Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys
Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden palvelujen järjestäminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Lastensuojelulaki ohjaa moniammatillisen yhteistyön hyödyntämiseen Pyrkimyksenä on ollut poistaa viranomaisten välillä olevaa epäselvyyttä tehtävien jaosta ja varmistaa lapsen ja perheen avun tarpeen riittävän nopea havaitseminen
Moniammatillinen yhteistyö Kunnan velvollisuus on huolehtia siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus moniammatilliseen tukeen tehtävässään. (Lastensuojelulaki 14 ) Sosiaalityöntekijällä tulee olla käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista ja muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta Kunnan tulee turvata moniammatillinen asiantuntija-apu lastensuojelutyölle koko prosessin ajaksi Sosiaalityöntekijä voi järjestää erilaisia neuvonpitoja asian selvittämisessä, hän voi konsultoida asiantuntijoita ja kääntyä erikseen asetetun lastensuojelun asiantuntijaryhmän puoleen.
Moniammatillinen yhteistyö Lastensuojelulain 31 :n mukaan lastensuojelutarvetta selvitettäessä ja lastensuojelua järjestettäessä tulee järjestää neuvotteluja, joihin lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi kutsua lapsen, vanhemmat ja huoltajat, muut lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat tai lapsen huolenpitoon keskeisesti osallistuvat henkilöt ja muut lapselle tai perheelle läheiset henkilöt sekä viranomais- ja muut yhteistyötahot. Neuvottelujen yhteydessä joudutaan luovuttamaan salassa pidettävää tietoa neuvotteluun osallistuville tahoille siinä määrin kuin se on välttämätöntä lapsen lastensuojelutarpeen selvittämiseksi tai lastensuojelun järjestämiseksi. Ensisijaisesti tiedon luovuttamiseen pyydetään asiakkaan suostumus, mutta jos tällaista ei pyydettäessä saada, tietoa voidaan luovuttaa neuvotteluun osallistujille sosiaalihuollon asiakaslain 17 :n ja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 26 3 momentin nojalla. Neuvotteluihin osallistuvat viranomaistahot voivat luovuttaa heillä olevaa sosiaalihuollon järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa, joka vaikuttaa olennaisesti asiakassuhteeseen, sosiaalihuollon asiakaslain 20 :ssä asetetun velvoitteen nojalla.
Tiedon luovuttaminen ilman suostumusta asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi (AsiakasL 17 ) Hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi tai Toteuttamiseksi, toimeentulon edellytysten järjestämiseksi Jos: 1) se, jota asiakirja koskee, on hoidon tai huollon ilmeisessä tarpeessa terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa vaarantumisen vuoksi eikä hoidon tai huollon tarvetta muutoin voida selvittää taikka hoidon tai huollon toimenpiteitä toteuttaa 2) tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi tai 3) tieto on tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi eikä asiakkaalla itsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä
Velvollisuus tiedon antamiseen (asiakaslain 20 ) Sosiaalihuollon viranomaisen pyynnöstä Mm. valtion ja kunnan viranomainen, KELA, eläkelaitos, vakuutuslaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden-/sairauden-hoidon toimintayksikkö, terveydenhuollon ammattihenkilö Ovat velvollisia antamaan hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi sosiaalihuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi
Lastensuojelun asiantuntijaryhmä Kunnan tai useamman kunnan yhdessä tulee asettaa lastensuojelun asiantuntijaryhmä, johon kuuluu edustajia sosiaali- ja terveydenhuollosta, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista, (Lastensuojelulaki 14 ) Asiantuntijaryhmän toiminta voidaan organisoida joustavasti kunnan tai usean kunnan tarpeiden mukaisesti. Jos asiantuntijaryhmän toiminta edellyttää kuntien yhteistyötä, tällöin on harkittava seudullisen tai jopa maakunnalliseen asiantuntijaryhmän nimeämistä. Päätös ls-asiantuntijaryhmän käyttämisestä on aina asiaa valmistelevalla tai päätöksentekoon oikeutetulla viranhaltijalla. Velvollisuutta ls-asiantuntijaryhmän käyttöön ei siten pääsääntöisesti ole. Asiantuntijaryhmän konsultoiva rooli
Lastensuojelun asiantuntijaryhmä Tiedot voidaan antaa asiantuntijaryhmän käyttöön välttämättömin osin julkisuuslain 26 :n 3 momentin, sosiaalihuollon asiakaslain 16 :n, tai asiakaslain 17 ja 18 :n perusteella. Lähtökohtaisesti pyydetään lupa asianosaisilta asian käsittelyyn, mutta ryhmä voi käsitellä asiaa myös ilman suostumusta sos.huollon asiakaslain 17 :n perusteella. Ryhmän tarkoituksena avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa sekä tarvittaessa muussa lastensuojelun toteuttamisessa ja sitä koskevassa päätöksenteossa. Mikäli asiantuntijaryhmän lausuntoa käytetään päätöksenteon pohjana, asiakirjoissa on kuvattava mitä tietoja asiantuntijaryhmän käyttöön on annettu, eli minkä tiedon pohjalta asiantuntijaryhmä on antanut oman kannanottonsa.
Lastensuojelun asiantuntijaryhmä Jos asiantuntijaryhmältä pyydetään lausuntoa olisi suotavaa, että asiakas osallistuisi ryhmässä asiansa käsittelyyn. Sosiaalityöntekijällä on aina itsenäinen ratkaisuvalta eikä se ole sidottu asiantuntijaryhmän kannanottoihin päätöksenteossaan. Päätöksenteon pohjaksi ei voi myöskään yksin asettaa asiantuntijaryhmän lausuntoa!
Perusopetus Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Kun oppilashuoltoryhmässä käsitellään koulun yhteisiä asioita, on ryhmän kokoonpano vapaa. Näissä asioissa voidaan tehdä yhteistyötä esim. koulun johtoryhmän, oppilaskunnan tai vanhempainyhdistyksen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla läsnä vain ne oppilaan opetuksen ja oppilashuollon järjestämiseen kuuluvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu.(perusopetuslaki 31 a )
Oppilashuoltoryhmä Oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. (Perusopetuslaki 40 ) Tapauskohtainen arviointi, esim. sairaus joka otettava huomioon opetuksen järjestämisessä. Mikäli ryhmässä käsitellään muita salassa pidettäviä tietoja, tulee tähän olla pääsääntöisesti huoltajan suostumus. Huoltajan suostumuksella tai lain niin salliessa voi ryhmään osallistua myös muita tarvittavia koulun ulkopuolisia tahoja kuten esim. lastensuojelu, perheneuvola.
Nuorison ohjaus - ja palveluverkosto Nuorisolaki 7 a Verkoston tulee tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta. Verkostot toimivat vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa Nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa tulisi olla mukana nuorten kannalta keskeisimmät toimialat. Verkostoon nimetään edustajat kunnan opetustoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä nuorisotoimesta. Valtion paikallishallinnon edustajina verkoston työhön voivat osallistua työ- ja poliisihallinnon edustajat. Jos kunnassa järjestetään nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä, olisi näiden tahojen edustajien tarpeellista olla mukana verkostossa. Myös yhteistyö paikallisesti perusopetuksen jälkeistä koulutusta järjestävien tahojen kanssa olisi tärkeää. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita.
Kiitos!