Tmi ST-Arkki Sami Toivanen BEQUEST Muistio Torinon Workshopista BEQUEST Workshop 3, Torino 10. 13.6.1999 Kuva1. I Bianchi, Valentinon linnan suuri salonki, Amedeo III Damaskoksesta valtaa Nizzan kaupungin. Tämä muistio jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä käydään läpi Steering Committeen kokouksessa käsitellyt ja toisessa muut partnerien kesken käsitellyt asiat. Kolmannessa osassa käsitellään Extranet-päivää. Asiat esitetään tiivistetysti; yksityiskohtaisemmat pöytäkirjat ilmestyvät aikanaan projektin web-sivuille. Torinossa mentiin vaihteeksi selvästi eteenpäin. Työryhmät pystyivät sopimaan konkreettisista toimenpiteistä. Extranet-työpajan teema, ajalliset ja tilalliset dimensiot, ei ehkä onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Aihe oli ilmeisesti puhujille haasteellinen, eivätkä alustusten yhteydet teemaan olleet kovin runsaat. Suomalaisilla partnereilla on projektissa erittäin hyvä näkyvyys ja meihin tunnutaan luottavan. Tämä näkyy mm. suomalaispitoisina valintoina sessioiden puheenjohtajiksi ja raportoijiksi. 1 (13)
Osa I. Steering Committee 1. Projektipäällikön raportti Steve Curwell kiinnitti partnerien huomiota mm. seuraaviin asioihin: Projekti ei ole edistynyt riittävästi. Newslettereitä ei ole syntynyt ennakoitua tahtia, eikä kontakti Extranetiin ole vielä aktiivisesti toimiva. Selvästikin yksi syy on resurssien vähyys. Keskustelu projektin tavoitteista on jatkunut turhan pitkään. Projektipäällikkö ei ole kovin paljon puuttunut työryhmien työhön; olisi ehkä voinut olla aktiivisempi. Olisi vielä mietittävä, ovatko case studyt oikea tapa lähestyä arviointimenetelmiä. Nehän eivät varsinaisesti ole projektin tuloksia (deliverables). Työryhmiltä tarvitaan tuloksia, joiden kanssa lähestytään Extranetiä. Projektin on tuotettava a) kaupallisesti hyödynnettäviä, luottamuksellisia tuloksia partnereiden omaan käyttöön, b) ei-hyödynnettäviä tuloksia, jotka osoittavat T&K -reittejä, c) tuloksia, jotka ovat vapaasti muiden hyödynnettävissä. Vincenzo Bentivegna esitti myös ajatuksen, että BEQUEST-ryhmä voisi työskennellä asiantuntijoiden neuvonantajina ammattimaisena ryhmänä. 2. Kotisivut Projektin kommunikaatioteknologiasta vastaava Andy Hamilton kertoi mm. seuraavaa: Äskettäinen serverin vaihtuminen Salfordin yliopistolla aiheutti projektille turhia teknisiä ongelmia. Projektin yleiset, kaikille avoimet sivut on yhdistetty Extranet-sivuihin. Osoite on www.surveying.salford.ac.uk/bqextra. Kestävää kehitystä koskevan tiedon strukturointi on haasteellista, koska aihe on pehmeä (so. moniulotteinen ja epämääräinen). Oli käytettävä strukturointi mikä tahansa, sen täytyy 1) johtua projektin kokonaisuudesta ja 2) olla käyttäjien hyväksyttävissä. Pekka Huovila korosti, että käyttäjän on saatava kotisivuilta konkreettista hyötyä mm. jotta Extranetiin saadaan jäseniä. Ian Cooper asettui samalle kannalle ja huomautti, että tällä hetkellä netissä on infoa lähinnä projektista ja partnereista sekä heidän keskusteluistaan, ei hyödyllistä tietoa loppukäyttäjille. Kiinnostavuuden lisäksi tarvitaan myös ymmärrettävyyttä! Steve Curwell totesi, että nyt ollaan vähän muna vai kana -tilanteessa: ilman kehystä ei tule konkreettista tietoa ja kehyksen luomiseen tarvittaisiin konkreettista tietoa. 2(13)
