I RO mal E. KO~UO/ERK 25*2. 1977 1 0 ) A. Siitosen Sallan ja Savukosken kuntien N-osissa 20.9-22.10.1976 suorittamaan rengasrakenteiden esitutkimukseeri. liittyvien paljastuma- ja lohkarenaytteiden petrografiasta, Mikroskopoinnin yhteydessa ei näytteissa ilmennyt mitäkin suora- naisesti feniitteihin tai alkalikiviin viittaavaa., Apliittigraniiteissa, samiv~lkegneisseissä ja kvartsidioriiteis- sa todetut epidoottijuonet ovat varsin yleinen piirre koko poh- 'jagneissialueella eikä taman sinansa tarvitse merkit8 mitaan fe- nitisaatiota. EmUcsisiki kivi& edustavat naytteet ovat meta- ja uraliittigabro- ja8 ultraemaksiset kivet paäasiassa hienorakeisia, metamorfoitu- neita kloriitti-amfiboli-serpentiinikiviä. Suolti joensuukankaalta löydetty lohkare (näyte 976-0152). jota A, ~iitonen on nimittanyt lamprofyyriksi, on hienoraksinen kiilleliuske, jossa aksessorisena on tosin aika runsaasti titaniittia ja.zirkonia. Kivilajikuvauksessa kivet on ryhmitelty alueittain löytöpaikan mukaan.
Salla, Naruska, Siekaoja Alueelta on kaksi epidoottijuonia sisaltavati apliittigraniittilohkaretta, Nayte 976-1006 on rapautumispinnaltaan vaaleanharmaa, osittain porfyyrisen ntiköinen kivi. Porfyyrisen ulkonaön saa aikaan plagioklaasin (An 25) esiintyminen osittain suurina (2-6 mm), pyöristyneina rakeina, joita ympkirai hienorakeisempi, granoblastinen harteista, pla@~klaaeiata, biotiitista ja kloriitista koostuva aines. Akseseorissaa on titaniittia, opakkia, zirkonia ja serieiittia. Hienorakeisissa, leikkaavisea epidoottijuonissa on pieni& kvartsista koostuuia linsseja. I Nayte 976-1007 on pienirakeinen, punertava, ruhjeliuskeinen ja osittain epidoottijuanien breksioima kivi. Mineraalikoostumus: kalimaas&lpa, kvartsi, plagioklaasti ( ~ 20) n ja epidootti (=p&&- asiassa juonimateriaalina). sesisiittia ja biotiittia. Liaaksi esiintyy hieman titaniittia, Salla, Kelloselkki Kelloselasta on kaksi paljastumanhptettki ja yksi lohkarehavaiato. I Lohkare (nayte 976-0162) on pienirakeista, palasiassa.augiitieta, sarvivkilkkeesta, skapoliitista ja plagioklaasista ( ~ n 1 r- 10) -400s- tuvaa gabroa, Aksessorisena on aika runsaasti titaniittia seka hieman opakkia ja apatiittia. Kiven rakenne on hypidiomorfinen. Paljaetumanaytteet (976-0161, 976-0163) ovat molemmat metagabroa, 1 Nayte 976-0161 on tummanvihrew4, pienirakeista, sarvivalkkeeeta, epidootista ja kvartsista koostuvaa kivea. Aksessorisena on opakkia ja plagioklaasia, Rakenteeltaan blastohypidbomorfinen, kivi on aika voimakkaasti uudestikiteytynyt Ja iluteiseati epidaot ti on syntynyt plagioklaasin muuttumistuloksena., * %,&$-(P-.
