Valtiovarainministeriö MINVA VM

Valtiovarainministeriö MINVA VM201600186 KVS 13.04.2016 Viite Asia Epävirallinen ECOFIN neuvosto 22.23.4.2016, Amsterdam Tiivistelmä Suomea epävirallisen Ecofinneuvoston kokouksessa edustaa valtiovarainministeri Alexander Stubb. Pankkiunionin vahvistaminen Epävirallisessa Ecofinneuvostossa keskustellaan pankkiunionin vahvistamisesta. Valtioriskien sääntelykohtelun mahdollinen uudistaminen on keskustelun erityisenä teemana. Suomen kannalta aihe on tärkeä ja se liittyy keskeisesti pankkiunionin riskien vähentämiseen. Eräs tärkeimmistä pankkien ja niiden kotivaltion välisen kohtalonyhteyden kanavista kulkee pankkien taseessa olevien kotivaltion velkapapereiden kautta. Nykyinen pankkisääntely ei aseta erityisiä rajoitteita pankkien mahdollisuudelle ostaa taseeseensa niiden kotivaltioiden velkapapereita, jotka on laskettu liikkeeseen kotivaltion omassa valuutassa. Viiden puheenjohtajan raportti talous ja rahaliiton kehittämisestä kiinnittää asiaan huomiota ja talous ja rahoitusasioiden komitean asettama työryhmä analysoi mahdollisten sääntelymuutosten hyötyjä ja haittoja. Panaman paperit Puheenjohtaja lisäsi asialistalle veronkierron, veron välttämisen ja rahanpesun reaktiona ns. Panaman papereihin. Valtioneuvoston 2016 EUvaikuttamisstrategian mukaisesti Suomi kannattaa ja pitää erittäin tärkeänä komission tammikuisessa, veronkierron vastaisessa tiedonannossa esitettyä oikeudenmukaista, tehokasta ja kasvua edistävää yhtiöverojärjestelmää, joka perustuu periaatteeseen, että yritysten on maksettava verot siihen maahan, josta voitot ovat peräisin. Suomi pitää myös tärkeänä toimenpiteitä veron välttämisen ja voitonsiirron estämiseksi. EUsääntelyssä olisi tärkeää kyetä reagoimaan aggressiivisten verosuunnittelurakenteiden muutoksiin nopeasti. Veroparatiisien käytön rajoittamisessa keskeistä on kansainvälinen yhteistoiminta, jonka lisäksi on tärkeää kehittää kansallista lainsäädäntöä. Kansainvälisessä yhteistoiminnassa tärkeää on tietojenvaihdon ja erityisesti automaattisen tietojenvaihdon kehittäminen, jossa on edistytty merkittävästi viimeisen parin vuoden sisällä. Toinen keskeinen kansainvälisen yhteistoiminnan alue on veronvälttämisen vastaiset toimet. Suomi on osallistunut aktiivisesti kansainvälistä yhteistoimintaa edistäviin EU:n ja OECD:n hankkeisiin. Arvonlisäveropetokset Komissio antoi 7.4. arvonlisäveroa koskevan toimintasuunnitelman, joka sisältää mm. lukuisia veropetosten vastaisia toimenpiteitä. Komission mukaan arvonlisäveron vajeeseen on tarpeen puuttua kiireellisillä toimilla koskien hallinnollisen yhteistyön parantamista, verohallintojen toiminnan kollektiivista kohentamista, sekä sääntöjen vapaaehtoisen noudattamisen lisäämistä. Lisäksi sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen edellyttää uutta lähestymistapaa veronkantoon. Asiakohdassa on esillä

2(24) Tshekin aloitteesta käännetty verovelvollisuus ja sitä koskeva pilottikokeilu. Veropetosten vastaisessa taistelussa Suomi pitää keinojen suhteen parhaana valvonnan, hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon parantamista, ja tukee yleisesti komission toimintasuunnitelmaa. Käännettyä verovelvollisuutta Suomi pitää poikkeuksellisena toimenpiteenä, jota voidaan hyödyntää tietyillä rajatuilla petosherkillä aloilla. Muut epävirallisen Ecofinneuvoston asiat Epävirallisessa Ecofinneuvostossa keskustellaan myös vakaus ja kasvusopimuksen ennustettavuuden ja läpinäkyvyyden parantamisesta. Keskustelujen aiheena on lisäksi Pariisin ilmastokokouksen tuloksiin liittyen mm. miten siirtyminen kestävään ja vähähiiliseen talouteen voidaan rahoittaa. Lounasaiheena on EU:n budjetin, sekä monivuotisten rahoituskehysten kyky vastata odottamattomiin tilanteisiin. Euroryhmä 22.4.2016 Euroryhmän kokous pidetään perjantaiaamuna ennen epävirallista Ecofinneuvostoa. Alustavalla asialistalla on Kreikan tilannekatsaus, temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä keskittyen kansallisiin maksukyvyttömyyskehikoihin, sekä yhteisen pankkivalvontamekanismin valvontaelimen johtajan kuuleminen. Muissa asioissa on mahdollisesti esillä Washingtonissa pidetyn G7 finanssiministereiden kokous.

Asialista: 3(24) Perjantai 22.4. Työistunto I: Pankkiunionin vahvistaminen (s.4) Panaman paperit (s.7) Kestävä rahoitus (s. 11) Lauantai 23.4. Työistunto II: Vakaus ja kasvusopimus (s. 13) Verotus ; ALVpetokset (s. 16) * * * Perjantai 22.4. 9:00 Euroryhmä (s. 22) 13:15 Ecofin työlounas 15:00 Työistunto I Lauantai 23.4. 9:00 Työistunto II

