1 : Julkisuusperiaate. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä

Transkriptio

1 OPPILASHUOLTOTYÖ YLI HALLINTOKUNTARAJOJEN YLEISTÄ SALASSSAPIDOSTA JA YHTEISTYÖSTÄ Kaiken hallinnollisen viranomaistoiminnan peruslait ovat hallintolaki (434/2003) ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Yksityiselämän suojaan ja henkilön persoonaan liittyvien tietojen käsittelystä ja rekisteröinnistä puolestaan säädetään henkilötietolaissa (523/1999). Eräs lainkäytön pääperiaatteista on, että erityislaki syrjäyttää yleislain. Useimmilla hallinnon alueilla on omia säädöksiä ja säännöksiä, joita tällöin noudatetaan. Hallintolaki ja julkisuuslaki vaikuttavat tavallaan taustalla ja tulevat sovellettaviksi, jos erityislaissa ei ole niistä poikkeavia säännöksiä. Eri hallinnonaloja koskevat mm. salassapito- ja tietojensaantioikeutta sekä suostumuksia koskevat normit saattavat olla erilaisia. Esimerkiksi sosiaalihuollon asiakkaan salassa pidettävien tietojen antamiseen riittää asiakkaan nimenomainen (siis suullinenkin) suostumus, kun taas terveydenhuollossa edellytetään potilastietojen antamiseen kirjallista suostumusta. - Julkisuuslaki: 1 : Julkisuusperiaate. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. 5 Viranomaisen asiakirja. - Viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Viranomaisen asiakirjana ei pidetä 5 momentissa säädetyin poikkeuksin 2) viranomaisen palveluksessa olevan tai viranomaisen toimeksiannosta toimivan laatimia muistiinpanoja taikka sellaisia luonnoksia, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten; Henkilökohtaisten muistiinpanojen osalta vanhemmassa käytännössä esiintyi paljon epäselvyyttä, koska niistä ei ollut laissa säännöksiä. Nykyisen lain mukaan ne siis eivät ole viranomaisen asiakirjoja, joita esimerkiksi asianosaisjulkisuussäännökset (ks. jäljempänä) koskisivat. Niissäkin oleva tieto on kuitenkin salassa pidettävää. Henkilökohtaiset salassa pidettävää tietoa sisältävät muistiinpanot on hävitettävä, kun ne ovat käyneet tarpeettomiksi. Jos ne säilytetään asiakkaan asiakirjoissa, ne menettävät luonteensa henkilökohtaisina muistiinpanoina ja muuttuvat viranomaisen asiakirjoiksi, joita mm. asianosaisjulkisuussäännökset koskevat. Huom! Kaikkinainen kahdenkertainen kirjanpito on lainvastaista, ts. on kokonaan kiellettyä pitää joko paperilla tai teknisinä tallenteina asiakas- tai oppilastietoja vain itseä varten ja toista muille annettavaa versiota. 23

2 Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto. Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös sitä, joka harjoittelijana tai muutoin toimii viranomaisessa taikka toimii viranomaisen toimeksiannosta tai toimeksiantotehtävää hoitavan palveluksessa taikka joka on saanut salassa pidettäviä tietoja lain tai lain nojalla annetun luvan nojalla, jollei laista tai sen nojalla annetusta luvasta muuta johdu. Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu henkilö ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa saa kuitenkin käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut. 26 Yleiset perusteet salassa pidettävän tiedon antamiseen. Viranomainen voi antaa salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tiedon, jos; 1) tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty; tai 2) se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa siihen suostumuksensa. Viranomainen voi antaa salassa pidettävästä asiakirjasta tiedon antamansa virkaaputehtävän suorittamiseksi sekä toimeksiannostaan tai muuten lukuunsa suoritettavaa tehtävää varten, jos se on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. 29 Salassa pidettävien tietojen antaminen toiselle viranomaiselle. Viranomainen voi antaa toiselle viranomaiselle tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos: 1) tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty, 2) se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa siihen suostumuksensa; Perussääntö on myös, että salassa pidettävät tiedot ovat salaisia niiden tallennusmuodosta riippumatta ( ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää tietoa tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä ). Säännökset koskevat siis samalla tavoin niin perinteisiä asiakirjoja, sähköisiä tallenteita kuin esimerkiksi työntekijälle suullisestikin tullutta tietoa. SALASSAPITO

