Euroopan parlamentti 2014-2019 Ulkoasiainvaliokunta 2016/0207(COD) 11.5.2017 TARKISTUKSET 11-109 Mietintöluonnos Arnaud Danjean (PE601.194v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta (COM(2016)0447 C8-0264/2016 2016/0207(COD)) AM\1125551.docx PE604.681v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
AM_Com_LegReport PE604.681v01-00 2/63 AM\1125551.docx
11 Sabine Lösing, Takis Hadjigeorgiou 12 James Carver, Beatrix von Storch, Fabio Massimo Castaldo Hylkäämisehdotus Euroopan parlamentti hylkää komission ehdotuksen. Hylkäämisehdotus Euroopan parlamentti hylkää komission ehdotuksen. 13 Jean-Luc Schaffhauser Hylkäämisehdotus Euroopan parlamentti hylkää komission ehdotuksen. Or. fr 14 Marietje Schaake, Hilde Vautmans Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi Johdanto-osan 6 a viite (uusi) AM\1125551.docx 3/63 PE604.681v01-00
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ottaa huomioon unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä annetun asetuksen (EU) N:o 236/2014, 15 Jean-Luc Schaffhauser Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 2 kohta Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa toisella taikka muuttaa tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti; 2. pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa; Or. fr 16 Željana Zovko Johdanto-osan 1 kappale (1) Vuoden 2005 kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa 16 todettiin, että turvallisuudella ja kehityksellä on yhteys. 16 Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten (1) Kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa 16 todettiin, että turvallisuuden ja kehityksen välisellä yhteydellä lisätään turvallisuuteen liittyviä valmiuksia kriiseihin vastaamiseksi, minkä vuoksi se on unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen tekijä. 16 Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten PE604.681v01-00 4/63 AM\1125551.docx
edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma Euroopan unionin kehityspolitiikasta: Eurooppalainen konsensus (EUVL C 46, 24.2.2006). edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma Euroopan unionin kehityspolitiikasta: Eurooppalainen konsensus (EUVL C 46, 24.2.2006). 17 Bodil Valero Verts/ALE-ryhmän puolesta Fabio Massimo Castaldo EFDD-ryhmän puolesta Johdanto-osan 1 kappale (1) Vuoden 2005 kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa 16 todettiin, että turvallisuudella ja kehityksellä on yhteys. 16 Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma Euroopan unionin kehityspolitiikasta: Eurooppalainen konsensus (EUVL C 46, 24.2.2006). (1) Vuoden 2005 kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa 16 todettiin, että turvallisuudella ja kehityksellä on yhteys. Unionin kehityspolitiikan päätavoitteena on vähentää köyhyyttä ja lopulta poistaa se. 16 Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma Euroopan unionin kehityspolitiikasta: Eurooppalainen konsensus (EUVL C 46, 24.2.2006). On tärkeää korostaa, että unionin tuomioistuimen asiaankuuluvien päätöksien mukaisesti SEUT-sopimuksen 209 artiklaan perustuvan säädöksen mukaisilla toimenpiteillä olisi pantava täytäntöön kehityspolitiikan tavoitteet ja että sen painopistealana olisi siksi oltava kehitys eikä turvallisuus. AM\1125551.docx 5/63 PE604.681v01-00
18 Paavo Väyrynen Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Unionin kehitysyhteistyöpolitiikan ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen, ja sen olisi perustuttava kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteisiin. 19 Arne Lietz, Andrejs Mamikins, Ana Gomes Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Virallisen kehitysavun ensisijaisena tavoitteena ei ole turvallisuuteen liittyvien välineiden rahoittaminen. Turvallisuuteen liittyviä välineitä on rahoitettava turvallisuutta koskevista erityisistä budjettikohdista. Kehitysyhteistyövälineen ja EKR:n on täytettävä perussopimukseen perustuva velvoite, joka koskee niiden käyttämistä köyhyyden poistamiseen. 20 Arne Lietz, Andrejs Mamikins, Ana Gomes Johdanto-osan 2 kappale PE604.681v01-00 6/63 AM\1125551.docx
(2) Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelmassa (Agenda 2030), joka hyväksyttiin syyskuussa 2015, korostettiin, että on tärkeää kehittää rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia. Tällöin on pyrkimyksenä saavuttaa kestävän kehityksen tavoite 16 mutta myös muita kehityspolitiikan tavoitteita. Kestävän kehityksen 16.a tavoitteessa kehotetaan erityisesti vahvistamaan tärkeimpiä kansallisia instituutioita esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön avulla, jotta väkivallan ehkäisemiseen ja terrorismin sekä rikollisuuden torjumiseen tarvittavia valmiuksia voidaan kehittää kaikilla tasoilla, erityisesti kehitysmaissa. 17 17 Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselma A/RES/70/1, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 25 päivänä syyskuuta 2015. (2) Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelmassa (Agenda 2030), joka hyväksyttiin syyskuussa 2015, esitetään kestävän kehityksen tavoitteet, joista ensimmäinen on köyhyyden poistaminen (tavoite 1). Kestävän kehityksen tavoitteessa 16 painotetaan, että on tärkeää edistää rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia. Kestävän kehityksen 16.a tavoitteessa kehotetaan erityisesti vahvistamaan tärkeimpiä kansallisia instituutioita esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön avulla, jotta väkivallan ehkäisemiseen ja terrorismin sekä rikollisuuden torjumiseen tarvittavia valmiuksia voidaan kehittää kaikilla tasoilla, erityisesti kehitysmaissa. 17 17 Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselma A/RES/70/1, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 25 päivänä syyskuuta 2015. 21 Bodil Valero Verts/ALE-ryhmän puolesta Fabio Massimo Castaldo EFDD-ryhmän puolesta Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a) OECD:n kehitysapukomitean (DAC) 19 päivänä helmikuuta 2016 pidetyn korkean tason kokouksen tiedonannossa saatettiin ajan tasalle virallista kehitysapua koskevat tarkistetut raportointiohjeet rauhan ja AM\1125551.docx 7/63 PE604.681v01-00