3. Työryhmät Matriisiryhmä Matriisi on käsitteellinen ja myöhemmin myös elektroninen rakennelma, jonka akseleina ovat rakennettua ympäristöä muokkaavien toimintojen tyypit (kuten rakennussuunnittelu, kaavoitus tai rakennusten käyttö) ja kestävän kehityksen aspektit. Curwell korosti, että matriisin ruutuihin tarvitaan nyt substanssia. Hän muistutti myös, että vaikka arviointimetodeja lähdettiin katsomaan case studyjen kautta, varsinainen lopputuote ovat metodiarviot. (Matriisiryhmään ei kuulu suomalaisia jäseniä.) Arviointimenetelmäryhmä Ryhmän vetäjä Patrizia Lombardi käsitteli viime kokouksen jälkeistä työtä. Hänen oma työnsä oli Amsterdamin päätösten mukaisesti suuntautunut lähinnä Doyewerdin modaliteetteihin. Ryhmä oli keskustellut sekä niistä että metodiarvioista huomattavasti aktiivisemmin kuin koskaan aiemmin kokoontumisten välillä. Curwell totesi ryhmän olleen hänen odotuksiinsa ja käytettävissä oleviin resursseihin nähden yllättävän kunnianhimoinen, ilmeisesti liikaakin. Päätöksenteko kaavoitus- ja rakennusprosessissa -ryhmä Prosessiryhmän uusi vetäjä Vincenzo Bentivegna esitti, että työryhmän täytyy nyt miettiä lopullista dokumenttia ja sitä, mitä ryhmä haluaa konkreettisesti tuottaa. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta työssä on mentävä eteenpäin. Ryhmässä valmistellaan yhteinen kysymyslista, jonka mukaan edetään ja käsitellään case-kohteita. BRE ei ole nyt suoraan mukana prosessiryhmän toiminnassa, mutta he lähettivät edustajansa Torinon workshoppiin ja todennäköisesti he ovat mukana jatkossakin. 4. Projektinjohtomenetelmät Curwell valitteli pöytäkirjojen viivästymistä. Jatkossa ne tulevat rakentumaan vähitellen ja ovat koko ajan nettisivuilla kommentoitavissa. Koko workshopin pikakirjoitusmuistiinpanojen puhtaaksikirjoitus kestää kuitenkin jonkin aikaa, ja vasta sitten Curwell pääsee käsiksi itse pöytäkirjan tekoon. Todettiin workshopeja olleen liikaa siinä mielessä, että tätä vauhtia työohjelmaan kirjattu määrä ylittyy. Tämä on myös korostanut myöhästymisongelmaa. Lisäksi projektisihteeri on vain puolipäiväinen. Curwell muistutti, että kaikkien partnereiden on toimitettava selvitys 1. vuoden kuluista kesäkuun lopussa lähetettävää 1. vuosiraporttia varten. Curwell lähettää raporttiluonnoksen kommentoitavaksi pian. Projektia ollaan siirtämässä neljännestä viidenteen puiteohjelmaan. Toivasen kysyttyä asiaa Curwell kertoi, ettei siinä yhteydessä kuitenkaan ole mahdollista muuttaa projektin luonnetta sellaiseksi, että komissiolta voisi saada korvausta henkilöajasta. Komissio ei periaatteesta nosta kattohintoja, eikä asiaan vaikuta Jonathan Parkerin (DG XII) myönteinen raportti projektista (liitteenä), jossa hän myös toteaa projektin lupaavuuden viidennen puiteohjelman kannalta. 3(13)
Osa II. Muut partnerien työsessiot 1. Technology implementation plan (TIP) Curwell kertoi, että viidennen puiteohjelman projekteilta TIP joka on suunnitelma tulosten hyödyntämisestä ja levittämisestä vaaditaan heti projektin aluksi, kun neljännessä puiteohjelmassa se tehtiin projektin päätteeksi. BEQUESTia eivät suoraan koske kummankaan määräykset, koska olemme siirtymässä 4:nnestä 5:nteen, mutta tavoitteena on saada TIP aikaan mahdollisimman pian, mihin Jonathan Parkerkin oli rohkaissut. TIP auttaa hahmottamaan projektin lopputuotteet. 