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201600184 RMO Kariniemi Pauli 11.04.2016 JULKINEN 4(24) Asia Epävirallinen ECOFINneuvosto 22.23.4.2016, Amsterdam; Työistunto I: Pankkiunionin vahvistaminen Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous 22.04.2016 23.04.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Ministerit keskustelevat epävirallisessa Ecofin neuvostossa pankkiunionin vahvistamisesta. Valtioriskien sääntelykohtelun mahdollinen uudistaminen on keskustelun erityisenä teemana. Suomen kannalta aihe on tärkeä ja se liittyy keskeisesti pankkiunionin riskien vähentämiseen. Eräs tärkeimmistä pankkien ja niiden kotivaltion välisen kohtalonyhteyden kanavista kulkee pankkien taseessa olevien kotivaltion velkapapereiden kautta. Monissa euromaissa pankkien taseessa olevat valtioiden velkapaperit ovat lähes kokonaan kotivaltion liikkeeseen laskemia. Erityisen merkittävän riskikeskittymän kotivaltion velkakirjat muodostavat velkakriisin aikana vaikeuksiin joutuneissa euromaissa. Nykyinen pankkisääntely ei aseta erityisiä rajoitteita pankkien mahdollisuudelle ostaa taseeseensa niiden kotivaltioiden velkapapereita, jotka on laskettu liikkeeseen kotivaltion omassa valuutassa. Sen sijaan valtionlainojen nollariskisyys riskiperusteisessa vakavaraisuussääntelyssä sekä maksuvalmiussääntelyn uudistukset itse asiassa kannustavat siihen. Myös pankkien rakenneuudistuksessa valtioiden ja keskuspankkien arvopapereilla käytävä kauppa ehdotetaan jätettäväksi rajoitusten ulkopuolelle. Tämä onkin näkynyt valtion joukkovelkakirjalainojen kasvussa eräiden eurovaltioiden pankkien taseissa. Samalla valtionlainojen etuoikeutettu kohtelu on osaltaan vaikeuttanut yritysten rahoituksen saantia useissa euroalueen jäsenvaltiossa. Asetelma on heijastunut myös euroalueen velkakriisin hoitoon. Mm. Kreikan rahoitustukiohjelmien kohdalla valtion ja pankkien rahoitusta ei ole kyetty erottelemaan toisistaan. Valtion rahoitus on osin tapahtunut pankkien kautta ja pankeilla on kannustimia jatkaa rahoitusta valtion rahoitusaseman heikkenemisestä huolimatta.

5(24) Pankkien laskennallinen vakavaraisuusasema kohenee, jos ne vaihtavat korkean riskipainon omaavia yrityslainoja nollariskin omaaviin valtion velkakirjoihin. Niin kauan kun talletussuojan uskottavuus riippuu valtioiden likviditeettitilanteesta, pankeilla on selvä intressi myös jatkaa kotivaltion rahoitusta. Valtionvelkojen kohtelu riskittöminä sijoituskohteina vastaa nykytilanteessa huonosti sijoitusten todellista riskiluonnetta. Kreikan toteutettu velkajärjestely osoitti, että EUmaan valtionvelka on aidosti riskisijoitus. Valtionlainojen merkittävät (vaikkakin vuoden 2012 jälkeen pienentyneet) korkoerot kertovat samasta ilmiöstä. Tämän tosiasiallisen tilanteen pitäisi heijastua sääntelyyn. Viiden puheenjohtajan raportti kiinnittää huomiota tähän problematiikkaan ja esittää että valtioriskin kohtelua pankkien vakavaraisuusvaatimuksissa pitäisi tarkastella uudelleen esimerkiksi riskikeskittymärajoituksia soveltamalla myös valtioriskeihin. Talous ja rahoituskomitea (EFC) asetti viime kesänä työryhmän jonka tehtävänä on analysoida mahdollisten sääntelymuutosten hyötyjä ja haittoja. Epävirallisessa Ecofinissä asiasta käydään keskustelu EFC:n alaisen valtioriskityöryhmän pj. Per Callesenin alustuksen pohjalta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Mikäli uudistuksessa päätettäisiin edetä, tulisi se komission esityksenä normaaliin tapaan lainsäädäntöesityksenä jäsenvaltioiden harkittavaksi. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Asiaa ei ole vielä käsitelty Euroopan parlamentissa. Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta 15.4.2016 Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 20.4.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Mikäli valtionlainojen sääntelykohtelua päätettäisiin muuttaa, lainsäädäntöesityksen yhteydessä laadittaisiin kattava vaikutusarvio.

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 6(24) Valtioriskien sääntelykohtelun muutostarve jakaa jäsenmaiden näkemyksiä. Yksi leiri kyseenalaistaa uudistustarpeen sekä korostaa mahdollisten sääntelymuutosten haitallisia markkinavaikutuksia ja kustannuksia valtioiden varainhankinnalle. Tämä leiri myös korostaa valtioriskityöryhmän tärkeimpänä tehtävänä olevan EU position laadinta Baselin komiteassa käytävään vastaavaan keskusteluun. Toinen leiri (ml. Suomi) kannattaa uudistusta ja painottaa että valtionlainojen kohtelun muutos on osa EMU:n kehittämiseen liittyvää uudistusagendaa ja siten sen merkitys on erityinen euroalueen jäsenmaille. Asiakirjat Ei vielä saatavilla. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO, Finanssineuvos Pauli Kariniemi, etunimi.sukunimi@vm.fi, p. 0295 1603 3210 EUTORItunnus EU/2015/1625, EU/2015/1619 Liitteet Viite

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201600176 VO Upola Minna(VM) 08.04.2016 JULKINEN 7(24) Asia Epävirallinen ECOFIN neuvosto 22. 23.4.2016, Amsterdam Työistunto I : Panaman paperit Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous 22.04.2016 23.04.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajavaltio Hollanti on ilmoittanut lisäävänsä kokouksen asialistalle veronkierron, veron välttämisen sekä rahanpesun reaktiona ns. Panaman papereihin. Valtioneuvoston 2016 EUvaikuttamisstrategian mukaisesti Suomi kannattaa ja pitää erittäin tärkeänä komission tammikuisessa, veronkierron vastaisessa tiedonannossa esitettyä oikeudenmukaista, tehokasta ja kasvua edistävää yhtiöverojärjestelmää, joka perustuu periaatteeseen, että yritysten on maksettava verot siihen maahan, josta voitot ovat peräisin. Suomi pitää myös tärkeänä toimenpiteitä veron välttämisen ja voitonsiirron estämiseksi. EUsääntelyssä olisi tärkeää kyetä reagoimaan aggressiivisten verosuunnittelurakenteiden muutoksiin nopeasti. Veroparatiisien käytön rajoittamisessa keskeistä on kansainvälinen yhteistoiminta, johon Suomi on osallistunut aktiivisesti OECD:ssä ja EU:ssa. Lisäksi on tärkeää kehittää kansallista lainsäädäntöä. Kansainvälisessä yhteistoiminnassa tärkeää on tietojenvaihdon ja erityisesti automaattisen tietojenvaihdon kehittäminen. Tässä on edistytty merkittävästi viimeisen parin vuoden sisällä. Toinen tärkeä kansainvälisen yhteistoiminnan alue on veronvälttämisen vastaiset toimet. Tältä osin OECD on antanut suosituksia ja EU:ssa on muun muassa käsiteltävänä direktiiviehdotus verojen kiertämisen estämiseksi. Suomi on osallistunut aktiivisesti EU:n ja OECD:n hankkeisiin aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi, johon kuuluvista toimenpiteistä osa myös rajoittaa veroparatiisien käytöstä saatavaa verotuksellista hyötyä. Kansainvälinen verotustietojen vaihto Kansainvälisen automaattisen tietojenvaihdon laajenemisen taustalla on OECD:n heinäkuussa 2014 julkaisema yhteinen raportointistandardi (Common Reporting