3 - Perusopetuslaki PERUSOPETUSLAKI: 40 Henkilötietojen salassapito, luovuttaminen ja käsittely. Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 :ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta. 31a Oppilashuolto. - Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. - Julkisuuslaki 24 : Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat. Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä: 30) oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan ja kokelaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, samoin kuin asiakirjat, joista ilmenee ylioppilastutkintolautakunnan määräämien arvostelijoiden arvostelutehtäviä koskeva koulukohtainen työnjako, kunnes on kulunut vuosi kyseisestä tutkintakerrasta;

4 - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000; asiakaslaki) 14 Asiakirjasalaisuus. Sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä Salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa siitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Asiakirjan salassapidon lakkaamisesta sosiaalihuollossa on voimassa, mitä siitä säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 31 :ssä. 15 Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto. Sosiaalihuollon järjestäjä tai tuottaja taikka niiden palveluksessa oleva samoin kuin sosiaalihuollon luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan sosiaalihuollon tehtävässä toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan palveluksessa tai tehtävän hoitaminen niiden lukuun on päättynyt. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös sitä, joka harjoittelijana tai muutoin toimii sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan toimeksiannosta tai sen lukuun taikka joka on saanut salassa pidettäviä tietoja lain tai lain nojalla annetun luvan nojalla, jollei laista tai sen nojalla annetusta luvasta muuta johdu. Asiakas, hänen edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista sivullisille asiakkuuden perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asiakasta itseään. Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu henkilö ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asiakas, hänen edustajansa tai avustajansa saa kuitenkin käyttää muitakin kuin häntä itseään koskevia tietoja, kun kysymys on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta asiasta, johon asiakkaan tiedonsaantioikeus on perustunut. - Huom! Kun päivähoitolaissa (36/1973) ei ole erillisiä säännöksiä salassapidosta, päivähoidon henkilöstöön sovelletaan sosiaalihuollon asiakaslain yleisiä säännöksiä. Tämä pätee niissäkin kunnissa, joissa osa päivähoidosta on organisoitu opetustoimen alaisuuteen. - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992; potilaslaki) 13 Potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapito. Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassapidettäviä. Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä taikka sen tehtäviä suorittava henkilö ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen

5 laillisen edustajansa kirjallisella suostumuksella. Sivullisella tarkoitetaan tässä laissa muita kuin asianomaisessa toimintayksikössä tai sen toimeksiannosta potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvia henkilöitä. Salassapitovelvollisuus säilyy palvelusuhteen tai tehtävän päättymisen jälkeen. 3. OIKEUS ANTAA SALASSA PIDETTÄVIÄ TIETOJA - Perusopetuslaki PERUSOPETUSLAKI 40 Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Perustelut (HE 109/2009, s. 27): Arvioitaessa esimerkiksi opettajan oikeutta saada oppilaan terveydentilaa koskevia tietoja kouluterveydenhuollosta kyseisen säännöksen nojalla, on arvioitava, onko kyseisillä tiedoilla merkitystä oppilaan opetuksen järjestämisessä. Esimerkiksi jos oppilaalla on sairaus, joka opettajan tulee ottaa huomioon opetustilanteissa, kyse on säännöksessä tarkoitetusta tiedosta, joka on opettajan välttämätöntä tietää, jotta hän voi järjestää opetustilanteet siten, että oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuus ei vaarannu. Oppilaan huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän tämän lain mukaisesti järjestämään opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. Perustelut (HE 109/2009, s. 28): - Jos oppilas edellisessä koulussa on erityisen tuen piirissä ja opetuksen asianmukaisen jatkumisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että tieto tästä siirretään, asiakirjat siis voidaan lähettää huoltajan vastustaessakin. Käytännössä opetuksen järjestäjän tulisi toimittaa uuden asuinkunnan opetuksesta vastaavalle viranomaiselle tai sen alaiselle asianomaiselle opetuksen järjestäjälle ne asiakirjat, jotka ovat opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä. - Uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä tiedonsiirto voi tapahtua tilanteissa, joissa oppilaan tarvitseman välittömän tuen tarve aiemmassa koulussa on päättynyt ennen siirtymistä eikä niitä siis pääsäännön mukaan siirretä. Jos kuitenkin uusi opetuksen järjestäjä niitä oppilaskohtaisesti pyytää myöhemmin ilmenneiden ongelmien vuoksi, ne siis voidaan antaa huoltajan suostumuksesta riippumatta.