2. Arviointimenetelmäryhmä Kerrattiin, mitä työohjelmassa sanottiinkaan; tehtävänä on lajitella kaupunkikehityksen kestävyyden arvioinnissa käytettäviä menetelmiä, arvioida niitä ja tunnistaa niiden puutteita. Arviointia varten on käytössä formaatti jossa on toistakymmentä kysymystä menetelmästä. Toivanen oli käynyt maaliskussa silloin käsillä olleet 20 metodiarviota läpi ja identfioinut niissä joukon puutteita. Ennen Torinoa oli käyty sähköpostikeskustelua siitä, pitäisikö formaattia muuttaa vai korjata ensin havaitut puutteet. Grönlund ja Toivanen korostivat loppukäyttäjän näkökulmaa. Tulisi miettiä, mitä jonkin arviointiongelman eteen joutunut loppukäyttäjä-asiantuntija, esimerkiksi kaupunkisuunnittelija tarvitsee. Käytiin keskustelua siitä, mikä on lopputuote. Mark Deakin ehdotti, että ehkä tulisi vain laatia lista kestävää kaupunkikehitystä mittaavista indikaattoreista. Matriisiryhmän selostuksesta omista tuloksistaan syntyi ajatus, että formaattiin tulee lisätä, mihin matriisin vaaka-akselin luokkaan kukin metodi soveltuu (ts. mitä rakennettua ympäristöä muokkaavien toimintojen luokkaa se koskee). Curwell lupasi lähettää tarkan listauksen ko. luokista. Sovittiin, että kukin metodiarvion tekijä käy sen läpi lisäten em. kohdan sekä korjaten sitä Toivasen esittämän puutelistan pohjalta 15.8.99 mennessä. 3. Päätöksenteko kaavoitus- ja rakennusprosessissa -ryhmä Prosessiryhmän vetäjäksi astui Vincenzo Bentivegna Firenzen yliopistosta Alan Gilhamin BRE:ltä siirryttyä toisiin tehtäviin.vincenzo oli pohjustanut tapaamista toimittamalla partnereille ennen workshoppia paperin, missä määriteltiin hankintaprosessiin liittyviä käsitteitä. Työryhmässä keskusteltiin siitä perustavasta asiasta, että onko prosessiryhmässä kysymys toteutusmuodoista yleensä (Suomi) vai arviointimetodien järjestyksestä (Italia). Eli pysytäänkö arviointikentällä vai mennäänkö myös tuotannon alueelle? On olemassa kaksi näkökantaa: päätösentekoprosessi ja kuinka arviointi toteutetaan sen osana (how to do) ja tekninen käytäntö (how to judge). 4(13)
Italialaisilla on yhdyskuntatson osaamista, Suomella rakennustason. Kumpikin käyttää asiantuntemusta omalla alueellaan ja esittelee esimerkkikohteet sen mukaisesti, mutta tavoitteena on laajentaa osaamista toisenkin alueelle. Englantilainen BRE toimii kentän keskellä. Judgement Doing PLANNING ITALY? BUILDING? FINLAND areas of attention that need to be considered A GENERIC STRUCTURE Dokumentoidaan osa, rajattu alue, hankkeen vaiheista. Ei yritetä käsitellä kaikkia tasoja ja rakennustyyppejä. Aloitetaan case studien avulla. Helsingin workshopissa Suomi esittelee esimerkkinä Viikin alueen ja Pimawag-arviointimenetelmän käytön sekä Italia italialaisen yhdyskuntasuunnittelun lakiehdotuksen. Caset käydään läpi yhdessä BRE:n kanssa ja arvioidaan yhteisten periaatteiden mukaisesti kysymyslistan pohjalta. Helsingissä jokainen ryhmän jäsen esittää konkreettisen, kolmen sivun pituisen ehdotuksen siitä, mitä hankintaprosessiryhmässä tehdään. Jatkolle tehdään toimintasuunnitelma, johon voi kuulua workshoppien ulkopuolisia työryhmätapaamisia. Työryhmällä on kaksi asiakasta: Euroopan komission ja loppukäyttäjät. Ennen lopputuotetta tavataan komission edustaja ja aihetta koskevien direktiivien laatijoita, ja kysytään heidän toiveitaan. Projektin aikana mietitään myös sen päättymisen jälkeistä aikaa ja mahdollisesti valmistellaan seuraavaa tutkimusohjelmaa, missä työryhmän lopputuote vietäisiin käytännön tasolle. Projektissa on edustettuina kaksi näkökulmaa: tieteellinen ja käytännöllinen. Tämä perusasetelma luo tiettyjä ongelmia, mihin ei voida odottaa suoraa ratkaisua. 5(13)
