Eurooppalainen energiapolitiikan toimintaympäristö Pertti Salminen ATS:n jäsentilaisuus TVO:n Kuparisali, 31.5.2013
Lähivuosien sähköisiä energiakysymyksiä Miten talous kehittyy? Mullistaako liuskekaasu maailmaa? Kuinka käy ilmastosopimuksen 2015? Säilyttääkö RES johtoasemansa investoinneissa? Mikä on ydinvoiman tulevaisuus? Luoko uusi teknologia mahdollisuuksia? Muutama sana EU:n energiapolitiikasta
Primäärienergian kulutus 2010
Sähköntuotanto 2010 Maailma 21400 TWh EU 3390 TWh CO 2 12495 Mt (580 g/kwh) CO 2 1214 Mt (360 g/kwh)
Energiavertailua maailma vs. EU 2010 Maailma USA Kiina EU % Väkiluku milj. 6840 314 1350 502 7,3 BKT mrd. * 47520 10840 4460 12280 25,8 Energian käyttö Mtoe 12730 2214 2420 1710 13,4 Sähkön käyttö TWh 21400 4350 4250 3390 15,8 CO2-päästöt milj. t 30200 5340 7210 3610 12,0 Energia/capita Energia/BKT toe/ capita toe/ milj. 1,9 7,1 1,8 3,4 267 204 543 139 CO 2 /capita t/capita 4,4 17,0 5,3 7,2 * BKT käyvin hinnoin, 2010 keskikurssi 1 =1,33$ Lähde: STAT, Eurostat
Miten talous kehittyy?
Eri talousalueiden osuus maailman kokonaistuotannosta 2010 ja arvio talouskasvusta 2013 Talouskasvuarvio 2013 Osuus maailman kokonaistuotannosta (ostovoimapariteettikorjattu) Lähde: IMF 23.1.2013, VM ja EK
Euroopan talousongelmat jatkuvat pitkään Maailman talous kasvaa lähivuosina 3,5-4 %/vuosi, kasvun vetureina ovat kehittyvät taloudet, kuten Kiina, Intia ja Brasilia EU:ssa on suuria ongelmia EU:n talouskasvu noin 0, työttömyysaste noin 12 % ja nuorisotyöttömyys kriisimaissa jo yli 60 %, investointiaste on alhainen Suuret talouserot jäsenmaiden välillä edelleen kasvavat Talousasiat ajavat yhä vahvemmin muiden politiikkojen edelle Jäsenmaiden lisääntyvä oman edun tavoittelu yhteen hiileen puhaltamisen sijaan Vain reipas talouskasvu voi viedä EU:n kohti parempia aikoja, ja sitä voi odottaa aikaisintaan vuoden 2014 loppupuolella
Mullistaako liuskekaasu maailmaa?
Maakaasun tuotanto USA:ssa Lähde: Annual Energy Outlook 2012, EIA
Liuskekaasun tuotanto ja mahdolliset ympäristövaarat
Esiintymän hiilivetykondensaattien pitoisuuden vaikutus kannattavuuteen Lähde: IEA, Golden Rules for a Golden Age of Gas 1 $/Mbtu=2,6 /MWh
Arvioidut teknisesti hyödynnettävät liuskekaasuresurssit Euroopassa vuoden 2011 lopussa Maakaasu 2011 tilastojen mukaan Tuotanto Kulutus Tuonti (-Vienti) bcm bcm % Todennetut maakaasureservit tcm Teknisesti hyödynnettävät liuskekaasu resurssit tcm Puola 4,3 15,4 72 0,16 5,3 Ranska 40,3 100 0,01 5,1 Norja 101,4 4,0 (-96) 2,04 2,4 Ukraina 18,2 53,7 66 1,10 1,2 Ruotsi 1,3 100 1,2 Tanska 7,1 4,2 (-41) 0,06 0,7 Iso-Britannia 45,2 80,2 44 0,25 0,6 Alankomaat 64,2 38,1 (-41) 1,39 0,5 Turkki 45,7 100 0,01 0,4 Saksa 10,0 72,5 (86) 0,18 0,2 Liettua 3,4 100 0,1 Muut 0,08 0,5 Eurooppa yhteensä 1036 1125 8 % 5,27 18,1 Lähteet: EIA 2011, BP 2012
USAn LNG-vientikustannus Eurooppaan ja Aasiaan Yksikkö $/MWh Henry Hub -hinta $/mmbtu 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0 Henry Hub -hinta 6.8 10.2 13.7 17.1 20.5 23.9 27.3 30.7 34.1 Nesteytys 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 Kuljetus Eurooppaan 4.4 4.4 4.4 4.4 4.4 4.4 4.4 4.4 4.4 Kuljetus Aasiaan 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 10.2 Uudelleenkaasutus 1.4 1.4 1.4 1.4 1.4 1.4 1.4 1.4 1.4 Hinta Euroopassa 22.9 26.3 29.7 33.1 36.5 39.9 43.4 46.8 50.2 Hinta Aasiassa 28.7 32.1 35.5 38.9 42.3 45.7 49.2 52.6 56.0
