Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Samankaltaiset tiedostot
KAISU näkemyksiä. MmV kuuleminen Hannes Tuohiniitty

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Energia- ja ilmastostrategia ja liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

WWF:n LAUSUNTO: ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Ajankohtaista TEMistä / energiasta

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Kuultavana: tutkija Tarja Tuomainen. Luonnonvarakeskus

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Lausunto 1 (6)

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Suomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen

Tuotantotukilain muutokset

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen talousvaliokunnassa

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Keski-Suomen energiatase 2016

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Jyväskylän energiatase 2014

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Jyväskylän energiatase 2014

Liikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja

Lausunto hallituksen lakiesitysluonnokseen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Lausunto 1 (3) Lausunto koskien valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 VNS 7/2016 vp

Bioenergia ry

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Lausunto 1 (4) Lausunto liikenteen päästövähennyskeinoista parlamentaariselle liikenneverkon rahoitusta arvioivalle työryhmälle

Lausunto 13/17. Ovatko energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet liikenteen osalta tasapainossa tavoitteiden kanssa? Tarvitaanko lisätoimenpiteitä?

Sähköisen liikenteen rooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä

Energian tuotanto ja käyttö

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Energiapoliittisia linjauksia

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Energiatuki Kati Veijonen

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

Transkriptio:

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Esityksen sisältö Bioenergia ry Bioenergian näkymistä Ajankohtaisia aiheita LULUCF REDII Uusiutuvan sähköntuotannon tarjouskilpailu Metsähakkeen tuki Liikenteen päästövähennykset 9/26/2017

Bioenergia ry:n visio (hallituksen esitys) Uusiutuvan ja kotimaisen energian osuus nostetaan yli puoleen Suomen energian kulutuksesta. Kestävän bioenergian asema Suomen suurimpana energialähteenä vahvistuu ja turpeen rooli Suomen energiajärjestelmässä tunnustetaan. Pidemmällä aikavälillä mahdollistetaan hiilineutraliteetti myös kotimaisia polttoaineita käyttämällä. 9/25/2017

Lähtötilanne - bioenergia on suurin uusiutuva energianlähde.maailmassa, EU:ssa ja Suomessa.fossiiliset polttoaineet kuitenkin dominoivat Lähde: REN21, 2017

Miten 2C skenaarioon? IRENA REMAP 2050, 20.3.2017:

Bioenergia ja kestävä kehitys IRENA, IEA, FAO 21.6.2017:

EU:n LULUCF-esitys Komission esitys 26.7.2016 Työryhmäkokouksia Parlamentin ympäristövaliokunta 11.7.2017 Neuvosto 13.10.2017? Parlamentin täysistunto 13.9.2017 Trilogit (Q4/2017 Q1/2018?) 9/25/2017

Nettopäästöistä = Päästöt - Nielut EU:n tavoite vuodelle 2030 9/25/2017 Lähde: UNFCCC 2017, Suomi 2030: arvio

Suomessa arvio hiilinielun pienenemisestä perustuu skenaarioon, joka ei ota ilmastonmuutosta huomioon Vuosien 2014-2016 toteutunut taso Lehtonen et al. (2016): Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 36/2016. Luonnonvarakeskus. 9/25/2017

Kohti hiilineutraliteettia 1990-2050 9/26/2017 Lähteet: UNFCCC, Luke, VTT 2017

Hakkuiden vähentäminen Suomessa ja EU:ssa? 9/25/2017 Lähde: FAO Global Forest Resource Assessment 2015, Luke 2017

