Talousrikollisuuden tilannekuva I/2010 Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus Tilastokatsaus

Talousrikollisuuden tilannekuva I/2010 Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus Tilastokatsaus Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti Hanke VM0151:00/07/02/2000

1. ESIPUHE...3 2. POLIISIN TUTKINTATILASTOT...4 3. LIIKETOIMINTAKIELTO...12 4. VEROHALLINNON RIKOSASIAT 2009...15 Verotarkastus...15 Verohallinnon rikosilmoitukset...18 Rikosilmoitusten seuraamukset...22 5. TALOUSRIKOSTORJUNTA KONKURSSIASIAMIEHEN TOIMINNASSA...25 6. VIIDES TALOUSRIKOLLISUUDEN JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTAOHJELMA...27 7. LYHYESTI...33 8. TALOUSRIKOLLISUUTTA KOSKEVIA JULKAISUJA JA ARTIKKELEITA...36 Yhteystietoja...40

3 1. Esipuhe Käsillä on talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan vuoden 2009 tunnuslukuja ja tilastoja kuvaava raportti. Joitakin selkeämmin erottuvia muutoksia viime vuoteen on nähtävissä, ja poliisin osalta nämä liittyvät niin sisään tulevien kuin tutkinnassa olevien juttumäärien kasvuun. Huolimatta tukkeutuneesta tilanteesta, on kuitenkin toistaiseksi onnistuttu pitämään tutkinta-ajat normaalilla tasolla ja takaisinsaadun rikoshyödyn perusteella talousrikostutkintaan satsaamista voidaan edelleen pitää kannattavana. Liiketoimintakieltoja määrättiin vuonna 2009 ennätysmäärä ja voimassa olevat liiketoimintakiellot ylittivät tuhannen rajan. Verohallinnon rikosilmoitustilastoissa jatkuvana trendinä on ollut törkeiden veropetosten osuuden kasvu. Tämä alkaa jo näkyä verohallinnon tekemien rikosilmoitusten seuraamuksissa, joissa sakkorangaistusten osuus on selvästi vähentynyt ja vankeusrangaistusten osuus vastaavasti kasvanut. Poliisin tietoon tulleiden rikosten aikasarjoissa näkyy jo taloustaantuman seurauksia ja vahvimmin ovat lisääntyneet törkeät velallisen epärehellisyysrikokset. Maksuhäiriöiden ja konkurssien määrän lisääntymisen myötä myös konkurssiasiamiehen talousrikostorjunnan toimivalikoimaan kuuluvien julkisselvitysten määrä on selvästi kasvanut ja kokemukset selvitysten tuloksista ovat positiivisia. Järjestäytyneen rikollisuuden jutut, joissa on kytkentöjä talousrikoksiin, ovat myös lisääntyneet. Vuosina 2007 ja 2008 talousrikoskytkentöjä oli noin neljänneksessä avoimista järjestäytyneen rikollisuuden jutuista ja vuonna 2009 noin 44 prosentissa. Järjestäytyneen rikollisuuden mukaantulo talousrikollisuuden kenttään tuo mukanaan muitakin epätoivottavia ilmiöitä. Suomessakin on jo havaittavissa talousrikollisuudessa ja sen torjuntatoimissa koetun väkivaltaisuuden lisääntyminen. Painostusta ja uhkailua koetaan sekä elinkeinoelämän toimijoiden, että valvontaviranomaisten ja koko rikosprosessin alueella. Talousrikostorjunnan saralla on edelleen paljon työtä ja kehitettävää, ja polttavimpiin kysymyksiin on koetettu vastata viidennen talousrikostorjuntaohjelman avulla. Ohjelmaan sisältyy 18 hanketta, joiden tavoitteita käsitellään tässä raportissa. Torjuntaohjelmien jatkuvuus on koettu tärkeäksi, eikä vähiten juuri yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten takia. Virke-projekti täyttää pyöreät kymmenen vuotta 16.3 ja jatkuvuutta toivotaan saavutettavan tälläkin saralla ns. Virke-lain avulla. Sikäli kun toiminta kuluvan vuoden aikana löytää uuden uomansa, myös tilannekuvaraporttiin tulee joitakin muutoksia. Jatkossa tilannekuvaraportti tullee keskittymään yhä enemmän harmaan talouden ja siihen liittyvän rikollisuuden ilmiöiden kuvaamiseen, ja yksityiskohtaisemmat poliisin tutkintatilastot ja verohallinnon rikostilastot esitetään vain nyt käsillä olevassa vuoden alussa ilmestyvässä tilastokatsauksessa. Erja Virta Virke

4 2. Poliisin tutkintatilastot Erja Virta, Virke Talousrikostorjunnan tehokkuutta on seurattu ja tilastoitu systemaattisesti vuodesta 1997. Rikoshyödyn takaisinsaantia on pidetty yhtenä tärkeimmistä talousrikollisten toimintaa vaikeuttavista ja talousrikollisuutta ennaltaehkäisevistä keinoista. Yksi talousrikostorjunnan tehokkuuden ja kannattavuuden mittareita onkin haltuun saadun rikoshyödyn määrä. Tilastointiaikana rikoshyötyä on saatu takaisin yli 480 miljoonaa. Vuosien 1999 2008 kymmenvuotiskaudella poliisin haltuun saama rikoshyöty on ollut keskimäärin 36,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 tulos, runsas 35,3 miljoonaa euroa, on keskimääräinen. Edellisenä vuonna saavutettiin selkeästi paras tulos mitä tilastointiaikana on haltuunsaatu. Tällöin tulokseen oli vaikuttamassa muun muassa laaja pyramidipetos, josta onnistuttiin saamaan haltuun merkittävästi omaisuutta. Rikoshyödyn määrään vaikuttavat joidenkin yksittäisten juttujen ohella muun muassa se, onko tutkinnan painopiste vanhojen juttukertymien perkaamisessa vai pystytäänkö aktiivisesti etsimään ja tutkimaan uusia juttuja. Haltuun saatu omaisuus yht 1998-2009 70 000 000 60 000 000 59 101 467 50 000 000 46 819 058 40 000 000 41 385 662 35 571 696 34 888 165 36 871 873 30 005 900 30 170 376 28 623 982 29 287 912 30 000 000 24 255 736 35 299 673 20 000 000 10 000 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Takaisinsaatua rikoshyötyä voidaan suhteuttaa sen hankkimiseen käytettyyn panokseen. Yksi tapa mitata talousrikostorjunnan tehokkuutta on verrata takaisinsaadun omaisuuden määrää talousrikollisuuden torjuntaan käytetyn työn määrään. Tämä on yksi niistä mittareista, jota seurataan myös sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Tulosten perusteella talousrikostorjuntaan panostamisen voidaan katsoa olevan kannattavaa. Vuoden 2009 aikana yksi talousrikostorjuntaan käytetty henkilötyövuosi tuotti keskimäärin 103.895 euroa takaisinsaatuna rikoshyötynä.

