FOFFI Valmistavan teknologiateollisuuden tutkimusagenda 2020

Samankaltaiset tiedostot
Tulevaisuus verkostojen varassa

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Juha-Pekka Anttila VTT

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke


TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

LIIKETOIMINNAN KUNTOTESTI

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Avoimen julkisen tiedon hyödyntämisen potentiaalista suomalaisissa yrityksissä. Jaana Mäkelä Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Markkinoinnin tila kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi Johanna Frösén

Logistiikkaselvitys 2009

Raha ei ratkaise mutta siitä voi olla apua

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

Verkostoitumalla osaaminen ja tekeminen pysyy Suomessa- Case Normet

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Kasvuun johtaminen -koulutus

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Kuntaraportti Vantaa. Suomen Yrittäjät

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Talousjohtamisen uusi rooli

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa. EK:n yrityskyselyn tulokset 2017

HÄMEEN KAUPPAKAMARI: PK-yritykset eivät ennakoi kriisitilanteita varten. Tuloksia Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometrista 2017

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys raportin valossa

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

TransICT: ICT:n hyödyntäminen Suomen koneteollisuuden tuottavuuden ja transformaation tukena. Tero Lausala, Aila Vuoria & Merja Tiira / 13.4.

Korkeakouluasteiset lisäosaamistarpeet koko teknologiateollisuudessa, eri kokoisissa yrityksissä ja alatoimialoilla Teknologiateollisuus

Kauniainen. Kuntaraportti

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä erikoistumiskoulutus (30 op) OPINTOJAKSOKUVAUKSET. Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op)

Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Yhteenveto ja tutkijoiden ehdotukset Konepajateollisuuden kehitysohjelman kehitysteemoista Teknologiateollisuus ry:ssä järjestetyn työpajan pohjalta

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Osaat kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa ottaen huomioon Osaamistavoitteet digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Kuntaraportti Kotka. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hamina. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pyhtää. Suomen Yrittäjät

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kuntaraportti Puolanka. Suomen Yrittäjät

Kiertotalouden kyvykkyysvaatimukset 1/2. Strateginen näkökulma ja kyvykkyyksien arviointimenetelmä

Kotkan Energia energiamurroksen edelläkävijänä?

Kuntaraportti Lahti. Suomen Yrittäjät

Energiat yhteen! Keskustelutilaisuus Pirkanmaan ja Keskis-Suomen ELY-keskukset sekä Pirkanmaan liitto

Kuntaraportti Heinola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hollola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hartola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kärkölä. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Paltamo. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Forssa. Suomen Yrittäjät

Kiertotalouden kyvykkyysvaatimukset 2/2

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

Kuntaraportti Kokkola. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Lappeenranta. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ylivieska. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pietarsaari. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Riihimäki. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Tammela. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Imatra. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kalajoki. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Loppi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kannus. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Janakkala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kaustinen. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hattula. Suomen Yrittäjät

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Kuntaraportti Jokioinen. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hausjärvi. Suomen Yrittäjät

BtoB-markkinoinnin tutkimus

Kuntaraportti Humppila. Suomen Yrittäjät

Transkriptio:

FOFFI Valmistavan teknologiateollisuuden tutkimusagenda 2020 FOFFI - Alihankinta 2010-messukyselyn tulokset Tampereen Messukeskuksessa 21. - 23.9.2010. Julius Pesonen, Jussi Halme, Matti Majuri, Juhani Heilala Tampre, Espoo 2011 1