turvallisuuden alalla. 1 a Tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen toimien rahoitus voidaan katsoa viralliseksi kehitysavuksi, kun se täyttää OECD:n kehitysapukomitean vahvistamat tukikelpoisuusvaatimukset. Virallisen kehitysavun määritelmän täyttäviä toimia 1 b, joihin kumppanimaan asevoimat osallistuvat, ovat muun muassa sotilasvoimien siviilivalvonnan ja demokraattisen valvonnan tukeminen, sotilasvoimien käyttö poikkeuksellisissa oloissa kehityspalvelujen tuottamiseksi, kun tiettyjä voimavaroja, valmiuksia tai voimavaroja koskevia vaatimuksia ei voida oikea-aikaisesti tai tehokkaasti panna täytäntöön käyttämällä saatavilla olevia siviilivoimavaroja, edellyttäen, että sotilasvoimat kunnioittavat inhimillisyyttä, neutraaliutta, puolueettomuutta ja riippumattomuutta koskevia humanitaarisia periaatteita, sekä kumppanimaiden sotilashenkilöstön koulutus siviilivalvonnan alaisuudessa ja noudattaen selkeää kehitystavoitetta, jolla hyödytetään siviilejä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen alalla, naisten suojelemiseksi konfliktitilanteissa ja seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden alalla, tartuntatautien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi, korruption torjunnan alalla, mukaan lukien siviilien hyväksikäytön torjunta, sekä läpinäkyvyyden ja siviilivalvonnan ja demokraattisen valvonnan kunnioittamisen alalla. 1 a Asiakirja DCD/DAC(2016)3/NAL, 8. huhtikuuta 2016. 1 b Ks. ed. s. 26 27. On tärkeää täsmentää, mitkä toimet ovat OECD:n sääntöjen mukaisesti tukikelpoisia, jotta PE604.681v01-00 8/63 AM\1125551.docx
varmistetaan, että sotilaallisten valmiuksien kehittämistä koskevan uuden 3 a artiklan mukaisilla toimilla ei siirretä painopistettä kohti turvallisuutta. 22 James Carver, Beatrix von Storch Johdanto-osan 3 kappale (3) On olennaista tukea kolmansien maiden turvallisuusalan toimijoita ja poikkeuksellisissa olosuhteissa myös asevoimia konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan ja vakauttamisen yhteydessä, kun pyrkimyksenä on varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Nämä toimet ovat erityisen tarpeellisia, kun tavoitteena on varmistaa siviiliväestön suojelu alueilla, jotka kärsivät konflikteista, kriiseistä tai epävakaudesta. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. (3) Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. 23 Bodil Valero Verts/ALE-ryhmän puolesta Fabio Massimo Castaldo EFDD-ryhmän puolesta Johdanto-osan 3 kappale AM\1125551.docx 9/63 PE604.681v01-00
(3) On olennaista tukea kolmansien maiden turvallisuusalan toimijoita ja poikkeuksellisissa olosuhteissa myös asevoimia konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan ja vakauttamisen yhteydessä, kun pyrkimyksenä on varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Nämä toimet ovat erityisen tarpeellisia, kun tavoitteena on varmistaa siviiliväestön suojelu alueilla, jotka kärsivät konflikteista, kriiseistä tai epävakaudesta. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. (3) On olennaista tukea kolmansien maiden turvallisuusalan toimijoita ja poikkeuksellisissa olosuhteissa myös sotilasvoimia kolmansissa maissa syntyneissä kriisitilanteissa OECD:n kehitysapukomitean määrittämien virallisen kehitysavun tukikelpoisuusvaatimuksien mukaisesti, kun tavoitteena on varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. On tärkeää selventää, että kolmansien maiden asevoimia voidaan tukea ainoastaan poikkeuksellisissa oloissa ja virallisen kehitysavun tukikelpoisuusvaatimuksien mukaisesti, jotta painopiste ei siirry kohti turvallisuutta. 24 Georgios Epitideios Johdanto-osan 3 kappale (3) On olennaista tukea kolmansien maiden turvallisuusalan toimijoita ja poikkeuksellisissa olosuhteissa myös asevoimia konfliktien ehkäisemisen, (3) Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion PE604.681v01-00 10/63 AM\1125551.docx
kriisinhallinnan ja vakauttamisen yhteydessä, kun pyrkimyksenä on varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Nämä toimet ovat erityisen tarpeellisia, kun tavoitteena on varmistaa siviiliväestön suojelu alueilla, jotka kärsivät konflikteista, kriiseistä tai epävakaudesta. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. Or. el 25 Željana Zovko Johdanto-osan 3 kappale (3) On olennaista tukea kolmansien maiden turvallisuusalan toimijoita ja poikkeuksellisissa olosuhteissa myös asevoimia konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan ja vakauttamisen yhteydessä, kun pyrkimyksenä on varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Nämä toimet ovat erityisen tarpeellisia, kun tavoitteena on varmistaa siviiliväestön suojelu alueilla, jotka kärsivät konflikteista, kriiseistä tai epävakaudesta. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat (3) On olennaista tukea kolmansien maiden turvallisuusalan toimijoita ja poikkeuksellisissa olosuhteissa myös asevoimia, kuten luonnonkatastrofien yhteydessä ja kun muilla kuin sotilaallisilla toimijoilla ei ole asianmukaisia valmiuksia konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan ja vakauttamisen yhteydessä, kun pyrkimyksenä on varmistaa normaali siviilitoiminta ja köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Nämä toimet ovat erityisen tarpeellisia varmistettaessa siviiliväestön suojelu, normaali kehitys ja siviilitoiminta alueilla, jotka kärsivät konflikteista, kriiseistä, luonnonkatastrofeista tai epävakaudesta. AM\1125551.docx 11/63 PE604.681v01-00
keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. 26 Sabine Lösing, Takis Hadjigeorgiou Johdanto-osan 3 kappale (3) On olennaista tukea kolmansien maiden turvallisuusalan toimijoita ja poikkeuksellisissa olosuhteissa myös asevoimia konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan ja vakauttamisen yhteydessä, kun pyrkimyksenä on varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Nämä toimet ovat erityisen tarpeellisia, kun tavoitteena on varmistaa siviiliväestön suojelu alueilla, jotka kärsivät konflikteista, kriiseistä tai epävakaudesta. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. (3) On olennaista tukea kolmansien maiden valtiollisia tai julkisoikeudellisia sekä siviilialan muita kuin valtiollisia toimijoita konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan ja vakauttamisen yhteydessä, kun pyrkimyksenä on varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Nämä toimet ovat erityisen tarpeellisia, kun tavoitteena on varmistaa siviiliväestön suojelu ja tuki alueilla, jotka kärsivät konflikteista, kriiseistä tai epävakaudesta. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä laajentamalla siviiliyhteistyön käyttöä unionin, paikallisen ja alueellisen valtiollisen tai julkisoikeudellisen alan sekä kansalaisjärjestöjen keskuudessa, jotta PE604.681v01-00 12/63 AM\1125551.docx
annetaan tukea kolmansille maille. 27 Arne Lietz, Andrejs Mamikins, Ana Gomes Johdanto-osan 3 kappale (3) On olennaista tukea kolmansien maiden turvallisuusalan toimijoita ja poikkeuksellisissa olosuhteissa myös asevoimia konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan ja vakauttamisen yhteydessä, kun pyrkimyksenä on varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Nämä toimet ovat erityisen tarpeellisia, kun tavoitteena on varmistaa siviiliväestön suojelu alueilla, jotka kärsivät konflikteista, kriiseistä tai epävakaudesta. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. (3) On olennaista tukea kolmansien maiden turvallisuusalan toimijoita ja poikkeuksellisissa olosuhteissa myös asevoimia konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan ja vakauttamisen yhteydessä, kun pyrkimyksenä on varmistaa asianmukaiset edellytykset, mukaan lukien hyvä hallintotapa, jolla taataan kehitysyhteistyön vaikuttava käyttö, jonka päätavoitteena on köyhyyden poistaminen. Nämä toimet ovat erityisen tarpeellisia, kun tavoitteena on varmistaa siviiliväestön suojelu alueilla, jotka kärsivät konflikteista, kriiseistä tai epävakaudesta. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. 28 Anders Primdahl Vistisen Johdanto-osan 3 kappale AM\1125551.docx 13/63 PE604.681v01-00
(3) On olennaista tukea kolmansien maiden turvallisuusalan toimijoita ja poikkeuksellisissa olosuhteissa myös asevoimia konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan ja vakauttamisen yhteydessä, kun pyrkimyksenä on varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Nämä toimet ovat erityisen tarpeellisia, kun tavoitteena on varmistaa siviiliväestön suojelu alueilla, jotka kärsivät konflikteista, kriiseistä tai epävakaudesta. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. (3) On olennaista tukea kolmansien maiden turvallisuusalan toimijoita ja kriisin luonteen niin edellyttäessä myös asevoimia konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan ja vakauttamisen yhteydessä, kun pyrkimyksenä on varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Nämä toimet ovat erityisen tarpeellisia, kun tavoitteena on varmistaa siviiliväestön suojelu alueilla, jotka kärsivät konflikteista, kriiseistä tai epävakaudesta. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. 29 Paavo Väyrynen Johdanto-osan 3 kappale (3) On olennaista tukea kolmansien maiden turvallisuusalan toimijoita ja poikkeuksellisissa olosuhteissa myös asevoimia konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan ja vakauttamisen yhteydessä, kun pyrkimyksenä on varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Nämä toimet ovat erityisen tarpeellisia, kun tavoitteena on varmistaa siviiliväestön (3) On olennaista tukea kolmansien maiden turvallisuusalan toimijoita ja poikkeuksellisissa olosuhteissa myös asevoimia konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan ja vakauttamisen yhteydessä, kun pyrkimyksenä on varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Nämä toimet ovat erityisen tarpeellisia, kun tavoitteena on varmistaa siviiliväestön PE604.681v01-00 14/63 AM\1125551.docx
suojelu alueilla, jotka kärsivät konflikteista, kriiseistä tai epävakaudesta. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. suojelu alueilla, jotka kärsivät konflikteista, kriiseistä tai epävakaudesta. Turvallisuusjärjestelmän samoin kuin asevoimien vahva valvonta, tehokas demokraattinen ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat keskeisiä hyvin toimivan ja osallistavan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä. Näitä elementtejä on edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. 30 Bodil Valero Verts/ALE-ryhmän puolesta Johdanto-osan 6 kappale (6) Toukokuun 18 päivänä 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä 19, jotka koskivat yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, kehotettiin tarkastelemaan vaihtoehtoja, joilla EU:n turvallisuus- ja kehitystoimien välistä johdonmukaisuutta ja koordinointia voitaisiin vahvistaa. Neuvosto kehotti parantamaan EU:n toimia, erityisesti rahoitusvälineitä, joilla kehitetään valmiuksia turvallisuuden ja kehityksen tueksi. Neuvosto pyysi myös laatimaan EU:n laajuisen strategisen kehyksen turvallisuusalan uudistusta varten. Kehyksen avulla saatettaisiin yhteen yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja kaikki muut asiaankuuluvat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineet, samoin kuin kehitysyhteistyön välineet sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Poistetaan. AM\1125551.docx 15/63 PE604.681v01-00