5 Haltuun saatu omaisuus yht/htv 200 000 180 000 172 114 160 000 140 000 125 580 138 234 120 000 100 000 80 000 105 194 83 654 109 993 89 146 107 965 103 895 60 000 40 000 20 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Poliisin takaisinsaamaa rikoshyötyä on hyvä suhteuttaa myös talousrikollisuuden aiheuttamiin vahinkoihin. Kokonaisvahingot nousevat vuosittain useisiin miljardeihin euroihin huolimatta siitä, että poliisin tietoon arvioidaan tulevan vain noin 10 prosenttia talousrikollisuudesta. Talousrikollisuuden vahingot eivät myöskään rajoitu näihin arvioituihin taloudellisiin vahinkoihin, vaan mukaan on laskettava myös välilliset vahingot. Epäsuoria seurauksia ovat esimerkiksi verotason ja hintojen nousu, kilpailun vääristyminen, markkinoiden epävakauden aiheuttama taloudellinen turvattomuus ja työpaikkojen epävarmuus. Niin ikään luottamus markkinoihin saattaa heikentyä. Talousrikoksista aiheutuu myös fyysisiä vahinkoja, joista konkreettisina esimerkkeinä voidaan mainita tuoteturvallisuuden, ympäristön suojelun ja työturvallisuuden laiminlyönneistä aiheutuvat vahingot sekä sosiaalisia vahinkoja, kuten epäluottamusta oikeuslaitokseen, poliisiin ja koko yhteiskuntajärjestelmään. Poliisin tilastojärjestelmän mukaiset poliisilla tutkinnassa olevien talousrikosten vahingot vuonna 2009 olivat päätettyjen juttujen osalta 172.824.327 euroa ja avoimien juttujen osalta 231.318.424 euroa. Vuonna 2009 tutkintaan tulleiden juttujen vahingoiksi on arvioitu 109.193.415 euroa. Haltuun saatu omaisuus yhteensä/ päätettyjen juttujen vahinko arvoina vuodelta 2009 antaa tulokseksi 20,79 prosenttia. Suhdeluku jää alle normaalitason. Suhdelukuun vaikuttavat viiveellä aiempien vuosien vahingoltaan ja myös rikoshyödyltään suuret jutut, jotka on saatu päätökseen kuluvana vuonna. Vuoden 2008 haltuun saatu rikoshyöty oli korkein koko tilastointijaksolla ja todennäköisesti tällä on jonkin verran vaikutusta vuoden 2009 suhdelukuun.

6 Haltuun saatu /päätettyjen vahinko % 60,00% 50,00% 50,50% 55,23% 40,00% 39,67% 35,55% 30,00% 20,00% 27,37% 25,53% 29,27% 30,27% 27,84% 23,69% 28,96% 20,79 % 10,00% 0,00% 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Talousrikostutkinnan kokonaistilannetta tarkasteltaessa yhtenä tavoitteena pidetään avoimien juttujen suhteellisen alhaista lukumäärää. Vuoden 2003 tilanteesta (2.425 avointa juttua) avoimet talousrikosjutut vähenivät aina vuoteen 2007. Vuonna 2008 avoimien juttujen lukumäärä lähti jälleen jonkin verran kohoamaan ja vuonna 2009 nousu on ollut voimakasta. Tämä on yksi tutkintatilanteen huononemiseen viittaavista merkeistä. Avoinna olevien talousrikosilmoitusten lukumäärä oli vuoden 2008 lopussa 1.754. Vuoden 2009 lopussa poliisin tutkittavana olevien talousrikosjuttujen lukumäärä oli 2.115. Nousua edellisen vuoden lopusta oli siis runsas 360 juttua. Tämänhetkisten arvioiden mukaan avoimien juttujen määrän kasvu tulee jatkumaan. Avoimet jutut 1998-2009 3 000 2 500 2 000 1 591 1 548 1 777 1 902 2 245 2 425 1 983 1 941 1 806 1 679 1 754 2 115 1 500 1 000 500 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

7 Vuosina 2003 ja 2006 tuli uusia juttuja tutkintaan jonkin verran enemmän kuin muina vuosina, mutta samalla juttuihin liittyvien rikosten lukumäärä laski hieman. Vuonna 2008 poliisi vastaanotti 1.565 ilmoitusta talousrikoksista ja vuonna 2009 ilmoituksia oli 1.738 1. Verrattuna kymmenen vuoden keskiarvoon vuosilta 1999 2008 (1.489 ilmoitusta), vuoden 2009 luku on selvästi suurempi ja korkein koko tilastointiaikana. Nousua oli 173 ilmoitusta verrattuna edellisen vuoden lukuun. Ilmoitetut jutut 1998-2009 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 443 1 231 1 344 1 329 1 519 1 729 1 485 1 551 1 614 1 526 1 565 1 738 1 000 800 600 400 200 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vuoden 2008 lopussa poliisin tietojärjestelmässä oli päätettyjä talousrikosjuttuja 1.555 kappaletta. Vuonna 2009 juttuja päätettiin 1.510 kappaletta. Päätettyjen juttujen kymmenen vuoden keskiarvo vuosilta 1999 2008 on 1.564 juttua per vuosi. Kun verrataan edellisen vuoden lukuihin, päätettyjen juttujen määrän lasku (45 vähemmän) on yhteydessä avointen juttujen määrän kasvun (361 enemmän) kanssa, mutta ei yksinään selitä sitä. Muun muassa sisään tulevien ilmoitusten lisääntynyt lukumäärä (173 enemmän) vaikuttaa omalta osaltaan. 1 Poliisin tietoon tulleiden yleisimpien talousrikosten lukumäärät vuosilta 1998-2009 on esitetty liitteessä 1.

8 Päätetyt jutut 1998-2009 2 000 1 800 1 600 1 400 1 367 1 270 1 291 1 455 1 329 1 662 1 901 1 706 1 802 1 674 1 555 1 510 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yksi talousrikostutkinnan tehokkuuden mittaamisessa käytetyistä tunnusluvuista on poliisille tulevien ilmoitusten ja poliisin päättämien juttujen välinen suhde. Tähän suhdelukuun vaikuttaa tutkinnan läpivirtauksen ohella muun muassa se, miten sidosviranomaiset ovat panostaneet talousrikostorjuntaan. Kun ilmoitetut rikokset ovat muuttuneet keskimäärin törkeämmiksi kuin aiemmin, vaikuttaa tämä myös poliisin tutkimien juttujen vakavuusastetta kohottavasti. Vuodesta 2004 alkaen vuoteen 2007 asti poliisi on saanut päätettyä enemmän juttuja kuin se on kirjannut uusia ilmoituksia. Vuoden 2008 aikana poliisi on kirjannut 1.565 uutta talousrikosjuttua ja päättänyt 1.555 juttua. Suhdeluku nousi tässä vaiheessa hienoisesti yli yhden, ja nousu on jatkunut vahvasti vuoden 2009 aikana. Vuoden 2009 lopussa luku oli 1,15. Tämänhetkisessä tilanteessa poliisi kirjaa enemmän ilmoituksia kuin mitä se saa päätökseen. Tämä ennakoi tutkinnan ruuhkautumista ja tutkinta-aikojen hidastumista. Ilmoitetut/päätetyt suhde 1998-2009 1,40 1,20 1,00 1,06 0,97 1,04 0,91 1,14 1,04 0,91 0,90 0,91 1,01 1,15 0,80 0,78 0,60 0,40 0,20 0,00 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

