Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh/Tfn: 020 490 109, faksi/fax 020 490 5251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 24.4.2007 Diaarinumero LSU 2006 Y 1157 (131) ASIA Maidon ja lihantuotantotoimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Parkkari Markku ja Meri Sikakyläntie 755 61600 JALASJÄRVI ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Parkkarin lypsykarjatilalla, Jalasjärven kunnan Jokipiin kylässä tilalla Parkkari RN:o 1:452, harjoitetaan maidontuotantoa. Tilalla on vuonna 2003 myönnetty ympäristölupa 80 lypsylehmälle, 50 hieholle ja 30 nuorkarjalle. Maidontuotantotoimintaa lisätään laajentamalla nykyistä pihattonavettaa niin, että siellä tulee olemaan 150 lypsylehmää, 68 hiehoa, 30 nuorkarjaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 8.12.2006. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, jonka kokonaiseläinmäärä eläinyksikkökertoimien perusteella vastaa vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT 2 Nykyiselle toiminnalle on Länsi Suomen ympäristökeskus myöntänyt 28.3.2003 ympäristöluvan. Tilan nykyiselle navettarakennukselle on myönnetty rakennuslupa 22.4.2003. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja sijaitsee kaavoittamattomalla maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella Jalasjärven kunnan Jokipiin kylässä. Jalasjärven keskustaan on matkaa noin 7 kilometriä. Eläinsuoja, levityspellot, lantala ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva rakennus on etelässä noin 200 m:n etäisyydellä eläinsuojasta. Kolme vapaa ajan asuntoa sijaitsevat etelässä 115 m:n ja luoteessa 135 ja 180 m:n etäisyydelläluoteessa. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla sijaitsevaa pihattonavettaa laajennetaan jatkamalla pohjoiseen. Tilalla tullaan tuottamaan vuodessa maitoa noin 1 300 000 litraa sekä lihaa noin 12 000 kg. Esikuivattua säilörehua tehdään laakasiiloihin ja säilörehutorneihin vuosittain 1800 tonnia. Puristenesteet johdetaan lietesäiliöön. Lannan ja jätevesien käsittely Lanta käsitellään ja varastoidaan pääasiassa lietelantana. Pikkuvasikat (30), 6 8 kk:n ikäiset hiehot (6) ja yli 8 kk:n ikäiset (14) hoidetaan kuivalannalla. Kuivikkeena käytetään olkia. Kuivalantalan tilavuus on 352 m 3. Tuotantorakennuksen yhteydessä on nykyisin käytössä 4 lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 3050 m 3. Luvanhakijan tilan Nevala RN:o 14:66 määräalalle, Jalasjärven kylässä os. Ojajärventie 54, rakennetaan 1500 m 3 :n suuruinen etäsäiliö. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on vuokrattuna 700 m 3 :n suuruinen etälietesäiliö Jalasjärven kylässä tilalla Peräsaari RN:o 77:0 os. Peräsaarentie 85. Lietetilavuutta lietekuilut mukaan luettuna tulee olemaan yhteensä 5390 m 3. Lietesäiliöt ovat alta täytettäviä ja ne katetaan kelluvalla katteella. Tuotantorakennusten pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet sekä puristenesteet johdetaan lietesäiliöihin ja levitetään lannoitteeksi pelloille. Toiminnanharjoittajalla on lannanlevitykseen käytössä olevaa peltoa yhteensä 105 hehtaaria, josta omaa 70 hehtaaria, vuokrapeltoa 35 hehtaaria sekä 500 m 3 :n lannanluovutussopimus. Lannasta 85 90 % levitetään viikoilla 19 20 ja 26. Muut varastot Tilalla sijaitsee polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 4000 litraa. Säiliö on lukittava ja se on varustettu lapon estolaitteella. Lisäksi tilalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 400 litraa tynnyrissä konehallissa. Polttoainesäiliö on kunnostettu vuonna 2006. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyvät jätteet kuten muovit, jäteöljyt, loisteputket ja akut, sekä metalliromu hoidetaan kunnan jätehuoltomääräyksien mukaisesti ja viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Rehujäte, pesuvedet ja puristenesteet levitetään pelloille lannoitteeksi. Kuolleet eläimet, arviolta 10 kpl/v, toimitetaan Honkajoki Oy:lle.