alan toimijat. 19 Puolustusasioita käsittelevässä kokoonpanossa kokoontuneen ulkoasiainneuvoston yhteistä turvallisuusja puolustuspolitiikkaa koskevat päätelmät, asiakirja 8971/15, 18.5.2015. Tässä johdanto-osan kappaleessa annetaan ymmärtää, että vakautta ja rauhaa edistävää välinettä olisi käytettävä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (turvallisuuden ja kehityksen edistäminen valmiuksia kehittämällä) välineenä, minkä lisäksi olisi asetettava saataville sotilaallista tekniikkaa ja koulutusta yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioita varten. Tämä ei ole ainoastaan politiikan vaan myös lainsäädännön kannalta hyvin ongelmallista. 31 James Carver, Beatrix von Storch, Fabio Massimo Castaldo Johdanto-osan 6 kappale (6) Toukokuun 18 päivänä 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä 19, jotka koskivat yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, kehotettiin tarkastelemaan vaihtoehtoja, joilla EU:n turvallisuus- ja kehitystoimien välistä johdonmukaisuutta ja koordinointia voitaisiin vahvistaa. Neuvosto kehotti parantamaan EU:n toimia, erityisesti rahoitusvälineitä, joilla kehitetään valmiuksia turvallisuuden ja kehityksen tueksi. Neuvosto pyysi myös laatimaan EU:n laajuisen strategisen kehyksen turvallisuusalan uudistusta varten. Kehyksen avulla saatettaisiin yhteen yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja kaikki muut asiaankuuluvat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineet, samoin Poistetaan. PE604.681v01-00 16/63 AM\1125551.docx
kuin kehitysyhteistyön välineet sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan toimijat. 19 Puolustusasioita käsittelevässä kokoonpanossa kokoontuneen ulkoasiainneuvoston yhteistä turvallisuusja puolustuspolitiikkaa koskevat päätelmät, asiakirja 8971/15, 18.5.2015. 32 Sabine Lösing, Takis Hadjigeorgiou Johdanto-osan 6 kappale (6) Toukokuun 18 päivänä 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä 19, jotka koskivat yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, kehotettiin tarkastelemaan vaihtoehtoja, joilla EU:n turvallisuus- ja kehitystoimien välistä johdonmukaisuutta ja koordinointia voitaisiin vahvistaa. Neuvosto kehotti parantamaan EU:n toimia, erityisesti rahoitusvälineitä, joilla kehitetään valmiuksia turvallisuuden ja kehityksen tueksi. Neuvosto pyysi myös laatimaan EU:n laajuisen strategisen kehyksen turvallisuusalan uudistusta varten. Kehyksen avulla saatettaisiin yhteen yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja kaikki muut asiaankuuluvat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineet, samoin kuin kehitysyhteistyön välineet sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan toimijat. 19 Puolustusasioita käsittelevässä kokoonpanossa kokoontuneen Poistetaan. AM\1125551.docx 17/63 PE604.681v01-00
ulkoasiainneuvoston yhteistä turvallisuusja puolustuspolitiikkaa koskevat päätelmät, asiakirja 8971/15, 18.5.2015. 33 Arne Lietz, Andrejs Mamikins, Ana Gomes Johdanto-osan 6 kappale (6) Toukokuun 18 päivänä 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä 19, jotka koskivat yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, kehotettiin tarkastelemaan vaihtoehtoja, joilla EU:n turvallisuus- ja kehitystoimien välistä johdonmukaisuutta ja koordinointia voitaisiin vahvistaa. Neuvosto kehotti parantamaan EU:n toimia, erityisesti rahoitusvälineitä, joilla kehitetään valmiuksia turvallisuuden ja kehityksen tueksi. Neuvosto pyysi myös laatimaan EU:n laajuisen strategisen kehyksen turvallisuusalan uudistusta varten. Kehyksen avulla saatettaisiin yhteen yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja kaikki muut asiaankuuluvat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineet, samoin kuin kehitysyhteistyön välineet sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan toimijat. 19 Puolustusasioita käsittelevässä kokoonpanossa kokoontuneen ulkoasiainneuvoston yhteistä turvallisuusja puolustuspolitiikkaa koskevat päätelmät, asiakirja 8971/15, 18.5.2015. (6) Toukokuun 18 päivänä 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä 19, jotka koskivat yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, kehotettiin tarkastelemaan vaihtoehtoja, joilla EU:n turvallisuus- ja kehitystoimien välistä johdonmukaisuutta ja koordinointia voitaisiin vahvistaa. Neuvosto kehotti parantamaan EU:n toimia, erityisesti rahoitusvälineitä, joilla kehitetään valmiuksia turvallisuuden ja kehityksen tueksi. Neuvosto pyysi myös laatimaan EU:n laajuisen strategisen kehyksen turvallisuusalan uudistusta varten. Kehyksen avulla saatettaisiin yhteen yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja kaikki muut asiaankuuluvat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineet, samoin kuin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan toimijat. 19 Puolustusasioita käsittelevässä kokoonpanossa kokoontuneen ulkoasiainneuvoston yhteistä turvallisuusja puolustuspolitiikkaa koskevat päätelmät, asiakirja 8971/15, 18.5.2015. PE604.681v01-00 18/63 AM\1125551.docx
34 Paavo Väyrynen Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitea vahvisti 19 päivänä helmikuuta 2016 pidetyssä korkean tason kokouksessaan virallista kehitysapua koskevat tarkistetut raportointiohjeet rauhan ja turvallisuuden alalla. Näissä tarkistetuissa raportointiohjeissa muistutetaan, että virallisen kehitysavun tavoite eli kehitysmaiden talouden kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen on otettava huomioon, kun arvioidaan, täyttävätkö rauhan ja turvallisuuden alan toimet virallisen kehitysavun määritelmän. Raportointiohjeissa vahvistetaan, että sotatarvikkeiden tai sotilaspalveluiden rahoittaminen on jätetty pois virallisen kehitysavun raportoinnista, jotta vältetään virallisten kehitysapuvarojen ohjaaminen kumppanimaiden asevoimille, mikä vahvistaisi niiden sotilaallisia resursseja. Raportointiohjeissa myös vahvistetaan, että kehitysyhteistyötä ei pitäisi käyttää avuntarjoajan turvallisuusetujen edistämisen välineenä. Vaikka unionin kehitys- ja turvallisuustoimintojen koordinointia olisi parannettava, unionin kehitysrahastoja ei pitäisi käyttää toimintaan, joka ei täytä virallisen kehitysavun määritelmää. 35 Bodil Valero Verts/ALE-ryhmän puolesta Fabio Massimo Castaldo EFDD-ryhmän puolesta AM\1125551.docx 19/63 PE604.681v01-00
