KIRJALLINEN KYSYMYS 374/2007 vp Opinto-ohjauksen laatu ja määrä Eduskunnan puhemiehelle Opinto-ohjaus säädetään pakolliseksi lähes kaikilla kouluasteilla. Perusopetuslaki, lukiolaki, laki ammatillisesta koulutuksesta ja valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista säätelevät siitä kouluasteittain. Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata ja tukea oppilasta ja opiskelijaa opinnoissa, auttaa valinta- ja ongelmatilanteissa sekä huolehtia siitä, että oppilaalla ja opiskelijalla on riittävästi tietoa ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Opinto-ohjauksen merkitys koulujen ja oppilaitosten toiminnassa, opetuksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä koko koulutusjärjestelmän kehittämisessä on laajasti tunnustettu. Opetushallituksen hankkeissa opintojen ja urasuunnittelun ohjaus on nähty keinona ehkäistä syrjäytymistä, lyhentää koulutusaikoja, nostaa koulutustasoa ja lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa. Suomalaiselle koulujärjestelmälle ominainen laaja valinnaisuus, nopea koulutusohjelmien uudistuminen ja opintojen kansainvälistyminen tuovat lisää haasteita opinto-ohjaukselle. Valtioneuvoston hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003 2008 todetaan, että opinto-ohjauksen ja opiskelijoiden tuki- ja neuvontapalveluiden voimavarat ja laatutaso turvataan kaikilla kouluasteilla. Koulutuspoliittinen selonteko vuodelta 2006 viittaa useassa kohdassa opinto-ohjauksen mahdollisuuksiin tukea koulutuspoliittisia tavoitteita. Sen mukaan koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja toimintakykyä voidaan lisätä opinto-ohjauksen keinoin. Päätoimisen opinto-ohjaajan ohjaamien oppilaiden tai opiskelijoiden määrä vaihtelee suuresti eri kouluasteilla ja eri puolilla Suomea. Sivistysvaliokunta linjasi mietinnössään vuonna 2002, että yhtä päätoimista opinto-ohjaajaa kohti voi olla enintään 250 oppilasta. Valtiontilintarkastajat ovat olleet huolissaan nuorten syrjäytymisestä opinnoistaan. Tilintarkastajien kertomuksessa vuodelta 2005 todetaan, että ohjauksen saatavuuden riittävä laatu ja määrä eivät voi toteutua tehokkaasti ja tuloksellisesti, jos ohjattavien määrä on suuri tai kohtuuton. Opettajien Ammattijärjestön opinto-ohjauksen kehittämisryhmän esityksen (2006) mukaan perusopetuksessa luku oli enimmillään 530 ohjattavaa opettajaa kohden; lukiossa sama luku oli peräti 685 ja ammatillisessa koulutuksessa jopa tuhat. Suomen opinto-ohjaajien yhdistyksen lukiotoimikunnan selvityksen mukaan huhtikuussa 2007 yli puolella lukioiden opinto-ohjaajista oli yli 300 ohjattavaa. Pakollisia opinto-ohjauksen kursseja oli vain 33,3 prosentilla lukioista. Opetusministeriön tuoreessa raportissa Nuorten ohjauspalveluiden tehostaminen 2007:39 todetaan, että perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen kuuluvien ikäluokkien (15 17) ohjauspalveluiden järjestämisen kenttä on nykyisin hyvin hajanainen ja kokonaisvastuuta ei ole selkeästi asetettu millekään taholle. Lisäksi se toteaa, että siirtymävaiheessa oleva nuori ei virallisesti kuulu millekään taholle. Sen vuoksi puutteellinen seuranta aiheuttaa omat haasteensa ohjauspalvelujen järjestämiselle. Nuoret, jotka ohjauspalveluja eniten tarvitsisivat, voivat olla vi- Versio 2.0
ranomaisilta "kateissa". Yhteenvetona raportti toteaa, että tällä hetkellä nuorten seuranta on epäsystemaattista ja että tarvetta ajantasaiselle ja mahdollisimman aukottomalle seurantatiedolle on. Koulutusjärjestelmän ongelmakohta on peruskoulun ja toisen asteen koulutusmuotojen välinen nivelvaihe. Myös opinto-ohjausta antavien opettajien kelpoisuudessa on puutteita. Vaikka opinto-ohjaajien kelpoisuudesta säädetään asetuksella, vailla kelpoisuutta kaikista perusopetuksen opintoohjausta antavista opettajista oli OAJ:n mukaan kuitenkin 41 % ja lukioissa 49 %. Kuntaliiton mukaan opinto-ohjaus on paikallisesti sovittava asia, mikä on omiaan tekemään asian epäselväksi kunnissa. Opetushallituksen selvityksen mukaan 39 % lukiolaisista ja 43 % ammatillisen koulutuksen opiskelijoista koki saaneensa liian vähän opintoohjausta. Ammatillisten oppilaitosten rehtoreista noin puolet arvioi opinto-ohjauksen tarpeen kasvaneen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä riittävän ja laadukkaan opinto-ohjauksen turvaamiseksi niin opintojen kuluessa kuin niiden nivelvaiheissakin? Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2007 Sari Palm /kd 2