r.- Metagabroista toinen (976-0163) on keskirakeista, tummanvihreaa kivea, jossa rapautumispinnalla on pieni& kvartsimanteleita. Aika voimakkaasti rnetamorfoitunut ja uudestikiteytynyt' kivi koor tuu sarvivalkkeesta, epidootista, plagioklaasista (An 10) ja kvartsistai aksessorisenr on opakkia. Salla, Naruska, Pimiaselka Pimiaselasta on kaksi paljastuman~ytett&, joista toinen (976-0112) on sarviv!4lkegneissi i ja toinen (976-0114) ultraemaksista kivea. Sarvivalkegneisai on keskirakeista, punertavanharmaata ja sita leikkaa hienorakeinen, vihrea epidoottijuoni. Rakenteeltaan granoblastinen kivi koostuu plagioklaasista (An 25), kvartsista, biotiitista ja sarvivlltkkeesta. Akseesorisena on kalimaasalpaa, titaniittia, apatiittia ja serisiittia, Epidoottijuonessa on epidootin lisaksi hieman sarvivalketta, plagioklaasia ja kvartei Plagioklaasi on voimakkaammin serisiittiytynyt kuin muualla kivessa, VihertSvanharmaa, keskirakeinen ultraemaksinen kivi koostuu va- rittömasta amfibolista (= k~mmin~toniitti), kloriitista, talkis- ta ja serpentiinista (P antigoriitti). naattia, magnetiittia ja apatiittia. Aksessoriaena on karbo- Salla, Naruska, Kullavaara Kullavaarasta oleva nayte (976-0117) on peraisin amfiboliittipal jastumasta olevasta juonesta. Vaalea, keskirakeinen juonimateri aali koostuu epidootista ja ruskeasta, erittain hienorakeisesta sauseuriitistrn. Saussuriitista osa on varitöntg kiilletta, osa ilmeisesti maasalpaa ja osa ruskean pigmentin samentamaa mikrokiteista, miltei isotrooppista massaa, Naytteessii mukana oleva. amfiboli on vaaleaa ja heikosti pleokroieta (tremoliitti?)
* T Salla, Narueka, Tunturainen Tunturaisista oleva paljastumanayte (976-0121) on alumiinirikasta kiillegneissia. Sinisia kyaniittiporfyroblasteja sisalthva, voimakkaasti tektonisoitunut, karkearakeinen kiillegneissi koostuu biotiitista, plagioklaasista (An 20), kloriitista ja serisiitista. Kyaniitin ohella Al-rikkaana mineraalina esiintyy myös stauroliittia, Aksessorisena on hieman zirkonia, Rakenteeltaan kivi on granoblastista, ruhjeista, jossa mm. kaksostumaton plagioklaasi esiintyy suurina, pyöristyneina osittain rikkoutuneina rakeina. Salla, Suoltijoeneuukangas Suoltijoensuukankaalta loydetty hienorakeinen, tummanharmaa kiilleliuskelohkare (nayte 976-0152) koostuu paaasiassa plagioklaaaista (An 20), biotiitista ja kvartsista. Aksessorisina on aika runsaasti titaniittia, apatiittia ja zirkonia, Titaniitti esiintyy paaasiassa raekasaumina; suurimmat zirkonirakeet ovat ne 1 mm:n mittaisia, Muina aksessorisina mineraaleina on hieman opakkia ja sarvivalkett&i, joka esiintyy porfyroblastisina hajarakeina, Voimakkaasti uudestikiteytyneen ja tektonisoituneen kiven rakenne on granoblastinen. a Savukoski, Marjavaara Marjavaarasta otetut lohkarenaytteet (976-0133, 976-0139) ovat molemmat keskirakeisba sarvivalkegneisseja, joita leikkaavat hie- norakeiaet, vihreat epidoottijuonet. Granoblastisen kiven paamineraalit ovat plagioklaasi (An 25-30) kvartsi ja sarvivlllke. Aksessorisena on titaniittia, zirkonia, biotiittia, apatiittia ja opakkia, Juonimateriaalissa on epidootin ohella hieman plagioklaasia ja kvartsia. Savukoski, Alasuoltijoki Alasuoltijoen lohkare (976-0128) on makroskooppisesti tarkastel-