Maakaasun alueellisia markkinahintoja $/Btu /MWh 40 31 24 7 Lähde: BP, ICIS Heren *Euroopan spot-hinta
Voimalaitospolttoaineiden verottomien hintojen kehitys Suomessa Lähde: STAT
Teollisuuden maksama sähkön hinta Lähde: OECD Energy prices and taxes, EC industrial policy communication
Liuskekaasun vaikutukset Liuskekaasu hillitsee kaasun hinnan nousua Euroopassa ja Venäjä ilmeisesti joutuu laskemaan kaasun hintaa Myös hiilen hinta pysyy edullisella tasolla Euroopassa tuskin aletaan tällä vuosikymmenellä tuottaa tai tuoda suuria määriä liuskekaasua On hyvin mahdollista, että liuskekaasun hinta lähtee USA:ssa myös hiljalleen nousuun Muutaman vuoden sisällä ei ole odotettavissa huomattavia muutoksia päästöoikeuden hintaan Suomessa LNG:n sekä konventionaalisen että ilmeisesti myös liuskekaasun merkitys kasvaa Liuskekaasun tärkein merkitys on sen vaikutus EU:n kilpailukykyyn, USAn päästöihin ja ympäristöimagoon sekä globaaliin geo- ja turvallisuuspoliittiseen asetelmaan
Kuinka käy ilmastosopimuksen 2015?
Ilmastoneuvottelujen historiaa 1/2 YK:n ilmastosopimus (UNFCCC) allekirjoitettiin 1992 Rio de Janeirossa - mukana kaikki maat, myös USA - sopimus ei velvoita päästövähennyksiin Kioton pöytäkirja hyväksyttiin 1997 YK:n ilmastosopimuksen jatkoksi ja se tuli voimaan keväällä 2005 - kehittyneet teollisuusmaat sitoutuivat 5,2%:n KHK-vähennyksiin 2008-2012 vuoden 1990 tasosta - EU:n tavoite on 8%, joka edelleen on jaettu jäsenmaille - USA ei koskaan ratifioinut Kioton pöytäkirjaa - Kiina on puolestaan vedonnut kehitysmaaluokitukseensa, eikä sitä koske päästöjen vähennysvelvoitteet
Ilmastoneuvottelujen historiaa 2/2 EU on edennyt 2005 alkaen yksipuolisesti vähennystoimissa - tavoitteet ja EU ETS Neuvottelut post-2012 politiikasta käynnistyivät jo 2005 ja johtivat 2011 Kioto2-kauteen 2013-2020 - sopimuksessa ovat mukana EU, Norja, Sveitsi, Australia, Monaco ja Liechtenstein, noin 15% globaalipäästöistä COP17-kokous Durbanissa päätti käynnistää neuvottelut uudesta maailmanlaajuisesta ilmastoinstrumentista 2020 alkavalle jaksolle YK:n ilmastosopimuksen alle - neuvottelujen takarajaksi asetettiin Pariisin COP21-kokous joulukuussa 2015 - tavoite on kaikkia maita koskeva sitova päätös päästöjen vähentämisestä
Tuskin syntyy ilmastosopimusta 2015 Kaikki keskeiset neuvotteluelementit ovat alkutekijöissään - päästötavoitteet, rahoitus ja erilaiset mekanismit - rahoitus on 2013 neuvottelujen pääteema ja tavoitteet 2014 On erittäin epätodennäköistä, että kattava sopimus syntyy 2015 Siten EU jatkaa yksipuolisesti ja sitoutuu 2030 tavoitteisiin - EU ETS on jatkossakin keskeinen ohjauskeino ja nähtäväksi jää tuleeko päästötavoitteen lisäksi muita sitovia tavoitteita - EU haluaa varmasti saada muita mukaan päästökauppaan epäonnistuneiden neuvotteluiden jälkeen Ilmeisesti ilmastonmuutoskriittinen keskustelu lisääntyy sekä itse ilmiötä että yksipuolista sitoumista kohtaan Joka tapauksessa mitään ei tapahdu globaalisti ennen 2020, paitsi Kiinan BKTx2, Intian BKTx2 päästöt?