8(24) Standard CRS), jonka avulla valtioiden ja lainkäyttöalueiden välillä vaihdetaan automaattisesti varoja ja pääomatuloja koskevia tilitietoja. Standardi edellyttää, että finanssilaitokset tutkivat ja tunnistavat asiakkaansa ja näiden verotuksellisen asuinvaltion, keräävät näiden tilitiedot ja lähettävät nämä tiedot asuinvaltionsa verohallinnolle. Nämä tiedot sisältävät myös asiakkaan veronumeron hänen verotuksellisessa asuinvaltiossa, joten tieto voidaan yhdistää esimerkiksi suomalaiseen verovelvolliseen. Sopimuksen ansiosta Suomi saa automaattisesti laajasti tietoa siitä, mitä tuloja ja varoja Suomessa asuvilla henkilöillä on ulkomailla. Suomi on sitoutunut yhdessä noin 80 lainkäyttöalueen kanssa aloittamaan automaattisen tietojenvaihdon. Suurin osa näistä, Suomi mukaan lukien, aloittaa automaattisen tietojenvaihdon 2017. Sopimukseen tulee myöhemmin liittymään useita muita valtioita, kunhan ne ovat teknisesti valmiita aloittamaan automaattisen tietojenvaihdon. Automaattiseen tietojenvaihtoon sitoutuneet valtiot edellyttävät että myös muut valtiot aloittavat automaattisen tietojenvaihdon. Euroopan komissio on kesäkuussa 2013 antanut ehdotuksen neuvoston direktiiviksi direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (virkaapudirektiivin pakollista automaattista verotietojenvaihtoa koskeva muutosdirektiivi). Direktiivimuutos sisältää OECD:n yhteisen automaattisen tietojenvaihdon mallin joka tuli voimaan 1.1.2016. Sen mukaan automaattinen tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä alkaa vuonna 2017 koskien verovuotta 2016, pois lukien Itävalta, joka aloittaa automaattisen tietojenvaihdon vuonna 2018 koskien verovuotta 2017. Suomi selvittää myös tarvetta tehdä kahdenvälisiä sopimuksia automaattisesta tietojenvaihdosta siltä osin kuin eräät lainkäyttöalueet eivät liity monenkeskisen toimivaltaisten viranomaisten sopimuksen finanssitilitietojen automaattisesta vaihtamisesta. Tällaisen sopimuksen tekeminen edellyttää, että Suomella on kahdenvälinen verosopimus tällaisen lainkäyttöalueen kanssa. Suomella on 75 valtion tai lainkäyttöalueen kanssa verosopimus, joka mahdollistaa pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon lisäksi myös automaattisen tietojenvaihdon. Lisäksi Suomella on verotietojen vaihtoa koskeva sopimus 40 lainkäyttöalueen kanssa, mitkä mahdollistavat pyynnöstä tapahtuvan tietojenvaihdon näiden alueiden kanssa. Näihin kuuluvat myös Bahama, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Niue, Panama ja Seychellit. Automaattisen tietojenvaihdon näistä aloittavat 2017 Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Niue ja Seychellit. EU:n ja OECD:n hankkeet aggressiivisen verosuunnittelun rajoittamiseksi OECD:n veropohjan rapautumista ja voittojen siirtoja koskevassa BEPShankkeessa (Base Erosion and Profit Shifting), selvitettiin muun muassa monikansallisten yritysten verosuunnittelun aiheuttamaa veropohjan rapautumista. Hankkeessa on tarkasteltu 15 toimenpidettä, joista osasta annettiin suosituksia verosopimusten, kansallisen lainsäädännön ja OECD:n ohjeistuksen muuttamiseksi. EU:ssa on aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi muun muassa muutettu tuloverotuksen direktiivejä, komissio on julkaissut toimintasuunnitelmia, tiedoksiantoja ja työohjelmia ja veronkierron vastaisen toimenpidepaketin. Tammikuussa 2016 julkaistussa veronkierron vastaisessa toimenpidepaketissa ovat seuraavat aloitteet: Ehdotus verojen kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi

9(24) Suositus verosopimukseen liittyvistä kysymyksistä Ehdotus direktiiviksi, jolla pannaan täytäntöön G20ryhmän ja OECD:n maakohtainen raportointijärjestelmä Tiedonanto ulkoisesta strategiasta Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään tarkempi analyysi näiden aloitteiden tueksi. Maaliskuussa 2016 saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys ehdotuksesta direktiiviksi, jolla pannaan täytäntöön G20ryhmän ja OECD:n maakohtainen raportointijärjestelmä. Tavoitteena on valmistella kansallisen lainsäädännön muutos direktiivin täytäntöönpanemiseksi Suomessa keväällä 2016. Ehdotuksesta verojen kiertämisen estämistä koskevaksi direktiiviksi tavoitellaan poliittista yhteisymmärrystä toukokuussa 2016. Veroparatiisien käyttöön voidaan vaikuttaa muun muassa seuraavalla kansallisella lainsäädännöllä: väliyhteisölainsäädäntö, jossa Suomessa asuvien omistuksessa olevien matalan verotuksen valtioissa olevien yhtiöiden tulo verotetaan Suomessa asuvien tulona, yritysten korkovähennysoikeuden rajoittaminen, yleiset veronkiertosäännökset, siirtohinnoittelusäännökset ja hybridisäännökset. Näitä säännöksiä on tarkasteltu sekä OECD:n että EU:n hankkeissa. Suomessa on kansallisesti voimassa säännöksiä väliyhteisöistä, korkovähennysoikeuden rajoittamisesta, yleinen veronkiertosäännös, siirtohinnoittelusäännöksiä sekä rajoitettu emo ja tytäryhtiödirektiiviin perustuva hybridisäännös. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta 15.4.2016 Suuren valiokunta 20.4.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset

10(24) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén, p. 02 955 30163 marianne.malmgren@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/0404 Liitteet Viite

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201600179 BO Honkatukia Outi(VM) 11.04.2016 11(24) Asia Epävirallinen ECOFIN neuvosto 22. 23.4.2016, Amsterdam; Työistunto I: Kestävään talouteen siirtymisen rahoittaminen Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous 22.04.2016 23.04.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Joulukuussa 2015 päättyneen Pariisin ilmastokokouksen keskeisiä lopputuloksia oli päätös suunnata rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. Epävirallisen Ecofinneuvoston on tarkoitus keskustella siitä, miten siirtyminen kestävään ja vähähiiliseen talouteen voidaan rahoittaa ja miten sen läpinäkyvyyttä voidaan lisätä. (Samassa työistunnossa ovat esillä pankkiunionin vahvistaminen sekä Panamapaperit, joihin käytettäneen valtaosa istunnon ajasta.) Suomi pitää hyvänä, että epävirallisessa Ecofinneuvostossa kiinnitetään huomiota siihen, miten siirtyminen kestävämpään ja vähähiilisempään talouteen voidaan rahoittaa. Aihe on erittäin ajankohtainen, olihan yksi Pariisin ilmastokokouksen keskeisistä lopputuloksista päätös suunnata rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. Suomi pitää käynnissä olevien G7:n vihreän rahoituksen ryhmän ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän työtä lupaavina kansainvälisinä aloitteina ja odottaa niiden tuloksia. Suomi pitää vertaisoppimista ja näkemystenvaihtoa liittyen parhaisiin käytäntöihin parhaina tapoina edistää tätä asiakokonaisuutta. Epävirallisen Ecofinneuvoston on tarkoitus keskustella Alankomaiden keskuspankin Klaas Knotin johdolla siitä, miten siirtyminen kestävään ja vähähiiliseen talouteen voidaan rahoittaa ja miten sen läpinäkyvyyttä voidaan lisätä. Aihe on ajankohtainen ja rahoitussektorin rooli on siinä keskeinen. Käynnissä on lukuisia aloitteita mm. globaalitasolla, kuten G7:n vihreän rahoituksen ryhmän työ sekä finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän läpinäkyvyyskysymyksiin (FSB financial disclosure) liittyvä työ. Ministereiden on tarkoitus keskustella Pjmaan taustaasiakirjassa esitettyjen kysymysten pohjalta. Kysymykset liittyvät yksityisen sektorin omien aloitteiden merkitykseen kestävien investointien edistämisessä, EU:n suhtautumiseen finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän työhön läpinäkyvyyden lisäämiseksi, finanssiregulaation ja

12(24) valvonnan rooliin kestävän rahoituksen edistämisessä (esim. investoijien tietoisuuden lisääminen hiilistressitesteillä ) ja vihreiden bondien edistämiseen pääomamarkkinaunionin yhteydessä. Epävirallisessa Ecofinneuvostossa käytävän näkemystenvaihdon tavoitteena on muiden maiden kokemuksista oppiminen ja alustavien yhteisten linjauksien löytäminen. Komission tilannekatsauksen tavoitteena on avata mitä tässä yhteydessä vihreällä tarkoitetaan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta 15.4.2016 Suuri valiokunta 20.4.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Pjmaan laatima taustaasiakirja; komission tilannekatsaus Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/BO, finanssineuvos Outi Honkatukia, outi.honkatukia@vm.fi; 0404857246 EUTORItunnus EU/2016/0137 Liitteet Viite

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201600182 KO Henriksson Marketta(VM) 11.04.2016 13(24) Asia Epävirallinen ECOFINneuvosto 22.23.4.2016, Amsterdam, Työistunto II: Vakaus ja kasvusopimuksen ennustettavuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous 22.04.2016 23.04.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Ministerit keskustelevat vakaus ja kasvusopimuksen ennustettavuuden ja läpinäkyvyyden parantamisesta. Keskustelua on valmisteltu talous ja rahoituskomiteassa sekä sen sijaistasolla. Asia liittyy EMU:n kehittämiseen ja keskittyy tällä kertaa erityisesti kahteen aiheeseen: julkisen talouden kehikon mittareiden määrän vähentämiseen ja keskipitkän aikavälin näkökulman vahvistamiseen finanssipolitiikan suunnittelussa. EU:n julkisen talouden kehikosta on tullut lukuisten muutosten jälkeen sangen monimutkainen. Monimutkaisuus on edesauttanut sopimuksen tulkintojen ennustettavuuden vähenemistä. Ennustettavuuden puute korostaa läpinäkymättömyyden vaikutelmaa ja heikentää jäsenvaltioiden omistajuutta. Suomi tukee vakaus ja kasvusopimuksen yksinkertaistamista nykyisen lainsäädännön puitteissa. Tehtävien muutosten tulee olla sellaisia, että tasapuolinen kohtelu sopimuksen tulkinnoissa sekä jäsenmaiden välillä että yli ajan ei vaarannu. Puheenjohtajan taustapaperissa esitetään seuraavat kysymykset: Oletteko samaa mieltä siitä, että nykyisestä finanssipolitiikan kehikosta on tullut liian monimutkainen? Kehikko on nykyisellään liian monimutkainen ja yksinkertaistamiseen on myös nykyisen lainsäädännön puitteissa lukuisia mahdollisuuksia. On kuitenkin selvää, että yhteen indikaattoriin ei ilman lainsäädäntömuutoksia päästä, joten siitä puhuminen on harhaanjohtavaa. Indikaattorien määrän vähentämiseen tulee pyrkiä. Pitäisikö finanssipolitiikan kehikon perustua enemmän menosäännön käyttämiseen arvioitaessa vuosittain jäsenmaiden budjettisuunnitelmia? Komission ehdottama muutos korjaavan osan tehokkaiden toimien metodologian korvaamisesta menosäännöllä on hyvä lähtökohta, mutta sopimuksen molemmissa

