Tielaitos Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Tielaitoksen selvityksiä 16/1 991 Helsinki 1991 Tiehallitus Kehittämiskeskus
Tielaitoksen selvityksiä 16/1991 Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Tielaitos Tiehallitus, Kehittämiskeskus Helsinki 1991
2. korjattu painos ISBN 951-47-4386-5 ISSN 0788-3722 TIEL 3200014 Valtion painatuskeskus Pasilan VALTIMO Helsinki 1991 Julkaisua myy Tiehallitus, painotuotevarasto Tielaitos Tiehallitus Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI vaihde (90) 1541 Puh.
Paristotyypin ja ympänstön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Alkulause ALKU LAUSE Oheisessa raportissa on pyritty antamaan pew stietoutta sekä paristokäyttöisten varoitusvilkkujen valmistajille että käyttäjille lähinnä siitä, miten paristokustannuksia voidaan pienentää ja miten eri paristotyypeistä aiheutuvia kustannuksia voidaan vertailla keskenään. Erityistä huomiota on kiinnitetty aihaisten lämpötilojen vaikutukseen. Raportti pohjautuu tutkimuksiin ja mittauksiin /1/, /2/, /3/, /4/, /5/, jotka on suoritettu tiehallituksen kehittämiskeskuksen toimeksiannosta Tampereen teknillisen korkeakoulun sähkätekniikan valolaboratoriossa professori Juhani Kärnän johdolla. Käytännön tutkimustyön on tehnyt tutkija Tapani Nurmi. Tilaajan puolesta työtä on valvonut diplomiinsinööri Esko Hyytiäinen ja insinööri Esko Tuhola.
2 Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 PARISTOKÄYTTÖINEN VAROITUSVILKKU 4 2.1 Toimintaperlaate 4 2.2 Valovoiman riippuvuus lamppujännitteestä 4 2.3 Pariston napajännitteen muuttuminen käytön aikana 2.4 Rajajännite 6 2.5 Pariston energia varoitusvilkkukäytössä 7 3 MITTAUKSET [&9 4 ESIMERKKI MITTAUSTULOSTEN TULKINNASTA 9 5 JOHTOPAATÖKSIÄ 11
-teen Paristotyypinja ympäristön lämpöthan vaikutus varoitusvilkun toimintaan 3 Johdanto 1. JOHDANTO Koska paristot näyttävät edelleenkin säilyttävän keskeisen asemansa varoitusvilkkujen on katsottu tarpeelliseksi tehdä yhteenveto lähinnä niistä pe- ja -lyhtyjen virtalähteinä, rusasioista, joilla on merkitystä varoitusvilkkujen paristosta hyödyntämään energian ja pariston valintaan sekä teknisessä että taloudellisessa mielessä. määrään Valoteknisten peruskäsitteiden /1 / ja laatuvaatimusten /7/lisäksi, joita tässä raportissa ei käsitellä, paristokäyttöisen vilkun yleisten toimintaperiaatteiden tunteminen on välttämätöntä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sekä koneistossa että pariston sisäisessä resistanssissa syntyvien jännitehäviöiden vaikutukseen sekä käsitteeseen "rajajänni -te". Paristokustannusten arvioiminen eikä myöskään paristojen keskinäinen teknis-taloudellinen vertailu ole mandollista,jos paristojen käyttäytymistä vilkkukäytössä eri toimintalämpötiloissa ei tunneta. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat pariston napajännitteen energian ja napajännit muuttuminen kuormitusajan funktiona sekä paristosta otetun välinen yhteys. Koska Suomessa näitä tietoja ei mitata vilkuille suoritettavien testimittauksien yhteydessä, tässä raportissa on käytetty lähteistä /2/ ja /3/ otettuja käyrästöjä. On syytä erityisesti huomata, että pariston valmistajien paristoille ilmoittamat ampeerituntimäärät eivät sovi tähän tarkoitukseen, sillä ne poikkeavat sekä kuormitustavan että lämpötilan osalta niin huomattavasti vilkkukäytön olosuhteista.
Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Paristokäyttöinen varoitusvilkku 2. PARISTOKÄYTTÖINEN VAROITUSVILKKU 2.1 Toimintaperlaate Paristokäyttöisen hehkulampulla varustetun varoitusvilkun rakenne on periaatteessa kuvan 1 mukainen. Pariston napajännitettä on merkitty u:llä, paristosta otettua virtaa i:llä, lamppujännitettä ul.11a ja lamppuvirtaa illia. Lamppujännite muodostuu tavallisesti vilku n toimintataajuudella olevista jännitepu Isseista, joiden amplitudit ovat ainoastaan koneistossa syntyvää jännitehäviätä pariston napajännitettä pienempiä ja joiden pituus on vakio. Lamppu Kuva 1. Paristokäyttöisen varoitusvilkun periaatteellinen rakenne. Pariston sisäisestä resistanssista puolestaan johtuu, ettei napajännitekään (u) ole vakio. Aina kun lampufle tulee jännitepuissi, paristosta otetaan virtapulssi i, joka on 1L Tämä aiheuttaa pariston sisäises- likimain yhtäsuuri kuin lampulle menevä virtapulssi sä resistanssissa jännitehäviön pienentäen u:tä. Koneisto voi rakenteeltaan olla myös niin sanottu vakiovalovoimakoneisto, joka nimensä mukaisesti pyrkii pitämään varoitusvilkun tehollisen valovoiman /4/ vakiona riippumatta pariston napajännitteen suuruudesta. Tämä voi tapahtua joko siten, että lampu Ile syätettävienjännitepulssin pituus riippuu sopivalla tavalla pariston napajännitteestä tai siten, että lampulle menevän jännitepuissin aritmeettisen keskiarvon suuruus tehdään riippumattomaksi hakkuriperiaatteella toimivan stabilointiyk- pariston napajännitteestä sikön avulla. 2.2 Valovoiman riippuvuus lamppujännitteestä Hehkulamppupolttimolla varustetun varoitusvilkun valovoima riippuu pariston jännitteestä erittäin voimakkaasti Asiaa havainnollistaa kuva 2, jossa on esitetty valovoiman riippuvuus jännitteestä. Sekä valovoima- että jänniteasteikko on esitettysuhteellisarvoina. Jännitteen mittayksikkönä on käytetty lampun nimellisjännitettä. Valovoiman mittayksikkönä on puolestaan käytetty valovoima-arvoa nimellisjännitteellä. Kuvasta nähdään mm, että jo noin 10% alijännite pudottaa valovoiman noin 70%:iin alkuperäisestä arvosta. Vastaavasti 1 0%ylijännite nostaa valovoiman lähes 1,4 kertai -seksi.
Pwistokäyttöi Panstotyypinja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan non varoitusvilkku 3.5 3.0 a E 2.5 0 > 0 C a C 2.0 1.5 1.0 0 I 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1.0 1.1 1.2 1.3 1.4 Suhteellinen jännite Kuva 2. Vilkun valo voiman riippuvuus pariston jännitteestä. 2.3 Pariston napajännitteen muuttuminen käytön aikana Pariston napajännite pienenee vilkun toiminta-aikana periaatteessa kuvassa 3 esitetyl tavalla. -lä Siinä on yleensä nähtävissä kolme erilaista aluetta: alue I, alue Ilja alue Ill. Alueella I, napajännite pienenee joka tavallisesti kestää korkeintaan muutaman vuorokauden, nopeasti fijueella II napajännitteen pieneneminen hidastuu oleellisesti. Kun pariston napajännite pienenee jälleen nopeasti, ollaan alueella Ill. energia lähenee loppumista, a C C a a C 0 a a a- 0 0 Käyttöaika Kuva 3. Pariston napajännitteen ja toiminta-ajan välinen yhteys. Samalla kun pariston jännite pienenee, pienenee myös vilkun valovoima, ellei kysymyksessä ole ns. vakiovalovoimakoneisto.