Ministerin vastaus KK 374/2007 vp Sari Palm /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 374/2007 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä riittävän ja laadukkaan opinto-ohjauksen turvaamiseksi niin opintojen kuluessa kuin nivelvaiheissakin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintojen ohjaus on merkittävä osa koulujen ja oppilaitosten tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluja oppilaille ja opiskelijoille. Opintojen ohjauksesta säädetään lailla perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa. Tehtävä on opetuksen ja koulutuksen järjestäjien lakisääteinen tehtävä. Opintojen ohjauksen asema on tunnustettu ja opintojen ohjauksen merkitys tunnistettu niin oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kuin koulutusjärjestelmän toimivuuden kannalta. Opintojen ohjaukseen osallistuvat lähes kaikki opettajat oman toimenkuvansa ja tehtävänsä puitteissa. Opintojen ohjaajat ovat ohjauksen asiantuntijoita ja suunnittelevat ohjauksen kokonaisuutta, tukevat opettajia ja luokanvalvojia ohjauksellisissa kysymyksissä ja vastaavat opintojen ohjauksen kehittämisestä sekä myös ohjaavat oppilaita ja opiskelijoita erityisesti vaativissa ohjauskysymyksissä. Opinto-ohjausta on kehitetty laajasti erilaisin toimenpitein. Valtakunnallisena hankkeena on kehitetty perusopetuksen päättövaiheeseen joustavia työmuotoja, jotka mahdollistavat entistä yksilöllisemmät, joustavammat ja työpainotteisemmat opetus- ja opiskelumenetelmät. Hankkeessa huolehditaan yksilöllisin järjestelyin riittävästä oppilaanohjauksesta, erityisesti ammatinvalinnanohjauksesta, jolla pyritään varmistamaan toisen asteen jatko-opiskelupaikan saaminen. Nivelvaiheen tueksi kehitetään tukitoimia yhteistyössä paikkakunnan tai alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa ja tehostetaan paikkakunnan moniammatillista eri organisaatioiden yhteistyötä. Ammatillisessa koulutuksessa on toteutettu laajasti kehittämishankkeita, joilla on saatu opiskelijoiden oppimiseen, ohjaukseen ja työelämäyhteistyöhön lisää uusia käytäntöjä ja vaihtoehtoja nuorten erilaisiin tarpeisiin. Lisäksi opintojen ohjauksessa on pyritty rakentamaan moniammatillisia toimintamuotoja sekä seudullista yhteistyötä. Opetushallitus on koordinoinut perusopetuksen, toisen asteen ja aikuiskoulutuksen oppilaanja opinto-ohjauksen kehittämishanketta 2003 2007. Hankkeen tavoitteena oli oppilaitosten ohjauspalveluiden kehittäminen, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen, henkilöstön täydennyskoulutuksen tukeminen ja ohjaustoiminnan arvioiminen. Ammatilliseen ja lukiokoulutukseen hakeutumista ja valintaa varten otetaan käyttöön keväällä 2008 sähköinen hakujärjestelmä, jonka avulla nuoret voivat hakea toisen asteen koulutukseen. Sähköinen hakujärjestelmä mahdollistaa entistä paremmin tiedon saamisen tarjolla olevasta koulutuksesta, opiskelijaksi ottamisen perusteista, hakeutumiseen liittyvistä ohjeista sekä ajantasaista tietoa haku- ja valintaprosessin kulusta. Tavoitteena on tiedotuksen ja opintojen ohjauksen tehostaminen. Opetusministeriö on rakennerahasto-ohjelmakausilla 1995 2006 kehittänyt moniammatilli- 3
Ministerin vastaus suuden ja koulutuksen eri nivelvaiheisiin liittyvää ohjauksen yhteistyötä. Tätä kehittämistä tullaan jatkamaan myös tulevalla ohjelmakaudella 2007 2013. Nuorten ohjauspalveluja selvittäneen opetusministeriön ja työministeriön yhteisen työryhmän mukaan nuorten tarvitsemien yhteisten ohjauspalvelujen selkiyttämiseksi tulisi laatia kunta- tai seutukohtaiset ohjaussuunnitelmat, joissa eri hallinnonalojen verkostomainen yhteistyö tukisi nuoria eri elämäntilanteissa. Tällainen kunta- tai seutukohtainen ohjaussuunnittelu tukisi koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteutumista. Vuoden 2008 talousarviossa on varattu 18 miljoonaa euroa valtionavustuksina perusopetuksen koulutuksen järjestäjille. Määräraha käytetään mm. erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen kehittämiseen. Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 2007 Opetusministeri Sari Sarkomaa 4