. tuna emaksisen vulkaniitin naktiinen kivi, jossa hienorakeisessa, vihreassa perusmassassa on vaaleita karbonaattipitoisia mantelei- ta. ~iner~alikoostumukseltaan kivi on kuitenkin lahinna ultra- emaksinen. Palmineraaleina ovat tremoliitti, kloriitti, karbo- naatti ja hyvin alhaiskahtaistaitteinen, miltei isotrooppinen mineraali (klo?). Aksessorisena on muutamia malmirakeita. Savukoski, Isojankka e Isojangan lohkareista toinen (976-0125) on apliittigraniittia, jota leikkaavat hienorakeiset epidoottijuonet ja toinen (976-01 26) kvartsidioriittia. Vaalea, keskirakeinen, hieman punertava apliittigraniitti koostuu plagioklaasista (An 10) ja kvartsista. Aksessorisena on kalimaasalpaa, kloriittia, titaniittia ja zirkonia. Kiven rakenne on granoblastinen. Leikkaavissa vihreissa epidoottijuonissa on epidootin ohella hieman kvartsia, plagioklaasia ja ruskeata mikrokitei~t&i.~t&hkpa~ (= saussuriitti?). * Karkearakeisen, rakenteeltaan hypidiomorfisen kvartsidioriitin I paamineraaleina ovat sarvivalke, augiitti, kvartsi, kalimaaealpa ja plagioklaasi ( ~ 2)). n Naiden ohella on hieman titaniittia. 1 Savukoski, Hoikanhongankuusikko Hoikanhongankuusikosta otetut naytteet ovat kaikki lohkareita. Nayte 976-0129 on hienorakeinen paaasiasaa klinozoisiitista ja miltei varitttimasta, heikosti pleokroisesta amfibolista (SVV tai TRE) ja kloriitista koostuva kivi. Aksessorisena on hieman tita- niittia ja ruskeata erittain hienorakeista, miltei isotrooppista wtyhk&av (t saussuriitti 3). vina, reunoiltaan epatasaisina laiskina. Amfiboli on vailla kidemuotoa ole- Lahinna anortosiitteihin kuuluvana on pidettava naytteen 976-0130 edustamaa kivea. Keskirakeinen, harmaa, rakenteeltaan ofiittinen kivi koostuu miltei yksinomaan plagioklaasista ( ~ 30). n
i 1 Plagioklaasin ohella on hieman kvartsia, biotiittia, sarvivalketta, epidoottia ja titaniittia. Ultraemaksista tyyppia edustaa nlyte 976-0131. Hienorakeinen, vi< hertavanharmaa massamainen kivi koostuu paaasiassa kloriitista ja varittömasta amfiboliata (P KtJM). Kivessa nakyvkit tummat porfyyriset hajarakeet (prim. oliviini, pyrokseni 3) koostuvat nyt erittain hienorakeisesta magnetiitieta, kellanruskeasta kiilteesta ja varittomasta amfiboliata. NHytteet 976-0141 ja 976-0142 ovat molemmat kvarteidioriitteja. Edellinen koostuu sarvivalldteesfa, plagioklaasista (An 30). diopsidista ja kvartsista; aksessorisena titaniittia, kalimaas&lpa& ja serisiittia. Jalkininiaisessa on sarvivalkkeen, plagioklaasin (An 20) ja kvartsin ohella paikoin runsaasti epidoottia. Diopsidia esiintyy ainoastaan aksesearissna titaniitin, kalimaasalvan ja biotiitin ohella. Molempien kivien rakenne on granoblastinen. Ngyte 976-0143 edustaa sarvivhlkegneissip. Granoblastinen, keskirakeinen kivi koostuu plagioklaasista (Ari 20), kvartsista, biotiitista ja sarviv&lkkeesta. Aksessorisena on apatiittia, titaniittia ja kloriittia. Wlenorakeisessa vihreassa, kivaa leikkaavaesa juonessa on gpidootin lisaksi hieman kvartsia, sarvivalkettl ja voimakkaasti saussuriittiutunutta plagioklaasia. Nayte 976-0134 on myös sarviv&ilkegneissi. Keskirakeisessa, harmaassa, aika voimakkaasti tektonisoituneessa kivessa on sarvivalkkeen, plagioklaasin (An 30) ja kvartsin ohella yhtsna paamineraalina myos diopeidia. Diopsidi on muuttunut osittain amfiboliksi ja epidootiksi, Muina mineraaleina on hieman titaniittia*, kalimaasalpaa, biotiittia ja epidoottia. Naytteet 976-0136, -0137 ja -0144 ovat kaikki uraliittigabroja. Naisel on primaarinen pyrokreeni muuttunut táysin hienorakeisekei, heikosti pleokroiseksi amfiboliksi ( z TRE tai SW), uraliitiksi. Uraliitin ohella on plagioklaasia ( ~ 40) n ja epidoottia tai klinozoisiittia,
Naytteessa 976-0137 on myös plagioklaasi muuttunut miltei taysin epidootiksi ja skapoliitiksi. Akseasorisena voi olla titaniittia, opakkia, biotiittia ja kloriittia. Rakenne vaihtelee hypidiomorfisesta blastohypidiomorfiseen.