6 Paristotyypinja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Paristokäyttöinen varoitusvilkku 2.4 Rajajännite Riippumatta siitä, minkälainen koneistoratkaisu on käytössä, aina on olemassa jokin arvo, ns.rajajännite, jota pienemmillä jännitearvoilla valo- pariston napajännitteen opastimen valotekniset arvot eivät ole enää määräysten mukaiset. Rajajännitteen määrittämiseksi varoitusvilkulle on tehtävä laatuvaatimusten /6/ mukaiset valovoimamittaukset pariston napajännitteen funktiona. Riippuen vilkun koneiston toimintaperiaatteesta, päädytään kuvan 4 mukaisiin käyriin. Cs E 0 > 0 Cs > C a) C 0 -C a) H (" on)rn,n (LJp) (Up) mna 0 Pariston napajännite Kuva 4. Vilkun tehollisen valovoiman ja napajännitteen välinen yhteys a) tavanomaisella koneisto/ja varustetussa vi/kyssa b) vakio valo voimakoneistolla varustetussa vi/kyssa (1eff)min on pienin sallittu valovoima, (U)m,,, on ns. rajajännite. Ilman valovoiman säätää olevissa vilkuissa valovoima riippuu yleensä hyvin voimakkaasti pariston napajännitteestä. Vakiovalovoimakoneistoissa valovoiman oleellinen pieneneminen tapahtuu yleensä vasta pienillä napajännitteen arvoilla. Kun kuvan 4 käyriin valovoima-asteikolle merkitään laatuvaatimusten mukainen pienin sallittu valovoima-arvo( 'eff)mn' jänniteasteikolta saadaan rajajännite (U p ) m,n
Paristotyypin ja ympånstön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan 7 Pari stokäyttöinen varoitusvilkku 2.5 Pariston energia varoitusvi Ikkukäytössä Vilkun käyttämän energian (E) ja pariston napajännitteen (U p) välinen yhteys on esitetty kuvassa 5. Em on paristosta vilkkukäyttää vastaavissa olosuhteissa saatavissa oleva energia, (U p) m on uuden pariston napajännite. Aluksi napajännite pienenee nopeasti, vaikka paristosta otettu energiamäärä pysyy pienenä. 011aan kuvan 3 käyrässä alueella I. Tämän jälkeen paristosta voidaan ottaa energiaa napajännitteen pienenemisen ollessa kohtuullista. Toimintatapahtuu kuvan 3 käyrän alueella Il. Käyrän loppuosassa napajännitteen muutokset ovat suuria, vaikka paristosta otetaan energiaa hyvin vähän. Toiminta tapahtuu kuvan 3 käyrässä alueella Ill. E a a C a a E a a C > (Up) m Pariston napajännite Kuva 5. Paristosta otetun energian ja pariston napajännitteen välinen yhteys.
Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Mittaukset 3. MITTAUKSET Liitteissä I...18 on esitetty eri paristolajeille ja paristotyypeille sekä pariston napajännitleen muuttuminen kuormitusajan funktiona että ampeerituntimäärät napajännitteen funktiona. Käyristä voidaan todeta: -mittaukset on tehty lämpätiloissa +5CC, -1OC ja -20C /2/, /3/ -esitetyt käyrät ovat usean mittauksen keskiarvokäyriä -kuormituskokeita tehtäessä kuormitusjaksot on valittu Suomessa voimassa olevien varoitusvilkkuja koskevien laatuvaatimusten /7 / mukaisesti (16h päällä, 8h sammuksissa) -kuormituskokeita ei ole tehty todellisilla vilkuilla vaan vilkkukäytöissä olevien lamppujen sähköisten arvojen perusteella on määritetty kullekin paristotyypil le kuormitusvastus, joka mandollisimman hyvin vastaa kullekin paristolle sopivaa lamppua -virtapuissien taajuus oli 1 Hz ja virtapulssin pituus 150 ms Tutkimuksessa olleet paristot lp5 1P26 AIFRAM HP16P21 AIRAM TEHO-VILKKU 6 Vi 4R25 4R 20-7 DURACELL DURACELL Alkaliparisto Alkaliparisto PC 908 402810 RENPOWER I Ima-alkal iparisto 1P5 RENPOWER Ilma-alkaliparisto 1P26
