1994 vp Kirjallinen kysymys 756 M. Laukkanen: Työttömiksi jääneiden yrittäjien uudelleenkoulutuksen tukemisesta Aikuiskoulutusjärjestelmää on laajennettu työttömyyden helpottamiseksi. Järjestelmän tavoitteena on työttömien aktivointija ammattitaidon kehittäminen tai uuteen ammattiin kouluttautuminen. Työttömiksi joutuneiden yrittäjien kannalta aikuiskoulutusjärjestelmää ei voida pitää tyydyttävänä. Aikuiskoulutukseen hakeutuneita yrittäjiä ei ole katsottu oikeutetuiksi koulutustukeen eikä koulutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin, jotka muiden aikuiskoulutuksessa olevien työttömien kohdalla korvataan ns. ylläpitokorvauksella. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä saattaakseen työttömiksi joutuneet yrittäjät tasavertaiseen kohteluun koulutukseen liittyvien etuisuuksien osalta muiden aikuiskoulutukseen hakeutuneiden työttömien kanssa ja täten edistääkseen työttömien yrittäjien uudelleenkouluttautumista ja yrittäjäksi palaamista? Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994 Markku Laukkanen 240017
2 1994 vp - KK 756 Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku Laukkasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 756: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä saattaakseen työttömiksi joutuneet yrittäjät tasavertaiseen kohteluun koulutukseen liittyvien etuisuuksien osalta muiden aikuiskoulutukseen hakeutuneiden työttömien kanssa ja täten edistääkseen työttömien yrittäjien uudelleenkouluttautumista ja yrittäjäksi palaamista? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Valtion vuoden 1995 talousarvioon liittyen annettiin eduskunnalle hallituksen esitys laeiksi työttömyysturvalain (602/84), työttömyyskassalain (603/84), työvoimapoliittisesta aikuiskou1utuksesta annetun lain (763/90) ja työmarkkinatuesta annetun lain (1542/93) muuttamisesta. Työttömyysturvalakia ja työttömyyskassalakia ehdotettiin muutettavaksi siten, että yrittäjille tulisi oikeus työttömyysturvan päivärahaan ja mahdollisuus vakuuttaa itsensä yrittäjien työttömyyskassassa ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan saamiseksi. Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa olevalle maksetaan lain mukaan koulutuksen aikaisen toimeentulon turvaamiseksi koulutustukeajoko perustukena tai ansio tukena. Koulutustuen saamisen edellytyksenä on, että henkilö on täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon eikä hän ole saanut työttömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäisaikaa. Koulutustuen suuruus määräytyy pääsääntöisesti työttömyysturvan mukaisesti. Täysimääräinen perustuki on työttömyyspäivärahan suuruinen. Työttömyyskassan jäsenille maksettuna ansiotuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja aikaisemman palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Molemmissa on lisäksi samat lapsikorotukset. Hallituksen esityksen mukaan yrittäjällä olisi oikeus työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses ta annetun lain mukaisiin opintososiaalisiin etuuksiin. Hänellä olisi oikeus ansiotukeen sa moin edellytyksin kuin työttömyysturvaan eli kokonaan työttömänä ja niissä tilanteissa, joissa yrittäjä on oikeutettu soviteltuun työttömyyspäi värahaan. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoder 1995 alusta lukien. Tästä lähtien työttömäh joutuneita yrittäjiä kohdellaan tasavertaisest koulutukseen liittyvien etuisuuksien osalta mui den aikuiskoulutukseen hakeutuneiden kanssa. Helsingissä 15 päivänäjoulukuuta 1994 Työministeri Ilkka Kanerva
1994 vp - KK 756 3 Tili Riksdagens Talman I det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Markku Laukkanen undertecknade spörsmål nr 756: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta för att de företagare som blivit arbets- 1ösa skali, när det gäller förmånerna i anknytning till utbildning, ges samma behandling som övriga arbetslösa vi1ka sökt sig tili vuxenutbildning samt för att på detta sätt främja de arbetslösa f6retagarnas omsko1ning och återvändande tili företagarverksamhet? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: 1 anslutning tili statsbudgeten för 1995 före1ades riksdagen en regeringsproposition med förslag tililagar om ändring av lagen om utkomstskydd för arbetslösa (602/84), lagen om arbetslöshetskassor (603/84), 1agen om arbetskraftspo- 1itisk vuxenutbi1dning (763/90) och 1agen om arbetsmarknadsstöd (1542/93). Det föres1ogs att lagen om utkomstskydd för arbetslösa och 1agen om arbetslöshetskassor skali ändras så att företagare skulie få rätt tili arbetslöshetsdagpenning och möjlighet att försäkra sig i företagarnas egen arbetslöshetskassa för erhållande av dagpenning avvägd en1igt förtjänsten. Tiliden som deltar i arbetskraftspo1itisk vuxenutbildning betalas enligt lagen utbi1dningsstöd, i form av grundstöd elier förtjänststöd, för. att trygga hans utkomst under utbi1dningstiden. En förutsättning för erhållande av utbildningsstöd är att personeo i fråga uppfylit det arbetsvillkor som stälits för utbetalning av arbetslöshetsdagpenning och att han inte erhåliit arbets1öshetsdagpenning för maximitiden på 500 dagar. Utbi1dningsstödets belopp bestäms i regel en1igt utkomstskyddet för arbetslösa. Ett fulit grundstöd är lika stort som arbets1öshetsdagpenningen. Förtjänststöd, som betalas tili med1emmarna i arbetslöshetskassa, består av en grunddel, som är lika stor som grunddagpenningen, och en förtjänstdel, som beräknas utgående från den tidigare lönen. I båda dessa ingår dessutom samma barnförhöjningar. En1igt regeringspropositionen skulie företagaren ha rätt tili de studiesocia1a förmåner som avses i 1agen om arbetskraftspo1itisk vuxenutbildning. Han skulle ha rätt tili förtjänststöd under samma f6rutsättningar som gäller för utkomstskydd för arbetslösa eller med andra ord, om han är arbetslös på heltid, eller i de situationer där en företagare är berättigad till jämkad arbetslöshetsdagpenning. A vsikten är att lagarna skall träda i kraft i början av 1995. Från nämnda tidpunkt får de arbetslösa företagarna när det gäller förmånerna i ans1utning tili utbi1dning enjämbördig ställning med övriga personer vilka sökt sig tili vuxenutbildning. Helsingforsden 15 december 1994 Arbetsminister Ilkka Kanerva
1994 vp [(irjallinen kysymys 757 M. Laukkanen: Kymen erityishuoltopiirin jakamisesta kahdeksi erityishuoltopiiriksi Valtioneuvosto on tehnyt 24.8.1994 päätök ;en, jolla on päätetty Kymen erityishuoltopiirin akamisesta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson :rityishuoltopiireiksi. Jako toteutettaisiin Etelä Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Etelä-Karjalan liiton kuntayhtymän hakemuk ;en perusteella. Liitot ilmoittavat hakemukses ;aan mm. "hajauttavansa kehitysvammahuoltoa Etelä-Karjalan eri kunnissa jo sijaitseviin ja pe :ustettaviin hoitokoteihin ja muihin avohuolto 'alveluihin". Samalla Etelä-Karjalan kunnat ovat lausunloissaan ilmoittaneet, että "kehitysvammaisten 10idon taso ja sen vaatima erityisosaaminen on :urvattava palkkaamalla sitä vaativiin tehtäviin tmmattitaitoiset henkilöt. Muutoin voidaan ot :aa huomioon sairaanhoitopiirin tehtävistä va )autuva ammattitaitoinen henkilökunta erityismoltopiirin toimintoja järjestettäessä". Valtioneuvoston päätöksen jälkeen on Kynen erityishuoltopiirin kuntayhtymä joutunut lirkojen ja toimien lakkauttamisiin ja toiminteen uudelleenjärjestelyihin useissa toimintapis :eissä, koska Etelä-Karjalan kunnat tai erityismoltopiiri eivät ole olleet valmiit minkäänlaisiin ;iirtosopimuksiin. Sen sijaan, että kunnat olisivat hakemuksensa nukaisella tavalla kehittäneet olemassa olevia 10itoyksiköitä, niitä supistetaan, joissakin ta 'auksissa lakkautetaan ja vastaavasti tarjoudu :aan hankkimaan hoitopalvelut ostopalveluina Kymenlaakson erityishuoltopiiriltä, so. jatkanaan nykykäytäntöä eriyttämisen jälkeenkin. Etelä-Karjalan kunnat ovat pyrkineet saanaan Kymenlaakson erityishuoltopiiriltä hoitomlvelut Kymenlaakson kuntia halvemmalla, vaikka tarvittavat hoitopaikat kuuluvat laitoksen kalleimpiin. Kymenlaakson erityishuoltopiirille saattaa syntyä noin 600 000 markan ylimääräinen meno piirijaon toteuttamisenjälkeen syntyneistä irtisanomisiin liittyneistä maksuista, vaikka Kymen lääninhallituksen asiaa koskeneessa lausunnossa korostettiin sitä, että piirijako ei saa aiheuttaa lisärasitteita Kymenlaakson kunnille. Valtioneuvoston päätöksen edellytyksenä oli hoito- ja palvelutason säilyminen ennallaan myös piirijaon suorittamisen jälkeen. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Katsooko Hallitus, että ne toimenpiteet, joihin Kymen erityishuoltopitri on ryhtynyt virkojen ja toimien lakkauttamisen sekä toimintojen uudelleenjärjestelyjen osalta, ovat sen mukaisia, mitä valtioneuvoston piirijakoa koskeva päätös 24.8.1994, Etelä-Karjalan kuntayhtymien 5.3.1994 päivätty hakemus ja laki henkilökunnan aseman järjestämisestä (234/78) edellyttävät, ja turvataanko uudelleenjärjestelyillä erityishuoltopiirin Etelä-Karjalassa sijaitseviin hoitopaikkoihin siirrettävienja Kuusankosken keskuslaitokseenjäävien potilaiden asianmukainen hoito vai aiheuttavatko piirijaonjälkeen ilmenneet epäkohdat piirijaon toteuttamisen osalta valtioneuvoston ratkaisun uudelleenarviointia? Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994 Markku Laukkanen ~40017