3 Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilalla käy maitoauto joka toinen päivä ja rehuauto tarpeen mukaan noin kolme kertaa kuukaudessa. Oma liikenne koostuu rehun, lietteen ja lannan ajosta sekä muusta maataloustoimintaan liittyvästä koneliikenteestä. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia päästöjä ovat ravinnekuormitus vesiin ja päästöt ilmaan. Lietteet, lanta ja eläinsuojan muut jätevedet varastoidaan kooltaan riittävissä vesitiiviissä varastoissa, jolloin suoria valumia ympäristöön ei muodostu. Lannan käsittelystä ja levittämisestä saattaa syntyä hajuhaittoja, jotka ovat voimakkaimmillaan levityksen yhteydessä. Hajuhaittoja pyritään ehkäisemään mahdollisimman nopealla lietteen multauksella ja huomioimalla sään ym. ulkopuolisten tekijöiden vaikutus lannan hajuhaittoihin. Säiliöiden kevytkatteella vähennetään lietteiden varastoinnin ammoniakkipäästöjä. Lannan nopealla multauksella tai sijoittamisella kasvustoon rajoitetaan myös typen hävikkiä ilmakehään ja siitä aiheutuvaa ympäristön kuormitusta. Lietteiden ja lannan kuormaus sekä kuljetus pyritään hoitamaan siten, että lietettä tai lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin tai vesistöön. Lietteiden ja lannan kuljetus ja levitys pyritään järjestämään siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Levitettävästä lietteestä ja lannasta tehdään lanta analyysi viiden vuoden välein keväällä ennen levitystä typpi ja fosforipitoisuuden selvittämiseksi. Analyysitulokset liitetään tarkkailukirjanpitoon. Levitysaloista pidetään lohkokirjanpitoa, johon merkitään vuosittain lohkokohtaiset tiedot levitetyistä lantamääristä ja levitysajankohdista. Lietelantaloiden täyttö tapahtuu alakautta ja poistopuhaltimissa on käytössä diffuusorit. ARVIO ONETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNITELLUISTA TOIMISTA JA TOIMISTA HÄTÄTILANTEISA Hakemuksessa todetaan, että eläimillä on väljät kulkureitit ja rakennuksessa on useita palokatkoja. Tilalla on kunnan vesiliittymä, oma porakaivo sekä aggregaatti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 30.1. 28.2.2007. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koulukatu 19 sekä Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kirkkotie 4. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan 30.1. 28.2. 2007 olleet nähtävillä Jalasjärven kunnanvirastossa Kirkkotie 4, Jalasjärvi. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lisäksi tiedotettu JP Kunnallissanomat lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Jalasjärven ympäristö ja rakennuslautakunta on 28.2.2007 antanut lausunnon: Markku ja Mari Parkkarin tila sijaitsee Sikakyläntie varressa metsän reunassa maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella.
4 Lähin asuinrakennus on etelässä noin 200 m etäisyydellä eläinsuojasta. Navetasta etelässä 100m:n, luoteessa 150 m:n ja 200 m:n etäisyyksillä on vapaa ajan asuntoja. Vallitsevat tuulet ovat etelän ja lännen välisiä. Etälantalaa lähimpänä olevat asuinrakennukset sijaitsevat lounaassa noin 220 m:n ja luoteessa noin 260 m:n etäisyydellä säiliöstä. Säiliön ja asuinrakennusten välillä on metsää. Valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta liitteen 2 mukaisen laskentatavan perusteella kuivalannan varastointitilavuutta tarvitaan hakemuksessa esitetylle vasikka ja hiehomäärälle vähintään 375 m 3 kun tilavuuteen on luettu hyväksi pikkuvasikoiden kestokuivikepohjan lantatilavuus. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava asianmukaisille vastaanottajille kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttoaineiden on oltava tiiviillä alustalla. Lietesäiliötilavuutta ja lannanlevitystilaa on hakemuksen mukaan riittävästi. Edellä esitettyihin seikkoihin perustuen ympäristö ja rakennuslautakunta toteaa, että edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät lukuun ottamatta kuivalantalatilavuutta, jonka riittävyys on tarkistettava. Kunnanhallituksella ei ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on tutustunut lausuntoihin ja hänelle on varattu tilaisuus esittää vastineensa niihin. Hakija on antanut vastineen ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntoon: Kuivalantatilavuutta on lausunnossa todettu olevan n. 20 m 3 liian vähän. Kuivalantalan täytyttyä mahdollisesti ylimenevä turvelanta siirretään vasikoiden kestokuivikepohjan tyhjennyksen yhteydessä kuivalantalan vieressä sijaitsevaan lietesäiliöön sakeuttamaan säiliössä olevaa lietettä, sillä ko. säiliöön johdetaan kaikki pesuvedet, jolloin liete on siellä huomattavasti vesipitoisempaa kuin liete normaalisti olisi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Tarkastus Tilalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus 11.4.2007. Tarkastuksen yhteydessä tutkittiin laajennettavan eläinsuojan, lietesäiliöiden ja lantalan sijoittuminen pihapiirissä ja niiden lähiympäristö. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Markku ja Meri Parkkarille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lypsy ja lihakarjatoiminnan harjoittamiseen hakemuksen mukaisesti Jalasjärven kunnan Jokipiin kylässä, tilalla Parkkari RN:o 1:452 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan ja lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristölautakunnan lausunnossa esitykset asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Eläinsuojaan saa sijoittaa suunnitelman mukaisesti yhteensä enintään 150 lypsylehmää, 68 hiehoa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa.
5 2. Lietelannan, kuivalannan, jätevesien ja puristenesteiden varastointi sekä eläinsuojan pohja rakenteet Eläinsuojassa muodostuva lietelanta ja maitohuoneen pesuvedet sekä muut toiminnassa muodostuvat jäte ja pesuvedet sekä säilörehun valmistuksessa syntyvät puristenesteet tulee varastoida nestetiiviistä materiaalista rakennetuissa säiliöissä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Kuivalantalan laskennallista 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla vähintään 378 m 3. Hakijan esittämä 352 m 3 :n kuivalantavarasto on riittävä, jos hakija esityksensä mukaisesti sijoittaa ylimäärälannan lietelantaloihin. Lietelannan laskennallista 12 kuukauden varastointitilaa hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle tulee olla vähintään 4320 m 3, ja lietesäiliöissä tulee olla yhteensä varastointitilaa 5170 m 3 kun puristenesteiden, sade ja pesuvesien sekä kuivalannan vaatima varastointitila otetaan huomioon. Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliö sekä lietekuilut tulee rakentaa nestetiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden MMM RMO C4 sekä 20.11.2006 päivättyjen hakemukseen liitettyjen piirustusten mukaisesti. Lietesäiliöt tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete, pesu ja jätevedet sekä puristenesteet on hyödynnettävä peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannan levityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla käytössä laskennallisesti vähintään 120 hehtaaria. Hakijan esittämä 105 hehtaarin levityspeltoala on riittävä, kun otetaan huomioon hakijan esittämä sopimus 500 m 3 vuotuisen lantamäärän luovuttamisesta. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen 30 100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesu taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalu
6 een ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan ja virtsan kuljettaminen kauempana sijaitseviin etälietesäiliöihin sekä peltoon levitys on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haju tai terveyshaittaa taikka epäsiisteyttä. Lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella (turve, kevytsora,styrox) ja katteen riittävyydestä on huolehdittava. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten esim. jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle ja ne tulee varustaa lapon estolaitteella sekä niiden tulee olla lukittavia. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi. Öljysäiliöt tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin. 6. Toiminnan tarkkailu Lietesäiliöiden ja kuivikelantalan kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin: tiedot eläinmääristä kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka toiminnassa muodostuva lannan määrä ja levityspinta alat Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen sekä ja liukoisen fosforin määristä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon.
7 Yhteenveto kirjanpitotiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tiedot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tulee toimittaa ympäristökeskukseen. 7. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen kunkin käyttöönottoa. Mikäli karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, tulee hanke toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Mahdollista jaloittelutarhaa koskeva suunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. Mahdollisia jaloittelu ja laidunalueita ei tule ulottaa vesistöön saakka. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lantaloiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäiseläinmäärä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannan tuotanto tai muut ympäristövaiku
8 tukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa taikka muita ympäristövaikutuksia. (lupamääräys 1) Lietelannan ja kuivikelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000) ja lietesäiliöt, kuivikelantala sekä eläinsuojan pohjarakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä materiaalista (MMM RMO C4). Lannan varastointitilat ovat riittävät kun otetaan huomioon Jalasjärven kylässä määräalalle tilasta Nevala RN:o 14:66 rakennettava 1500 m 3 :n suuruinen etäsäiliö ja toiminnanharjoittajan vuokraama 700 m 3 :n suuruinen etälietesäiliö Jalasjärven kylässä tilalla Peräsaari RN:o 77:0. Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on kerättävä talteen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. Lietesäiliöiden ja lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. Luvanhakijan ehdottamilla toimenpiteillä voidaan laskennallinen kuivalantalan tilavuusvaje tulla hoidetuksi. Lietetilavuutta on riittävästi mahdollisen ylimenevän kuivalannan varastointiin. (lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta alatarve on yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen, vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenestettä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille veden laadun turvaamisen takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (lupamääräys 3) Hajuhaittaa vähennetään pitämällä, eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivikelantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. Huolehtimalla kevytkatteiden kunnosta vähennetään haihtumista ja hajuhaittoja. (lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polt
9 tonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Polttonestesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 6) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 8) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi lupaviranomainen päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2018 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2017 koskevat tiedot. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105
10 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven ympäristö ja rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Hirvilammi Allan Välikatu 2 40900 SÄYNÄTSALO Hirvilammi Mikko Koulutie 11 40930 KINKOMAA Laitanen Jaakko Emännänkatu 7 65370 VAASA Nyrhineni Alpo Sikakyläntie 811 61600 JALASJÄRVI Pentinmäki Jari Penttikyläntie 49 61270 LUOPAJÄRVI Pystykoski Anneli Paukkulantie 25 C 60100 SEINÄJOKI Saari Eeva Luhtatie 2 4 J 05800 HYVINKÄÄ Seilo Maija Riitta Riittiöntie 4 29200 HARJAVALTA Viitala Seppo Sikakyläntie 729 61600 JALASJÄRVI Yli Kärkelä Jorma Kärkikulmantie 55/5 39810 LINNANKYLÄ Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla ja JP Kunnallissanomat lehdessä.
MUUTOKSENHAKU 11 Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Luparyhmän päällikkö Lakimies Päivi Kentala Insinööri Heikki Laakso LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Kartta