Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Tilastokeskus/Kaisa Weckström www.stat.fi/segregaatio
Eri tehtävissä toimivien palkkojen vertailujen käytäntöjä ja mahdollisuuksia kuntasektorilla
Kesällä 2005 tuli voimaan uusi tasa-arvolaki 1986/639, päivitetty L232/2005, joka edellyttää kaikilta yli 30 työntekijän työpaikoilta tasa-arvosuunnitelmaa ja sen osana tasa-arvotilanteen selvittämistä. Lain pykälä 6a:ssa säädetään palkkakartoituksesta: Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa, ja sen tulee sisältää: 1) selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista
Tasa-arvolaissa ei yksityiskohtaisesti määritellä miten palkkakartoitus olisi tehtävä. Tämän johdosta tasa-arvovaltuutettu on antanut ohjeistusta siitä, miten hyvä palkkakartoitus laaditaan (Palkkakartoitus, 30.4.2007, www.tasa-arvo.fi Ohjeiden mukaan m.m.: * Palkkakartoituksen tulee kattaa kaikki työnantajan palveluksessa olevat henkilöstöryhmät. Työntekijät kuuluvat palkkakartoituksen piiriin riippumatta heihin sovellettavasta palkkaustavasta. Kartoitus koskee tunti- ja kuukausipalkkaisia työntekijöistä, koko- ja osa-aikaisia sekä määräaikaisia työntekijöitä. Lisäksi samapalkkaisuuden toteutumista arvioitaessa osaaikatyöntekijöiden ja kokopäivätyöntekijöiden palkkaa pitää voida verrata toisiinsa.
* Palkkakartoituksessa tulee tehdä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta. Tehtävien luokituksella tarkoitetaan joko työnantajan käyttämää tehtävien vaativuusarviointijärjestelmän mukaista luokittelua tai muuta työpaikalla käytössä olevaa tehtävien ryhmittelyä * Palkkojen kartoittamisen tulisi koskea sekä työpaikalla käytössä olevia palkkausjärjestelmiä, että palkkausjärjestelmien soveltamista eli toteutuneita palkkoja * Palkkausta koskevan tarkastelun tulisi kuitenkin kattaa kaikki eri palkanosat, myös erilaiset palkanlisät. Lisäksi mikäli kartoituksessa tarkastellaan palkkausta palkanosittain, on ohjeiden mukaan helpompi arvioida palkkaerojen syitä. Palkat voidaan ilmoittaa selvityksessä palkanosittain kunhan niitä ei kyetä yhdistämään yksittäisiin työntekijöiden.
Palkkakartoituksessa tulisi arvioida sitä, kohdellaanko saman vaativuustason töitä yhdenvertaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella sitä, miten eri työt on sijoitettu työnantajan käyttämän arviointijärjestelmän mukaisille vaativuustasoille tai muun yrityksessä käytössä olevan palkkaryhmittelyn mukaisiin ryhmiin. Samanarvoisten töiden määrittelyssä on suositeltu käyttävän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmää, vaikka tasa-arvolaki ei sitä edellytä. * Palkkoja tulisi vertailla eri ammattien/tehtäväryhmien kesken ja niiden sisällä. Ohjeiden mukaan tulisi palkkakartoitusta laadittaessa pyrkiä siihen, että miesten ja naisten palkat ilmenisivät siitä vaativuustasoittain tai tehtäväryhmittäin.
* Eri palkkausjärjestelmiin kuuluvia töitä ja niiden palkkoja voidaan verrata esimerkiksi tarkastelemalla miten työntekijät sijoittuvat euromäärien mukaan määräytyville palkkatasoille ja arvioida, ovatko samalle palkkatasolle sijoitetut työt samanarvoisia. Jos eri työehtosopimusten piiriin kuuluvien töiden välillä havaitaan perusteettomia palkkaeroja, myös niiden korjaamiseen tulisi kiinnittää huomioita erityisesti silloin, kun päätetään työpaikkakohtaisesti päätettävien palkankorotusten kohdentamisesta.