LULUCF: bioenergia ei ole hakkuiden syy, vaan sivutuote 9/25/2017

Uusiutuvan energian RED2 direktiivi Uusiutuva energia EU:ssa 2021-2030 Komission esitys Suomelle parempi kuin LULUCF:ssä Parlamentissa direktiivin käsittely jaettu ENVI ja ITRE valiokunnan kesken; ENVIllä kestävyyttä koskevat artiklat Molemmat raportöörit halusivat korottaa tavoitetasoa komission ehdotuksesta ENVI:n raportööri vihreä hollantilaismeppi Bas Eickhout, raportti bioenergiavastainen ja varsinkin biopolttoaineita syrjivä, mm: Kaikki paitsi sivutuotteet ja tähteet (runkopuu, kannot) olisivat ei-kestäviä. Ristiriitaista tietoa miten harvennuspuuta käsitellään Epäsuorat päästöt pitäisi laskea, joka sulkee pois varsinkin teollisuuden jalostukseen käyttämiä eriä Koskien kaikkia yli 1 MW laitoksia Käsittely ENVI:ssä käynnissä, äänestys ehkä lokakuussa. Myös neuvostossa käsittely etenee Viron johdolla

Tarjouskilpailu (2 TWh) 2018-2020 1/3 TEM:stä hallituksen esitys lausunnolle 15.9. Bioenergia ry: Tukijärjestelmä aidosti teknologianeutraali: mahdollisuus osallistua kaikilla uusilla uusiutuvilla energialähteillä ilman kokorajoituksia. maksetaan painotetusti talvikaudella sähkön markkinahinnan päälle kiinteä preemio tai asteittain aleneva preemio. Edut: Sähköjärjestelmä kaipaa yhteiskunnan tukea kipeimmin huippukulutustilanteissa => tyypillisesti talvikaudella Sähköstä ei ole pulaa kesäkaudella, ei valtion varoja kesäsähkön tukemiseen. Valtiolle ei jää riskiä tukitasosta, vaan tuen budjetointi onnistuu luotettavasti. Tuottajalle riski niin kuin pitääkin

Tarjouskilpailu (2 TWh) 2018-2020 2/3 Lähde: Energiateollisuus ry

Tarjouskilpailu (2 TWh) 2018-2020 3/3 Bioenergia ry voi hyväksyä tuen maksussa ala- tai ylärajoja tuetun sähkön kokonaishinnalle, jos sähkön markkinahinta asettuu hyvin matalalle tasolle tai nousee hyvin korkeaksi. Tarjouskilpailun kohteena olevaa kiinteää preemiota voitaisiin maksaa esim. noin 6 vuoden ajan sitoo vähemmän Suomen tulevia hallituksia. Pienet hankkeet voidaan tarvittaessa aggregoida suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotta hankkeiden käsittelystä tulee järkevää.

Metsähakkeen tuki Euroopan kustannustehokkaimpia Metsähakkeen tuki: 18 /MWh EU-keskiarvo: 110 /MWh 9/26/2017

9/25/2017

Liikenteen päästövähennykset Parlamentaarinen liikennetyöryhmä 30.8. ja budjetti 31.8. Hyvää: Laaja keinovalikoima Huonoa: Toimien vaikutusta päästöihin ja kustannustehokkuutta ei esitetty Poimittu tuettavia vähäpäästöisiä teknologioita Uusia sähköautoja tuetaan, biokaasua käyttäviä ajoneuvoja ei molemmille silti asetettu määrällisiä tavoitteita Myös joukkoliikenteessä keskitytään sähköistämiseen Romutuspalkkion osaltakaan kokemukset eivät rohkaisevia: edellisellä kierroksella palkkio ei edistänyt vähäpäästöisten kaasu- tai flexifuelautojen hankintaa. Ei edistämistoimia 100 % uusiutuvan dieselin käyttöön Sähköautot ovat tällä hetkellä korkeamman hintaluokan autoja: Vuonna 2016 ensirekisteröityjen täyssähköautojen keskihinta Suomessa oli 64 800 euroa ladattavien hybridien 69 800 euroa. VTT 10.4.2017: "Sähköautojen osalta laskelmat osoittavat, että mahdolliset edistämistoimenpiteet autojen tasolla kannattaisi aloittaa vasta kun hinnat ovat laskeneet ja autojen akustojen suorituskyky on parantunut Bioenergia ry linjaus: autoilun verotusta kehittäminen teknologianeutraalisti vähäpäästöiseen suuntaan erityisesti autoveron ja ajoneuvoveron perusveron osalta.

Kiitos! harri.laurikka@bioenergia.fi @harrilaurikka 9/25/2017