9 Koko avoinna olevan juttuvarannon pienenemisen ohella on huomattava, että vanhojen juttujen (rikosilmoitus on tehty yli kaksi vuotta sitten) osuus koko juttukannasta on laskenut koko 2000-luvun. Vuoden 2009 lopussa vanhojen juttujen suhteellinen osuus oli koko 2000 - luvun pienin. Poliisille tulevien uusien ilmoitusten lisääntyminen vaikuttaa tunnuslukuun pienentävästi ja kun samalla tutkinta-ajat eivät ole pidentyneet, pysynee luku alhaisella tasolla. 24 kk vanhojen juttujen osuus kaikista 1998-2009 30,0% 26,2% 26,1% 26,0% 25,0% 23,8% 24,0% 20,0% 17,8% 20,6% 20,3% 21,2% 19,7% 17,70 % 15,0% 13,6% 10,0% 5,0% 0,0% 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Viimeisen kymmenen vuoden aikana talousrikosten tutkinta-aika on mediaanilukujen valossa vaihdellut 252 vuorokauden (vuonna 1999) ja 182,5 vuorokauden välillä. Alinpaan tulokseen päästiin vuonna 2007. Vuoden 2008 päättyneiden juttujen tutkinta-ajan mediaani oli miltei saman pituinen, eli 183 vuorokautta. Vuoden 2004 jälkeen tutkinta-aikoja on pystytty lyhentämään tuntuvasti. Päättyneissä jutuissa vuoden 2009 tilastoidut tutkinta-ajat ovat keskimäärin 127 vuorokautta lyhyempiä kuin vuonna 2004. Kyseessä on noin kolmanneksen lasku. Avointen ja päätettyjen juttujen kohdalla keskimääräistä laskua on vajaa 20 prosenttia. Myös juttujen sisälläoloaikaa poliisissa kuvaavat tunnusluvut ovat viime vuosina pysyneet jokseenkin samalla tasolla, jopa hieman laskeneet. Tilastojen valossa nähtynä tutkinnan tukkeutuminen ei siis johdu niinkään tutkinnan tehokkuuden muutoksista, vaan yksinkertaisesti tutkittavien juttujen lukumäärän selkeästä lisääntymisestä. Tämä tullee näkymään viiveellä myös tutkinta-ajoissa, mikäli tutkinnan resursseja ei lisätä.

10 Tutkinnan kesto talousrikoksissa 1998-2009 500 450 400 350 300 306 287 374 353 343 345 410 418 421 378 372 359 442 422 386 381 346 353 307 297 363 356 309 295 250 200 150 100 50 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 avoimet ja päätetyt päätetyt Poliisin tietojärjestelmässä on kuvattu vuodesta 2003 eteenpäin tietoja myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen luettavista jutuista. Talousrikostorjunta kytketään kansainvälisestikin yhä useammin ja tiiviimmin vakavan järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan yhteyteen. Yhtenä syynä on se, että järjestäytynyt rikollisuus käyttää yhä kasvavassa määrin hyväkseen laillisen liiketoiminnan rakenteita ja kulisseja. Toimenpiteitä on kohdistettu eritoten kolmeen osa-alueeseen, joiden kehitys koetaan yhteiskuntaa uhkaaviksi. Näitä ovat vakava monialarikollisuus, jossa on piirteitä järjestäytyneen rikollisuuden ja vakavan talousrikollisuuden yhteistoiminnasta, laajeneva harmaa talous ja finanssimarkkinoiden kansainvälistyminen. Kasvava osuus talousrikollisuudesta ja harmaasta taloudesta esimerkiksi rakennusalalla näyttää siirtyvän ammattimaisen tai järjestäytyneen rikollisuuden käsiin. Erityisesti tämä näkyy laajamittaisena aliurakointitoimintana, johon liittyy tulojen salausta, pimeän ulkomaisen työvoiman käyttöä ja pimeiden palkkojen maksua, kuittikauppaa ja tilauspetoksia. Talousrikosten avulla hankitaan nopeasti rikoshyötyä ja teoista seuraavat rangaistukset ovat lieviä verrattuna huumausainerikoksista seuraaviin rangaistuksiin. Kansainvälisissä raporteissa esiintyvä 2, ja jo Suomessakin havaittavissa oleva piirre on talousrikollisuudessa ja sen torjuntatoimissa koetun väkivaltaisuuden lisääntyminen. Painostusta ja uhkailua koetaan sekä elinkeinoelämän toimijoiden, että valvontaviranomaisten ja koko rikosprosessin alueella. Poliisin tietojärjestelmässä kuvataan avoimien järjestäytyneeseen rikollisuuteen luettavien juttujen määriä vuositasolla, sekä sitä, mihin muuhun rikollisuuden lajiin jutuissa on kytkentöjä. Järjestäytyneen rikollisuuden jutut, joissa on kytkentöjä talousrikoksiin, ovat viime vuosina lisääntyneet. Vuosina 2007 ja 2008 talousrikoskytkentöjä oli noin neljänneksessä järjestäytyneen rikollisuuden jutuista ja vuonna 2009 noin 44 prosentissa. 2 Ks. esim. Omvärlds- och hotbildsanalys 2009. Fortsatta strategier mot organiserad brottslighet och brottsvinster. Ekobrottsmyndigheten, EBM

11 Avoimet JR jutut ja talousrikosten osuus niissä 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 433 414 319 243 190 132 143 118 80 43 23 34 5 1 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 JR kaikki TR Talousrikosten %-osuus JR jutuissa 50,00 % 45,00 % 43,90 % 40,00 % 35,00 % 30,00 % 25,00 % 20,00 % 25,10 % 28,50 % 15,00 % 10,00 % 16,10 % 14,00 % 5,00 % 0,00 % 2005 2006 2007 2008 2009 TR Osuus Talousrikollisuuden osuutta järjestäytyneen rikollisuuden jutuissa tarkasteltaessa tulee huomioida, että edellä kuvatut luvut kertovat avoinna olevien juttujen tilanteesta. Uusia järjestäytyneen rikollisuuden ilmoituksia, joissa on mukana talousrikollisuutta, oli vuonna 2009 103 kappaletta, vuonna 2008 91 kappaletta ja vuonna 2007 yhteensä 66 kappaletta. Talousrikollisuuden osuus ei näiden lukujen valossa ole noussut aivan yhtä jyrkästi. Pääteltävissä kuitenkin on, että talousrikollisuuden osuuden nousu avoimissa jutuissa kertoo myös siitä, että näiden juttujen tutkinta on usein pitkäkestoista.

12 3. Liiketoimintakielto Kai Käkelä, Rikoskomisario, KRP, Liiketoimintakiellon valvonnan koordinointi Yleistä Liiketoimintakielto on elinkeino-oikeudellinen turvaamistoimenpide, jolla pyritään estämään sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan jatkaminen sekä ylläpitämään liiketoimintaan kohdistuvaa yleistä luottamusta. Lailla halutaan suojata erityisesti velkojia, sopimuskumppaneita, julkista taloutta sekä tervettä ja toimivaa taloudellista kilpailua. Liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksenä on liiketoimintaan liittyvien lakisääteisten velvollisuuksien olennainen laiminlyönti tai sellainen rikollinen menettely, jota ei voida pitää vähäisenä. Liiketoimintakiellon tarkoituksena on estää kieltoon määrättyä toimimasta tietyissä vastuullisissa tehtävissä tai asemissa elinkeinotoiminnassa ja jatkamasta näin vahingon aiheuttamista muille elinkeinoelämän toimijoille. Liiketoimintakiellon edellytysten tutkinnan suorittaa poliisi ja kiellon määrää yleinen tuomioistuin syyttäjän vaatimuksesta. Kiellon kesto on vähintään kolme ja enintään seitsemän vuotta. Liiketoimintakiellon rikkomisesta voi seurata rangaistuksena sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Liiketoimintakiellon noudattamisen valvontavelvollisuus on poliisilla. Liiketoimintakiellon valvonnan tehostaminen -hanke Sisäasiainministeriön poliisiosasto määritti vuodelle 2009 liiketoimintakiellon valvonnan valtakunnallisen koordinoinnin ja tehostamisen Keskusrikospoliisin tehtäväksi. Keskusrikospoliisi vastasi tavoitteiden mukaisesti valtakunnallisesta liiketoimintakiellon valvonnan koordinoimisesta ja kehittämisestä sekä yhteyksien pitämisestä alueellisissa talousrikosyksiköissä toimiviin liiketoimintakiellon valvojiin ja viranomaisyhteistyön kehittämisprojektiin. Hankkeen yleisinä tavoitteina on ollut mm. liiketoimintakieltoon määräämiseksi tehtyjen tutkintojen lisääntyminen, liiketoimintakiellon rikkomistapausten kiinnijäämisriskin kasvattaminen, tietoisuuden lisääminen liiketoimintakiellon valvonnan merkityksestä ja liiketoimintakiellon valvonnan mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen. Yleisten tavoitteisen lisäksi vuodelle 2009 erityisiksi tavoitteiksi määriteltiin seuraavat asiat: 1) Liiketoimintakiellon valvonta otetaan osaksi järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Vuoden 2009 aikana kartoitettiin järjestäytyneen rikollisuuden kohteita joihin liiketoimintakiellon edellytysten tutkintaa ja valvontaa voitaisiin kohdentaa. 2) Hankkeessa jatketaan poikkihallinnollista liiketoimintakiellon tutkinnan ja valvonnan tehostamista koskevaa selvitystä. Seurataan lainsäädäntöaloitteiden etenemistä ja järjestetään koulutus eri hallinnonnaloilla. Koulutusta liiketoimintakiellosta järjestettiin vuonna 2009 lukuisilla poliisihallinnon kursseilla joihin osallistui myös sidosryhmäviranomaisia. Sen lisäksi koulutusta järjestettiin tullin talousrikostorjuntakursseilla ja verottajan koulutustilaisuuksissa. Muiden viranomaisten ns. huolenpitovelvollisuuden perusteella tekemien ilmoitusten määrä epäillyistä liiketoimintakiellon rikkomisista pysyi vuonna 2009 edellisvuosien tasolla.

