Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen Suomessa tutkimus käytännön kehittämistyön tukena Päivi Kekkonen Työhyvinvointi ja tuottavuus -tutkimustiimi Oulun yliopisto, Tuotantotalous, PL 4610, 90014 OULUN YLIOPISTO p. 050 5997118 paivi.kekkonen@oulu.fi Arto Reiman Työhyvinvointi ja tuottavuus -tutkimustiimi Oulun yliopisto, Tuotantotalous, PL 4610, 90014 OULUN YLIOPISTO p. 050 5984509 arto.reiman@oulu.fi Yhteistoiminnalla työkykyä ja tuottavuutta Avainsanat: ergonomia, kuormitustekijät, osallistuva suunnittelu, työkykyjohtaminen, yhteinen työpaikka 1. Johdanto Kuntaorganisaatiot kohtaavat lähivuosina monia muutoksia, jotka haastavat johtamisen. Toimintoja yhtiöitetään ja siirretään myös maakuntien hoidettavaksi. Yksittäinen työntekijä puolestaan kohtaa vaihtuvia työkohteita, uusia työyhteisöjä ja työtehtäviä. Samanaikaisesti rekrytointia vähennetään ja henkilöstön keski-ikä nousee. Muun muassa nämä tekijät aiheuttavat työntekijälle fyysistä ja psykososiaalista kuormitusta, joka voi alentaa työkykyä ja tuottavuutta. 1.1 Tausta Kevan rahoittamassa Työkykyjohtaminen yhteisellä työpaikalla -tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja haitallisen kuormituksen hallintaan. Lisäksi tarkastellaan, voidaanko yhteisen työpaikan käsitettä soveltamalla löytää keinoja menestyksekkääseen työkyvyn ja tuottavuuden johtamiseen kunta-alan työpaikoilla, joilla työskentelee useiden eri tahojen työntekijöitä. Kohdeorganisaationa hankkeessa on ateria- ja puhtauspalveluja tuottava liikelaitos, Oulun Serviisi (Juvonen-Posti ym. 2014, Reiman ym. 2017). Hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja kohdetyöpaikoilla havaittuihin työympäristön ja työtapojen ongelmakohtiin sekä auttaa työpaikan toimijoita tunnistamaan puutteita nykyisissä toimintatavoissa ja löytämään toimivampia ratkaisuja osallistuvan suunnittelun avulla. Lisäksi päämääränä on muokata yleistettävissä oleva toimintamalli yhteisten työpaikkojen haittakuormitustekijöiden hallitsemiseksi. Lähtökohtana on ollut kaikkien kohdetyöympäristöissä toimivien sidosryhmien, kuten työntekijöiden, työnjohdon ja työterveys- ja työsuojelutoimijoiden osallistuminen työn kehittämiseen. Sidosryhmien yhteistyön avulla on pyritty löytämään aiempaa parempia toimintamalleja ja johtamiskäytäntöjä, edesauttamaan hyvien käytäntöjen leviämistä
sekä terveyttä edistävien työympäristöjen ja hyvinvoivien työyhteisöjen kehittymistä. Kehitysprosessin rinnalla ovat kulkeneet myös jatkuvan parantamisen periaatteet. Tutkimuskysymyksinä hankkeessa ovat: 1. Millaisia fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä kunta-alan yhteisillä työpaikoilla esiintyy ateria- ja puhtauspalvelutyöntekijöiden näkökulmasta? 2. Millaisia käytännön ratkaisuja kuormitustekijöiden vähentämiseksi voidaan löytää? 3. Millaisen toimintamallin avulla yhteisten työpaikkojen haittakuormitustekijöitä voitaisiin hallita? 1.2 Teoria Työntekijöiden osallistaminen oman työnsä kehittämiseen lisää useiden tutkimusten mukaan sekä työhyvinvointia että tuottavuutta (van Eerd ym. 2010). Osallistuvaan suunnitteluun voidaan katsoa kuuluvan kaikki suunnittelu- ja kehittämistoimenpiteet, joissa tuotteen tai järjestelmän käyttäjät tai toimijat, kuten työntekijät ovat järjestelmällisesti mukana ja antavat aktiivisen panostuksensa suunnittelu- ja kehitystyöhön. Yleisesti käytettyjä käytännön suunnittelutyökaluja ovat esimerkiksi erilaiset mallit ja prototyypit suunnittelun kohteesta, tukitieto, kuten erilaiset analyysimenetelmät ja tarkistuslistat sekä erilaiset keskustelu-, ideointi- ja ryhmätyötekniikat (Väyrynen ym. 2004). Osallistuvassa suunnittelussa pyritään pääsemään käsiksi ja hyödyntämään työntekijöillä olevaa hiljaista tietoa (Spinuzzi 2005). Suomen lainsäädäntö määrittelee yhteisen työpaikan olevan työpaikka, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. Tällöin työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738) Tässä hankkeessa kohdetyöpaikkoina olevia päiväkoteja, kouluja ja hyvinvointikeskusta on käsitelty yhteisen työpaikan tilanteen mukaisesti vaikka hankkeessa tunnistetaankin että kyseiset työpaikat eivät välttämättä täytä lain määritelmää yhteisestä työpaikasta. Työn saadessa yhä moninaisempia muotoja ja organisaatioiden ulkoistaessa etenkin tukitoimintoja voidakseen keskittyä ydintoimintaansa syntyy usein yhteistä työpaikkaa vastaavia tai lähestyviä tilanteita. Kuvassa 1 on esitetty esimerkkinä koulu ja sen toimijat, joista osa työskentelee vakituisesti koulun tiloissa ja osa suorittaa siellä työtehtäviä epäsäännöllisesti. Kuva 1. Koulu ja sen toimijat, joiden voidaan katsoa muodostavan yhteisen työpaikan.