Panstotyypinja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan 9 Esimerkki mittaustulosten tulkinnasta 4. ESIMERKKI MITTAUSTULOSTEN TULKINNASTA Oletetaan, että vilkun nimellisjännite on 6V ja se on suunniteltu toimivan kandella 1P5 paristolla. Kuinka kauan vilkku toimii Duracell -paristolla lämpötilassa a) ^5C b) -20'C Miten tilanne muuttuu jos paristoksi valitaan Al RAM in paristo? Tehtävää ratkaistaessa voidaan edetä seuraavasti: Askel 1. Selvitetään vilkun rajajännite. Varoitusvilkun rajajännite saadaan varoitusvilku Ile suoritetusta virallisesta Ellei tällaista tutkimusselostusta ole käytettävissä koestusselostuksesta. voidaan määrittää kohdassa 2.4 esitetyllä tavalla. Kysymyk- rajajännite sessä olevan tyyppiselle varoitusvilkulle tyypillinen rajajännite on n. 4.8V /4/. Askel 2. Etsitään liitteistä ko. tapausta vastaavat mittaustulokset sekä merkitään näihin käyrästöihin vilku n rajajännite. Kysymyksessä olevaa tapausta vastaavat käyrät on esitetty kuvissa 6 ja (liitteet 3, 4, 15 ja 16), joihin myös rajajännite 4,8V on merkitty. 7 6.50 u,v50 1 uiv:6:: 50 Ailca/vrk Aika/vrk Kuva 6. a. Napajännitteen ja kuormitusajan välinen yhteys, lämpötila +5'C b. Napajännitteen ja kuormitusajan välinen yhteys, lämpötila -20 C
lo Paristotyypinja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Esimerkki mittaustulosten tulkinnasta Askel 3. Kuvista 6a ja 6b nähdään, että vilkku toimii määräysten mukaisesti lämpötilassa +5CC noin 35 vuorokautta ja lämpötilassa -20 C vain noin 12 7a ja 7b puolestaan nähdään, että paristosta on vuorokautta. Kuvista +5C:n lämpötilassa noin 28 Ah ja ainoastaan 10 Ah Järn tällöin käytetty -pötilassa -20CC. 650 600 5.50 5,00 4M0 450 400 3.50 Pariston napejånnito / V 01 480 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Pension napejånnita / V Kuva 7. a.) Paristosta käytetyn energian ja napajännitteen välinen yhteys järnpötilassa +5 C b) Paristosta käytetyn energian ja napajännitteen välinen yhteys järn -20 C -pötilassa Jos paristolle Al RAM suoritetaan samanlainen tarkastelu, voidaan paristoja vertailla keskenään teknisessä mielessä. Jos lisäksi tiedetään paristojen hinnat, voidaan laskea hyödyksi käytettävissä olevan ampeeritunnin hinta kummallekin paristolle.
Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan 11 Johtopäätöksiä 5. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Peruslähtökohtana hyvälle varoitusvilkulle on: - kaikki vilkusta lähtevä valo suuntautuu laatuvaatimusten mukaiselle alueelle laatuvaatimusten määrittelemällä tavalla - lampun valon tuotto on mandollisimman suuri ja että lamppu kestää yhtä kauan kuin paristokin - vilkun rajajännitteen tulee olla alhainen, jotta pariston energia tulee hyädynnettyä hyvin - koska varoitusvilkun toiminta ei ole laatusuositusten mukainen sen pariston napajännite on rajajännitettä pienempi, tulisi tämä jälkeen kun näkyä vilkun toiminnasta esimerkiksi vilkkumistaajuuden muuttumisena - jos varoitusvilkku joutuu toimimaan aihaisissa lämpötiloissa, pariston valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota
12 Panstotyypinja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvilkun toimintaan Viiteluettelo VIITELUETTELO /1/ Varoitusvilkkujen valoteknisiä ominaisuuksia koskeva esitutkimus. Tutkimusraportti N:o 2102189, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1989. /2/ Paristojen kuormituskokeita vilkkukäyttöä vastaavissa olosuhteissa. Ympäristön lämpötilat -20C ja +5C. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Tutkimusraportli N:o0103/90, 1990. /3/ Paristojen kuormituskokeita vilkkukäyttöä vastaavissa olosuhteissa. Ympäristön lämpötila -1 0C, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Tutkimusraportti N:o 121 8/90,1990. /4/ Varoitusvilkkujen rajajännittteet. Tutkimusselostus 1215/89, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1989. /5/ Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Tutkimusselostus N :o SAH 71817/6.11.1987. /6/ les Lighting Handbook, Illuminating Engineering Society, Fift Edition,1972. /7/ Varoitusvilkkujen ja -lyhtyjen laatuvaatimukset, Tie- ja vesirakennushallitus, TVH 741808, Helsinki 1984.