Kuva 2. Hankintaryhmän tehtävät. Animoitu kaavio on esillä Internetissä osoitteessa: www.cic.vtt.fi/eco/. 4. Matriisiryhmä Matriisiryhmä päätti ottaa selvitettäväkseen Doyewerdin modaliteettien käyttökelpoisuuden. Lisäksi se päätti tiivistää yhteyksiään muihin työryhmiin siten, että Ian Cooper affilioituu hankintaryhmän kanssa ja Gordon Mitchell arviointimenetelmäryhmän kanssa. 5. Mitä Helsingin jälkeen? Hahmoteltiin alustavasti projektin lopun kulkua. Koska workshopeja on pidetty niin ahkerasti, niiden välit tulevat nyt pitenemään. Pidettiin mahdollisena pitää yksi workshop enemmän kuin alunperin oli tarkoitus. Alustava käsitys workshopeista on: Aika Paikka Teema 3/2000 Lissabon/Firenze BEQUEST-työkalupakki 9/2000 Wien Liikenne Kevät 2001 Firenze/Lissabon Lopputuotteiden viimeistely Syksy 2001 Venetsia BEQUEST-konferenssi* *Projektin päätyttyä erikseen haettavalla rahoituksella toteutettava 6(13)
Osa III. Extranet-päivä BEQUEST/Torino Päivän teema oli Aika ja tila rakennetun ympäristön kestävyyden arvioinnissa. Kuten saimme huomata, monet alustajista eivät etukäteen toimitetusta kysymyslistasta huolimatta käsitelleet aiheitaan kovin elimellisesti teemaan liittyvällä tavalla. Workshop pidettiin Valentinon linnan suuressa salissa, jossa oli kyllä upeat katto- ja seinäfreskot, mutta huono akustiikka. Extranet-päivän kaikki puhujat olivat italialaisia lukuunottamatta yhtä Extranetin jäsentä, jonka puhe jäi projektille aika etäiseksi. Toisistaan enemmän poikkevat puhujat olisivat tehneet päivästä vaihtelevamman. Ensimmäinen istunto liikkui rakennustasolla, toinen yhdyskuntatasolla käsitellen kaupunkeja. 1. Istunto: rakennusten elinkaari Luigi Fusco Girard, Napolin yliopisto: Kulttuuriperintö ja kestävä kaupunkikehitys Girard pohti kuinka parhaiten voitaisiin hyödyntää sosiaalista pääomaa (kansalaisosallistumisessa) ja kuinka parhaiten huomioitaisiin tulevaisuus valinnoissa (päätöksenteossa). Hän puhui yksityisen, julkisen, sosiaalisen ja kulttuuritalouden vuorovaikutuksista. Eri ryhmien taloudelliset intressit tulee yhdistää: tasapainottaa kansallinen, valtiollinen, yhteiskunnallinen ja yksityinen talousjärjestelmä. Girard korosti kulttuuriperinnön suojelun olevan silta eilisestä tämän päivän kautta huomiseen. Ilman ko. suojelua meillä ei ole yhteistä muistia. Hän näki kansalaisten osallistumisen edellytyksenä suojelulle, mistä nousee samalla eräänlaisen yhteiskuntasopimuksen mahdollisuus. Girard puhui yhteiskunnallisesta kompleksiarvosta (social complex value), missä huomioidaan suorien käyttäjien lisäksi tulevien aikojen käyttäjät. Girard piti paikallisagenda 21:tä työkaluna, jonka avulla voidaan tuottaa uutta kulttuuripääomaa, joka voi rajoittaa kasvavaa urbaania entropiaa. Guido Sivo, Barin teknillinen opisto: Kaupunkilaboratoriot: julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen keino ylläpitää rakennettua ympäristöä Kaupunkilaboratorioiden tarkoituksena on testata uutta teknologiaa, jolla voidaan edesauttaa yhteiskunnan eri ryhmien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden pitää päästä käsiksi säännöllisesti päivitettävään ja kattavaan tietokantaan. Puheessa vilahtelivat ISDN ja videokonferenssit; Sivon teknologiaoptimismista kertonee hänen arvionsa, että 2 3 vuodessa jokaisessa kotitaloudessa on internetiin kytketty tietokone. Ajatuksena on, että mitä enemmän tietoa on käytettävissä, sitä parempi lopputulos on, edellyttäen kuitenkin että tietokannan rakenne on hyvin rakennettu. Esimerkkikohteita kaupunkilaboratorioista ovat Otranton kaupunki Italiassa (1979), Unescon hankkeen arkkitehtina oli Renzo Piano, Bari (1980) ja BRICCprojekti Internetissä, mikä löytyy osoitteesta www.analysys.co.uk/race/pl7/ present/bricc.htm. Kaupunkilaboratorioprojektin Internet -sivut löytyvät osoitteesta: www.atac.roma.it/laboratorio. Suomessa, missä yksityistenkin ihmisten tekninen varustelutaso on korkea voisi kokeilla jotain vastaavantyyppistä juttua. 7(13)