* Yksittäisten työntekijöiden palkat eivät saa käydä ilmi tasaarvosuunnitelmasta. Jos työntekijäryhmään kuuluu niin vähän työntekijöitä, ettei ryhmän palkkaa voida ilmoittaa paljastamatta samalla yksittäisen työntekijän palkkaa, työntekijäryhmä tulee yhdistää jonkin toisen työntekijäryhmän kanssa. Tämä voi johtaa siihen, että samaan työntekijäryhmään voi kuulua vaativuudeltaan varsin erilaista työtä tekeviä työntekijöitä ja palkkaerojen ja niiden syiden ja hyväksyttävyyden arvioiminen vaikeutuu.
Kuntasektorin sopimusalat Kuntasektorin työnantajalla palkansaajat työskentelevät: * Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) * Kunnallisen Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES), * Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) ja * Lääkärisopimuksen (LS) piirissä. Lisäksi työntekijöitä toimii tuntipalkkaisina sekä vähäisemmässä määrin muilla sopimusaloilla (muu), mm. muusikoiden ja teatterialan sopimusten piirissä.
Kysely kunnille ja kuntayhtymille tehdyistä työn vaativuusarvionneista ja palkkojen vertailuista * Otos 81 kuntaa ja kuntayhtymää * Kyselyn toteutus helmi - huhtikuu 2008 * Määräaikaan mennessä vastasi 21 kuntaa ja kuntayhtymää joiden henkilöstö kattaa vähän alle kolmasosan kuntasektorin henkilöstöstä * Tulosten pohjalta ei siis voida tehdä yleistyksiä koko kuntasektorille
Kyselyyn vastanneilla kunnilla ja kuntayhtymissä eri tehtävissä toimivien palkkaerojen tarkasteltiin sopimusaloilla seuraavilla tavoilla: Kyllä Palkkoja tarkastellaan eri tehtävien välillä samalla sopimusalalla 20 1 Palkkaeroja tarkastellaan eri sopimusalojen tehtävien välillä 16 5 Ei
Palkaneristä tarkasteli eri sopimusaloilla: Tehtäväkohtaisia peruspalkkoja 16 Henkilökohtaisia harkinnanvaraisia palkanosia 9 Säännöllisen työajan ansioita 5 Kokonaisansioita 5 Tulospalkkioita 7
Kuvio 1. Palkanmuodostus kuntasektorin kuukausipalkkaisen henkilöstön sopimusaloilla lokakuussa 2006 05 Muut 1.Tehtäväkohtainen palkanosa 04 LS 03 TS 0 2 Ovte s 0 1 K vte s Yhteensä 2. Henkilökohtainen palkanosa 3. Säännöllisen työajan joustavat lisät 4. Luontoisedut 5. Tulospalkkio 6. Lisä- ja ylityöajan palkka 7. Muut ei-säännöllisen työajan korvaukset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
* Ovatko tehtäväkohtaiset peruspalkat mielestänne oikeassa suhteessa tehtävien vaativuuteen myös eri tehtävien välillä ja eri sopimusaloilla? Kyllä Ei EOS 2 17 2 * Onko mielestänne hinnoittelutunnus riittävän tarkka tehtävien vaativuuden luokitteluna kunnan/kuntayhtymän palkkakartoituksessa? Kyllä Ei EOS 5 14 2
Onko palkkausjärjestelmänä käytetty pääasiassa analyyttistä vai kokonaisarviointia? Sopimusala Analyyttinen Kokonaisarviointi Ei ole arvioutu/ EOS Ei ole * KVTES 4 16 0 1 * OVTES 3 13 4 1 * TS 9 10 1 1 * LS 1 9 10 1 * Tuntipalkkaiset 1 5 14 1 * Muut 1 3 16 1
Eri ryhmien palkkoja vertaillaan * Työn kokonaisvaativuuden perusteella 16 * Työsuorituksen arviointiin perustuvien palkanerien osalta 9 * Muuten 4 * EOS 1
Sopimusaloista vertailtiin: KVTES ja TS 8 KVTES,TS,OVTES 1 KVTES, TS, LS 1 KVTES, OVTES 1 KVTES,TS,OVTES, LS 1 Kaikki sopimusalat 4
Useimmiten vertailuja tehdään KVTES ja TS välillä, esimerkiksi: * TS/TTS, tehtävissä, jotka ovat lähellä toisiaan, esim. työnjohtotehtävät * TS/KVTES, tehtävissä, jotka ovat samankaltaisia, esim. virastojen johtotehtävät ja erilaiset asiantuntijatehtävät * Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvia ammattimiehiä ja erikoisammattimiehiä verrataan vastaavan koulutustason omaaviin KVTES:n alalla * KVTES toimistotyö vs. tekniset avustajat, johdon (esimiesten) palkkaus eri sopimusten välillä.