AIRAM Lämpötila: +5 C Pariston tyyppi: 1P26 6 V.2 -------------- 2. 5,50 u/v 5,00 4,50 DURACELL - RENPOWER 4,00 3,50 I 0 20 40 60 80 100 120 Kuormitusaika I vit ''.. -I m
I- -I m r') Lämpötila: +5 C Pariston tyyppi: lp26 6 90 --- 80 - - - -- - - - 1 Ah DURACELL AIRAM - RENPOWER 650 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojãnnite /'
Ymp&istön ImpÖtHa: +5 C Pariston tyyppi: 1P5 6 V / 2kpl Rinnan 6,50.11 U/V 5,00 DURACELL - AIRAM - RENPOWER 4,50 4,00 3,50 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuormitusaika / vrt I- -1 m c&3
I- -I m Ympäristön lämpötila: +5 C Pariston tyyppi: 1P5 6 V I 2kpl Rinnan 70 60 50 Ah 40 30 T--- -------- L... DURACELL AIRAM - RENPOWER 20 lo 0 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojånnite / V
- AIRAM Lämpötila: +5 C Pariston tyyppi: 1P5 6 V 6,50 6,00 5,50 u/v 5,00 4,50 DURACELL - RENPOWER 4,00 3,50 3,00 0 5 10 15 20 25 30 35 Kuormitusaika I vrt 1 -I m "fl
-4 m Lämpötila: +5 C Pariston tyyppi: lp5 6 V 30 -- - - I ------------ a --------------.1 ------------------ - ------------ I_ -------------- I I I I - I DURACELL Ah 15 AIRAM RENPOWER 10 0 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännfte I V
AIRAM LámpÖtiia: -lo C Pariston tyyppi: 1P26 6 V DURACELL - RENPOWER Kuormitusaika I vrk -4 m -J
I- -I m Lämpötila: -lo C Pariston tyyppi: 1P26 6 V 30,00 25,00 ----------------------- U -------------------------------------------- I I I I I I I I I p I 20,00 15,00 Ah DURACELL - RENPOWER - AIRAM 10,00 5,00 -------- ------------------------------------------------------- I I I I I I 0,00 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännite / V
AIRAM Ympäristön lämpötila: -lo C Pariston tyyppi: 1P5 6 V / 2kpl Rinnan 6,50 - r -------------------------------------------- 6,00 5,50. DURACELL Uv 5,UV -.. - RENPOWER -- Kuormitusaika / vrk I- -I m CD
I- fl -' 0 Ympäristön lämpötila: -lo C Pariston tyyppi: 1P5 6 V / 2kpl Rinnan 25,00 20,00 Ah 15,00 10,00 DURACELL AIRAM - RENPOWER 5,00 0,00 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännite I V
AIRAM Lämpötila: -lo c Pariston tyyppi: 1P5 6 V 6,00 5,50 u/v 5,00 4,50 - DURACELL - RENPOWER 4,00 3,50 0 5 10 15 20 25 Kuormitusaika I vit I- -4 m -I -s
- -4 m - Lämpötila: -lo C Pariston tyyppi: 1P5 6 V 20,00 18,00 16,00 ---------------------------------------------- ---- - ----------------- I -------------------------------------------------- _I ----------------- I - - - - 14,00 12,00 10,00 Ah 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 -i-- 6,00 ch 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännite I V DURACELL AIRAM - RENPOWER
------ Lämpötila: -20 C Pariston tyyppi: 1P26 6 V 6,50 6,00 4 -------------- L -------------------------------------------- 5,50 u/v 5,00 4,50 - DURACELL AIRAM - RENPOWER 4,00 3,50 0 20 40 60 80 100 120 Kuormitusaika / vrt I- -1 m c)
Al RAM I- -1 m Lämpötila: -20 C Pariston tyyppi: 1P26 6 V 90 -- 80 -- 70 -- Ah 60 -------------------------------------------------------------------- 50 --- --------------------------------------------------------------- DURACELL - RENPOWER I 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännite / V
.,. HAIRAM Lämpötila: -20 C Pariston tyyppi : 1P5 6 V I 2kpI Rinnan 6,50 5,50 DURACELL u/v 5,00 4,50 L or 4,00 3,50 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuormitusaika / vrk -I m (fl
H m C) Lämpötila: -20 C Pariston tyyppi 1P5 6VI2kpl Rinnan 70 60 50 40 DURACELL Ah AIRAM 30 - RENPOWJ 20 10 0 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännite / V
I Lämpötila: -20 C Pariston tyyppi: 1P5 6 V 6,50 6,00 5,50 u/v 5,00 4,50 -------------------------------------- ---- - --- -- - - ----- - ------------ I I I I I I I. --. I - DURACELL AIRAM - RENPOWER 4,00 I I. p U..--- - - -. 3,50 ----------- -- rc,.------------------------------------------------ I I P?% U 3,00 0 5 10 15 20 25 30 35 Kuormitusaika I vik I- -1 m 4
AIRAM -1 m Lämpötila: -20 C Pariston tyyppi: 1P5 6 V 30,00 25,00 DURACELL Ah 15,00 - REN POWER 10,00 5,00 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 3,50 Paristojännite / V
TIELAITOKSEN SELVITYKSIÄ 1/1991 Satelliitteihin perustuvasta paikannusjärjestelmästä. TIEL 3200001 2/1991 Autokanta ja liikenne OECD-maissa. TIEL 3200002 3/1991 Tiesalaojien toimivuus ja kunnossapito, TIEL 3200003 4/1991 Suolauksen vaikutukset tienvarsikasvillisuuteen. TIEL 3200004 5/1991 Reunapaalujen vaikutus ajokäyttäytymiseen ja bikenneonnettomuuksiin. TIEL 3200005 6/1991 Yleiskaavoituksen ja tien yleissuunnittelun kytkentä. TIEL 3200006 7/1 991 Teiden esisuunnitelu Pohjoismaissa. TIEL 3200007 8/1 991 Palvelutasomittareiden seuranta tiensuunnittelussa. TIEL 3200008 9/1991 Luonnonolojen seuranta tiensuunnittelussa, TIEL 3200009 10/1 991 Tielaitoksen laatujärjestelmän kehittäminen; suunnittelun laatujärjestelmä, esiselvitys. TIEL 3200010 11/1991 Ympäristövaikutusarviot pääsuunlaselvityksissä. TIEL 3200016 12/1 991 Selvitys nopeuden alentamiskeinoista taajamateillä. TIEL 3203613 13/1 991 Selvitys nopeusrajoitusten määrittämisestä ja vaikutuksista. TIEL 3200011 14/1 991 Jalankulkijan ja pyöräilijän vammautumiset liikennealueilla. TIEL 3200012 15/1991 Liikenneinvestoinneista päättäminen; Arvio suunnittelunäkemyksestä. TIEL 3200013 16/1991 Paristotyypin ja ympäristön lämpötilan vaikutus varoitusvukun toimintaan. TIEL 3200014 17/1991 The Effect of Battery Type and Ambient Temperature on the Operation of Warning Flashers. TIEL 320001 5E ISBN 951-474386-5 ISSN 0788-3722 TIEL 3200014