2. Istunto: Kaupunkien uudistaminen Stefano Stanghellini, Venetsian arkkitehtoninen korkeakoulu: kaupunkiympäristöjen elinvoimaistamisohjelma PRUSST Stanghellini käytti indikaattoreita kaupunkiympäristön kehittämishankkeiden arvioinnissa. PRUSST-ohjelman tavoitteita ovat: vähentää infrastruktuurin vajetta, luoda pitkäaikaisia työpaikkoja ja kouluttaa ympäristötuotteita. Julkista rahoitusta halutaan jakaa valikoivasti pääkriteereinä laatu ja hankkeen toteutettavuusmahdollisuudet. Tavoitteena on myös lisätä yksityisten investointien määrää. Hankkeiden arviointiin on kehitetty arviointisysteemi, missä on 80 kansallisen tason indikaattoria (60 investoinnin dimensioista ja 20 suunnittelun laadusta) ja 20 alueellista, paikallista, indikaattoria. Franco Corsico, Torinon teknillinen opisto: Kestävän kehityksen mukainen kaupunkiympäristön uudistaminen: tapaus Spina 3 Torinon kaupunkiseudulla asuu n. 1,5 miljoonaa asukasta, joista Torinon kaupungissa 915 000. Torinon kaupunki on laatinut kaupunkia halkovan Spina Centralen alueelle uudistusohjelman. Corsico piti Torinon kaupungin vahvuutena hyvää saavutettavuutta eri kulkuvälineillä, kaupunkialueen laajuutta, pirstoitumatonta maanomistusta ja ympäristömahdollisuuksia (Po-joki). Heikkous on, että teollisuus sulkee ovensa. Corsicon alustus käsitteli yhtä ohjelman osaprojektia, Spina 3:a. Projektiin sisältyy mm. rautatien muuttaminen maanalaiseksi. Torinon kaupungin kahteen osaan jakava rautatie lasketaan maan alle. Sen päälle rakennetaan kansi ja vihreä vyö halki kaupungin. Radan varrella sijaitsevat nauhamaisesti kaupungin kehitysalueet. Corsico mainitsi yksityisen pääoman hyödyntämisestä kehittämishankkeissa. Mukana on myös EU-rahaa. Ryhmäkeskustelu Toivasen ryhmässä todettiin, ettei yksikään alustuksista kovin suoraan kosketellut teemaa aika ja tila. Girard tosin puhui sillasta eilisen ja huomisen välillä, mutta asia jäi hyvin yleiselle tasolle. Sivo alustus taas sivusi tilan supistamista modernin teknologian keinoin. Ryhmässä tehtiin tärkeä havainto liittyen alustusten tiladimensioon: Kaikkein eniten käsiteltiin hankkeiden rahoituksen maantieteellistä jakautumista, joka ulottui Euroopan tasolta paikalliselle. Toiseksi eniten puhuttiin itse hankkeiden mittakaavasta, mutta vaikutusten jakaantumisesta tilassa (tai ajassa) ei puhuttu juuri mitään. Grönlundin ja Sunikan ryhmässä oltiin sitä mieltä ettei esitysten esimerkkikohteissa yleensä oltu arvioitu sitä, miten itse arviointiprosessi oli onnistunut. Myös sosiaalinen kestävä kehitys on huomioitava, koska kaupunki itsessään, ilman asukkaita, ei vielä ole mitään. Esimerkiksi työttömyys on yksi tärkeä dimensio kaikkialla Euroopassa. Kestävä kehitys tulisi myös ymmärtää laajemmin. Se ei tarkoita vain suunnitelmien ehostamista vihreällä ja sinisellä. Toisaalta oli hyvä kuulla näinkin erilaisia lähestymistapoja aiheeseen, koska todellisessa elämässä joudumme elämään erilaisten lähestymistapojen kanssa. 8(13)
