FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Mitoitusraportti 13.2.2012
FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti I P15872 13.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa tarkastelulle... 1 2 Vesilahden kunnan yleiskaavan mitoitustarkastelu... 1 3 Yhteenveto... 3
FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti 1 (4) LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA MITOITUSRAPORTTI Tässä raportissa tarkastellaan Laukonselän ja kartanoalueen rantaasemakaavaa ohjaavan Vesilahden kunnan rantayleiskaavan mitoitusta sekä sen suhdetta voimassa olevaan Laukon ranta-asemakaavaan. 1 Taustaa tarkastelulle Vesilahden kunnan Narvan kylän tilalle Laukko 1:24 suunnitteilla olevan Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 30.11.2012. Neuvotteluissa suurimmaksi kysymykseksi muodostui ranta-asemakaavan rakennusoikeuden määrä. Kaavoittaja toi neuvottelussa esille Simo Järvenpään tekemään erilliseen tarkasteluun sekä omaan tutkimukseensa perustuneen näkemyksen, jonka mukaan Vesilahden kunnan rantayleiskaavan mitoitusperusteiden mukaisesti tilan 1:24, voimassa olevan ranta-asemakaavan ulkopuolisille, alueille muodostuu rakennusoikeutta noin 9-10 rakennuspaikkaa. Yleiskaavassa tilalle 1:24 ei ole osoitettu rakennuspaikkoja. Kaavamääräyksien kautta on MU-1 -alueelle määritelty yhden vakituisen asunnon rakennusoikeus. Tätä rakennusoikeutta ei ole osoitettu kaavakartalla rakennuspaikkana. Vesilahden kunnan rantayleiskaava ohjaa tulevaa asemakaavoitusta. Tämän perusteella Laukonselän ja kartanoalueen ranta-asemakaavassa olisi mahdollista sijoittaa tilan 1:24 alueelle noin 7-8 omarantaista rakennuspaikkaa, kun otetaan huomioon kartano-alueen jo käyttämä rakennusoikeus. Kaavoittaja ja tilaaja myös katsovat, että voimassa olevan Laukon rantaasemakaavan olemassa olevat 53 rakennuspaikkaa perustuvat rantaasemakaava-alueen rantaviivan perusteella laskettuun mitoitukseen. Laukon ranta-asemakaavan mitoituksessa ei ole otettu huomioon myöhemmin yleiskaavoitettua tilan 1:24 ranta-aluetta. Kaavoitusta viranomaisena ohjaava Pirkanmaan ELY-keskus toi neuvottelussa esille kysymyksen siitä, kuinka emätilan Laukon ranta-asemakaavassa käytetyt rakennuspaikat huomioidaan mitoituksessa ja onko ne huomioitu millä tavoin rantayleiskaavassa. ELY-keskus esitti, että voimassa olevan Laukon ranta-asemakaavan rakennuspaikkoja ei tulisi jättää huomioimatta, vaikka rantaasemakaava koskee vain osia tilasta 1:24. ELY-keskuksen näkemyksen mukaisesti myöhemmin yleiskaavoitetut tilan 1:24 ranta-alueet on otettu huomioon jo aiemmassa ranta-asemakaavan kokonaisrakennusoikeutta määritettäessä ja tältä osin rakennusoikeus on näiltä ranta-alueilta ohjattu voimassa olevan ranta-asemakaavan alueelle. ELY-keskus painotti, että alueen oikeusvaikutteisessa yleiskaava ei tilalle 1:24 ole AM-alueen ja lisäksi rakennuspaikkoja osoitettu ja uutta rantaasemakaavaa laadittaessa joudutaan kaavoittajan ja tilaajan toimesta osoittamaan, että rakennusoikeutta on olemassa sekä että aikaisempi rantaasemakaava ei ole osoittanut kaikkea rakennusoikeutta. 2 Vesilahden kunnan yleiskaavan mitoitustarkastelu Vesilahden kunnan rantayleiskaava on vahvistettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 24.10.2002. Yleiskaavan osana on esitetty mitoitussuunnitelma, jossa on laskettu jokaiselle kantatilalle ja tilalle mitoitusrakennusoikeus suunnit-
FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti 2 (4) telutyön lähtökohtien perusteella. Mikäli kantatilan mitoitusrakennusoikeus on ollut nykyistä käytettyä rakennusoikeutta suurempi, on kantatila saanut lisärakennusoikeutta, joka on jaettu kantatilasta muodostuneille tiloille rakentamistilanteen ja rantaviivan pituuksien perusteella. Mitoitusperusteet on esitetty kaavaselostuksen luvussa 2.3. Mitoitussuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen liitteenä. Mitoitussuunnitelmassa kantatilojen ranta-asemakaavoitetut alueet on esitelty omina kokonaisuuksinaan. Jos kantatilan ranta-asemakaavoitetulla osalla käytetty rakennusoikeus on ylittänyt mitoitusrakennusoikeuden, ei