2. Menetelmät Kohdetyöpaikkoina hankkeessa toimi kaksi päiväkotia, neljä koulua sekä hyvinvointikeskus, joille Oulun Serviisi tarjoaa ateria- ja puhtauspalveluja. Tässä julkaisussa kuvatuissa tuloksissa on keskitytty kahden päiväkodin ja kolmen koulun tilanteeseen. Kohdetyöpaikoilla läpi käyty kehitysprosessi on kuvattu kuvassa 2. Kehitysprosessin tausta-aineistona toimivat kohdeorganisaatioiden terveys- ja turvallisuustilastot ja asiakirjat, kuten esimerkiksi työterveyshuollon työpaikkaselvitykset, riskien arvioinnit sekä tapaturmakertomukset ja läheltä piti tilanteista kerätty tieto. Tietoa kohdetyöpaikoilla esiintyvistä kuormitustekijöistä kerättiin ateria- ja puhtauspalvelutyöntekijöiden jokapäiväistä työtä havainnoimalla ja sen yhteydessä työntekijöitä haastattelemalla. Kussakin kohdetyöpaikassa suoritettiin noin puolen työpäivän pituinen havainnointi. Aineiston pohjalta muodostettiin visualisoituja kuvauksia ja analyyseja havaituista kehittämiskohteista ja työkykyongelmien juurisyistä. Kehittämiskohteita käsiteltiin kohdetyöpaikkakohtaisissa työpajoissa, joissa etsittiin ratkaisuja havaittuihin haasteisiin osallistuvasti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Työpajoihin osallistui tutkijoiden lisäksi niin kohdetyöpaikalla toimivia ateria- ja puhtauspalvelutyöntekijöitä kuin myös heidän esimiehiään, koulujen ja päiväkotien työntekijöitä sekä osassa tapauksista myös samassa tilassa toimivien kirjaston ja nuorisotoimen henkilöstöä, virastomestareita sekä kunkin toimijan työsuojeluorganisaation henkilöstöä. Kuva 2. Tutkimuksessa käytetty kehitysprosessi. 3. Tulokset Tausta-aineiston ja havainnointien tuottaman tiedon avulla muodostettu kuva työkykyongelmien juurisyistä, jotka vaikuttavat päiväkodissa toimivan ateriapalvelutyöntekijän tuki- ja liikuntaelimistön kuormitukseen on esitetty esimerkinomaisesti kuvassa 3. Analyysissä käytettiin 5 kertaa miksi -menetelmää, jonka avulla pyrittiin pääsemään käytännössä havaituista haasteista niiden taustalla oleviin syihin, jotta haasteita olisi mahdollista hallita valitsemalla sopivia kehitystoimenpiteitä. Kussakin kohdetyöpaikkana toimineessa päiväkodissa (P1-P2) ja koululla (K1-K3) esiintyvät kehittämishaasteet jaettiin yhteensä 17 teemaan. Kehittämishaasteet ja työpajoissa löytyneet ratkaisuehdotukset on esitetty teemoittain lukumäärinä taulukossa 1. Työpajoissa keskityttiin tunnistamaan käytännön tason ratkaisuja ja jo käytössä olevia hyviä käytäntöjä, joita eri sidosryhmien toimijat voivat viedä eteenpäin kussakin kohteessa. Lisäksi työpajojen tuottaman tiedon avulla tunnistettiin laajempia kehittämiskokonaisuuksia, jotka ovat yhteisiä useille kohdetyöpaikoille. Näitä olivat kaikkien käyttäjäryhmien tunnistaminen ja mukaan ottaminen jo tilojen suunnitteluvaiheessa, yhteisöllisyyden edistäminen yhteisen työpaikan toimijoiden välillä, ergonomiatietämyksen tarve ja siihen liittyvän tiedon lisääminen sekä koko laajemman yhteisön edun huomioiminen yksittäisen toimijan edun rinnalla.