3. Istunto: tapaus Environment park Marco Operto, Environment Parkin johtaja sekä Benedetto Camerana & Giovanni Durbiano, Environment parkin arkkitehtikilpailun voittajat Environment park on korkean ympäristöteknologian yritysten käyttöön suunniteltu alue, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa on pyritty pieniin negatiivisiin ympäristövaikutuksiin. Projekti on rahoitettu 70-prosenttisesti EU:n aluekehitysrahaston tuella. Toimitiloja alueelle tulee n. 100 000 m 2 kolmen ja puolen vuoden kuluessa. Environment parkin arkkitehtuuria leimaa vihreys mutta toisaalta tilallinen köyhyys: niin katot kuin seinätkin on tarkoitus peittää kasvillisuudella. Erityisesti huomiota on kiinnitetty esteettömyyteen, mm. puisto sokeille, osana tasa-arvoisuuden teemaa. Ympäristöteemoista voisi mainita vielä kierrätyksen ja sadeveden hyödyntämisen. Kasvillisuuden lisäksi seiniä peitetään osittain Japanista toimitettavalla muoviverkolla. Maahan laskeutuvat vinot katot ovat kasvillisuuden peitossa ja niillä kulkeminen on suunniteltu erityisiä polkuja pitkin puistomaisesti. Alueella hyödynnetään aurinkoenergiaa. BEQUESTille luvattiin toimittaa tarkempaa tietoa arkkitehtikilpailun säännöistä ja siihen sisältyneen elinkaarianalyysin tuloksista sekä Italian johtavan ekokonsultin laatima kilpailuohjelma. Suunnittelu- ja toteutuskilpailun arviointikriteerien painoarvot olivat: 30 % teknologia, 20 % arkkitehtuuri, 20 % kustannukset ja 10 % ylläpitokustannukset. Ympäristöasiat olivat osa teknologiaa suhteellisen pinellä painoarvolla. Elinkaarianalyysi oli tehty 20 vuoden ajalle. Yksityistaloudellisesti projektin on laskettu maksavan itsensä kymmenessä vuodessa. Marco Operto kertoi Environmental Parkin budjetin olevan 35 Meuroa. Euroopan komissio rahoittaa kehitystä maksamalla ympäristöpuiston kulut. Camerana ja Durbiano olivat ainoat, jotka esittivät kirjallisesti suorat vastaukset heille etukäteen toimitettuihin kysymyksiin. Muistion liitteenä on arkkitehtien antama vastauspaperi. Esityksen päätteeksi Environment Parkiin tutustuttiin tontilla. Muistion liitteenä on Environment Parkin englanninkielinen esite. Sopisiko vastaavantyyppinen Environmental Park Suomeenkin? Steve Curwell ja Patrizia Lombardi, BEQUEST: Vertaileva poikkikultturinen tutkimus poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja teknisten aktoreiden arvoista Salfordissa ja Torinossa Tutkimuksessa oli selvitetty ko. intressiryhmien käsityksiä seuraavista kestävän kehityksen osa-alueista: ympäristön laatu; resurssien hyödyntämisen tehokkuus; liikennejärjestelmä ja -infrastruktuuri; talous; yhteisöllis-poliittiset kysymykset; rikollisuus, terveys ja turvallisuus sekä muutosvoimat. Kaupungeilla havaittiin eroja. Esimerkiksi Torinossa taloudelliset ja sosiaaliset aktorit eivät pitäneet muutosvoimia lainkaan tärkeinä, kun taas Salfordissa kaikki aktorit pitivät niitä tärkeinä. 9(13)
BEQUEST/Torino Ryhmäkeskustelu Cameranan ja Durbianon esityksestä todettiin, että vaikkakin siinä oli esitetty kaksi hyvin selvää aikadimensiota, ne olivat kumpikin talouspohjaisia eivätkä kestävän kehitykseen pohjautuvia. Ryhmässä oli jonkin verran erilaisia käsityksiä siitä, missä määrin Curwellin ja Lombardin esitys oli käsitellyt päivän teemaa. Joka tapauksessa ainakin yksi opetus tiladimension kannalta oli opittavissa siitä, miten ahtaasti Salford oli rajannut esimerkkinä käytetyn Chapel Streetin uudistuskohteen: kunnanrajaa pitkin vaikka aivan kadun päässä sijaitsee Manchesterin liikekeskus. Kuva 4. Environment Park. 10(13)