* Olisiko teillä kiinnostusta lähteä tulevaisuudessa kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena olisi saada kunnan/kuntayhtymän koko henkilöstöä koskevat yhtenäisin perustein tehdyt tehtävien vaativuusarviot? * Oletteko kiinnostunut osallistumaan asiantuntijakommentoijana kehitystyöhön jossa kehitetään kuntatyönantajille käytännönläheisiä palkkakartoitusta palvelevia malleja? Kyllä Ei 11 10 Kyllä Ei 14 7
Muita kommentteja kuntasektorilta: * Palkkausjärjestelmät eivät ole valmiit ja niitä rakennetaan koko ajan. Tämän johdosta olen kiinnostunut - jos vain työkiireet sen sallisivat - perehtymään myös muihin kuin meillä käytössä olevaan järjestelmään. * Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmät ovat liian jäykkiä ja johtavat kategorisiin lopputuloksiin. * Kuntapuolella on selkeästi nähtävissä resurssipulaa tehdä kehitystyötä muun henkilöstötyön rinnalla. * Pienellä kuntatyönantajalla palkka-asiamiehen tehtävät tulevat tehtäväksi muun työn ohessa ja yleensä varsinaisen työajan ulkopuolella, joten resurssia asiantuntijakommentointiin ei valitettavasti ole, vaikka olisin asiasta erittäin kiinnostunut.
* Organisaatiomme on tänä ja tulevana vuonna sen verran suuressa muutoksessa, ettei tutkimukseen mukaan lähtemiseen ole tässä tilanteessa mitään mahdollisuuksia. Haluja mukaan lähtemiseen saattaisikin olla, muttei resurssien ja muiden asioiden puolesta tässä vaiheessa mitään mahdollisuuksia. * Olemme osallistuneet aiempaan hankkeeseen ja järjestelmämme on uudistettu joten meillä ei ole tarvetta osallistua, vaikka kehittäminen onkin tärkeää ja mielenkiintoista. * Hajautettu sopimus (jako tehy / KVTES) hajoittaa entisestään työnvaativuuden arviointia / palkkauseroja samaa työtä tekevien osalta.
Johtopäätöksiä: * Palkkausjärjestelmiä kehitetään kuntasektorilla ja usein eri aikaan eri sopimusaloilla * Joissain kunnissa resurssipula aiheuttaa sen, että eri palkkausjärjestelmien tai sopimusalojen vaikutuksia palkkaukseen ei kyetä arvioimaan eikä kehitystyöhön ole aikaa * Palkkoja vertaillaan eri tehtävissä ja yli sopimusalojen useimmissa tapauksissa vastaajilla * Yleisimmin vertaillaan tehtäväkohtaisia palkkoja, joiden ei pääosassa vastauksia nähdä olevan oikeassa suhteessa tehtävien vaativuuteen vertailtavilla sopimusaloilla * Useimmiten hinnoittelutunnusta ei pidetty riittävänä tehtävän vaativuuden luokitteluna kuntasektorin palkkakartoituksessa
* Yli puolella vastanneista kuntatyönantajista olisi kiinnostusta lähtemään tulevaisuudessa kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena olisi saada kunnan/kuntayhtymän koko henkilöstöä koskevat yhtenäisin perustein tehdyt tehtävien vaativuusarviot * Yli puolella vastanneista olisi myös kiinnostusta osallistua asiantuntijakommentoijana kehitystyöhön jossa kehitetään kuntatyönantajille käytännönläheisiä palkkakartoitusta palvelevia malleja.
Kiitos mielenkiinnostanne!