14(24) osissa tulisi käyttää samaa menosääntöä, jonka tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen. Pitäisikö jatkotyössä arvioida menosäännön käyttämistä ja keskipitkän aikavälin suunnittelun käyttämistä finanssipolitiikan kehikossa? Jatkotyössä voisi arvioida menosäännön käyttämisen mahdollisuuksia, myös käytännön numeeristen esimerkkien kautta. Keskipitkän aikavälin suunnittelu on hyvä, ja Suomella on siitä pitkät ja hyvät kokemukset. Ei kuitenkaan ole selvää, että tähän tarvitaan EUtasoa ja toisaalta monivuotisuus saattaa viedä yksinkertaistamista väärään suuntaan. Puheenjohtajan taustapaperissa todetaan myös seuraavaa: Vakaus ja kasvusopimuksen päämäärät ovat julkisen talouden kestävyys, budjettiresurssien tehokas ja vaikutuksellinen käyttäminen sekä suhdanteiden tasoittaminen. Käytäntö on osoittanut, että finanssipolitiikan säännöt toimivat harkinnanvaraa paremmin finanssipoliittisessa päätöksenteossa. Hyvin suunniteltua finanssipolitiikan kehikkoa kuvaavat: yksinkertaisuus, joustavuus ja politiikan uskottavuus/ennustettavuus. Näiden välillä on kuitenkin vuorovaikutusta, joten keskeistä on löytää oikea tasapaino finanssipolitiikan sääntöjä suunniteltaessa. EU:n finanssipolitiikan kehikosta on tullut sangen monimutkainen johtuen sääntöjen jatkuvasta hienosäätämisestä. Tavoitteiden määrittelystä ja sääntöjen noudattamisen valvonnasta on tästä johtuen tullut heikosti ennustettavaa. Tämä puolestaan on vähentänyt kansallisten päätöksentekijöiden omistajuutta. Lisäksi vaikeasti selitettävät ja ymmärrettävät säännöt johtavat julkisen tuen puutteeseen. Puheenjohtajamaa ehdottaa kahta väylää vakaus ja kasvusopimuksen parantamiseksi: 1. Sääntöjen noudattamisen arviointi yhden indikaattorin perusteella: Nykyisen kehikon indikaattorien (tavoitteiden, viitearvojen jne.) määrä on suuri, minkä lisäksi vakaus ja kasvusopimuksen molempiin osiin sisältyy harkinnanvaraa (ennaltaehkäisevässä osassa nimeltään kokonaisvaltainen arviointi ja korjaavassa osassa huolellinen analyysi). Rakenteellisella jäämällä on jo lainsäädäntökehikossa keskeinen rooli, mutta siihen ja sen laskentaan on kohdistunut enenevässä määrin arvostelua, johtuen sen luonteesta havaitsemattomana, volatiilina ja revisioille alttiina indikaattorina. Puheenjohtajan paperissa ehdotetaan menosääntöä finanssipolitiikan operationaaliseksi tavoitteeksi. Komissio puolestaan on ehdottanut korjaavan osan tehokkaiden toimien metodologian korvaamista menosäännöllä. 2. Keskipitkän aikavälin käyttäminen finanssipolitiikan suunnittelussa: Puheenjohtajan paperissa ehdotetaan myös keskipitkän aikavälin budjetoinnin merkityksen kasvattamista, mikä mahdollistaisi menojen paremman allokoinnin, varmistaa viisaan finanssipoliittisen päätöksenteon keskipitkällä aikavälillä, vahvistaa ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä ja parantaa suhdanteiden tasaamisen tehokkuutta. Jotta päätöksentekijät kokisivat finanssipolitiikan sääntöjen omistajuutta, finanssipolitiikan sopeutukselle asetettujen vaatimusten tulisi olla tiedossa hyvissä ajoin. Keskipitkän aikavälin suunnittelu parantaisi julkisen talouden laatua ja edistäisi rakenteellisia uudistuksia. Tämä voitaisiin toteuttaa hyväksymällä eurooppalaisella tasolla keskipitkän aikavälin suunnitelmat keskeisille muuttujille, kuten rakenteellisen jäämän polulle, kun taas vuosi tasolla valvottaisiin niiden toteutumista jälkikäteen esimerkiksi menosäännön perusteella.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 15(24) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta 15.4.2016 Suuri valiokunta 20.4.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Improving predictability and transparency of the Stability and Growth Pact, Informal ECOFIN, April 23, 2016, Presidency note Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KO, finanssineuvos Marketta Henriksson, p. 02955 30441 marketta.henriksson@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/0417 Liitteet Viite