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a) Kolmansien maiden asevoimien valmiuksia voidaan kehittää ainoastaan osana unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa, kun sillä pyritään ensisijaisesti saavuttamaan kehitystavoitteita rajoitetuilla aloilla, jotka ovat OECD:n kehitysapukomitean määrittämien virallisen kehitysavun tukikelpoisuusvaatimuksien mukaisia. Kolmansien maiden asevoimien valmiuksia olisi kehitettävä osana unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, kun sillä pyritään ensisijaisesti saavuttamaan rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 40 artiklan mukaisesti. Tässä asetuksessa kunnioitetaan menettelyjen soveltamista ja toimielimien toimivallan laajentamista unionin kehitysyhteistyöpolitiikan ja sen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) kehyksessä. This recital aims clarifying the relationship and competences between CFSP and development policy by complying with relevant European Court of Justice case-law on the centre of gravity. In Case C-377/12 the Court stated that "even if a measure contributes to the economic and social development of developing countries, it does not fall within development cooperation policy if it has as its main purpose the implementation of another policy." And in Case C-130/10 the Court stated that "if examination of a measure reveals that it pursues two aims or that it has two components and if the one of those aims or components is identifiable as the main one (...) the measure must be founded on a single legal basis, that required by the main or predominant aim or component." 36 Sabine Lösing, Takis Hadjigeorgiou PE604.681v01-00 20/63 AM\1125551.docx
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 209 ja 212 artiklassa viitataan SEUT-sopimuksen 208 artiklaan, jossa säädetään selkeästi seuraavaa: Unionin politiikan päätavoite tällä alalla on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen. Unioni ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin. Näin ollen on vältettävä ehdottomasti kaikkea kehitysavun ja -yhteistyön alistamista turvallisuus- tai puolustuspolitiikalle, mistä seuraa, että ulkoisen rahoituksen välineet, tämä väline mukaan lukien, on pantava täytäntöön samassa hengessä. Artikloissa, joihin komission ehdotuksessa viitataan (SEUT-sopimuksen 209 ja 212 artikla) ei anneta ymmärtää tai sallita tarvetta käyttää kehitysapua sotilaallisiin tarkoituksiin tai sotilaallisten toimijoiden hyväksi taikka tämän sovellettavuutta, vaan vahvistetaan SEUTsopimuksen 208 artiklaan viitaten, että kehitysavun päätavoitteena on köyhyyden poistaminen. Tästä syystä 209 artiklan 1 kohtaa ja 212 artiklan 2 kohtaa ei pidä/saa soveltaa muutosasetuksen oikeudellisena kehyksenä. 37 Javier Nart, Hilde Vautmans Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a) Sellaisten aseistettujen ryhmien, joilla on sotilaallinen rakenne, aiheuttaman terroristiuhan vuoksi on olennaisen tärkeää, että paikallisilla AM\1125551.docx 21/63 PE604.681v01-00
aseistetuilla ja turvallisuusalan joukoilla on asianmukainen sotilaallinen koulutus ja varustus. Näin ollen SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisten talousarvioon liittyvien etuoikeuksien vuoksi on aiheellista luoda oikeudellinen kehys, joka mahdollistaa tarvittavan aseistuksen saataville asettamisen, jotta aseistetut ja turvallisuusalan joukot voivat toimia ja olla täydessä toimintavalmiudessa. 38 Marietje Schaake, Hilde Vautmans Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a) Tämän muutosasetuksen täytäntöönpanon ei pitäisi millään tavoin vaikuttaa asetuksella (EU) N:o 230/2014 perustetun vakautta ja rauhaa edistävän välineen väliarviointiin tai arviointiin tai Euroopan parlamentin kanssa käytävään strategiseen vuoropuheluun, joka koskee monivuotista ohjelmasuunnittelua mainitun välineen kehyksessä. 39 Bodil Valero Verts/ALE-ryhmän puolesta Johdanto-osan 6 b kappale (uusi) (6 b) YUTP:hen sisältyvien vaihtoehtojen osalta Euroopan PE604.681v01-00 22/63 AM\1125551.docx
puolustusunionista 22. marraskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman 1 a 47 kohdassa viitataan Athene-järjestelmän mahdolliseen uudistamiseen siten, että pyritään laajentamaan sen mahdollisuuksia jakaa kustannuksia ja saada yhteistä rahoitusta erityisesti kumppanimaiden sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämistä varten (koulutus, mentorointi, neuvonanto, kaluston hankinta, infrastruktuurin parannukset ja muut palvelut). Vastaava mekanismi on kehitetty unionin talousarvion ulkopuolella Afrikan rauhanrahaston avulla. 1 a Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0435. On tärkeää korostaa, että YUTP:n kehyksessä on saatavilla vaihtoehtoja sotilaallisten valmiuksien kehittämistä koskevien ohjelmien täytäntöön panemiseksi kolmansissa maissa. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla Athene-järjestelmän uudistaminen, mitä on jo edistetty ja tuettu äskettäin annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa. 40 Sabine Lösing, Takis Hadjigeorgiou Johdanto-osan 6 b kappale (uusi) (6 b) SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti sellaisista toimista johtuvia menoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, ei oteta menoina unionin talousarvioon. AM\1125551.docx 23/63 PE604.681v01-00