Kuva 3. Juurisyyanalyysi päiväkodissa työskentelevän ateriapalvelutyöntekijän tuki- ja liikuntaelinvaivoja aiheuttavan fyysisen kuormituksen juurisyistä.
Taulukko 1. Tunnistetut kehittämishaasteet kohdetyöpaikoittain ja niihin työpajoissa löydetyt ratkaisuehdotukset sekä kohdetyöpaikoilla jo käytössä olevat hyvät käytännöt. Kehittämishaaste P1 P2 K1 K2 K3 Ratkaisut (kpl) Tilat ja niiden materiaalit - - 2 2 6 3 Kalusteet 3-1 2 4 7 Nostot 3 1 1 2 4 10 Työasennot 2 1 3 2 2 7 Työvälineet 2 1-2 4 4 Koneet 1-2 3 1 4 Tilojen siisteys - - - 2 2 2 Jätehuolto - - 1 2 1 3 Ilmanvaihto - - 2 1 1 - Kuulonsuojaus - - 1 1 1 2 Liukastumis- tai kompastumisvaara 1 1 1 2 4 6 Tapaturmavaara 2 - - 4 4 8 Työvaatteet - - 2 1 1 - Yhteistyö ja tiedonkulku 1-1 - 1 11 Keskeytykset ja muutokset 1 1 2 1 4 - Ajan riittävyys 1 1 3 3 3 5 Yhtäaikainen toiminta 1-1 4-5 4. Pohdinta ja johtopäätökset Tässä tutkimuksessa selvitettiin millaisia fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä ateria- ja puhtauspalvelutyöntekijöiden työssä esiintyy ja millaisia käytännön ratkaisuja näiden tekijöiden aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi voidaan löytää. Kuormitustekijät jaettiin 17 eri teemaan liittyviksi ja lähes jokaiseen teemaan löydettiin ratkaisuehdotuksia kohdetyöpaikoilla järjestetyissä työpajoissa. Lisäksi pyrittiin selvittämään millaisen toimintamallin avulla yhteisten työpaikkojen haittakuormitustekijöitä voitaisiin hallita kunta-alan yhteisillä työpaikoilla. Hankkeessa toteutettu malli, joka perustuu tausta-aineiston analysointiin, työn havainnointiin ja osallistuviin työpajoihin koettiin toimivana. Työpajoissa tunnistettujen yksittäisiä käytännön ratkaisuja laajempien kehittämiskokonaisuuksien hallinta on merkityksellistä ja yleistettävissä myös muille vastaavan kaltaisille kunnallisen alan yhteisille työpaikoille. 5. Kirjallisuus Juvonen-Posti, P., Joensuu, M., Reiman, A., Heusala, T., Takala, E.-P. & Ahonen, G. (2014) Tapaustutkimus käytännön johtamismenettelyistä ja taloudellisesta vaikuttavuudesta kunnallisessa liikelaitoksessa. Työterveyslaitos, Helsinki. Reiman, A., Ahonen, G., Juvonen-Posti, P., Heusala, T., Takala, E.-P. & Joensuu, M. (2017) International Journal of Public Sector Performance Management 3 (3). Spinuzzi, C. (2005) The methodology of participatory design. Technical Communication 52 (2), 163 174. Työturvallisuuslaki (738/2002) luku 6: Erityiset työn teettämisen tilanteet. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020738. Luettu 13.10.2017. van Eerd, D., Cole, D., Irvin, E., Mahood, Q., Keown, K., Theberge, N., Village, J., St. Vincent, M., & Cullen, K. (2010) Process and implementation of participatory ergonomic interventions: A systematic review. Ergonomics 53 (10), 1153 1166. Väyrynen, S., Nevala, N., & Päivinen, M. (2004) Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa. Teknologiateollisuus ry. Teknologiainfo Teknova Oy, Helsinki.