Alkusanat FOFFI- Uuden valmistavan teollisuuden tutkimusagenda 2020 tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, minkälaista tutkimusta ja kehittämistä tarvitaan suomalaisen valmistavan teknologiateollisuuden nostamiseksi maailman luokkaan seuraavan 10 vuoden aikana. Tutkimus keskittyi kappaletavarateollisuuteen ja erityisesti kone- ja metallituoteteollisuuteen. Tavoitteena oli saada aikaan valmistavalle teknologiateollisuudelle tutkimusagenda 2010- luvulle. Projektin toteutti Teknologian tutkimuskeskus VTT yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Projektia rahoitti Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Teknologiateollisuus, sekä tutkimuksen suorittajat. Hanke selvitti systemaattisesti ja laajamittaisesti valmistavan teollisuuden kehittämistarpeet ja tulevaisuuden tuotannon, valmistusprosessien ja liiketoimintamallien menestystekijät, ottaen huomioon suomalaisten yritysten erityispiirteet. Projektin työryhmä järjesti vuonna 2010 työpajoja, joissa kerättiin muutosvoimia ja menestystekijöitä suomalaisen valmistavan teollisuuden sanomina. Lisäksi tehtiin haastattelututkimus Alihankintamessuilla, haastateltiin tuotantoteknologian asiantuntijoita tutkimusaiheista, sekä toteutettiin laaja Internet-kysely yrityksille ja erikseen asiantuntijoille. Valittujen menestyvien yritysten kanssa suoritettiin myös henkilökohtaiset yrityshaastattelut. Tämä on yhteenvetoraportti Alihankinta 2010- messukyselyn tuloksista. Näitä tuloksia on hyödynnetty Parhaat tuottavat - Valmistavan teknologiateollisuuden tutkimusagenda 2020 julkaisua kirjoitettaessa. 2

FOFFI - Alihankinta 2010-messukyselyn tulokset Kysely tehtiin Alihankinta2010-messuilla Tampereen Messukeskuksessa 21. - 23.9.2010. 1. Kyselyn taustat FOFFI-projektin alueellisissa työpajoissa (yht. 7) ympäri Suomea kerättiin yritysten edustajilta teknologiateollisuusyritysten kriittisiä menestystekijöitä. Niitä saatiin yhteensä 118. Menestystekijät jaettiin tutkijoiden toimesta eri aihealueiden alle, joista tehtiin neljä erilaista kysymyslomaketta Alihankinta2010-messuille. Lomakkeissa olivat seuraavat aihealueet: Tuotanto ja hankinta Myynti, markkinointi sekä tuotekehitys ja suunnittelu Yritysyhteistyö, liiketoimintaratkaisut ja yhteiskunnalliset menetystekijät Logistiikka, johtaminen, ICT ja liiketoimintakulttuuri 2. Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden toimesta kasvokkain tapahtuvana haastatteluna. Kyselyn kohteena olivat Alihankinta2010-messuihin osallistuvat henkilöt. Kyselyn alussa pyydettiin vastaajalta seuraavat tiedot: Vastaajan edustaman organisaation nimi Vastaajan nimi Vastaajan vastuualue yrityksessä Johto Markkinointi Hankinta Suunnittelu Tuotanto Laatu Luottamusmies Jokin muu, mikä Liikevaihto Henkilöstömäärä Varsinaisessa kyselyssä pyydettiin vastaajia arvottamaan menestystekijöitä oman organisaation kannalta asteikolla 0-5 (0 ei lainkaan tärkeä, 5 erittäin tärkeä). Lisäksi jokaisessa lomakkeessa pyydettiin rastittamaan vastaajan kannalta kolme aihealuetta, jotka vaativat eniten panostusta seuraavan kymmenen vuoden aikana. 3. Kyselyn tulokset Vastauksia saatiin yhteensä 117 jakautuen seuraavasti eri aihealueisiin: Tuotanto ja hankinta 40 Myynti, markkinointi ja tuotekehitys ja suunnittelu 25 Yritysyhteistyö, liiketoimintaratkaisut ja yhteiskunnalliset menetystekijät 26 Logistiikka, johtaminen, ICT ja liiketoimintakulttuuri 26 3