tätä ole otettu huomioon vähentävänä tekijänä kantatilan muilla (yleiskaavoitetuilla) osilla. Esim 1: Kantatila 1:24 (Laukko) Kantatilalla 1:24 on ranta-asemakaavoitetulla alueella muunnettua rantaviivaa kokonaisuudessaan n. 6 810 m. Mitoitusvyöhykekerroin on 4,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri lukuun ottamatta Pientä Sammassaarta, jonka osalta mitoitusvyöhykekerroin on 0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus rantaasemakaavoitetulla alueella on siis 26,64 (~27) rakennuspaikkaa. Kantatilan alueelle on ranta-asemakaavoituksella osoitettua 53 käytettyä rakennusoikeutta. Kantatila on täten käyttänyt rakennusoikeutensa rantaasemakaavoitetulla alueella. Taulukko 1: Kantatilan 1:24 mitoitus ranta-asemakaavan alueella. Kantatilalla 1:24 on muilla yleiskaavan mukaisilla ranta-alueilla muunnettua rantaviivaa kokonaisuudessaan n. 2 050 m. Mitoitusvyöhykekerroin on 4,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri lukuun ottamatta Selkäkaria ja Pohdensaarta, joiden osalta mitoitusvyöhykekerroin on 0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus yleiskaavassa on siis 7,64 (~8) rakennuspaikkaa. Kantatilan alueelle on yleiskaavassa osoitettu yksi käytetty rakennusoikeus. Kantatilalla on täten jäljellä 7 potentiaalista rakennusoikeutta, joita ei ole osoitettu yleiskaavassa rakennuspaikkoina. Taulukko 2: Kantatilan 1:24 mitoitus yleiskaavan alueella
FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti 3 (4) Koska kantatilan 1:24 osalta rakennusoikeutta ei ole osoitettu rakennuspaikkoina, voidaan mitoitussuunnitelmasta ottaa esille vastaavana esimerkkinä myös ranta-asemakaavoitettua sekä yleiskaavoitettua rantaviivaa sisältävä kantatila 2:18. Esim 2: Kantatila 2:18 Kantatilalla 2:18 on ranta-asemakaavoitetulla alueella muunnettua rantaviivaa kokonaisuudessaan n. 780 m. Mitoitusvyöhykekerroin on 6,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri lukuun ottamatta Mustinsaarta, jonka osalta mitoitusvyöhykekerroin on 4,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus ranta-asemakaavoitetulla alueella on siis 3,92 (~4) rakennuspaikkaa. Kantatilan alueelle on rantaasemakaavoituksella osoitettua 5 käytettyä rakennusoikeutta. Kantatila on täten käyttänyt rakennusoikeutensa ranta-asemakaavoitetulla alueella. Taulukko 3: Kantatilan 2:18 mitoitus ranta-asemakaavan alueella. Kantatilalla 2:18 on muilla yleiskaavan mukaisilla ranta-alueilla muunnettua rantaviivaa kokonaisuudessaan n. 640 m. Mitoitusvyöhykekerroin on 6,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri lukuun ottamatta Mustinsaarta, jonka osalta mitoitusvyöhykekerroin on 4,0 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus yleiskaavassa on siis 2,96 (~3) rakennuspaikkaa. Kantatilan alueelle ei ole yleiskaavassa osoitettu käytettyjä rakennusoikeus. Kantatilalla on täten jäljellä 3 potentiaalista rakennusoikeutta, jotka on osoitettu yleiskaavassa rakennuspaikkoina. 3 Yhteenveto Taulukko 4: Kantatilan 2:18 mitoitus yleiskaavan alueella Kuten edellisten esimerkkien perusteella on tuotu esille, ei Vesilahden kunnan rantayleiskaavassa kantatilojen ranta-asemakaavoitettujen alueiden käytettyjen rakennusoikeuksien ole katsottu rasittavan kantatilojen muiden rantaalueiden mitoitusta vaan ranta-asemakaavoitettuja alueita on tarkasteltu omina kokonaisuuksinaan. Ranta-asemakaavojen ulkopuolisilla osilla on yleiskaavassa käytetyiksi rakennusoikeuksiksi katsottu vain näiden alueiden olemassa olevat rakennuspaikat.
FCG Finnish Consulting Group Oy Mitoitusraportti 4 (4) a ohjaa oikeusvaikutteinen Vesilahden kunnan rantayleiskaava. Rantayleiskaavassa tilan Laukko 1:24, voimassa olevan ranta-asemakaavan ulkopuolisille, ranta-alueille ei ole osoitettu rakennuspaikkoja lukuun ottamatta kartanon-alueen talouskeskusta (AM). Yleiskaavan mitoitussuunnitelmasta käy kuitenkin ilmi, että kyseisille ranta-alueille muodostuu mitoitusperusteiden mukaisesti rakennusoikeutta. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: [nimen_selvennys] [asema_koulutus] Laatinut: [nimen_selvennys] [asema_koulutus]