Ministerns svar KK 374/2007 vp Sari Palm /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 374/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att trygga en tillräcklig och kvalitativ studiehandledning både under studietiden och i övergångsskedena? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Studiehandledningen är en viktig del av de handlednings-, rådgivnings- och stödtjänster som skolor och läroanstalter tillhandahåller för elever och studerande. Bestämmelser om studiehandledning finns i lagen om grundläggande utbildning, gymnasielagen, lagen om yrkesutbildning och lagen om yrkeshögskolestudier. Uppgiften har ålagts utbildningsanordnarna i lag. Studiehandledningens ställning har erkänts och dess betydelse har insetts med tanke på såväl elevernas och studerandenas välfärd som utbildningssystems funktion. Nästan alla lärare deltar i studiehandledningen inom ramen för sin tjänstebeskrivning och sina uppgifter. Studiehandledarna är experter på området. De planerar handledningen som helhet och stöder lärare och klassföreståndare i handledningsfrågor. De ansvarar för utvecklingsarbetet. Dessutom handleder de elever och studerande i särskilt krävande frågor. Studiehandledningen har i omfattande utsträckning utvecklats genom olika åtgärder. I ett riksomfattande projekt har man för de sista klasserna inom den grundläggande utbildningen utvecklat smidiga arbetsformer som möjliggör allt mer individuella, smidiga och arbetsrelaterade undervisnings- och studiemetoder. Genom individuella arrangemang sörjer man för en tillräcklig elevhandledning, i synnerhet i fråga om yrkesvägledningen, och på detta sätt försöker man stärka elevernas möjligheter att få en studieplats på andra stadiet. För övergångsskedet tar man fram stödåtgärder i samarbete med andra stadiets läroanstalter på orten eller i regionen och effektiverar samarbetet över yrkesgränser mellan olika organisationer på orten. Inom den yrkesinriktade utbildningen har omfattande utvecklingsprojekt genomförts. Genom dem har man åstadkommit ny praxis och nya alternativ för lärande, handledning och samarbete med arbetslivet utgående från ungdomarnas behov. Dessutom har man i studiehandledningen strävat att skapa yrkesövergripande verksamhetsformer och regionalt samarbete. Utvecklingsprojekten har koordinerats av Utbildningsstyrelsen åren 2003 2007. Utvecklingsprojekten har gällt elev- och studiehandledningen inom den grundläggande utbildningen, utbildningen på andra stadiet och vuxenutbildningen. Projekten har haft som mål att utveckla handledningen i läroanstalterna och det yrkesövergripande samarbetet samt att stöda personalens fortbildning och utvärdera handledningen. För ansökan till och val av yrkesinriktad utbildning och gymnasieutbildning tas ett elektroniskt ansökningssystem i bruk våren 2008. Med hjälp av systemet kan ungdomarna söka till utbildning på andra stadiet. Det elektroniska ansökningssystemet gör det lättare än tidigare att få information om den utbildning som står till buds och om intagningsgrunderna. Systemet tillhandahåller lättillgänglig aktuell information om ansöknings- och intagningsprocessen. Syftet är att 5
Ministerns svar effektivera informationen och studiehandledningen. Undervisningsministeriet har under strukturfondsperioderna 1995 2006 utvecklat samarbetet inom handledningen vid yrkesövergripande övergångsskeden och inom utbildningen. Detta arbete kommer att fortsätta även under programperioden 2007 2013. Enligt en för undervisningsministeriet och arbetsministeriet gemensam arbetsgrupp för gemensamma vägledningstjänster för unga bör det uppgöras kommun- och regionvisa planer för vägledningen. Förvaltningsområdena bör samarbeta i nätverk för att stöda ungdomarna i olika livssituationer. En sådan kommun- och regionvis planering av handledningen skulle stöda förverkligandet av utbildnings- och samhällsgarantin. I budgeten för år 2008 har det reserverats 18 miljoner euro i statsbidrag till anordnarna av den grundläggande utbildningen. Anslaget skall användas bl.a. för att utveckla specialundervisningen och studiehandledningen. Helsingfors den 2 november 2007 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 6