3.1 Vastaajatiedot Vastaajat olivat melko tasaisesti pienten, keskisuurten ja suurten yritysten edustajia. Vastanneiden organisaation koko yli 250 henkilöä 51-250 henkilöä 11-50 henkilöä 1-10 henkilöä 20,5 23,9 28,2 27,4 % vastaajista Kuva 1. Vastanneiden organisaation koko Eniten vastaajissa oli johdon edustajia (24,8%), seuraavaksi markkinoinnin (16,5%), hankinnan (14,3%) ja tuotannon (12,8%). Vastaajan vastuualue organisaatiossa Johto Markkinointi Hankinta Tuotanto Myynti Suunnittelu Kehitys Projektipäällikkö Osto Tekninen asiantuntija Logistiikka Laatu Asiakaspalvelu Taloushallinto Ohjelmapäällikkö Luottamusmies 2,3 2,3 1,5 1,5 1,5 1,5 0,8 0,8 0,8 7,5 6,0 5,3 16,5 14,3 12,8 24,8 % vastaajista Kuva 2. Vastanneiden vastuualue organisaatiossa 4

3.2 Tulevaisuuden panostuskohteet Kysyttäessä kolmea tärkeintä panostusta vaativaa toiminnan aluetta seuraavan 10 vuoden aikana, nousivat esille tärkeimpinä myynti (48% vastanneista) ja markkinointi (45% vastanneista). Seuraavaksi tärkeimpinä pidettiin reilun neljänneksen osuuksilla T&K:ta (30% vastanneista), yritysyhteistyötä (28%) ja hankintaa (26%). Mitkä seuraavista alueista vaativat eniten panostusta seuraavan 10 vuoden aikana Myynti Markkinointi T&K Yritysyhteistyö Hankinta Tuotanto Johtaminen Logistiikka Liiketoimintaratkaisut Liiketoimintakulttuuri Yhteiskunnalliset menestystekijät ICT Uudet liiketoiminta-alueet (lisätty) Tuotesuunnittelu (lisätty) Rekrytointi (lisätty) Kansainvälistyminen (lisätty) Henkilöstön ikärakenteen hallinta (lisätty) 1 1 1 1 1 6 6 13 12 30 28 26 24 23 22 48 45 % vastanneista Kuva 3. Kymmenen eniten panostusta vaativaa toiminnan aluetta 3.3 Menestystekijät Seuraavassa on esitetty kymmenen tärkeintä menestystekijää lajiteltuna arvosanojen 4 ja 5 prosenttiosuuksien mukaan. Neljäksi tärkeimmäksi tekijäksi nousivat asiakkuuksiin liittyvät tekijät (asiakasosaaminen, asiakasläheisyys ja asiakaslähtöisyys) sekä yritysten välinen luottamus. 0 1 2 3 4 5 Asiakasosaaminen (myynti) Asiakasläheisyys (myynti) Yritysten välinen luottamus (yritysyhteistyö) Asiakaslähtöisyys (myynti) Tuottavuus (tuotanto) Tuotteen asiakasarvon kasvattaminen (tuotekehitys ja Käytännön osaaminen (tuotekehitys ja suunnittelu) Arvosanojen 4 ja 5 prosenttiosuus Keskiarvo Yhteishenki (johtaminen) Maine (johtaminen) Avoimuus (yritysyhteistyö) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Kuva 4. Kymmenen tärkeintä menestystekijää 5

Seuraavassa on esitetty kymmenen vähiten tärkeintä menestystekijää lajiteltuna arvosanojen 4 ja 5 prosenttiosuuksien mukaan. Vähiten tärkeinä koettiin työntekijöiden kv-vaihto, sisäiset langattomat verkot liittyen materiaalinhallintaan ja komponenttivalmistuksen automatisointi. 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 Työn roolin muuttaminen työntekijän ikääntyessä (johtaminen) Koestusosaaminen (tuotanto) Tuotteen älykkyyden lisääminen (tuotekehitys ja suunnittelu) Robotiikan hyödyntäminen (tuotanto) Pääomasijoittajaomistus (liiketoimintakulttuuri) Yliautomatisoinnin välttäminen (tuotanto) Venäjän mahdollisuuksien hyödyntäminen (markkinointi) Komponenttivalmistuksen automatisointi (tuotanto) Sisäiset langattomat verkot liittyen materiaalin hallintaan Työntekijöiden kv-vaihto (yritysyhteistyö) Arvosanojen 4 ja 5 prosenttiosuus Keskiarvo 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Kuva 5. Kymmenen vähiten tärkeintä menestystekijää 6

3.3.1 Tuotannon menestystekijät Seuraavassa on esitetty tuotannon menestystekijöitä (järjestettynä arvosanojen 4 ja 5 prosenttiosuuksien mukaan). 0 1 2 3 4 5 Tuottavuus Tilaus/toimitusprosessin tehokkuus Tasainen ja riittävä laatutaso Erikoistuminen Ammatillinen osaaminen Läpimenoaika (toimitusaika) Menetelmäkehitys Valmistusprossien tuntemus Työntekemisen edellytykset ja työpisteet Työssäoppiminen, mentorointi ja moniosaaminen Joustava ja nykyaikainen valmistusprosessi Prosessien kehittäminen Kapasiteetin tarkoituksenmukainen kuormittaminen Uudet teknologiat ja niiden hyödyntäminen Tuotannon virtaviivaistaminen Tuotannollisten kyvykkyyksien ymmärrys Hiljainen tieto Tuotesuunnittelun tietojen hyödyntäminen Tuotantologistinen osaaminen Työvaiheiden mekanisointiratkaisut Automatisointi System engineering Simuloinnin hyödyntäminen Kyky tehdä osa valmistuksesta markkinamaassa Koestusosaaminen Robotiikan hyödyntäminen Yliautomatisoinnin välttäminen Komponenttivalmistuksen automatisointi 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Arvosanojen 4 ja 5 prosenttiosuus vastauksista Keskiarvo % vastauksista Kuva 6. Tuotannon menestystekijät Poimintoja tuotannon alueelta Merkityksellisin menestystekijä on tuottavuus. Yli 92% vastanneista on antanut tuottavuudelle arvon 4 tai 5. Vahvoja menestystekijöitä ovat myös tilaus/toimitusprosessin tehokkuus, tasainen ja riittävä laatutaso, erikoistuminen, ammatillinen osaaminen ja läpimenoaika. Prosessien kehittäminen sai keskiarvon 3.9 ja 70% vastanneista oli antanut arvon 4 tai 5. Uudet teknologiat ja niiden hyödyntäminen sai keskiarvon 3.8 ja 68% vastanneista oli antanut arvon 4 tai 5. Yleisesti puhutaan paljon automatisoinnin ja robotisoinnin merkittävyydestä kilpailukyvyn kannalta. Silti kyselyyn vastanneet eivät arvottaneet näitä erityisen korkealle: Automatisoinnin keskiarvo 2.9 40 % vastaajista antoi arvon 4 tai 5, minkä perusteella automatisointi on heille merkittävä menestystekijä. Vastaajien joukossa myös yrityksiä, joille automatisointi ei ole mielekästä. 7

Robotiikan hyödyntäminen KA 2.4, 27% vastaajista antoi arvon 4 tai 5. Vastaajien joukossa myös yrityksiä, jotka eivät voi hyötyä robotiikasta johtuen esimerkiksi liiketoiminnan luonteesta 3.3.2 Hankinnan menestystekijät Hankinnan menestystekijöistä kolmeksi tärkeimmäksi nostettiin (järjestettynä arvosanojen 4 ja 5 prosenttiosuuksien mukaan) toimittajaverkon kapasiteetin ja osaamisen tuntemus, kvhankintaosaaminen ja hankinnan elinkaaren kustannusten huomioiminen. Toimittajaverkoston kapasiteetin ja osaamisen tuntemus Kv-hankintaosaaminen 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Hankinnan elinkaaren kustannusten huomioiminen Eri hankintapolitiikka eri osakokonaisuuksille Resursointi ja panostus kv-hankintaan 4 ja 5 prosentiosuus vastauksista Keskiarvo Elinkaariajatteluun liittyvä osaaminen 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Kuva 7. Hankinnan menestystekijät 3.3.3 Yritysyhteistyön menestystekijät Yritysyhteistyön menestystekijöistä kolmeksi tärkeimmäksi nousivat (järjestettynä arvosanojen 4 ja 5 prosenttiosuuksien mukaan) yritysten välinen luottamus, avoimuus ja toiminta-ajatusten selkeys ja suunnitelmallisuus. 8