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201600177 VO Parkkola Tommi 11.04.2016 JULKINEN 16(24) Asia Epävirallinen ECOFIN neuvosto 22.23.4.2016, Amsterdam; Työistunto II: Verotus; ALVpetokset Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous 22.04.2016 23.04.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Asia on esillä lähinnä Tšekin aloitteesta. Tšekki ja eräät muut valtiot haluaisivat soveltaa laajasti tavaroiden ja palveluiden kansallisiin myynteihin ns. käännettyä verovelvollisuutta, jossa ostaja maksaa myyjän puolesta arvonlisäveron. Asiasta keskusteltiin viimeksi tammikuun ECOFIN:ssä. Osa jäsenvaltiosta tuki Tšekin näkemyksiä ja osa vastusti. Asiaan päätettiin palata huhtikuun epävirallisessa ECOFIN:ssä. Komissiota pyydettiin analysoimaan, olisiko yleinen käännetty verovelvollisuus tietyille jäsenvaltioille suunnattuna pilotprojektina toteuttamiskelpoinen. Komissio antoi 7.4.2016 arvonlisäveroa koskevan toimintasuunnitelman, joka sisältää mm. lukuisia veropetosten vastaisia toimenpiteitä. Komissio suhtautuu torjuvasti yleiseen käännettyyn verovelvollisuuteen keskipitkän aikavälin tavoitteena. Väliaikaisena poikkeustoimenpiteenä komissio ilmoittaa aikovansa tutkia toimenpiteen poliittiset, oikeudelliset ja taloudelliset vaikutukset tarkasti ennen päätelmiensä muodostamista. Suomi on suhtautunut varauksellisesti yleisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoon. Keskustelu pilotprojektista tai väliaikaisesta poikkeuksesta on ennenaikaista, koska komission tarkoituksena on ensin selvittää sen ehdot ja vaikutukset. 1. Veropetosten vastaiset toimenpiteet Veropetosten vastainen taistelu on tärkeää ja sitä tulee edelleenkin tehostaa. Keinojen suhteen Suomi pitää parhaana valvonnan, hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon parantamista, koska nämä toimenpiteet voidaan kohdistaa nimenomaan petoksellista toimintaa harjoittaviin. Tämän vuoksi Suomi tukee yleisesti komission toimintasuunnitelmaa hallinnollisen yhteistyön parantamiseksi, sääntöjen vapaaehtoisen noudattamisen lisäämiseksi ja verohallintojen toiminnan tehostamiseksi.

17(24) Pääasiallinen sisältö 2. Yleisen käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen kansallisiin myynteihin Suomi ei kannata yleistä käännettyä verovelvollisuutta. Käännetty verovelvollisuus on poikkeuksellinen toimenpide, jota voidaan hyödyntää tietyillä rajatuilla petosherkillä aloilla, kun ostaja on myyjää luotettavampi veron tilittäjä. Kuten komissio toteaa, laaja käännetty verovelvollisuus merkitsisi luopumista arvonlisäverotuksen keskeisistä periaatteista ja siirtymistä vähittäismyyntiverojärjestelmään, jota on yleisesti pidetty haavoittuvampana petoksille, koska vero tilitettäisiin valtiolle vasta myyntiketjun viimeisessä vaiheessa. Mikäli vero jätettäisiin tällöin tilittämättä, valtio menettäisi koko vaihdantaketjun myyntien arvonlisäveron. Tällainen muutos edellyttäisi myös uutta ilmoitus ja valvontajärjestelmää, mikä lisäisi yritysten ja verohallinnon kustannuksia. 3. Käännettyä verovelvollisuutta koskevan pilottikokeilu Ennen kuin yleistä käännettyä verovelvollisuutta koskevaan kokeiluun voidaan ottaa kantaa, tulee varmistua, että siitä ei aiheudu haittaa sisämarkkinoiden toimivuudelle, se ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia yrityksille ja hallinnolle ja että se ei heikennä yhteisökaupan valvontaa eikä lisää rajat ylittävää petoksellista toimintaa. On ennenaikaista ottaa kantaa pilotin toteutettavuuteen ennen kuin komission on arvioinut kokeilun ehtoja ja vaikutuksia. Komission 7.4.2016 julkaiseman arvonlisäveroa koskevan toimintasuunnitelman COM(2016) 148 mukaan arvonlisäverosta aiheutuvat veropetokset aiheuttavat vuosittain jäsenvaltioille suuret veronmenetykset. Komissio on viimeisimmässä raportissaan esittänyt alvvajeen nousseen 2013 EUalueella 170 miljardiin euroon. Pelkästään rajat ylittävän toiminnan petoksista aiheutuu vuosittain 50 miljardin euron tulonmenetykset. Komission mukaan alvvajeeseen on tarpeen puuttua kiireellisillä toimilla seuraavilla kolmella alalla: hallinnollisen yhteistyön parantaminen, verohallintojen toiminnan kollektiivinen kohentaminen ja sääntöjen vapaaehtoisen noudattamisen lisääminen. Lisäksi sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen edellyttää uutta lähestymistapaa veronkantoon. Hallinnollisen yhteistyön parantaminen Komission mukaan veroviranomaisten hallinnollisen yhteistyön välineiden käyttö on puutteellista. Sen vuoksi on tarpeen siirtyä jäsenvaltioiden väliseen tiedonvaihtoon perustuvista nykyisistä yhteistyömalleista uusiin tapoihin jakaa ja analysoida yhteisesti tietoa ja toimia yhdessä. Jäsenvaltioiden olisi voitava hyödyntää EU:n tason riskinhallintavalmiuksia, jotta ne voisivat tunnistaa ja purkaa petokselliset verkostot nopeasti ja entistä tehokkaammin. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös keinoja vahvistaa Eurofiscverkoston roolia ja vaikuttavuutta. Verkostossa toimivien virkamiesten olisi voitava saada välittömästi käyttöönsä eri jäsenvaltioissa olevat tiedot, joiden perusteella ne voivat vaihtaa, jakaa ja analysoida tärkeimpiä tietoja ja käynnistää yhteisiä tarkastuksia. Tällaisia parannuksia sisältävä lainsäädäntöehdotus annetaan vuonna 2017. Keskinäistä avunantoa on tarpeen tehostaa myös verosaatavien perinnän alalla.