13 3) Hankkeessa kehitetään kansainvälisen liiketoimintakiellon valvonnan menettelytapoja erityisesti Viron kanssa. Suomen ja Viron välinen yhteistyö liiketoimintakieltojen valvonnan osalta käynnistyi keväällä 2009 tietojen luovuttamisella Viroon Suomessa liiketoimintakieltoon määrätyistä henkilöistä. Suomalaiset liiketoimintakiellot tulivat päteviksi myös Virossa Viron oikeusministeriön kesällä 2009 tekemän yksipuolisen tunnustamisen johdosta. Edelleen selvitetään sitä miten Suomessa määrättyjen liiketoimintakieltojen valvomista Virossa voisi tehostaa ja miten mahdollinen rikosvastuun toteuttaminen onnistuisi. Tilastot Liiketoimintakieltoon määrättyjen lukumäärä on kasvanut huimasti viime vuosina. Vuoden 2009 lopussa valvottavia oli yhteensä 1050. Vuositasolla valvottavien määrä on kasvanut noin 100:lla. Liiketoimintakiellossa olevat 1998-2009 1200 1000 880 949 1050 800 750 600 510 400 200 0 200 30 80 1998 2000 2002 2004 2006 2007 2008 2009 Vuonna 2009 uusia liiketoimintakieltoja määrättiin ennätyksellisesti 338:lle henkilölle. Vanhoja liiketoimintakieltoja päättyi yhteensä 224.

14 Vuonna 2009 liiketoimintakiellon rikkomisia paljastettiin 31 tapausta. Liiketoimintakiellon rikkomiset vuosina 2002-2009 45 40 37 41 42 35 30 25 20 21 25 31 15 10 5 4 12 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Valvonnan tila ja tulevaisuus Liiketoimintakiellon valvontaan luotu järjestelmä on suomalaisessa muodossaan ilmeisen ainutlaatuinen. Järjestelmän teho ja vaikuttavuus on todistettu aikaisempina vuosina. Tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että myös liike-elämässä toimivat toivovat liiketoimintakiellon tehokkaampaa soveltamista. Vuonna 2008 havaittu liiketoimintakiellon valvonnan heikkeneminen kuitenkin jatkui vuonna 2009. Mm. syy aikaisempia vuosia vähäisempään liiketoimintakiellon rikkomisten paljastamiseen on tiedossa ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset toimet on aloitettu yhteistyössä alkuvuonna 2010 toimintansa aloittaneen poliisihallituksen kanssa. On toivottavaa, että tällä hetkellä havaittavissa oleva valvontaorganisaation lievä alakuloisuus saataisiin korjattua. Luotua järjestelmää on syytä ylläpitää ja sitä on myös tarve kehittää.

15 4. Verohallinnon rikosasiat 2009 Erja Virta, Virke Verotarkastus Verotarkastustoimintaa seurataan keräämällä tiedot mm. suoritettujen verotarkastusten lukumääristä ja verotarkastusten perusteella maksuunpannuista veroista sekä verotarkastusten perusteella tehdyistä rikosilmoituksista. Erikseen seurataan harmaan talouden toimijoihin kohdistuneita tarkastuksia. Verotarkastusten lukumäärä Valmistuneita verotarkastuksia seurataan vuosittain. Verotarkastusten lukumäärällä tarkoitetaan ko. tilastovuoden aikana valmistuneita eli lopullisia, tarkastushallinnon tietojärjestelmään hyväksytyksi merkittyjä verotarkastuskertomuksia. Valmistumispäivä on kertomuksen hyväksymismerkinnän päivämäärä. Verotarkastusten lukumäärä 6 000 5 000 5 211 4 931 4 887 4 593 4 459 4 478 4 000 4 183 3 791 3 680 3 497 3 000 2 000 1 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Verotarkastusten määrä on 2000-luvulla ollut selvässä laskussa. Vuoden 2000 yli 5.000 verotarkastuksesta määrä on laskenut vuonna 2009 alimmaksi koko 2000-luvulla, 3.497 valmistuneeseen verotarkastukseen. Tarkastusten lukumäärä on laskenut pääosin verotoimistojen tarkastuksissa. Tarkastusyksiköiden tekemien verotarkastusten lukumäärä oli vuonna 2009 jopa hieman korkeampi kuin kahtena edellisenä vuotena. Maksuunpantujen verojen määrä Tarkastusten perusteella tehtyjen maksuunpanojen euromääriä seurataan maksuunpanovuoden mukaan. Tiedot saadaan vuosittain Verohallinnon maksuunpanotiedoista. Tietyn vuoden maksuunpanot koskevat siten tarkastuskertomuksia, jotka ovat valmistuneet saman tai edellisen vuoden aikana, joten niitä ei voi tilastoissa suoraan kohdistaa juuri tietyille kertomuksille.

16 Maksuunpantujen verojen lisäksi verotarkastustoiminnalla on muitakin tuloksia kuten avoimeen verokauteen kohdistuvia lisäyksiä, aiheettomien palautusten estämistä, ohjausta ja epäterveen toiminnan katkaisemista. Maksuunpanot verotarkastukset milj. euro 350 300 250 200 150 100 50 0 295 288 300 266 266 239 241 244 214 180 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Verotarkastusten perusteella maksuunpannut verot eivät ole seuranneet verotarkastusten määrää, vaan ovat hieman kohonneet viimeisinä vuosina. Harmaan talouden tarkastukset Myös harmaan talouden verotarkastuskertomusten sisältämiä maksuunpanoesityksiä seurataan vuositasolla. Maksuunpanoesitykset harmaa talous milj 80 70 60 50 40 30 20 10 0 66 68 69 59 62 58 40 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Harmaan talouden verotarkastuskertomusten maksuunpanoesitykset ovat vuonna vuosina 2008 ja 2009 kasvaneet selvästi aiempien vuosien tasosta. Vuosittain on tehty n. 800 ns. harmaan talouden verotarkastusta, joissa on paljastunut puuttuvia tuloja, mustia palkkoja ja kuittikauppaa.

