TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LISÄOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGISSA
1. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Toimeentulotuen suuruus määräytyy toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksena (Laki toimeentulotuesta 6 ). Toimeentulotuen myöntää vakinainen oleskelukunta (Laki toimeentulotuesta 14 ). Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Opiskelijan edellytetään hakemaan töitä lukukauden ulkopuolella. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Asiakkaalla on tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus. Hänen on esitettävä tuen myöntämiseksi tarvittavat asiakirjat mm. vuokrasopimus, kuitit ja tositteet suoritetuista/suoritettavista maksuista, tulotositteet ja pankkitiliotteet kaikista perheenjäsenten tileistä. Samoin on esitettävä tiedot verotuksesta ja varallisuudesta. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Sosiaalihuollon viranomaisella on oikeus saada muilta viranomaisilta ja yhteisöiltä sekä rahalaitoksilta tarpeelliset tiedot siten kuin laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetään. Kelan maksamien etuuksien tarkistamiseksi Huittisten sosiaalikeskuksella on mahdollisuus Kelan tietoliikenneyhteyden käyttöön. 2. TOIMEENTULOTUESSA HYVÄKSYTTÄVÄT MENOT 2.1 Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot.
Perusosa Perusosalla katettavia menoja ovat: ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen käyttö, sanomalehti, tv-lupa, digisovitin, puhelinlaskut, tietoliikennekulut, harrastus- ja virkistystoiminnan menot, muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan alennus Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota hänelle, perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan enintään 20 %. Vastaavasti voidaan menetellä, jos henkilö, johon sovelletaan kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia (189/2001), toimii mainitun lain 10 :n 3 momentissa tai 19 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Jos henkilö on toistuvasti kieltäytynyt ilman perusteltua syytä 1 momentissa tarkoitetusta työstä tai toistuvalla laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei tällaista työtä ole voitu hänelle tarjota, hänen osaltaan voidaan perusosan suuruutta alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin enintään 40 %. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Alentaminen edellyttää, ettei välttämätön toimeentulo vaarannu eikä alentaminen muutoinkaan ole kohtuuton. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä ja laiminlyönnistä lukien. Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. 1) Asumismenot Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: - vuokra - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksut asunnosta - saunamaksu enintään 8 euroa / kk Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen 1 henkilö enintään 360 euroa/kk 2 henkilöä enintään 430 euroa/kk 3 henkilöä enintään 500 euroa/kk
4 henkilöä enintään 560 euroa/kk 5 henkilöä enintään 610 euroa / kk 6 henkilöä enintään 65 euroa/lisää edelliseen jne. Vuokraa voidaan korottaa max. 20 euroa/henkilö/kk, mikäli vuokra ylittää kohtuullisen vuokran tason, mutta vuokraan sisältyy vesimaksu. Asumisoikeusasunnossa: käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osa-omistusasunnossa: vuokra otetaan huomioon, ei rahoitusvastiketta. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: -hoitovastike ( ei rahoitusvastike tai ylimääräinen hoitovastike ) -asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja). -kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. tontin vuokra, kiinteistövero, nuohous, jätehuolto ym. Lisäksi huomioidaan asumismenoina: -vesi- ja jätevesimaksua hyväksytään enintään 20 euroa/kk/henkilö -asunnon lämmityskustannuksia erikseen laskettaessa hyväksytään 1,23 euroa /kohtuullinen neliömäärä /kk. Kohtuullinen neliömäärä on: 1 henkilö 37m2, 2 henkilö 57m2, 3 henkilö 77m2, 4 henkilö 90m2, 5 henkilö 105m2, 6 henkilö 115m2, 7 henkilö 125m2, 8 tai suurempi 135m2. 2) Taloussähköstä aiheutuvat menot huomioidaan kohtuullisina yksin asuvalla 30 euroa/ kk ja lisähenkilöstä 10 euroa/kk. 3) Koti- ja palovakuutusmaksu otetaan huomioon vähintään neljässä erässä/vuosi. Menoina huomioidaan kotivakuutuksen irtaimistovakuutus, oikeusturvavakuutus sekä palovakuutus. Huomioitavat enimmäismäärät ovat yksinasuvalla 120 euroa / vuosi ja lisähenkilöstä 80 euroa / vuosi. Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön / perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuullisten asumiskustannusten määrää arvioitaessa käytetään apuna asumistuen myöntämisperusteita soveltuvin osin. Asumismenoja pyritään pääsääntöisesti huomioimaan 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan. Toistuvaisasiakkaan asumismenoja voidaan huomioida laskutuskuukautena.
4) Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Pääsääntöisesti edellytetään käytettäväksi julkisia terveydenhuoltopalveluja. Terveydenhuoltomenot otetaan huomioon siltä osin kuin niitä ei korvata sairasvakuutuslain nojalla. Terveydenhuoltomenoina otetaan huomioon reseptilääkkeet, terveyskeskuksen käyntimaksut, sairaalamaksut, terveydenhuollon matkojen omavastuuosuus ja silmälasit. Terveydenhuollon matkakustannuksia huomioidaan julkisella kulkuneuvolla kuljettaessa enintään 14,25 /matka, omaa autoa käyttäessä 0,21 /km. Fysikaalinen hoito huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannusten mukaisesti. Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Kustannusarviossa on oltava eritelty kehysten ja linssien osuus. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään kehykset enintään 80 euroa ja linssit ilman käsittelyä todellisen suuruisena. Asiakkaalta pyydetään kustannusarviot kahdesta optikkoliikkeestä. Silmälaseihin voidaan myöntää toimeentulotukea kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittaviksi terveydellisistä syistä tätä useammin. Hammashoidosta aiheutuvat kustannukset harkitaan yksilökohtaisesti hammaslääkärin kustannusarvion perusteella. Menot huomioidaan terveyskeskushammaslääkärin taksojen mukaan. Hammasproteesien hankinnasta aiheutuva kustannus jaksotetaan pääsääntöisesti 3 kk:lle. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön perusosaa vähennetään 14 laitoshoitopäivän jälkeen 49 prosentilla (ravinnon osuus) laitoshoidon ajalta. 2.2 Täydentävä toimeentulotuki Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: - Lasten päivähoitomenot ja maksettu elatusapu voidaan huomioida menona harkinnan mukaan. Jatkuvasti toimeentulotukeen oikeutettu perhe on katsottava vähävaraiseksi, jolloin kunnallinen päivähoitomaksu tulee esittää poistettavaksi. - Muuttokustannuksiin, takuuvuokraan / vuokravakuuteen voidaan myöntää toimeentulotukea tarveselvityksen perusteella (esim. opiskelu- tai työpaikan saanti) pääsääntöisesti 300 tai enintään 1 kk:n vuokra, mikäli siihen ei muualta myönnetä tukea (Te-toimiston liikkuvuusavustus ). Muuttokustannukset huomioidaan halvimman tarjouksen perusteella tai jos muutto tapahtuu omalla autolla, huomioidaan polttoainekuluina 0,21 euroa / km.
- Lastenvaunut ja/tai -rattaat enintään 150 euroa. - Lasten luonapito. Lasten luonapidon aiheuttamia ravintomenoja voidaan ottaa huomioon toimeentulotukilaskelmassa, mikäli luonapito on luotettavasti selvitetty. Korvaukset voidaan maksaa kuukausittain jälkikäteen selvityksen perusteella toimeentulotuen maksamisen yhteydessä. - Romaninaisen vaatetukseen voidaan tarpeen mukaan huomioida hameen hankintakuluina enintään kerran kahdessa vuodessa maksusitoumuksena 390 euroa. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot kuuluu perusosalla katettaviin menoihin kuten myös miesten romanivaatetus. (Toimeentulotuen myöntäminen edellyttää toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkuutta.) -Hautauskulut. Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset kustannukset siltä osin kuin vainajan jättämät varat eivät riitä hautajaiskuluja kattamaan. Pesän varat tarkistetaan ennen päätöksentekoa perukirjasta. Huomiota kiinnitetään pesän varojen / velkojen lisäksi pankin saldotodistukseen kuolinpäivänä. Mikäli vainaja on varaton, myönnetään hautauskuluihin edullisimman mukaan: arkku ja siihen liittyvät kulut 510 euroa, kukkalaite arkun päälle 35 euroa, kuljetus, hautapaikka ( palkki) / tuhkaus. - Työmatkat ja muut hyväksyttävät matkakulut. Matkakulut otetaan huomioon yleisen kulkuneuvon mukaan tai omaa autoa käyttäessä 0,21 euroa /km. Täydentävä toimeentulotuki antaa mahdollisuuden joustavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi katsottuja menoja. Kodin hankinnoissa ja vaatteissa ensisijainen hankintapaikka on Kiertokulma. 3. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT Toimeentulotukea myönnettäessä tuloina otetaan huomioon käytettävissä olevat nettotulot. Huomioon otettavia tuloja ovat esim. palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset 50 euroa kuukaudessa ylittävältä osalta. Ansiotuloista kuitenkin vähennetään Toimeentulotukilain 11 :n mukaan 20 % tai enintään 150 euroa kuukaudessa/talous. Tämä säännösmuutos on voimassa 31.12.2014 asti. Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 11 1 mom. 1. kohta, 15 3 mom.). 3.1 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, kulukorvausta eikä ylläpitokorvausta oteta
huomioon. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Kansaneläkelain (347/1956) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Vammaistukea on vammaistukilain (124/1984) mukaan oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ja aloitteesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ja varoja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan perus- ja lisäosalla huomioon otettavat menot. Veronpalautuksesta otetaan huomioon tulona 100 euroa/ talous ylittävä osa. 3.2 Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Vanhemmat eivät ole toimeentulotuesta annetun lain mukaan elatusvelvollisia täysiikäisiin lapsiinsa nähden. Jos toimeentulotuen hakija kuitenkin saa tosiasiassa vanhemmiltaan varoja toimeentuloonsa tai muuta elatusta, tämä otetaan hakijan käytettävissä olevina varoina huomioon. Jos opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina voidaan laskea hänen tulokseen. Mikäli alaikäisen opiskelijan vanhemmat ovat vähävaraisia (toimeentulotukiasiakkaita) ja opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa, ei opiskelijan lainaa oteta huomioon tulona. Opintolaina voidaan jakaa tasan niille kuukausille, joille laina on myönnetty ja ottaa lainan kuukausierä tulona huomioon kuukausittain. Opintolaina voidaan myös ottaa kokonaisuudessaan huomioon tulona silloin kun laina on nostettavissa, minkä jälkeen tuloylijäämä siirretään seuraavien kuukausien toimeentulotukilaskelmiin. 3.3 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa.
Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulisi ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. 4. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (Laki toimeentulotuesta 1 ) Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää talousarvioon varatun määrärahan puitteissa tilanteissa, joissa - tuella voidaan ehkäistä pitkäaikainen toimeentulotuen tarve - tukea voidaan myöntää tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei ole toimeen tulotukilaskelman perusteella oikeutta varsinaiseen toimeentulotukeen. - tuetaan omatoimisuutta, esimerkiksi opiskelua ja työssäkäyntiä - henkilöä tai perhettä kohdanneessa akuuteissa kriisitilanteissa.