Keskustelu lisääntyy, esim: Onko CO 2 vai auringon aktiivisuus ilmaston lämpenemisen pääsyy? 32 AURINGON AKTIIVISUUS 25 nt +0,4 T O C MAAPALLON LÄMPÖ- TILAN MUUTOS T CO 2 mrd.t 16 15 15 V. liukuva keskiarvo 30 v.kaavam.(tiuri) -0,4 HIILIDIOKSIDI- 1880 1920 1960 2000 5 PÄÄSTÖT CO 2 1880 1920 1960 2000 0 +0,5 5 v. liukuva keskiarvo O C POHJOIS-ATLANTIN LÄMPÖSISÄLTÖ 700 M PAKSU KERROS 30 v kaavam.(tiuri) 0 MAAPALLON LÄMPÖ- TILAN MUUTOS 1880 1920 1960 2000-0,5 AURINGON AKTIIVISUUS PUTOSI 2005 1900-LUVUN ALUN TASOLLE POHJOIS-ATLANTIN LÄMPÖSISÄLTÖ ON ALKANUT PUDOTA Martti Tiuri 12.9.2012
Säilyttääkö RES johtoasemansa investoinneissa?
Kapasiteetin lisäykset EU:ssa Lähde: Eurelectric, Innovation action plan survey Dec 2012
Uusiutuva energia on jatkossakin investoijien suosikki Mtoe Source: DG ENER
Primäärienergiaa biomassasta EU:ssa, Mtoe Lämmitys, jäähdytys ja sähkö Lähde: DG ENER
Mikä on ydinvoiman tulevaisuus?
Ydinvoima maailmassa Maailmassa 437 käytössä olevaa reaktoria - kokonaisteho 372 GW, josta 133 GW EU:ssa 13,5 % maailman sähköntuotannosta 2010 ja 28 % EU:ssa Vältetyt CO2-päästöt noin 1600 milj. tonnia vuonna 2008 Nyt rakenteilla 68 yksikköä Kiina 28 Venäjä 11 Intia 7 EU 4 Lähteet: IAEA Reactor Database 13/1/2013 IEA 2010 IEA World Energy Outlook 2012
Fukushiman onnettomuuden jälkeen rakennusprojektien aloitukset romahtivat t Reaktorien lukumäärä Lähde: IAEA, 13.12.2012
Elinikäiset CO 2 -päästöt sähkön eri tuotantomuodoilla
IEA:n arvio ydinvoiman kehityksestä Yhteensä 580 GW vuonna 2035 (nyt 370 GW) Lähde: IEA WEO 2012
Ydinvoimalla on hyvä tulevaisuus Uusien ydinvoimahankkeiden käynnistyminen hidastui Fukushiman jälkeen Poliittinen ja kansalaisten reaktio on ollut varsin maltillinen Fukushiman onnettomuuden jälkeen ja luottamus ydinvoimaan on jo palautumassa Ydinvoiman lisääminen jatkuu etenkin Aasiassa Ydinvoima on edelleen kilpailukykyinen päästötön energialähde, joskin lisääntyvät turvallisuusvaatimukset ovat nostaneet investointikustannuksia merkittävästi Teknologiakehitys luo uusia mahdollisuuksia, modulaarisuus IEA:n arvio ydinvoiman lisääntymisestä 580 GW:in saattaa hyvinkin olla lähellä todellista
Luoko uusi teknologia mahdollisuuksia?
Energiantuotannossa teknologiahypyt ovat harvinaista herkkua Sodan jälkeen vain joitakin teknologiahyppäyksiä Ydinvoima, 1. kaupallinen laitos Obninsk Neuvostoliitto 1954 Lämmön ja sähkön yhteistuotanto Taajuusmuuttajat Lämpöpumput Teknologiahyppyjen mahdollisuuksia -2020 Sähkön varastointitekniikat Sähköinen liikenne, vetyteknologia Asiakkaan osallistuminen, älykkäät järjestelmät Aurinkoteknologia, pienet ydinvoimalaitokset CCS ja hiilidioksidin kemiallinen muunto
Energiatiekartan tavoite ilmastotiekartasta 20 % 2020, 40 % 2030 ja 80 % 2050 CO2-päästöt verrattuna vuosi 1990
EU:n lähivuosien energiapolitiikka: Back to the future Uusvanhaa teknologiaa Tuuli Aurinko Biomassa Kaasusta hiileen Markkinat Paluu suljettujen ja tuettujen markkinoiden aikaan Pyrkimys lähelle asiakasta Politiikan tavoitteet Ilmastonmuutoksen torjunnan painoarvo vähenee Omavaraisuus ja kilpailukyky nostavat päätään
EU-energiapolitiikan painopisteet 2013- Valkoinen kirja: energia- ja ilmastopolitiikka 2030 (joulukuu 2013) Energiatehokkuusdirektiiviesitys (22.6.2011) Biomassan kestävyyskriteerit (2013) Päästökaupan jatko, backloading ja rakenne Toimivat sähkömarkkinat Ydinvoiman hyväksyttävyys Tutkimusohjelma Horizon 2020 (30.11.2011)