41 Marietje Schaake, Hilde Vautmans Johdanto-osan 6 b kappale (uusi) (6 b) Mahdollisuuden myöntää unionin tukea sotilaallisille toimijoille poikkeuksellisissa oloissa ei pitäisi millään tavoin muuttaa tämän välineen asetuksessa (EU) N:o 230/2014 vahvistettuja tavoitteita. 42 Bodil Valero Verts/ALE-ryhmän puolesta Fabio Massimo Castaldo EFDD-ryhmän puolesta Johdanto-osan 6 c kappale (uusi) (6 c) Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta toimintasuunnitelmasta (2015 2019) 20 päivänä heinäkuuta 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä ja erityisesti niihin liitetyssä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa kehotetaan komissiota, EUH:ta ja neuvostoa laatimaan ja panemaan täytäntöön vuoteen 2017 mennessä huolellisuusvelvollisuuden mukainen toimintapolitiikka sen varmistamiseksi, että EU:n tuki turvallisuusjoukoille on EU:n ihmisoikeuspolitiikan mukainen, osaltaan edistää sen täytäntöönpanoa ja auttaa edistämään, suojelemaan ja toteuttamaan sovellettavaa kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta. PE604.681v01-00 24/63 AM\1125551.docx
Ennen vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä annetun tarkistetun säädöksen voimaantuloa on ratkaisevan tärkeää toteuttaa sellaisen huolellisuusvelvollisuuden mukaisen toimintapolitiikan täytäntöönpano, jolla varmistetaan, että uuden 3 a artiklan mukainen EU:n tuki turvallisuusjoukoille on EU:n ihmisoikeuspolitiikan mukaista. 43 Marietje Schaake, Hilde Vautmans Johdanto-osan 6 c kappale (uusi) (6 c) Asetuksen (EU) N:o 236/2014 mukaisesti Euroopan parlamentin olisi toteutettava samoja valvontatoimia turvallisuusalan toimijoille annettuun unionin apuun kuin asetuksessa (EU) N:o 230/2014 vahvistettuihin apua koskeviin alkuperäisiin järjestelyihin nähden. 44 Sabine Lösing, Takis Hadjigeorgiou 1 artikla 2 kohta 1 a alakohta (2) Lisätään 1 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti: Kun unionin apua annetaan turvallisuusalan toimijoille, sitä voidaan antaa myös sotilaallisille toimijoille jäljempänä 3 a artiklassa kuvatuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti Poistetaan. AM\1125551.docx 25/63 PE604.681v01-00
kun toteutetaan laajempaa turvallisuusalan uudistusprosessia ja/tai kun kehitetään valmiuksia turvallisuuden ja kehityksen tueksi kolmansissa maissa kestävän kehityksen yleistavoitteen mukaisesti. 45 James Carver, Beatrix von Storch 1 artikla 1 kohta 1 alakohta 1 artikla 2 kohta 1 a alakohta Kun unionin apua annetaan turvallisuusalan toimijoille, sitä voidaan antaa myös sotilaallisille toimijoille jäljempänä 3 a artiklassa kuvatuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti kun toteutetaan laajempaa turvallisuusalan uudistusprosessia ja/tai kun kehitetään valmiuksia turvallisuuden ja kehityksen tueksi kolmansissa maissa kestävän kehityksen yleistavoitteen mukaisesti. Kun unionin apua annetaan, sitä ei voida antaa sotilaallisille toimijoille missään olosuhteissa. 46 Bodil Valero Verts/ALE-ryhmän puolesta Fabio Massimo Castaldo EFDD-ryhmän puolesta 1 artikla 1 kohta 1 alakohta 1 artikla 2 kohta 1 a alakohta Kun unionin apua annetaan Kun unionin apua annetaan PE604.681v01-00 26/63 AM\1125551.docx
turvallisuusalan toimijoille, sitä voidaan antaa myös sotilaallisille toimijoille jäljempänä 3 a artiklassa kuvatuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti kun toteutetaan laajempaa turvallisuusalan uudistusprosessia ja/tai kun kehitetään valmiuksia turvallisuuden ja kehityksen tueksi kolmansissa maissa kestävän kehityksen yleistavoitteen mukaisesti. turvallisuusalan toimijoille, sitä voidaan antaa myös asevoimille jäljempänä 3 a artiklassa kuvatuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa ja OECD:n kehitysapukomitean määrittämien virallisen kehitysavun tukikelpoisuusvaatimuksien mukaisesti, erityisesti kun toteutetaan laajempaa turvallisuusalan uudistusprosessia kolmansissa maissa kestävän kehityksen yleistavoitteen mukaisesti. Ilmaisu sotilaalliset toimijat on liian laaja-alainen ja saattaa sallia puolisotilaallisten joukkojen ja sissipäälliköiden kaltaisten muiden kuin valtiollisten toimijoiden valmiuksien kehittämisen. On olennaisen tärkeää käyttää hyvin täsmällisiä sanamuotoja, kun kuvaillaan unionin sotilaallisen koulutuksen tai tekniikan vastaanottajia. Ainoastaan sellaiset asevoimat, joita demokraattisesti valittu hallinto valvoo ja rahoittaa, täyttävät virallisen kehitysavun hyvin tarkan määritelmän vaatimukset. 47 Paavo Väyrynen 1 artikla 1 kohta 1 alakohta 1 artikla 2 kohta 1 a alakohta Kun unionin apua annetaan turvallisuusalan toimijoille, sitä voidaan antaa myös sotilaallisille toimijoille jäljempänä 3 a artiklassa kuvatuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti kun toteutetaan laajempaa turvallisuusalan uudistusprosessia ja/tai kun kehitetään valmiuksia turvallisuuden ja kehityksen tueksi kolmansissa maissa kestävän kehityksen yleistavoitteen mukaisesti. Kun unionin apua annetaan turvallisuusalan toimijoille, sitä voidaan antaa myös sotilaallisille toimijoille jäljempänä 3 a artiklassa kuvatuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti kun toteutetaan laajempaa turvallisuusalan uudistusprosessia ja/tai kun kehitetään valmiuksia turvallisuuden ja kehityksen tueksi kolmansissa maissa kestävän kehityksen yleistavoitteen ja OECD:n kehitysapukomitean virallista kehitysapua rauhan ja turvallisuuden alalla koskevien tarkistettujen raportointiohjeiden mukaisesti. AM\1125551.docx 27/63 PE604.681v01-00