17 Harmaan talouden tarkastukset 1 000 800 780 942 903 805 807 821 802 600 400 200 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Harmaan talouden tarkastusten määrä on viimeisenä neljänä vuonna pysynyt melko tasaisena verotarkastusten kokonaismäärän pienenemisestä huolimatta. Myös paljastetun harmaan talouden määrä on pysynyt melko samanlaisena, tosin tarkastuksissa havaittujen vääränsisältöisten tositteiden lukumäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Harmaan talouden tarkastukset 2007 2008 2009 Tarkastetuista harmaita yrityksiä 807 821 802 Paljastettu harmaa talous milj. euroa -mustia palkkoja 48 56 51 -puuttuvaa myyntiä 48 49 52 -peiteltyä osinkoa yhtiöille 6 5 11 -peiteltyä osinkoa osakkaille 32 24 37 Maksuunpanoesitykset veroa milj. euroa -ennakkoperintä 17 21 19 -arvonlisävero 22 22 20 -välittömät verot 19 24 30 Vääränsisältöisiä tositteita -tositteiden lukumäärä 3353 5260 6522 -tositteiden arvo milj. euroa 26 44 38

18 Verohallinnon rikosilmoitukset Verohallinnon rikosilmoituksia tilastoidaan sekä rikosilmoitusten lukumäärän että myös rikosilmoitusten sisältämien rikosnimikkeiden lukumäärän perusteella. Yksi rikosilmoitus sisältää keskimäärin noin kaksi rikosnimikettä. Verohallinnon rikosilmoitukset sekä niiden sisältämien rikosnimikkeiden määrä laskivat selvästi vuonna 2008, mutta ovat viime vuonna lähteneet taas hienoiseen nousuun. VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET 2001-2009 13091283 11301163 1047 977 1026 966 1011 735 709 688 624 666 594 582 548 588 Rikosilmoituksia Lainkohdat yhteensä** **Rikosilmoitus voi sisältää useita lainkohtia 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Valtaosa Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista kohdistuu verorikoksiin eli veropetokseen tai verorikkomukseen. Verohallinnon kirjanpitorikoksesta tekemät rikosilmoitukset liittyvät pääsääntöisesti veropetoksiin. Vaikka rikosilmoitusten kokonaismäärät ovat viime vuosina jonkin verran vaihdelleet, ovat veropetoksista tehdyt rikosilmoitukset pysyneet kutakuinkin samalla tasolla. 2000 -luvulla rikosilmoituksista selvimmin ovat laskeneet verorikkomusta ja kirjanpitorikoksia koskevat rikosilmoitukset sekä muita rikoksia koskevat rikosilmoitukset.

19 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET 1996-2009 1400 1200 1000 800 600 400 106 63 18 09 84 15 336 415 356 45 85 29 17 75 64 177 183 175 29 04 351 21 66 176 134 04 73 1 359 249 19 16 82 57 168 191 54 17 235 18 84 179 49 30 61 14 331 290 15 19 99 95 352 297 72 50 241 16 75 144 113 20 218 18 93 226 84 40 250 17 108 146 23 21 214 12 82 97 22 50 204 8 93 114 200 385 355 368 468 375 423 367 445 503 467 460 554 535 565 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Veropetokset Verorikkomus Velallisen epärehellisyydet Velallisen petokset Kirjanpitorikokset Velallisrikkomus Velkojan suosinta Muut rikokset Veropetoksista tehdyissä rikosilmoituksissa pidempiaikainen trendi on ollut arvonlisäveropetosten ja ennakkoperinnän veropetosten osuuksien melko tasainen kasvu. Viime vuonna tuloveropetosten (yhteisöjen tulovero ja henkilöiden tuloverotus) suhteellinen osuus on jälleen vahvistunut. VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET 1996-2009 600 500 400 300 200 100 51 38 19 13 32 2 63 66 40 10 2 59 89 30 37 214 190 154 37 13 4 21 14 2 115 135 50 100 102 60 115 80 249 178 186 172 168 216 201 146 159 154 67 107 100 98 109 107 232 228 208 208 229 227 184 91 290 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Veropetokset tulovero Veropetokset enn. perintä Veropetokset alv Yhdistelmäveropetokset Veropetokset muut verot Veropetos ja muu rikos

20 Törkeiden veropetosten osuus Verohallinnon veropetoksista tehdyissä rikosilmoituksissa on selvästi ohittanut tavallisesta veropetoksesta tehdyt rikosilmoitukset. Trendi on jatkunut ja voimistunut läpi koko 2000-luvun. Vuonna 2009 Verohallinnon tekemistä, veropetoksia koskevista ilmoituksista 72,9 % koski törkeitä veropetoksia. Tälle voidaan esittää ainakin neljä erilaista syytä: 1) törkeän veropetoksen euromääräinen raja ei ole muuttunut samassa suhteessa, kuin rahan arvo on kehittynyt viime aikoina (erityisesti euroaikaan siirryttäessä), 2) viimeaikainen tekojen yksiköinti on muuttunut siten, että usean eri verolajin veropetoksesta on siirrytty yhteen monen verolajin veropetokseen, 3) vuonna 1998 tuli voimaan uusi passiivinen veropetos, joka faktisesti toi rangaistavien tekojen piiriin sellaisia tekoja, jotka aiemmin jäivät rankaisematta ja jotka nykyään selvästi nostavat vältettyjen verojen määrää ja samalla kvalifiointiarviointia veropetosteoissa. Yhtenä tekijänä voidaan pitää myös poliisin talousrikostutkinnan työruuhkaa, joka on tosiasiassa vaikuttanut siihen, että Verohallinto on jättänyt vähäisimmistä teoista rikosilmoituksia tekemättä. 4) Perusteluna törkeän tekomuodon yleistymiselle Verohallinnon rikosilmoituksissa voidaan pitää myös Verohallinnon valvontatoiminnan keskittymistä entistä vakavampaan verorikollisuuteen. VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET 1996-2009 380 400 412 288 279 302 322 322 245 242 218 215 217 199 201 180 176 181 166 174 140 137 153 150 145 138 135 153 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Veropetos Törkeä veropetos Mielenkiintoinen tilastovertailu syntyy kun verrataan poliisin vastaanottamien talousrikoksiin liittyvien ilmoitusten vuositilastoa ja verohallinnon tekemien ilmoitusten tilastoa. Veropetoksista ja törkeistä veropetoksista tehtyjen ja vastaanotettujen ilmoitusten lukumäärät seurailevat toisiaan melko tarkasti. Poliisin tilastoissa näkyvä törkeiden veropetosten lukumäärän jyrkkä lasku vuodelta 2009 saattaa korjaantua jonkin verran myöhemmin. Syitä luvun notkahdukseen voidaan tässä vain spekuloida, mutta esimerkiksi luokittelussa esiintyvät vaihtelut saattavat vaikuttaa. Ilmoitusten vastaanottamisessa ja kirjaamisessa tai juttujen siirtymisessä tilastojärjestelmään saattaa olla viiveitä ja poliisin ja tullin vastaanottamien talousrikosilmoitusten osuudet saattavat vaihdella. Veropetoksissa poliisin vastaanottamien ilmoitusten lukumäärä näkyy miltei aina jonkin verran pienempänä kuin verohallinnon tekemien ilmoitusten määrä, törkeissä veropetoksissa yleensä on toisinpäin.

21 Veropetosilmoitukset, Verohallinto ja poliisi 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Veropetos VH Törkeä veropetos VH Veropetos poliisi Törkeä veropetos poliisi 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Taloustaantumat seurauksena huomio kiinnittyy jälleen enemmän myös velallisen rikoksiin. Poliisin tietoon tulleiden rikosten vuositilastoissa velallisen epärehellisyysrikoksia sisältävien ilmoitusten määrät osoittavat jo selviä nousun merkkejä, mutta verohallinnon tekemissä rikosilmoituksissa erot eivät ole vielä mitenkään selvät. Verrattuna edellisen vuoden velallisen epärehellisyydestä tehtyihin ilmoituksiin ovat lukumäärät kuitenkin hieman nousseet ja törkeiden rikosten osuus on koko kuviossa esitetyn tilastointikauden korkein. VEROHALLINNON RIKOSILMOITUKSET 2001-2009* 120 100 80 60 30 39 39 38 30 49 51 50 56 40 20 85 75 64 66 57 52 45 60 57 45 44 57 32 37 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Velallisen epärehellisyys Törkeä velallisen epärehellisyys *Velallisen epärehellisyyden törkeä tekomuoto eroteltu tilastoissa 2001 alkaen.

