ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2006 Y 156 (131) ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Mty Velj Herrala Herrala Sami ja Mika Isokankaantie VIMPELI ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Vimpelin kunnan Vimpelin kylässä tilalla Niittymaa RN:o 4:181. Tilan eläinmäärä on nykyisin 174 lihanautaa ja 58 nuorkarjaa. Olemassa olevan kylmäpihaton jatkeeksi rakennetaan uusi kattamaton lantala ja tuotantotilaksi otetaan vanha lantala, joka on sijainnut pihaton sisällä. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on käytössään 500 m 3 :n suuruinen etälantala samalla kylällä omistamallaan tilalla RN:o 11:313. Lantalan etäisyys tuotantotilalta on n. 3 km. Laajennuksen jälkeen tulee tilan eläinsuojissa olemaan enintään 210 lihanautaa, 6 8 kk:n ikäisiä nautoja 35 ja 105 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty 8.4. ja asemapiirroksen ja eläinmäärien osalta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 80 lihanaudalle tarkoitettu eläinsuoja.

2 VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 200 lihanaudalle tarkoitettu eläinsuoja. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, jota on muutettu Nykyisen pihaton rakennuslupa on myönnetty Toiminta sijoittuu alueelle, jolle Vimpelin kunta on tehnyt oikeusvaikutteisen osayleiskaavan. Osayleiskaavassa tilan alue on varattu ME merkinnällä kotieläintalouden suuryksiköiden alueeksi. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Vimpelin kunnan Vimpelin kylässä Isokankaantien varrella. Laajennettavan eläinsuojan lähiympäristö on avointa peltoaluetta. Lähin naapuri sijaitsee n. 100 m:n päässä rakennettavasta lantalasta ja kylmäpihatosta ja n. 40 m:n päässä laakasiiloista. Kirkonkylän ala asteelle on matkaa 500 m, yksityiselle lääkärikeskukselle 250 m ja huoltoasema kahviolle 350 m. Vimpelinjoki virtaa noin 800 metrin etäisyydellä pihatosta. Eläinsuoja, lantalat tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilalla on nykyisin 174 lihanautaa ja 58 alle 6 kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Kun pihatto otetaan kokonaisuudessaan tuotantokäyttöön, tulee tilalla olemaan enintään 210 lihanautaa, kk:n ikäista ja 105 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Tuotettava lihamäärä tulee hakemuksen mukaan olemaan kg vuodessa. Eläinsuojan lannan käsittely hoidetaan kuivikelantamenetelmällä. Pihatossa on vinopohja ja kuivikkeena käytetään pääasiassa turvetta. Kuivikkeen paksuus on 5 cm ja kuivitetun alueen pinta ala on m 2. Virtsa imeytetään kuivikkeeseen. Kuivikelanta poistetaan lantakäytävää pitkin lantalaan 2 kertaa viikossa. Eläinsuojan jatkeeksi rakennetaan m³ suuruinen kattamaton lantala. Lisäksi tilalla on käytössä välikasvattamo, jossa kasvatetaan kerrallaan 35 tilalle tulevaa n. kaksiviikkoista nuorkarjaa sekä 35 vanhempaa ikäluokkaa eli yhteensä 70 nuorkarjaa. Välikasvattamon yhteydessä on lantala, jonka suuruus on 393 m³ sekä 115 m 3 suuruinen katettu virtsasäiliö. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on käytössään etälantala, jonka suuruus on 500 m³. Lantala sijaitsee omalla maalla n. 3 km:n etäisyydellä tuotantotilasta. Lähimmät naapurit tästä lantalasta sijaitsevat kartan mukaan n.600 m:n etäisyydellä. Laskennallinen lannantuotto hakemuksen mukaisella eläinmäärillä on m 3. Eläinsuojien jäte ja pesuvedet johdetaan tilalla jo olevaan 115 m 3 :n katettuun virtsasäiliöön Hakijalla on käytössään peltoa lannanlevitykseen yhteensä 93 hehtaaria, josta omaa 28 hehtaaria, vuokrapeltoa 64 hehtaaria ja lannan levityssopimuspeltoa 10 hehtaaria. Lannasta 60% levitetään keväällä viikoilla ja 40 % syksyllä viikoilla Lihanautoja ei laidunneta. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 1800 tonnia vuodessa, joka varastoidaan betonisissa laakasiiloissa eläinsuojan välittömässä läheisyydessä. Säilörehun puristenesteet johdetaan virtsasäiliöihin ja puristenestekaivoihin ja levitetään lannoitteeksi pelloille. Tilalla sijaitsee 2000 litran ja 3000 litran polttoainesäiliöt, jotka ovat varustetut lapon estolaitteella ja suoja altaalla. Lisäksi tilan konesuojassa varastoidaan muita öljytuotteita enintään 1000 litraa. Kasvinsuojeluaineet säilytetään tilalla lukitussa varastossa. 2