BEQUEST/Torino Muuta Osallistuttiin partneri Patrizia Lombardin ja Ezio Micellin toimittaman kirjan "Le misure del piano" julkistamistilaisuuteen. Kirja käsittelee kestävän kehityksen ympäristön arviointimetodeja. Torinon workshopiin osallistui professori John MacDonald King's Collegesta Lontoosta. Hän piti lyhyen alustuksen aiheesta pitäisikö kaikkien olla taloustieteilijöitä, jossa hän mm. esitti ajatuksen siitä, pitäisikö rakennusten ja maan olla eri markkinoilla kuin tuotanto. Torinon kaupunki: historialllinen, mutta yhä hyvin toimiva, renessanssi-barokki -keskusta ja toisaalta sitä ympäröivät teollisuus- ja asuinalueet Fiatin tehtaineen sekä workshopin miljöö, 1600-luvulta oleva Valentinon linna tarjosivat hienot ja ajayuksia herättävät puitteet ajallisen ja tilallisen dimension teemoille.torinon kekustaan tutustuttiin perjantai-iltana ravintolaksi muutetulla vanhalla raitiovaunulla. Kuva 5. I. Bianchi, War Room; Kunnia kruunaa voiton. Kuva 4. Castello di Valentino Po-joelta nähtynä. Kuva 6. Valentinon linnan Suuri Salonki, Bequest Extranet-päivän tapahtumapaikka. 11(13)
Torinon workshopiin osallistujat: Partnerit Tri Thomas Macoun, TU Wien, Itävalta Sakari Grönlund, Maa ja vesi, Suomi Sami Toivanen Tmi ST Arkki, Suomi Pekka Huovila ja Minna Sunikka, VTT Rakennustekniikka, Suomi Peter Nijkamp, Economical and Social Institute, Free University of Amsterdam, Hollanti Professori Vincenzo Bentivegna ja Filippo Nati Poltri, Dipartamento di Processi e Metodi della Produzione Edilizia, Università Degli Studi di Firenze, Italia Patrizia Lombardi ja Tecla Mambelli, Dipartamento di Urbanistica, Instituto Universitario di Architettura di Venezia, Italia Professori Giulio Mondini, Dipartamento Georisorse e Territorio, Politecnico di Torino, Italia Mark Deakin, Department of Building and Surveying, Napier University, Skotlanti Tri Gordon Mitchell, The Environment Centre, University of Leeds, Englanti Tri Simin Davoudi, The Bartlett School of Architecture, Building, Environmental Design & Planning, University College London, Englanti Tri Frank Brown, School of Architecture, University of Manchester, Englanti Steve Curwell (Bequest-verkoston vetäjä), Andy Hamilton, Peter Brandon ja Sheila Walker (sihteeri), The Centre for Built and Human Environment, University of Salford, Englanti Paul Evans, Centre for Sustainable Construction, BRE, Englanti Ian Cooper, Englanti Puhujat Luigi Fusco Girard, Napolin yliopisto Guido Sivo, Barin teknillinen opisto Stefano Stanghellini, Venetsian arkkitehtoninen korkeakoulu Franco Corsico, Torinon teknillinen opisto Marco Operto, Environment Park, Torino Benedetto Camerana & Giovanni Durbiano, Torino 12(13)
Extranet-jäsenet Prof. John McDonald, King s College, Lontoo Prof. G. Stellin, Padovan yliopisto Prof. P. Rosato, Triesten yliopisto Prof. Giulio Sapelli, ENI Milano Arch. Angelo Ciribini, DISET Arch. Mahela Sistri, Torino Arch. S. Vecchietti, Bologna Arch. Lorenzo de Christoforo, Torinon kaupunki Arch. Mitzi Bollani, Modena Arch. Umberto Liguori, Capranican kaupunki Ar Marina Bravi, DICAS Ar Isabella Lami DICAS Ing. Pierluigi Morano, DICAS Prof. Ferruccio Zorzi, DICAS Prof. Gemma Sirchia, DICAS Ar Elisabetta Parisi, DINSE Ar Roberto Giordano, DINSE Ar Marvi Maggio, Turin Ar Fiamma Bernardi, DITE, L.A.R.T.U. Massimo Giacosa, Torino Chris Sherlock SNW, Englanti 13(13)