinvointipalvelut (teknologian hyötykäyttö) Elintarvikeklusterissa erikoistuotteiden kehittäminen sekä teknologian kehittäminen Rakentaminen / Elektroniikka: Erikoistumisen tukeminen Vapaa-ajan busineksen kehittäminen seudun solmukohtien ympärille: Hevoset, Eerikkilä, Tyhytoiminta yms

2007. All rights reserved. refers to the network of member firms of International Limited, each of which is a separate and independent legal entity. *connectedthinking is a trademark of LLP (US).