Lisäksi järjestäytynyt rikollisuus ja tuontiin liittyvät alvpetokset ovat kysymyksiä, jotka edellyttävät sellaisten esteiden poistamista, jotka haittaavat vero ja tulliviranomaisten välistä tehokasta yhteistyötä sekä yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten ja rahoituslaitosten kanssa kansallisella ja EU:n tasolla. Tämän lisäksi yhteistyön parantaminen kansainvälisten organisaatioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa arvonlisäveroasioissa voisi mahdollistaa EU:n hallinnollisen yhteistyön järjestelmän laajentamisen muihin maihin erityisesti sähköisen kaupankäynnin toimivan verotuksen turvaamiseksi. Verohallintojen tehostaminen Verolainsäädännön noudattamisen valvonta on jäsenvaltioiden veroviranomaisten vastuulla. Arvonlisäveron kanto ja petosten torjunta globaalissa talousympäristössä edellyttää vahvoja verohallintoja, joilla on keinot ja valmiudet avustaa toisiaan. Jäsenvaltioiden tulisi parantaa verolainsäädännön noudattamista ja verohallintojensa valmiuksia. Sen vuoksi olisi lisättävä toimia alan parhaiden toimintatapojen vaihtamiseksi ja toteuttamiseksi. Sähköinen hallinnointi ja digitaaliset verotilit yksinkertaistaisivat veroviranomaisten menettelyjä ja vähentäisivät yritysten rasitteita sekä jäsenvaltioissa että yli valtioiden rajojen. Tämä auttaisi rakentamaan luottamusta ja torjumaan petoksia. Verohallinnoille tulisi kehittää yhteiset tavoitteet, jotta voitaisiin lisätä luottamusta ja parantaa verohallintojen valmiuksia torjua petoksia ja mukautua talouden kehityssuuntiin yhdessä työskennellen. Komissio aikoo käynnistää 28 verohallinnon johtajien välillä ja tullin kanssa käytävän strategisen keskustelun tällaisten tavoitteiden laatimiseksi; edistää sopimuksia verohallintojen ydintehtävien ja niiden arvioinnin vähimmäislaatuvaatimuksista; tarjota alustan tietämyksen ja kokemusten jakamiselle ja tekniselle avunannolle uudistusten tukemiseksi. Sääntöjen vapaaehtoisen noudattamisen parantaminen Sääntöjen vapaaehtoista noudattamista sekä yritysten ja veroviranomaisten välistä yhteistyötä on myös tarpeen parantaa. Komissio auttaa tässä prosessissa toteuttamalla tai tukemalla tiettyjä konkreettisia hankkeita. Veronkanto Sähköinen kaupankäynti, vuorovaikutustalous ja muut uudet liiketoimintamuodot ovat veronkannon kannalta sekä haaste että mahdollisuus. Näihin haasteisiin vastaamiseksi jäsenvaltioiden on yhdessä ja komission tuella määriteltävä parhaat toimintatavat ja toteutettava niiden jakaminen. Uudet lähestymistavat veronkantoon voivat sisältää muun muassa uusia raportointi ja tarkastusvälineitä ja uusien roolien määrittelyä tietyille markkinatoimijoille. Yleinen käännetty verovelvollisuus 18(24) Alvvaje vaihtelee eri jäsenvaltioissa alle 5 prosentista yli 40 prosenttiin. Eräät jäsenvaltiot (Tšekki, Bulgaria, Itävalta ja Slovakia), joissa vaje on suuri, ovat pyytäneet

19(24) lupaa ottaa käyttöön yleinen käännetty verovelvollisuus, joka poikkeaisi arvonlisäverodirektiivin yleisistä periaatteista. Yleisten sääntöjen mukaan arvonlisäveron myynnistä suorittaa tavaran tai palvelun myyjä. Käännetyllä verovelvollisuudella tarkoitetaan järjestelmää, jossa ostaja suorittaa myyjän sijaan arvonlisäveron valtiolle. Järjestelmää käytetään jäsenvaltion rajan ylittävissä myynneissä sekä kansallisesti eräillä erityisen petosalttiilla aloilla. Nykyisessä järjestelmässä tapahtuu petoksia erityisesti silloin, kun verovelvollinen hankkii rajan ylittävässä kaupankäynnissä tavaroita tai palveluja arvonlisäverotta ja laskuttaa niistä omalta asiakkaaltaan alv:n tilittämättä sitä veroviranomaisille, mutta ostaja voi kuitenkin vähentää sen. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa tämä ei olisi mahdollista, koska veronsuoritusvelvollisuus siirtyisi asiakkaalle. Komissio ja suuri osa jäsenvaltioista on suhtautunut epäilevästi laajan käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoon peläten yhtenäisen arvonlisäverojärjestelmän rapautumista sekä riskiä suurista veronmenetyksistä. Asiasta on keskusteltu vuosien ajan eri tasoilla ja useita kertoja myös Ecofinissa. Toimintasuunnitelmassa komissio toteaa ymmärtävänsä tarpeen löytää käytännöllisiä lyhyen aikavälin ratkaisuja alvpetosten käsittelemiseksi. Komissio tutkii toimenpiteiden poliittiset, oikeudelliset ja taloudelliset vaikutukset tarkasti ennen päätelmiensä muodostamista. Tällaiset poikkeukset eivät kuitenkaan saisi haitata suhteettomasti sisämarkkinoiden toimintaa. Tarvitaan yksityiskohtainen analyysi, jotta voidaan varmistaa perusteellinen ja oikea käsitys tilanteesta ja väliaikaisten poikkeusten vaikutuksista yritysten ja verohallintojen kustannuksiin ja petosten mahdolliseen siirtymiseen naapurimaihin ja vähittäismyyntiportaaseen. Uskottavia hallinnollisia toimenpiteitä on komission mukaan joka tapauksessa olemassa, ja ne ovat monissa jäsenvaltioissa osoittautuneet toimiviksi petosten hallinnassa. Sen vuoksi komissio on valmis auttamaan jäsenvaltioita parantamaan veronkantoa ja tarkastusvalmiuksia. Kattavia uudistusohjelmia, jotka perustuisivat alvvajeen ja petoskuvioiden perusteelliseen analysointiin kyseisissä jäsenvaltioissa sekä parhaisiin toimintatapoihin, voitaisiin toteuttaa nopeastikin. Komissio voisi antaa tähän rahallista tukea, ja alalla aiemmin moitteettomasti toimineet kansalliset verohallinnot voisivat myös tarjota asiantuntemustaan. Lisäksi Eurofisc voisi auttaa riskianalyysin toteuttamisessa, ja kansallisten verohallintojen vapaaehtoisen osallistumisen pohjalta voitaisiin tehdä yhteisiä tarkastuksia. Näiden poikkeusten arviointi ei estä komissiota esittämästä ehdotuksia, jotka koskevat lopullisen arvonlisäverojärjestelmän täytäntöönpanoa. Komissio raportoi tämän asian etenemisestä tämän vuoden kesäkuussa. Komissio torjuu yleisen käännetyn verovelvollisuuden soveltuvuuden keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaksi lopulliseksi alvjärjestelmäksi. Käännetyn verovelvollisuuden järjestelmässä alv jätetään kantamatta koko liiketoiminnan ketjussa, ja se kannetaan vasta kuluttajilta vähittäismyyntivaiheessa. Tällaisesta järjestelmässä puuttuu nykyisen alvjärjestelmän itseään valvova ominaisuus (erissä maksamisen periaate), jolla varmistetaan, että pieni määrä kooltaan kohtalaisen suuria luotettavia verovelvollisia maksaa suuren osan taloudellisen ketjun arvonlisäverosta. Petosten tekijät voivat myös esiintyä verovelvollisina saadakseen loppukäyttöön tarkoitettuja tavaroita arvonlisäverovapaasti. On olemassa suuri riski petosten ja verottamatta jäävän yksityisen