22 Verohallinnon rikosilmoituksia on tarkasteltu myös niiden kohteiden ilmoitetun päätoimialan perusteella. Selvästi suurin rikosilmoitusten kohteena ollut toimiala neljän viimeisen vuoden aikana on ollut rakentaminen, johon on kohdistunut 673, eli runsas kolmannes tehdyistä rikosilmoituksista. Tilasto kuvaa erityisesti sitä, mille toimialoille viime vuosina on kohdistettu valvontatoimenpiteitä. Rakennusalan suuret luvut selittyvät ainakin osittain vuonna 2007 käynnistyneellä Rakennusalan tarkastushankkeella. Kahtena viimeisenä vuonna sekä kaupan alaan että ravintola- ja majoitusalaan kohdistuneiden rikosilmoitusten määrät ovat selvimmin laskeneet. Nousua näkyy sekä hallinto- ja tuki toimialalla että niissä ilmoituksissa, joissa rikosilmoituksen kohde ei ole ilmoittanut elinkeinoa. Verohallinnon rikosilmoitukset 2006-2009 TOL 41-43 Rakentaminen 45-47 Kauppa 69-75 Ammatti&Tiede 77-82 Hallinto&Tuki 55-56 Majoitus&Ravintola 68 Kiinteistö 10-33 Teollisuus 49-53 Kuljetus 2 006 2 007 2 008 2 009 64-66 Rahoitus 94-96 MuutPalvelut Ei elinkeinoa 100 200 300 400 500 600 700 800 Rikosilmoitusten seuraamukset Seuraava tilastokaavio osoittaa kaikissa rikostuomioistuimissa lainvoimaisesti päätettyjen juttujen (joista Verohallinto on tehnyt rikosilmoituksen taikka joissa se on ollut asianomistajana) määrän vastaajakohtaisesti kunakin vuonna. Tuomioiden määrä korreloi muutaman vuoden viiveellä tehtyjen rikosilmoitusten määrään. Tuomioiden määrä on ollut selvässä kasvussa vuosina 2004 2008, joka ainakin osittain selittyy vuosien 2003 ja 2004 suuremmilla rikosilmoitusmäärillä. Erityisesti hovioikeuksissa tuomittujen juttujen määrä on noussut vuonna 2008. Hylättyjen syytteiden määrä on myös kaksinkertaistunut vuonna 2008. Vuonna 2009 luvut palautuvat jonkin verran alaspäin.

23 VEROHALLINNON RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET 2001-2009 530 429 468 455 267 265 293 285 373 T uom io ita vastaajakoht. Syyte hylätty 77 59 23 22 20 27 32 27 37 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vastaajakohtaiset lainvoimaiset tuomiot Seuraavassa esitetty kaavio osoittaa rikosoikeudellisia seuraamuslajeja jutuissa, joissa Verohallinto on tehnyt rikosilmoituksen, taikka joissa Verohallinto on ollut asianomistajana ja jotka on lainvoimaisesti päätetty. Taulukosta eivät ilmene tuomiot, jotka ovat joiltain osin auki valitusasteissa. Sakkorangaistus on yleisin seuraamus verorikkomuksesta ja ehdollinen vankeustuomio veropetoksesta. Vuosina 2008 ja 2009 tuomittujen sakkorangaistusten määrä on laskenut huomattavasti, seuraillen verorikkomuksista tehtyjen ilmoitusten määrän selkeää laskua vuoden 2004 jälkeen. Vankeusrangaistusten määrä on sen sijaan huomattavasti noussut, joka puolestaan korreloi törkeistä veropetoksista tehtyjen ilmoitusten tasaisen nousun kanssa. VEROHALLINNON RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET 2001-2009 239 247 110 80 135 80 167 62 145 136 121 94 101 201195 154 90 53 Sakkoa Vankeutta yht Vastaajakohtaiset lainvoimaiset tuomiot 2001 2002 20 03 2004 200 5 2006 2007 2 008 20 09

24 Ehdottomien vankeusrangaistusten määrä on läpi 2000-luvun ollut suhteellisen pieni vaikkakin niiden määrä on vuonna 2009 huipussaan edellisiin vuosiin verrattuna. VEROHALLINNON RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET 2001-2009 193 179 213 213 85 120 153 98 128 Vankeutta E hdo llista vankeutta 34 25 26 15 14 17 16 3 8 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vastaajakohtaiset lainvoimaiset tuomiot Rikosjutuissa tuomittujen vahingonkorvausten määrä saattaa vaihdella suuresti eri vuosina. Yksittäiset suuret vahingonkorvaustuomiot vaikuttavat tuomitun vahingonkorvauksen määrän tilastoihin enemmän kuin muihin Verohallinnon rikostilastoihin. Tuomittujen vahingonkorvausten määrä on viime vuosina pysytellyt melko tasaisena, vaikkakin noussut jonkin verran. VEROHALLINNON RIKOSILMOITUSTEN SEURAAMUKSET 1996-2009 30 030 999 20 428 778 15 100 743 8 678 115 11 454 393 8 622 425 12 323 565 10 370 083 8 861 9 983 562 962 265 374 5 6545913 427 923 4 468 776 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tuomittua vahingonkorvausta euroa

25 5. Talousrikostorjunta konkurssiasiamiehen toiminnassa Harri Hämäläinen, toimistopäällikkö, Konkurssiasiamiehen toimisto Oikeusministeriön yhteydessä toimii konkurssipesien hallinnon valvontaa varten konkurssiasiamies. Konkurssiasiamiehen pääasiallinen tehtävä on hyvän pesänhoitotavan kehittäminen ja konkurssi- ja saneerausmenettelyjen valvonta. Talousrikostorjunta muodostaa edellisten lisäksi merkittävän osan konkurssiasiamiehen toiminnasta. Konkurssiasiamiehen välineitä tässä toiminnassa ovat velallisen tilien ja toiminnan tarkastaminen, julkisselvitys ja pesänhoitajien ohjaus. Konkurssiasiamies tekee aktiivista yhteistyötä muiden talousrikostorjuntaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Velallisen toiminnan erityistarkastus suoritetaan konkurssiasiamiehen määräyksestä ja sen suorittaa auktorisoitu tilintarkastaja. Tarkastuksen kustannukset maksetaan valtion varoista. Kustannukset peritään takaisin konkurssipesältä valtiolle, jos tarkastuksen perusteella on onnistuttu kerryttämään konkurssipesään varoja. Konkurssipesän julkisselvitys voidaan käynnistää konkurssiasiamiehen hakemuksesta, jos sitä voidaan pitää perusteltuna pesän varojen vähäisyyden taikka velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden tai muun erityisen syyn vuoksi. Käytännössä julkisselvitys käynnistetään pääsääntöisesti varattomassa konkurssipesässä, jossa on syytä epäillä velallisen syyllistyneen vakavaan talousrikokseen. Vuonna 2009 konkurssien määrä kasvoi selvästi vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2009 aikana pantiin vireille 3 275 konkurssia, mikä on 25 % enemmän kuin vuotta aiemmin. 3 Myös konkursseissa esiin tulleiden talousrikosten määrää nousi konkurssiasiamiehen havaintojen mukaan konkurssien määrän kasvua vastaavasti. Vireille pantujen julkisselvitystenmäärä kasvoi vuonna 2009 yli 70 % edellisestä vuodesta. Suurimmassa osassa tapauksista julkisselvitys käynnistettiin epäillyn velallisen rikoksen ja kirjanpitorikoksen selvittämiseksi. Vuosi Aloitetut julkisselvitykset 2006 68 2007 47 2008 47 2009 81 Julkisselvitystä voidaan pitää yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavana toimintana, sillä vuonna 2009 päättyneistä julkisselvityspesistä valtiolle perityt kustannukset ja velkojille maksetut jako-osuudet ylittivät selvästi valtion varoista maksettujen julkisselvityskustannusten määrän. 3 lisää konkursseihin liittyviä tilastoja on esitetty tämän raportin luvussa 7.