48 Marietje Schaake, Hilde Vautmans 1 artikla 1 kohta 1 alakohta 1 artikla 2 kohta 1 a alakohta Kun unionin apua annetaan turvallisuusalan toimijoille, sitä voidaan antaa myös sotilaallisille toimijoille jäljempänä 3 a artiklassa kuvatuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti kun toteutetaan laajempaa turvallisuusalan uudistusprosessia ja/tai kun kehitetään valmiuksia turvallisuuden ja kehityksen tueksi kolmansissa maissa kestävän kehityksen yleistavoitteen mukaisesti. Kun unionin apua annetaan turvallisuusalan toimijoille, sitä voidaan antaa myös sotilaallisille toimijoille jäljempänä 3 a artiklassa kuvatuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti kun toteutetaan laajempaa turvallisuusalan uudistusprosessia ja/tai kun kehitetään valmiuksia turvallisuuden, häiriönsietokyvyn ja kehityksen tueksi kolmansissa maissa kestävän kehityksen yleistavoitteen ja asetuksessa (EU) N:o 230/2014 vahvistettujen muiden tavoitteiden mukaisesti. 49 Jozo Radoš, Ivan Jakovčić 1 artikla 1 kohta 1 alakohta 1 artikla 2 kohta 1 a alakohta Kun unionin apua annetaan turvallisuusalan toimijoille, sitä voidaan antaa myös sotilaallisille toimijoille jäljempänä 3 a artiklassa kuvatuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti kun toteutetaan laajempaa turvallisuusalan uudistusprosessia ja/tai kun kehitetään Kun unionin apua annetaan turvallisuusalan toimijoille, sitä voidaan antaa myös sotilaallisille toimijoille jäljempänä 3 a artiklassa kuvatuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti kun toteutetaan laajempaa turvallisuusalan uudistusprosessia ja/tai kun kehitetään PE604.681v01-00 28/63 AM\1125551.docx
valmiuksia turvallisuuden ja kehityksen tueksi kolmansissa maissa kestävän kehityksen yleistavoitteen mukaisesti. valmiuksia turvallisuuden, häiriönsietokyvyn ja kehityksen tueksi kolmansissa maissa kestävän kehityksen ja vakaiden maailmanlaajuisten turvallisuusnäkymien ylläpitämisen yleistavoitteen mukaisesti. Häiriönsietokyvyn kehittäminen kolmansissa maissa vakaiden maailmanlaajuisten turvallisuusnäkymien edistämiseksi on nimenomaan asetettu yhdeksi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa. 50 Sabine Lösing, Takis Hadjigeorgiou 3 a artikla otsikko Valmiuksien kehittäminen turvallisuuden ja kehityksen tueksi Poistetaan. 51 Bodil Valero Verts/ALE-ryhmän puolesta Fabio Massimo Castaldo EFDD-ryhmän puolesta 3 a artikla otsikko Valmiuksien kehittäminen turvallisuuden ja kehityksen tueksi Valmiuksien kehittäminen turvallisuusalan uudistuksen yhteydessä AM\1125551.docx 29/63 PE604.681v01-00
Kaikki uuteen 3 a artiklaan liittyvät toimet olisi sisällytettävä laajempaa turvallisuusalan uudistusta koskevaan aloitteeseen, joka on turvallisuusalan uudistusta koskevan uuden EU:n käsitteen ja turvallisuusalan uudistusta koskevien asiaankuuluvien toimenpiteiden mukainen kehitysyhteistyövälineisiin liittyvässä yhteydessä. Näissä toimissa olisi keskityttävä uudistamaan asiaankuuluvia hallinnon rakenteita vahvistaen parlamentin valvontaa, siviilivalvontaa, läpinäkyvyyttä, vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta. Näitä 3 a artiklaan liittyviä toimia ei pitäisi pitää kriisinhallintana vaan keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenneuudistuspolitiikan osina. 52 Bodil Valero Verts/ALE-ryhmän puolesta Fabio Massimo Castaldo EFDD-ryhmän puolesta 3 a artikla 1 kohta 1. Kestävän kehityksen edistämiseksi ja erityisesti sen tilanteen saavuttamiseksi, että yhteiskunnat ovat vakaita, rauhanomaisia ja osallistavia, tämän asetuksen mukaista unionin apua voidaan käyttää kumppanimaiden sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämiseen tämän artiklan 3 kohdan mukaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. 1. Kestävän kehityksen edistämiseksi ja erityisesti sen tilanteen saavuttamiseksi, että yhteiskunnat ovat vakaita, rauhanomaisia ja osallistavia, tämän asetuksen mukaista unionin apua voidaan käyttää kumppanimaiden sotilaallisten toimijoiden, kuten asevoimien, valmiuksien kehittämiseen tämän artiklan 3 kohdan mukaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa ja OECD:n kehitysapukomitean määrittämien virallisen kehitysavun tukikelpoisuusvaatimuksien mukaisesti. On tärkeää ottaa käyttöön virallisen kehitysavun tukikelpoisuusvaatimukset, jotta kunnioitetaan vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä annetun säädöksen oikeusperustan oikeudellisia rajoituksia ja asiaankuuluvaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Lisäksi PE604.681v01-00 30/63 AM\1125551.docx
on tarpeen selventää, että ainoastaan asevoimat ovat tukikelpoisia, eivät puolisotilaalliset joukot ja/tai sissipäälliköt. 53 Sabine Lösing, Takis Hadjigeorgiou 3 a artikla 1 kohta 1. Kestävän kehityksen edistämiseksi ja erityisesti sen tilanteen saavuttamiseksi, että yhteiskunnat ovat vakaita, rauhanomaisia ja osallistavia, tämän asetuksen mukaista unionin apua voidaan käyttää kumppanimaiden sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämiseen tämän artiklan 3 kohdan mukaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. 1. Kestävän kehityksen edistämiseksi ja erityisesti sen tilanteen saavuttamiseksi, että yhteiskunnat ovat vakaita, rauhanomaisia ja osallistavia, tämän asetuksen mukaista unionin apua voidaan käyttää konfliktien estämiseen, sen varmistamiseen, että on valmius vastata kriisiä edeltäviin ja sen jälkeisiin tilanteisiin, ja rauhan vakiinnuttamiseen noudattaen periaatetta, joka koskee kurinalaista sitoutumista yksinomaan siviileihin liittyvään ja muuhun kuin sotilaalliseen lähestymistapaan. 54 James Carver, Beatrix von Storch 3 a artikla 1 kohta 1. Kestävän kehityksen edistämiseksi ja erityisesti sen tilanteen saavuttamiseksi, että yhteiskunnat ovat vakaita, rauhanomaisia ja osallistavia, tämän asetuksen mukaista unionin apua voidaan käyttää kumppanimaiden sotilaallisten 1. Kestävän kehityksen edistämiseksi ja erityisesti sen tilanteen saavuttamiseksi, että yhteiskunnat ovat vakaita, rauhanomaisia ja osallistavia, tämän asetuksen mukaista unionin apua ei pidä käyttää kumppanimaiden sotilaallisten AM\1125551.docx 31/63 PE604.681v01-00