20(24) kulutuksen lisääntymisestä, erityisesti ottaen huomioon EUmaiden korkeat alvkannat (jopa 27 %). Käsittely tammikuun ECOFINkokouksessa Asiasta keskusteltiin viimeksi tammikuun ECOFIN:ssä. Osa jäsenvaltiosta tuki Tšekin näkemyksiä ja osa vastusti. Asiaan päätettiin palata huhtikuun epävirallisessa ECOFIN:ssä. Komissiota pyydettiin analysoimaan tulevassa arvonlisäveroa koskevassa toimintasuunnitelmassaan, olisiko tietyille jäsenvaltioille suunnattu pilot projekti soveltaa yleistä käännettyä verovelvollisuutta toteuttamiskelpoinen ja voitaisiinko se sallia ottaen huomioon toimenpiteen riskit, vaikutukset ja oikeudelliset seikat. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimus) 113 artikla Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annettu direktiivi 2006/112/EY. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta 15.4.2016 Suuri valiokunta 20.4.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Arvonlisäverolaki 1501/1993 Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajavaltion laatimaa asiakirjaa keskustelun pohjaksi ei ole ollut käytettävissä tätä muistiota kirjoitettaessa. Euroopan komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talousja sosiaalikomitealle arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta Kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäveroaluetta aika tehdä päätöksiä 7.4.2016 COM(2016) 148.

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 21(24) VM/VO, hallitusneuvos Tommi Parkkola, p. 02955 30344, tommi.parkkola@vm.fi VM/VO, neuvotteleva virkamies Marja Hokkanen, p. 02955 30692, marja.hokkanen@vm.fi EUTORItunnus EU/2016/0826 Liitteet Viite

VALTIOVARAINMINISTERIÖ KVS, EVY, RMO 22(24) 12.4.2016 EURORYHMÄ 22.4.2016, Amsterdam Euroryhmän kokouksessa 22.4.2016 käsitellään alustavan asialistan mukaan seuraavia asioita: Kreikka tilannekatsaus Euroryhmä arvioi Kreikan rahoitustukiohjelman tilannetta ja jatkotoimia instituutioiden (komissio, Euroopan keskuspankki EKP, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF) arvion perusteella. Kreikan ohjelman ensimmäisen väliarvion valmistelutyö on jatkunut instituutioiden ja Kreikan edustajien kesken. Väliarvioneuvottelujen keskeisimpiä kysymyksiä ovat erityisesti pankkisektorin ongelmalainojen hallinta, eläkejärjestelmän uudistus, verotusratkaisut ja yksityistämisohjelma. Temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä: kansalliset maksu kyvyttömyyskehikot Asiakohdassa käydään kuluvan vuoden toinen euroryhmän temaattinen keskustelu kansallisista maksukyvyttömyyskehikoista. Maksukyvyttömyysjärjestelmien toimivuus ja tehokkuus on välttämätöntä taloudelliselle kasvulle ja tärkeä tekijä sekä pankkitoiminnan että pääomamarkkinoiden kannalta. EU:n ja euroryhmän maiden kansallisten maksukyvyttömyysjärjestelmien vertaamisen avulla voidaan asettaa vertaispainetta niille jäsenvaltioille, joiden maksukyvyttömyysjärjestelmät eivät toimi nopeasti ja tehokkaasti. Suomen maksukyvyttömyysjärjestelmän arviointi on erinomainen komission tässäkin yhteydessä esillä olevan taustaasiakirjan mukaan. Euroryhmän on määrä hyväksyä kansallisia maksukyvyttömyyskehikkoja koskeva yhteinen lausuma. Kansallisten maksukyvyttömyysjärjestelmien kehitys ja vertailutyötä tulee jatkaa. Yhteisen pankkivalvontamekanismin valvontaelimen johtajan kuuleminen (Danièle Nouy) Yhteisen valvontamekanismin vuosikertomus 2015 Euroopan keskuspankki julkaisi maaliskuussa yhteisen valvontamekanismin (SSM) vuosikertomuksen. Yhteinen valvontamekanismi koostuu keskuspankista ja kansallisista valvontaviranomaisista. Puolitoista vuotta yhteistä valvontaa euroalueella on EKP:n mukaan ollut rohkaiseva alku. Euroopan haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta pankkien vakavaraisuustasot ja liiketulokset ovat parantuneet. Vuoden 2015 painopisteinä valvonnassa olivat SSMpankkien liiketoimintamallit, hallinto, pääoman riittävyys ja laatu, luottoriskit sekä kyberriskit. Kuluvalle vuodelle 2016 painopisteinä luetaan niin ikään liiketoimintamallit kattaen myös liiketoiminnan tuottoriskit, luottoriskit, pääoman riittävyys, riskienhallinta ja tietojärjestelmien laatu sekä likviditeetti.

23(24) Valvojaoptioiden harmonisointi SSM:n vuoden 2015 toiminnasta voidaan nostaa esille valvonnan harmonisointiin tähtäävät hankkeet, kuten ns. ONDhanke, joka tähtää kansallisen harkintavallan ja kansallisten valvojaoptioiden vaiheittaiseen poistamiseen unionin pankkisääntelystä. Noin 120 valvojaoption soveltaminen harmonisoidaan EKP:n asetuksella, joka tulee voimaan lokakuussa 2016. EKP tulee jatkossa painottamaan yhteisten sääntöjen lisäharmonisointia myös muiden kuin sen suoraan valvontaan kuuluvien pankkien osalta. Muut asiat (mahd.) G7kokouksen seuranta Puheenjohtaja informoi Washingtonissa pidetystä G7finanssiministereiden kokouksesta.

24(24) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi