Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2009 vp Opinto-ohjauksen turvaaminen ja kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Eriasteisten opintojen väliset sekä opintojen ja työelämän nivelvaiheet ovat tärkeitä tuen ja ohjauksen paikkoja nuorten elämässä. Sopivan opintosuunnan ja mielekkään uravaihtoehdon löytymistä sekä myöhempää työllistymistä voi merkittävästi edesauttaa ammattitaitoinen opintoneuvoja. Opintoihin pääsyn ja työelämään siirtymisen nopeuttaminen ovat olleet pitkään keskeisiä kehittämistavoitteita, joiden edistämistä on pelkästään 2000-luvulla pohdittu useiden lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä. Toiselta asteelta korkeaasteelle siirtyminen kestää keskimäärin jopa kahdesta kolmeen vuotta, vaikka korkea-asteen aloituspaikoista on määrällisesti ylitarjontaa. Eri alojen koulutuksen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, ja osan tästä epäsuhdasta voi selittää epärealistisilla käsityksillä koulutusalojen mahdollisuuksista. Tähän ongelmaan auttaa oikean ja riittävän monipuolisen tiedon ja asiantuntevan ohjauksen saatavuus. Tarvetta yksilölliselle ja ammattitaitoiselle opintojen ohjaukselle on sekä perusasteella että toisella asteella. Perusopetuksen kohdalla haasteeseen vastaa osaltaan Perusopetus paremmaksi -ohjelma, jossa tarkastellaan muiden kehittämiskohteiden ohella myös oppilaanohjauksen kehittämisen tarpeita. Nuorten ammatinvalinta on vaikeutunut yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutosten myötä. Moni perusopetuksen päättävä nuori kokee uranvalinnan vaikeaksi eri vaihtoehtojen välillä tai on vielä kypsymätön valitsemaan suuntaa tulevaisuudelleen. Samankaltaisia ongelmia on havaittavissa myös toisen asteen opiskelijoilla. Tällä hetkellä esim. yli puolet uusista ylioppilaista ei jatkanut heti seuraavana syksynä mihinkään oppilaitokseen. Jatkovalintojen tuen puutteen takia toimettomaksi jäävä nuori voi kohdata kasvavia vaikeuksia myöhemminkin opintoihin pyrkiessään. Selvitykset (esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitto: Kokemuksia lukion opinto-ohjauksesta 2008) ovat osoittaneet, että opinto-ohjaus on keskeinen tekijä nivelvaiheiden onnistumisessa. Erityisesti on tarve ohjaajista, joilla on laaja-alaisesti tietoa jatko-opintomahdollisuuksista ja kykyä tukea oppilaiden päätöksentekoa. Opinto-ohjaajien osaamisen ylläpidon ja kehittämisen kannalta suunta vaikuttaa olevan kohti huonompaa. Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan juuri opinto-ohjaajien täydennyskoulutuksen määrä on vähentynyt kaikista opettajaryhmistä eniten (SiVL 10/2008 vp). Opinto-ohjauksen saatavuus ja laatu oppilaitoksissamme vaihtelee merkittävästi, ja sillä voidaan arvioida olevan suora vaikutus opiskelijoiden edelleen sijoittumiseen ja työelämän alkuun pääsemiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Millaisia konkreettisia tuloksia Perusopetus paremmaksi -ohjelmasta on saatu oppilaanohjauksen kehittämisen osalta, onko muita toimia suunniteltu oppilaitosten opinto-ohjauksen turvaamiseksi ja onko harkittu esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen osaamisen monipuolisempaa hyödyntämistä nuorten ammatti- ja opintovalintojen ohjauksessa? Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2009 Outi Mäkelä /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 768/2009 vp Outi Mäkelä /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Mäkelän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 768/2009 vp: Millaisia konkreettisia tuloksia Perusopetus paremmaksi -ohjelmasta on saatu oppilaanohjauksen kehittämisen osalta, onko muita toimia suunniteltu oppilaitosten opinto-ohjauksen turvaamiseksi ja onko harkittu esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen osaamisen monipuolisempaa hyödyntämistä nuorten ammatti- ja opintovalintojen ohjauksessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) 11 :n 3 momentin mukaan perusopetuksen oppilaalle tulee antaa oppilaanohjausta ja vastaavasti lukiolain (629/1998) 7 :n 4 momentin ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 12 :n 2 momentin mukaan opiskelijalle tulee antaa opinto-ohjausta. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen tehtävä on tukea oppilaiden ja opiskelijoiden opintojen etenemistä, ammatillisen identiteetin kehittymistä ja ura- ja elämänsuunnittelutaitojen muotoutumista. Vaikka oppilaan- ja opintojenohjaus usein mielletään opinto-ohjaajan tehtäväksi, on ohjaus koko koulun henkilökunnan yhteinen asia. Opettajien tulee ottaa huomioon oppilaanohjauksen tarpeet ja näkökulmat omassa työssään. Koulun johdon vastuulla on ohjauksen järjestäminen ja organisointi. Opetusministeriö on myöntänyt kunnille ja yksityisille perusopetuksen järjestäjille vuonna 2008 lähes neljä ja puoli miljoonaa euroa ja vuonna 2009 neljä miljoonaa euroa avustuksina perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämiseen. Opetushallituksen toteuttamassa oppilaanohjauksen valtakunnallisessa kehittämisessä tavoitteena on ollut lisätä eri toimijoiden ja tahojen välistä yhteistyötä, ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä ja tiivistää perusopetuksen jälkeisen nivelvaiheen oppilaanohjausta ja siihen liittyvää seurantaa. Huomiota on kiinnitetty moniammatillisten ohjausmuotojen ja -menetelmien kehittämiseen ja uusien toimintamallien käyttöönottoon perusopetuksen ohjauksessa. Opetushallituksen organisoimassa opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa on järjestetty opinto-ohjaajien täydennyskoulutusta, mikä on vähentänyt perinteistä täydennyskoulutustarvetta. Opinto-ohjaajille suunnattu koulutus kokonaisuudessaan ei suinkaan ole vähentynyt viime vuosina vaan päinvastoin. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaisten ohjauspalvelujen kanssa tehtävä yhteistyön toimivuus riippuu alueellisten työvoimaviranomaisten valmiuksista ja resursseista palvella nuoria (alle 17-vuotiaita) asiakkaita ja tehdä yhteistyötä oppilaitosten ohjaustyötä tekevien kanssa. Valitettavasti useilla paikkakunnilla työvoimahallinnon resurssit ovat rajalliset. Eräät kunnat ovat kehittäneetkin jo oppilaitosten, nuorisotyön ja sosiaali- ja terveyssektorin kanssa yhteisiä verkostomalleja erityisesti peruskoulun päättäneiden nuorten ohjauksen varmistamiseksi. Perusopetus paremmaksi -hankkeeseen sisältyvästä opinto-ohjauksen kehittämistoiminnasta on parhaillaan valmistumassa erillisraportti. Alustavien tietojen mukaan opetussektorin sisäi- 3

4 Ministerin vastaus nen yhteistyö näyttää lisääntyneen valtakunnallisen projektin seurauksena. Vaikka eri tahojen verkostomainen ja poikkihallinnollinen yhteistyö on myös monin paikoin edennyt, vaatii se vielä runsaasti lisätyötä. Verkostomainen ohjausrakenne turvaa parhaiten ja monipuolisemmin alueen ohjauspalvelut. Se ottaa huomioon asiakkaan tarpeet ja saavuttaa heidät myös oppilaitoksen ulkopuolella. Se myös avartaa ja rikastuttaa koulun opinto-ohjausta. Perusopetus paremmaksi -hankkeeseen on sisältynyt myös joustavan perusopetuksen toimintamuodon kehittäminen, jolla pyritään ehkäisemään perusopetuksen keskeyttämistä. Siinä opetuksessa painotetaan toiminnallisia työmuotoja ja opiskelua työpaikoilla ja aidoissa työympäristöissä. Vaikka toiminta koskee suhteellisen pientä joukkoa oppilaita, se antaa opetuksen järjestäjille kokemuksia ja tietoa lisätä perusopetuksen ja työelämän välisiä yhteyksiä jatkossa laajemminkin. Opetusministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan perusopetuksen uutta tuntijakoa. Seuraavan tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden yhteydessä tullaan päättämään perusopetuksen ja työelämäyhteyksien sekä oppilaanohjauksen kehittämislinjoista. Opetusministeriö on asettanut työryhmän kartoittamaan toiselta asteelta korkeakouluopintoihin siirtymisen nykytilanne ja ongelmakohdat ja tekemään esitykset, joilla siirtymistä voidaan nopeuttaa. Opinto-ohjauksen toimivuuden turvaaminen tässä työssä on aivan keskeistä. Työryhmän työn tulee valmistua opiskelijavalintojen osalta vuoden 2009 loppuun mennessä ja muilta osin mennessä. Samoin opetusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Työryhmän tulee tehdä ehdotuksia koskien myös opinto-ohjauksen tarvetta ja asemaa. Työryhmän toimikausi päättyy Muilta osin viittaan kirjallisesta kysymyksestä KK 322/2009 vp annettuun vastaukseen. Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeri Henna Virkkunen 4

5 Ministerns svar KK 768/2009 vp Outi Mäkelä /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 768/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Mäkelä /saml: Vilka konkreta åtgärder har programmet Bättre grundläggande utbildning gett i fråga om förbättrad elevhandledning, har några andra åtgärder planerats för att trygga studiehandledningen vid läroanstalterna och har man t.ex. övervägt att använda arbets- och näringslivsbyråernas expertis på ett mer mångsidigt sätt i arbetet med att vägleda ungdomarna i deras yrkesoch studieval? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 11 3 mom. i lagen om grundläggande utbildning (628/1998) ska eleverna i grundläggande utbildning få elevhandledning och på motsvarande sätt ska studiehandledning lämnas till gymnasiestuderandena enligt 7 4 mom. i gymnasielagen (629/1998) och studerandena inom yrkesutbildningen enligt 12 2 mom. i lagen om yrkesutbildning (630/1998). Syftet med elevhandledning och studiehandledning är att stödja eleverna och de studerande så att deras studier framskrider och deras yrkesidentitet utvecklas och att ge dem verktyg för planeringen av sina liv och yrkeskarriärer. Även om man ofta uppfattar elev- och studiehandledningen som en uppgift för studiehandledaren är det fråga om ett gemensamt arbete för skolans hela personal. Lärarna ska i sitt eget arbete beakta elevhandledningens behov och perspektiv. Skolans ledning har ansvaret för hur handledningen ordnas och organiseras. Undervisningsministeriet har beviljat kommunerna och privata anordnare av grundläggande utbildning närmare fyra miljoner euro 2008 och fyra miljoner euro 2009 för utvecklande av undervisningen av elevhandledningen inom den grundläggande utbildningen. I Utbildningsstyrelsens arbete med att utveckla elevhandledningen i hela landet har man haft som mål att öka samarbetet mellan olika aktörer och instanser, att förebygga att eleverna avbryter sin skolgång och att intensifiera elevhandledningen vid övergången till andra stadiet och uppföljningen i samband med detta. Man har fokuserat arbetet med att utveckla rutiner och former för handledning, en mångsidig yrkesvägledning och ibruktagandet av nya verksamhetsmodeller i handledningen inom den grundläggande utbildningen. Inom Utbildningsstyrelsens utvecklingsprojekt för studiehandledningen har man ordnat fortbildning för studiehandledare, vilket minskat behovet av traditionell fortbildning. Den utbildning som varit avsedd för studiehandledare har som helhet tagen inte minskat under de senaste åren utan tvärtom ökat. Hur samarbetet med de tjänster som lyder under arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde fungerar är beroende av de regionala arbetskraftsmyndigheternas beredskap och resurser att betjäna ungdomar (personer under 17 år) och att samarbeta med dem som arbetar med handledning i läroanstalterna. Tyvärr är arbetskraftsförvaltningens resurser begränsade på flera orter. Vissa kommuner har därför redan utvecklat gemensamma nätverksmodeller med läroanstalterna, ungdomsarbetet och social- och hälso- 5

6 Ministerns svar vårdssektorn, särskilt för att säkerställa handledningen för de ungdomar som gått ut grundskolan. Inom projektet Bättre grundläggande utbildning håller man som bäst på att sammanställa en särskild rapport om utvecklingsarbetet inom studiehandledningen. Enligt preliminära uppgifter verkar det som om det interna samarbetet inom utbildningssektorn skulle ha ökat till följd av det landsomfattande projektet. Olika instansers samarbete med nätverk och över förvaltningsgränserna har också framskridit på många ställen, men det kräver trots detta ännu mycket merarbete. Handledningstjänsterna inom ett område tryggas bäst och mångsidigast av en nätverksstruktur. På det sättet beaktas kundernas behov och kunderna kan nås även utanför läroanstalterna. Dessutom vidgar och berikar det skolans studiehandledning. Projektet Bättre grundläggande utbildning har också inneburit att man utvecklat en flexibel verksamhetsform för den grundläggande utbildningen, en form där man försöker förebygga att skolgången avbryts. Man fokuserar funktionella arbetsformer och studier på arbetsplatser och i faktiska arbetsmiljöer. Även om detta arbete gäller en relativt liten grupp elever ger det utbildningsanordnarna erfarenheter och kunskap för ökade kontakter mellan den grundläggande utbildningen och arbetslivet också i ett bredare sammanhang. En arbetsgrupp vid undervisningsministeriet arbetar som bäst med en ny timfördelning för den grundläggande utbildningen. I samband med den kommande nya timfördelningen och läroplanen kommer man att besluta om strategierna för utvecklande av kontakterna mellan den grundläggande utbildningen och arbetslivet samt elevhandledningen. Undervisningsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för att kartlägga nuläget och problemen i fråga om övergången från andra stadiet till högskolestudier. Arbetsgruppen ska också komma med förslag som kan påskynda sådan övergång. I detta arbete är det av central vikt att man ser till att studiehandledningen fungerar. I fråga om valet av studerande ska arbetsgruppen färdigställa sitt arbete inom 2009 och i fråga om övriga delar av uppdraget senast Undervisningsministeriet har också tillsatt en arbetsgrupp som ska ta fram förslag för utvecklandet av gymnasieutbildningen. Arbetsgruppen ska också komma med förslag om behovet av studiehandledning och om studiehandledningens ställning. Arbetsgruppens mandat går ut I övrigt hänvisar jag till svaret på det skriftliga spörsmålet SS 322/2009 rd. Helsingfors den 13 oktober 2009 Undervisningsminister Henna Virkkunen 6