26 Vuosi Maksettu Peritty valtiolle Jaettu velkojille 2005 69 295 84-2006 106 972 11 665 574 943 2007 118 946 1 887 203 503 2008 292 817 2 860 175 858 2009 188 291 65 435 296 673 Ohessa on kuvaus yhdestä vuonna 2009 päättyneestä tyypillisestä julkisselvityksestä, joka aloitettiin velalliseen liittyvien talousrikosepäilyjen vuoksi. Helsinkiläinen ravintola-alan yritys oli myynyt liiketoimintansa ennen konkurssia ja omistaja oli nostanut yhtiöstä varoja yli 300 000. Konkurssipesä haettiin julkisselvitykseen ja velallisen toiminnasta teetettiin erityistarkastus. Seuranneessa oikeudenkäynnissä velallisen edustajalle tuomittiin törkeästä velallisen epärehellisyydestä 2 vuotta vankeutta ja hänet määrättiin liiketoimintakieltoon sekä maksamaan vahingonkorvausta konkurssipesälle 315 000. Pesään on tähän mennessä kertynyt varoja niin paljon, että 22.000 :n julkisselvitys- ja erityistarkastuskustannukset on voitu periä takaisin valtiolle. Konkurssiasiamiehen teettämillä erityistarkastuksilla pyritään selvittämään velallisen toiminnassa tapahtuneita väärinkäytöksiä ja mahdollisia takaisinsaantiperusteita. Erityistarkastusten määrää on lisätty määrärahojen sallimissa puitteissa. Vuosi Velallisen Konkurssipesien Yhteensä tarkastukset tarkastukset 2006 83 18 101 2007 80 10 90 2008 80 4 84 2009 107 6 113 Konkurssipesiltä on pystytty perimään tarkastuskustannuksista takaisin valtiolle keskimäärin 25-30 %. Koska erityistarkastukset teetetään varattomissa konkurssipesissä, on takaisinperintä mahdollista vain niissä tilanteissa, joissa konkurssipesä onnistuu kerryttämään pesään varoja tarkastushavaintoihin perustuvissa oikeudenkäynneissä. Yleensä varoja kertyy joko takaisinsaantina tai rikosperusteisena vahingonkorvauksena. Tarkastuskustannukset ja takaisinperintä ovat kehittyneet seuraavasti. Vuosi Maksettu Peritty valtiolle Takaisinperintä % 2006 329 714 85 663 26,0 2007 363 576 84 744 23,3 2008 348 403 122 490 35,1 2009 429 252 117 976 27,5

27 6. Viides talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaohjelma Erja Virta ja Janne Marttinen, Virke Valtioneuvosto hyväksyi 17.12.2009 periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 2010-2011. Ohjelman tavoitteena on vähentää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta sekä tukea tervettä kilpailua. Ohjelmalla turvataan verojen ja muiden maksujen kertymistä, julkisten palveluiden säilymistä ja varmistetaan julkisten palveluiden rahoituspohjaa. Päätös on jatkoa neljälle aikaisemmalle valtioneuvoston periaatepäätökselle. Viides talousrikosohjelma on laadittu kaksivuotiseksi, jotta ohjelmat jatkossa olisivat säännönmukaisten vaalikausien mittaisia. Viidennen talousrikostorjuntaohjelman keskeisenä sisältönä ovat lainsäädäntömuutokset, joilla vähennetään harmaan talouden ja rikollisen yritystoiminnan toimintamahdollisuuksia. Viranomaisten toimivaltuuksia ehdotetaan nykyaikaistettavaksi talousrikostorjunnan tehokkuuden lisäämiseksi. Myös talousrikosten käsittelyprosessia ehdotetaan tehostettavaksi rikosvastuun toteuttamiseksi. Lisäksi pyritään lisäämään yritystoiminnan läpinäkyvyyttä ehdottamalla eräitä nykyisin salassa pidettäviä viranomaistietoja avattavaksi julkisiksi. Tämä lisäisi yritysten omia mahdollisuuksia arvioida liiketoiminnan riskejä. Viides talousrikostorjuntaohjelmaehdotus sisältää yhteensä 18 eri hanketta, joista osa on lainsäädäntömuutoksia ja osa selvityksiä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tehostamiseksi. Seuraavassa käydään läpi talousrikollisuuden, harmaan talouden ja niiden torjunnan nykytilaa ja tekijöitä, joihin torjuntaohjelman hankkeilla pyritään vaikuttamaan. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden aiheuttamat vahingot ovat vuositasolla useita miljardeja euroja. Viime vuosina tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan erityisesti harmaan talouden ja talousrikollisuuden kannalta kriittisillä työvoimavaltaisilla aloilla. Sekä rakennusettä majoitus- ja ravitsemisalojen harmaan talouden määrät ovat kääntyneet kasvuun. Taloudellisen laskusuhdanteen voidaan arvioida lisäävän harmaan talouden suhteellista osuutta edelleen. Tämä aiheuttaa lisääntyvää haittaa muun muassa yritysten kilpailuneutraliteetille. Tiukentunut kilpailu luo painetta sellaiseen hinnoitteluun, jossa lakisääteisiä veroja ja maksuja ei oteta huomioon. Näissä yhteyksissä yleisesti esiintyviä ilmiöitä ovat ohimyynti, pimeät yrittäjätulot, lyhyen elinkaaren yritysten ja aliurakointiketjujen hyväksikäyttö, kuittikauppa ja pimeän työvoiman käyttö. Salattujen tulojen ja veronmenetysten lisäksi tappioita aiheuttavat eläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuuttamisen menetykset. Pimeän työnteon ohella ulkomaisen työvoiman lisääntyvä käyttö on muuttanut viranomaisten toimintaympäristöä merkittävästi ja vuokratyövoiman laajentunut käyttö rakennusalalla on nostanut esille myös uudentyyppisiä työrikoksia. Näihin työvoimavaltaisten alojen ongelmiin pyritään torjuntaohjelmassa vastaamaan muun muassa rakennusalaan kohdistuvilla hankkeilla. Käännetty arvonlisäverojärjestelmä (ks. hanke 1) Verorikokset ja niiden liitännäisrikokset muodostavat 50 60 % kaikista ilmitulleista talousrikoksista Suomessa. Vuoden 2008 ja alkuvuoden 2009 aikana Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista kolme neljäsosaa koski törkeitä veropetoksia. Veropetoksista 32-37 % on

28 kohdistunut viimeisen parin vuoden aikana arvonlisäveroon. Törkeiden veropetosten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ja niiden arvioidaan pysyvän edelleen korkealla tasolla. Käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään liittyvä säännösmuutos todennäköisesti kasvattaisi arvonlisäverojen kertymää, heikentäisi kuittikaupan kannattavuutta ja pienentäisi verojen ja muiden maksujen tappioita. Laskelmien perusteella voidaan arvioida, että käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotto lisää arvonlisäveron tuottoa arviolta 80-100 milj. vuodessa. 4 Voidaan myös arvioida, että se vaikuttaa myös rakennusalan harmaaseen talouteen kokonaisuudessaan, koska rehellisten yrittäjien kilpailutilanne ja kilpailuneutraliteetti parantuvat epärehellisiin verrattuna. Maksutulot kasvaisivat myös ennakonpidätysten ja muiden lakisääteisten työnantajamaksujen osalta. Näin kävisi, koska jatkossa arvonlisäveron eurot eivät olisi enää epärehellisten yrittäjien käytössä urakoista kilpailtaessa. Esimerkiksi tekaistussa laskussa olevasta tekijän saamasta hyödystä n. 30 % on tullut arvonlisäverosta. Vaikka käännetty verovelvollisuus tulisi voimaan, niin se ei yksin poista kuittikauppaa ja harmaata taloutta rakennusalalla. Myös jatkossa tulee panostaa alan valvontaan aktiivisella verotarkastuksella sekä viranomaisten välisellä yhteistyöllä. Tilaajan tai rakennusalan urakanantajien ilmoitusvelvollisuuden lisääminen Verohallinnolle koskemaan urakoitsijatietoja ja työmaakohteiden työntekijätietoja (ks. hanke 2). Harmaata taloutta esiintyy erityisesti rakennusalan urakkaketjuissa. Tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat pimeiden palkkojen maksamisen lisäksi kuittikauppa, pimeät yrittäjätulot ja lyhyen elinkaaren yrityksien käyttö. Rakennusalan ilmoitusmenettely urakoitsijoista ja työntekijöistä antaisi Verohallinnolle nykyistä paremmat mahdollisuudet tietojen ristikontrolliin sekä reaaliaikaisempaan puuttumiseen havaittuihin laiminlyönteihin ja väärinkäytöksiin. Asialla olisi merkitystä myös viranomaisyhteistyön kannalta esim. sosiaalivakuuttamisen valvonnassa. Sertifiointi eli valtuutettu urakoitsija -järjestelmä rakennustoimialalle (ks. hanke 7). Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen keväällä 2009 pitämän rakennusalan harmaata taloutta koskevan tilaisuuden seurauksena kytkettiin Rakennusteollisuus Rt ry mukaan talousrikostorjuntaohjelman valmisteluun. Tämän seurauksena Rakennusteollisuus RT Ry esitti, että koko rakennustoimiala tulisi säätää luvanvaraiseksi toimialaksi. Varsin pain kuitenkin kävi selväksi, että luvanvaraisuuteen siirtymiseen ei ole olemassa erityisiä edellytyksiä, mutta sertifiointi eli valtuutettu urakoitsija-järjestelmän luominen on jatkoselvittämisen arvoinen asia. Valtuutettu urakoitsijajärjestelmä tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että rakennusalalle perustettaisiin sertifiointijärjestelmä, jonka piiriin kuuluvilta yrityksiltä tulisi olla riittävä kokemus toimialalta ja tarvittava tietämys julkisoikeudellisten velvoitteiden hoitamisesta. Taustalla on myös ajatus siitä, että tilaajat ja pääurakoitsijat sitoutuisivat ostamaan palveluita vain järjestelmän piiriin kuuluvilta yrityksiltä, jotka hoitavat lakisääteiset velvoitteensa. 5 4 Ks. Virken lausunto valtiovarainministeriön vero-osaston muistiosta: käännetty arvonlisäverovelvollisuus rakennusalalla 5 Hieman samansuuntaisia toimia on otettu käyttöön muuallakin. Henkilöstöpalveluyritysten liitto on alkanut auktorisoida jäsenyrityksiään 1.1.2010 alkaen. Auktorisoinnissa korostetaan työnantajavelvoitteista huolehtimista ja alan toimintaperiaatteiden ja suositusten noudattamista.

29 Ulkomaalaisten lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostaminen (ks. hanke 4) Työvoiman vuokraus on ollut kasvava toimiala 2000 -luvulla. Yritysten määrä on kaksinkertaistunut, liikevaihdon määrä on nelinkertaistunut ja henkilöstön määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tiedot ulkomaisen vuokratyövoiman todellisesta määrästä ovat Suomessa heikot johtuen pirstaleisesta usealla eri viranomaiselle kuuluvasta valvontatehtävästä ja kattavan tilastoinnin puuttumisesta. Suomeen lähetettyjen työntekijöiden verovastuun toteutuminen on ongelmallinen. Kaivattaisiinkin selkeyttä siihen, minkä tahon tulisi kantaa vastuu ulkomaisen työvoiman verovastuun toteutumisesta Suomessa. Harmaaseen talouteen liittyvän epäterveen kilpailun vähentäminen mm. kirjanpitoa ja laskutusta koskevia säännöksiä uudistamalla sekä arvioimalla tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönottoa ns. käteistoimialoilla (ks. hanke 6). Ongelmana työvoimavaltaisilla aloilla, kuten rakennus-, siivous- tai työvoiman vuokraustoimialalla, on palkkojen maksaminen ilman ennakonpidätystä ns. pimeästi. Myyntilaskujen informaatiosisältöä kehittämällä voitaisiin torjua pimeää palkanmaksua. Säännösten kehittäminen ja tunnistetiedot saattaisivat vähentää harmaan talouden toimintaa tai edesauttaa viranomaisten valvonnan mahdollisuuksia. Suomen idänkauppaan liittyy suuri määrä talousrikollisuutta, jonka yhtenä esiintymismuotona on laaja-alainen kaksoislaskutus. Toiminnassa käytetään usein hyväksi Suomeen rekisteröityjä yhtiöitä, joiden asiakasvaratilien osalta siirretään rikolliseen liiketoimintaan liittyviä varoja yhtiön oman kirjanpidon ulkopuolelle. Säädöksellä voitaisiin vaikuttaa idänkaupan epätoivottaviin ilmiöihin, kuten kirjanpitojen manipulointiin, verorikoksiin ja kaksoislaskutukseen sekä estää mahdollisesti asiakasvaratilien kautta tapahtuvaa rahanpesua. Tyypillisiä harmaan talouden esiintymismuotoja on ohimyynti ja pimeiden palkkojen maksaminen suoraan kassasta ilman ennakonpidätystä. Kassakonepakolla mahdollisesti pystyttäisiin estämään käteistoimialojen harmaan talouden ilmiöitä. Käteisrahan ilmoitusvelvollisuus laajentaminen koskemaan myös EU:n sisärajaliikennettä (ks. hanke 15) Kansainvälisessä tavarakaupassa globaalin taloustaantuman aiheuttama kilpailun kiristyminen lisää painetta epärehellisiin kilpailukeinoihin. Verojen ja tullimaksujen välttämisen arvioidaan lisääntyvän. Muun muassa Baltian maihin suuntautuvassa sisärajaliikenteessä kuljetetaan suuria summia käteistä rahaa. Suomen osalta on tarkoituksenmukaista selvittää mahdollinen ilmoitusvelvollisuuden käyttöönotto. Säännös pidetään merkityksellisenä rikostorjunnan kannalta. Vertailutietotarkastuksien mahdollistaminen luottolaitoksissa (ks. hanke 3) Kansainvälisten pääomasijoitusten ja pääoman siirtojen läpinäkyvyyden puutetta on pidetty yhtenä rahoitusalan kriisiin vaikuttaneena tekijänä. Taloustaantuman myötä uhkana ovat tiukkaan pankkisalaisuuteen ja anonyymiin omistajuuteen perustuvien varallisuusjärjestelyjen ja jälkien peittelemisen lisääntyminen. Harmaan talouden toimijoiden tunnistamisen takia olisi tarkoituksenmukaista valvoa myös rahaliikennettä. Kansainvälisen sijoittamisen valvonta myös tehostuisi ja toimivaltuuksien käyt-