3 Toiminnassa syntyvät jätteet kuten jäteöljyt, akut, kasvinsuojeluainejäämät sekä metalliromu hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja viedään niille osoitetuille keräyspaikoille. Pilaantunut rehu ja pesuvedet levitetään pelloille lannoitteeksi. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilan liikenne on normaalia eläinten, rehun ja lannan kuljetukseen liittyvää liikennettä. Teurasauto käy puolentoista kuukauden välein ja rehuauto kerran kuukaudessa. Kesäaikana traktoriliikenne on päivittäistä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti kuivikelantaa, johon virtsa on imeytetty, n m 3 vuodessa. Vanhaa ja suunnitelmien mukaista uutta kuivikelantatilaa tulee olemaan yhteensä n m 3. Kuivitetun alueen pinta ala on 1080 m 2 ja kuivikkeen paksuus n. 5 cm. Kuiviketta kuluu n. 5 m 3 vuorokaudessa. Hakemuksen mukaan kuivikelannan turvepitoisuus on %. Lanta peitetään oljella ja turpeella. Kuivikelantalasta ei juurikaan tule hajuhaittoja muulloin, kuin lannanlevityksen ajankohtina. Näistä ilmoitetaan naapureille edellisenä päivänä, jotta esim. pyykkien hajuhaitoilta vältytään. Hakemuksen mukaan lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltopinta alaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireillä olosta on kuulutettu Vimpelin kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Vimpelin kunnantalolla, osoitteessa Patruunantie 15, Vimpeli. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vimpelin kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Kuulemista on myöhemmin laajennettu 300 m:n säteellä lantalasta sijaitseviin asumattomiin tiloihin lähettämällä omistajille kirje hakemuksen vireilletulosta. Vastausaikaa on annettu kaksi viikkoa. Tarkastus Tilalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus Tarkastuksen yhteydessä tutkittiin eläinsuojan laajennuksen, lantalan ja laakasiilojen sijoittuminen ja niiden ympäristö. Tarkastusmuistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Lausunnot Vimpelin ja Alajärven yhteinen ympäristölautakunta on antanut hakemuksesta seuraavan lausunnon: "Eläinsuojan laajennus tapahtuu muuttamalla nykyinen lantala eläinsuojaksi ja rakentamalla uusi lantala eläinsuojan jatkoksi. Laajennus tapahtuu eläinsuojan pohjoispäähän, kauemmaksi lähimmistä asuinrakennuksista. Eläinsuojassa on vinokuivikepohja, jossa kuivikkeena käytetään turvetta. Voimassa olevassa Vimpelin keskustan osayleiskaavassa eläinsuoja alue on merkinnällä ME, eläintalouden suuryksikön alue. Vs. ympäristösihteeri kävi tutustumassa alueen ympäristöön. Pihaton laajennusta ympäröivä alue on peltoaukeaa. Vimpelinjokeen on matkaa n. 800 m. Alueella on muitakin karjasuojia. 3

4 4 Koska alue on karjatalousvaltaista ja lantala rakennetaan eläinsuojan jatkeeksi kauemmaksi lähimmistä naapureista, ei ympäristölautakunnalla ole hakemukseen huomauttamista." Vimpelin kunnanhallitus on antanut hakemuksesta lausunnon: "Kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole lupahakemukseen huomautettavaa" YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Mty Velj. Herralalle / Sami ja Mika Herrala ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Vimpelin kunnan Vimpelin kylään tilalle Niittymaa RN:o 4:181 sekä tilan olemassa olevalle etälantalalle tilalla RN:o 11:313 tähän päätökseen liitetyn tarkennetun asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin ( YsL 6, 41, 42, YsA 10, 19 ) LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Eläinsuojassa saa pitää enintään 210 kpl lihanautaa, 35 kpl 6 8 kk:n ja 105 kpl alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. 2. Lannan, jätevesien ja puristenesteen varastointi sekä eläinsuojan pohjarakenteet Eläinsuojan sekä lantalan pohjarakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Rehun varastointiin tarkoitetut laakasiilot tulee olla rakennetut nestetiiviistä materiaalista samoin kuin virtsasäiliö. Eläinsuojassa muodostuva lanta ja säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste tulee varastoida nestetiiviistä materiaalista rakennetuissa säiliöissä ja lantaloissa maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Rakennettava kuivikelantala tulee varustaa vähintään 50 cm:n korkuisella ajoluiskalla. Kuivalannan 12 kuukauden varastointitilaa tulee olla käytettävissä vähintään m 3. Lantalat ja virtsa ja puristenestesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Tyhjentämisen yhteydessä on rakenteiden kunto tarkistettava. Lannan varastointi, kuormaus ja kuljetukset on järjestettävä niin, ettei lantaa joudu ympäristöön eikä naapureille aiheudu tarpeetonta haittaa. Lannan kuormaus tulee tapahtua kovapohjaiselta alustalta taikka lantalan sisällä. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta, pesu ja jätevedet sekä puristeneste on hyödynnettävä peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannan levityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla jatkuvasti vähintään 70 ha. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsynrajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus.