0 1 2 3 4 5 Yritysten välinen luottamus Avoimuus Toiminta-ajatusten selkeys ja suunnitelmallisuus Kumppanuudet Joustava toimittajaverkosto Yhteinen tahtotila Yritysyhteistyö päähankkijan taholta Sosiaaliset suhteet Yritysyhteistyö toimittajan taholta 4 ja 5 prosenttiosuus vastauksista Kesikiarvo Ennustettavuus Tuotemuutoksen hallinta Yritysten välisten tietojärjestelmien Tilausprosessin ja tietojen standardointi Työntekijöiden kv-vaihto 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Kuva 8. Yritysyhteistyön menestystekijät 4. Yhteenveto kyselyn tuloksista Vastauksia saatiin 117 kpl. Tulosten mukaan eniten panostusta seuraavan kymmenen vuoden aikana tarvitaan myynnissä ja markkinoinnissa. Tulosten mukaan tärkeimpiä menestystekijöitä on eniten myynnin alueen asiakaskeskeiset menestystekijät. Keskeisiä ovat myös yritysyhteistyön alueelta yritysten välinen luottamus ja avoimuus. Kymmenen merkittävimmän joukossa on myös menestystekijöitä tuotannon, tuotekehityksen ja suunnittelun sekä johtamisen alueilta. Tuotannon menestystekijöistä merkittävin on tuottavuus. Korkealle arvotettiin myös tilaus/toimitusprosessin tehokkuus, tasainen ja riittävä laatutaso, erikoistuminen, ammatillinen osaaminen ja läpimenoaika. Automatisointia ja robotiikan hyödyntämistä ei koettu kyselyn mukaan yleisesti erityisen merkittävänä. Tuloksia luettaessa on huomioitava vastaajajoukko. 9

LIITE 1. Alihankinta 2010 messujen kysely Alihankinta 2010 messuilla toteutetussa kyselyssä oli neljä erilaista kysymyslomaketta. Jokaisessa lomakeversiossa kysyttiin samat peruskysymykset (kohta 1) ja pyydettiin valitsemaan eniten panostusta seuraavan kymmenen vuoden aikana vaativat yrityksen toiminnan alueet (kohta 3). Menestystekijät (kohta 2) olivat jaettu neljään erilaiseen kysymyspatteriin. Seuraavassa on listattu kyselyssä esitetyt kysymykset. 1. Yleiskysymykset (samat kaikissa kysymyslomakkeissa) Organisaation nimi Vastaajan nimi (pyydä käyntikortti) Vastaajan vastuualue yrityksessä [ ] Johto [ ] Markkinointi [ ] Hankinta [ ] Suunnittelu [ ] Tuotanto [ ] Laatu [ ] Luottamusmies [ ] Jokin muu, mikä Liikevaihto Henkilöstömäärä 2. Menestystekijät (neljä erilaista lomaketyyppiä) Kysely, arvota seuraavat menestystekijät organisaationne kannalta asteikolla 0 5 (0 ei lainkaan tärkeää, 5 erittäin tärkeää) Lomake 1 Tuotanto Automatisointi Erikoistuminen Hiljainen tieto Joustava ja nykyaikainen valmistusprosessi Kapasiteetin tarkoituksenmukainen kuormittaminen Robotiikan hyödyntäminen Koestusosaaminen Komponenttivalmistuksen automatisointi Kyky tehdä osa valmistuksesta markkinamaassa Läpimenoaika (toimitusaika) Menetelmäkehitys Prosessien kehittäminen Simuloinnin hyödyntäminen System engineering 10 Tuotantologistinen osaaminen Tuotesuunnittelun tietojen hyödyntäminen Työntekemisen edellytykset ja työpisteet Työssäoppiminen, mentorointi ja moniosaaminen Työvaiheiden mekanisointiratkaisut Uudet teknologiat ja niiden hyödyntäminen Valmistusprossien tuntemus Yliautomatisoinnin välttäminen Tuottavuus Ammatillinen osaaminen Hankinta Elinkaariajatteluun liittyvä osaaminen Eri hankintapolitiikka eri osakokonaisuuksille Hankinnan elinkaaren kustannusten huomioiminen Kv-hankintaosaaminen

Tasainen ja riittävä laatutaso Tilaus/toimitusprosessin tehokkuus Tuotannollisten kyvykkyyksien ymmärrys Tuotannon virtaviivaistaminen Resursointi ja panostus kv-hankintaan Toimittajaverkoston kapasiteetin ja osaamisen tuntemus Lomake 2 Myynti Tuotetarjoaman hallinta Asiakasosaaminen Kustannuslaskenta / kustannustietoisuus Asiakkaan prosessien ymmärtäminen Tuotteen hinnoittelu Kaupan päättämiseen liittyvä osaaminen Asiakasläheisyys Asiakaslähtöisyys Markkinointi Markkinatuntemus Tiedon kerääminen tuotteesta käyttäjältä Elinkaariajattelun markkinointiosaaminen Tuotesynergioiden tunnistaminen Tuotemahdollisuuksien tunnistaminen Venäjän mahdollisuuksien hyödyntäminen Brändin hallinta Herkkyys Joustavuuden markkinointi Tuotetiedonhallinta Materiaalivalinnat Tuotteen mallinnus Tuotteen integroitavuus tuotekokonaisuuksiin Käytännön osaaminen Valmistettavuuden suunnittelu Massaräätälöinti Tuotteen asiakasarvon kasvattaminen Tuotteen älykkyyden lisääminen Elinkaariosaaminen Asiakaskohtaiset tuotteet Tuotemuutoksen hallinta Tuotteen konfiguroitavuus Lomake 3 Logistiikka Varaston hallinta Varaston tilan tuntemus Varaston kiertonopeus Varastoon sitoutunut pääoma Sisäisten langattomien verkkojen hyödyntäminen materiaalin hallinnassa Toimitusketjun hallinta Johtaminen Strateginen johtaminen Strateginen suunnittelu Kehitystyössä suunnitelmien toteuttaminen Sisäinen viestintä Eri toimintojen välinen yhteistyö Kehittämistyön pitkäjänteisyys Keskittyminen ydinosaamiseen Tuotannonsuunnittelun tekeminen tuotesuunnittelun rinnalla Työn roolin muuttaminen työntekijän ikääntyessä Henkilöstöjohtaminen Muutosmyönteisyys Yhteishenki Maine Strategian jalkautus ICT Ohjelmistojen yhteensopivuus Tietojärjestelmien integroitavuus Liiketoimintakulttuuri Pääomasijoittajaomistus Lomake 4 Yritysyhteistyö Päähankkijan taholta Konseptointi Omistajan halukkuus laajentaa asiakaskuntaa 11

Toimittajan taholta Kumppanuudet Joustava toimittajaverkosto Tilausprosessin ja tietojen standardointi Työntekijöiden kv-vaihto Yritysten välinen luottamus Ennustettavuus Yritysten välisten tietojärjestelmien integroitavuus Yhteinen tahtotila Sosiaaliset suhteet Avoimuus Toiminta-ajatusten selkeys ja suunnitelmallisuus Tuotemuutoksen hallinta Liiketoimintaratkaisut Toiminnanohjaus Palveluliiketoiminta Omistajuus Käytettävyyden ja kapasiteetin myyminen Ennkoivan huollon tarjoaminen Elinkaariliiketoimintaosaaminen Yhteiskunnalliset menestystekijät Oppilaitosten kyky tuottaa työvoimaa Päämäärätietoinen teollisuuspolitiikka Yhteiskunnan joustavuus Koneenrakennuksen imago työnantajana Oppilaitosten kyky tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatoitoimintaa Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö Kielitaito Infrastruktuuri Lainsäädäntö ja työehtosopimukset 3. Yrityksen toiminnan alueet Mitkä seuraavista alueista vaativat eniten panostusta teidän seuraavan 10 vuoden aikana, valitse 3. Tuotanto Hankinta Myynti Markkinointi T&K Logistiikka Johtaminen ICT Liiketoimintakulttuuri Yritysyhteistyö Liiketoimintaratkaisut Yhteiskunnalliset menetystekijät 12