toimijoiden valmiuksien kehittämiseen tämän artiklan 3 kohdan mukaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. toimijoiden valmiuksien kehittämiseen missään olosuhteissa. 55 James Carver, Beatrix von Storch 3 a artikla 2 kohta 2. Avulla voidaan erityisesti kattaa valmiuksien kehittämiseen tähtääviä ohjelmia, joita toteutetaan turvallisuuden ja kehityksen tukemiseksi ja joihin sisältyy muun muassa koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sekä välineistön toimituksia, infrastruktuurin parantamista ja muita palveluita. Poistetaan. 56 Sabine Lösing, Takis Hadjigeorgiou 3 a artikla 2 kohta 2. Avulla voidaan erityisesti kattaa valmiuksien kehittämiseen tähtääviä ohjelmia, joita toteutetaan turvallisuuden ja kehityksen tukemiseksi ja joihin sisältyy muun muassa koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sekä välineistön toimituksia, infrastruktuurin parantamista ja muita palveluita. 2. Avulla voidaan erityisesti kattaa kaikki seuraavat toimenpiteet: PE604.681v01-00 32/63 AM\1125551.docx
a) tuki siviililuonteisiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät aseistariisuntaan, demobilisaatioon ja yhteiskuntaan sopeuttamiseen (DDR) sekä tilapäisiin tuomioistuimiin, totuus- ja sovittelukomissioihin ja mekanismeihin b) tuki sosioekonomisille toimenpiteille, joilla lievitetään siirtymään joutuneiden väestöjen vaikutuksia, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vastataan vastaanottavien yhteisöjen tarpeisiin kriittisissä tilanteissa tai puhkeamaisillaan olevissa konflikteissa c) tuki sellaisille kansainvälisille, alueellisille, valtiollisille ja valtiosta riippumattomille järjestöille, jotka toteuttavat toimia luottamuksen rakentamisen, välitystoimien, sovinnon ja vuoropuhelun hyväksi ja edistävät niitä d) tuki toimenpiteille, joilla puututaan henkilömiinojen, räjähtämättömien taisteluvälineiden ja sodan muiden räjähtämättömien jäänteiden siviiliväestölle aiheuttamiin vaikutuksiin e) tuki toimenpiteille, joilla torjutaan pienaseiden ja kevyiden aseiden kauppaa etenkin konfliktialueille myös YK:n puitteissa ja tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa f) tuki sosioekonomisille toimenpiteille, joilla edistetään omistajuutta, yhtäläisiä ja oikeudenmukaisia mahdollisuuksia käyttää luonnonvaroja sekä luonnonvarojen avointa hallintaa g) tuki toimenpiteille, joilla pyritään kehittämään kansalaisyhteiskunnan osallistumista poliittiseen prosessiin, ja järjestämään se, erityisesti naisten osallistumista edistäville toimenpiteille. AM\1125551.docx 33/63 PE604.681v01-00
57 Bodil Valero Verts/ALE-ryhmän puolesta Fabio Massimo Castaldo EFDD-ryhmän puolesta 3 a artikla 2 kohta 2. Avulla voidaan erityisesti kattaa valmiuksien kehittämiseen tähtääviä ohjelmia, joita toteutetaan turvallisuuden ja kehityksen tukemiseksi ja joihin sisältyy muun muassa koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sekä välineistön toimituksia, infrastruktuurin parantamista ja muita palveluita. 2. Avulla voidaan kattaa valmiuksien kehittämiseen tähtääviä ongelmia, joita toteutetaan poikkeuksellisissa oloissa rajoitetuilla alueilla OECD:n kehitysapukomitean määrittämien virallisen kehitysavun tukikelpoisuusvaatimuksien mukaisesti ja noudattaen kaikkia tämän asetuksen 3, 4 ja 4 a artiklassa vahvistettuja ehtoja ja rajoituksia, joihin sisältyy muun muassa siviilivalvontaa, koulutusta, ohjausta ja neuvontaa ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen alalla, sotilasvoimien siviilivalvonnan ja demokraattisen valvonnan alalla, naisten suojelemiseksi konfliktitilanteissa ja seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden alalla, humanitaariseen apuun ja katastrofiapuun varautumiseksi, tartuntatautien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi, korruption torjunnan alalla, mukaan lukien siviilien hyväksikäytön torjunta, ja läpinäkyvyyden alalla, sekä välineistön toimituksia, infrastruktuurin parantamista ja muita palveluita, joita tarvitaan humanitaarisen avun tai kehityspalvelujen tuottamiseksi sotilasvoimien välityksellä kunnioittaen kehityspalvelujen inhimillisyyttä, neutraaliutta, puolueettomuutta ja riippumattomuutta koskevia humanitaarisia periaatteita. PE604.681v01-00 34/63 AM\1125551.docx
Kaikki asiaankuuluvat toimet on lueteltava, jotta ei rahoiteta toimia, jotka eivät ole virallisen kehitysavun tukikelpoisuusvaatimuksien mukaisia. Myös viittaus uuteen 4 a artiklaan on olennaisen tärkeä, koska siinä määritetään hyvin tarkasti toiminnan parametrit. 58 Jozo Radoš, Ivan Jakovčić 3 a artikla 2 kohta 2. Avulla voidaan erityisesti kattaa valmiuksien kehittämiseen tähtääviä ohjelmia, joita toteutetaan turvallisuuden ja kehityksen tukemiseksi ja joihin sisältyy muun muassa koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sekä välineistön toimituksia, infrastruktuurin parantamista ja muita palveluita. 2. Avulla voidaan erityisesti kattaa valmiuksien kehittämiseen tähtääviä ohjelmia, joita toteutetaan turvallisuuden ja kehityksen tukemiseksi ja joihin sisältyy muun muassa koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sekä välineistön toimituksia, ottaen huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 1 a 2 artiklan 1 kohdassa määritettyjä kaksikäyttötuotteita koskevat hyväksytyt säännökset, infrastruktuurin parantamista ja muita palveluita. 1 a Neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009, annettu 5 päivänä toukokuuta 2009, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1). Yhtenevyyden varmistamiseksi kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä, teknistä apua ja kauttakulkua koskevasta valvonnasta annettujen hyväksyttyjen säännöksien kanssa. AM\1125551.docx 35/63 PE604.681v01-00