5 5 Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei tule levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesu taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Lantalaan siirretty lanta tulee olla jatkuvasti peitettynä vähintään 10 cm:n turve ja olkikerroksella haihtumisen ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Eläinsuojan ja lantaloiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan kuljettaminen kauempana sijaitsevaan etälantalaan on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haju tai terveyshaittaa taikka epäsiisteyttä. Laakasiilot tulee rehun varastoinnin ja käytön aikana varustaa esim. muovikatteella. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet tai käyttökelvottomat kasvinsuojeluaineet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttoainesäiliöissä tulee olla lapon estolaitteiden lisäksi ylitäytön estävä järjestelmä sekä tiivis alusta taikka kaksoispohja. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi turvetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi. Polttoainesäiliöiden käytössä tulee olla huolellinen ja tankkausten väliaikoina on säiliöt pidettävä lukittuina. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa

6 6 taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. 6. Toiminnan tarkkailu Lantaloiden ja nestesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa, laitteistoissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin: eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka, toiminnassa muodostuva lannan määrä ja levityspinta alat Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä ja liukoisen fosforin määristä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenveto kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tiedot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tulee toimittaa ympäristökeskukseen. 7. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lantaloiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittamisen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lantalan laajennus suuntautuu asutuksesta poispäin. Toiminta tapahtuu alueella, mihin se on yleiskaavoituksessa osoitettu. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (lupamääräys 1)

7 Kuivikelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000) ja lantalat sekä eläinsuojat tulee olla rakennettu vesitiiviistä materiaalista (MMM RMO C4). Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on kerättävä talteen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta ala tarve yksi peltohehtaari neljää hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksestä vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenestettä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille veden laadun turvaamisen takia. Jättämällä vesistöjen varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (lupamääräys 3) Peittämällä lanta oljella ja turpeella vähennetään ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä eläinsuoja, laakasiilojen ja lantaloiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa ja huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. (lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla lantala ja säiliörakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. 7

8 (lupamääräys 6) 8 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 7) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2015 koskevat tiedot. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)

9 9 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Vimpelin kunnanhallitus Vimpelin ja Alajärven yhteinen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Antila Lasse Aittakuja 4 A SEINÄJOKI Harvisalo Kaisa Annikki Kapellgatan 10 C, Hallstahamm SVERIGE Herrala Seppo ja Tuula Isokankaantie VIMPELI Järviseudun Peruna Oy Aapiskuja VIMPELI Kangasaho Ritva Tuulikki Peltokankaantie 232 as SÄÄKSVESI Kauppi Juha Aapiskuja VIMPELI Latvala Helli Albertinkatu 6 B HELSINKI Liikala Lauri Pokela VIMPELI Mannila Arto Sepäntie VIMPELI Murtoniemi Maiju Asemakatu 6 A LAPUA Mäkinen Erkki ja Helmi Tervatie VIMPELI Männistö Kaisa Pitkäsentie PAALIJÄRVI Pajala Markku ja Autio Riitta Isokankaantie VIMPELI Pekkala Katri Aapiskuja VIMPELI Pelander Markku Kiiviharjuntie VIMPELI Pentti Pajuoja Oy Kaskenkuja VIMPELI Rannisto Kari Perhekunnantie B HELSINKI Ventilä Eemeli perikunta c/o Ventilä Pentti Isokankaantie VIMPELI Ventilä Martti Ilolantie VIMPELI Ventilä Pentti ja Pirjo Isokankaantie VIMPELI Vimpelin kunta Patruunantie VIMPELI Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa ja Vimpelin kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:

10 10 luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnon suojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Insinööri Heikki Laakso LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Kartta