6 Sosiaaliviranomaisilla (mm. lastensuojelulla) on oikeus saada salassapitovelvollisuuden alaista tietoa koulusta sosiaalihuollon asiakaslain 20 :n mukaisesti. Sitä vastoin laissa ei ole säännöksiä opetuksen järjestäjän velvollisuudesta antaa tietoja esimerkiksi poliisille. - Asiakaslaki: 16 Suostumus tietojen antamiseen. Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. Milloin asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa alaikäisen asiakkaan laillisen edustajan suostumuksella, jos edustajalla itsellään ei ole oikeutta tiedon saantiin 11 :n 3 momentissa tarkoitetusta syystä. 17 Salassapidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi.. Jos 16 :ssä tarkoitettua suostumusta ei voida saada taikka jos asiakas tai hänen laillinen edustajansa nimenomaisesti kieltää tiedon luovuttamisen, sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa antaa asiakirjasta salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen järjestämiseksi tai toteuttamiseksi taikka toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Tietoja saa kuitenkin antaa vain, jos: 1) se, jota asiakirja koskee, on hoidon tai huollon ilmeisessä tarpeessa terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa vaarantumisen vuoksi eikä hoidon tai huollon tarvetta muutoin voida selvittää taikka hoidon tai huollon toimenpiteitä toteuttaa; 2) tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi; tai 3) tieto on tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi eikä asiakkaalla itsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tietoja saa antaa toiselle sosiaalihuollon viranomaiselle, sen toimeksiannosta sosiaalihuollon tehtäviä suorittavalle henkilölle tai yhteisölle sekä muulle viranomaiselle. Yksityisesti sosiaalihuoltoa järjestävälle taikka yksityiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai ammattihenkilölle sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa antaa tietoja 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kuitenkin vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä asiakkaan välittömän hoidon tai huollon toteuttamiseksi tai muusta tähän rinnastettavasta syystä. - Lain 18 :ssä säädetään erikseen velvollisuudesta antaa salassa pidettäviä tietoja poliisille, syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimelle. On huomattava, että nämä viranomaiset ovat oikeutettuja tietoihin vain, kun tutkittavana, esitutkinnassa tai syytteessä on laissa erikseen määritelty suhteellisen ankarasti rangaistava teko (RL 15:10 :n mukaan ilmoitusvelvollisuuden alainen rikos tai muu rikos, josta voi seurata vähintään 4 vuotta vankeutta). Huom! Sosiaaliviranomaisilla ei ole velvollisuutta tietää rikosten rangaistusasteikkoja, vaan poliisilla on tältä osin velvollisuus perustella tietopyyntönsä ja kertoa epäillyn rikoksen nimike sekä siitä seuraava vähimmäisrangaistus.

7 - Lisäksi sosiaaliviranomainen voi omasta aloitteestaan antaa tiedon myös epäiltäessä tällaista tai sitä vähäisempääkin rikosta, jos sen arvioidaan olevan välttämätöntä lapsen edun taikka erityisen tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi (AsiakasL 18.3 ). Kysymyksessä voi lapseen kohdistuvien tekojen tai laiminlyöntien ohella olla esimerkiksi vanhukseen tai vammaiseen kohdistuva perheväkivalta tms. On kuitenkin huomattava, että tällöin kysymys on sosiaalitoimen omasta harkintavallasta tietojen antamisessa: poliisi, syytäjälaitos tai tuomioistuin eivät voi tietoja vaatia. - Huom! Uusi lastensuojelulaki (25.6 ) sisältää tärkeän ilmoitusvelvollisuuden: lastensuojeluviranomaisen on salassapitoa koskevien säännösten estämättä ilmoitettava poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistettu rikoslain 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. - Potilaslaki 13.3 Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, saadaan antaa 1) potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty; - Lastensuojelulaki (417/2007) 31 Asiakkaan asiassa pidettävä neuvottelu. Lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi tulee järjestää neuvotteluja, joihin voivat lastensuojelun työntekijän arvion perusteella tarvittaessa osallistua lapsi, vanhemmat ja huoltajat, muut lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat tai lapsen huolenpitoon keskeisesti osallistuvat henkilöt, muut lapselle tai perheelle läheiset henkilöt sekä viranomais- tai muut yhteistyötahot. Neuvotteluun osallistuville voidaan antaa lapsen tuen tarpeen selvittämiseksi ja lapsen tarvitseman huolenpidon järjestämiseksi välttämättömiä tietoja siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 16 ja 17 :ssä sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 26 :n 3 momentissa säädetään. 4. VIRANOMAISEN OIKEUS SAADA TIETOJA - Perusopetuslaki PERUSOPETUSLAKI 41 : Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.

8 Perustelut (HE 109/2009, s. 28): Tiedonantovelvoite koskisi kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia riippumatta siitä, onko palveluntuottaja yksityinen tai julkinen yhteisö tai ammatinharjoittaja. Tiedonantoon velvoitettujen piirin laajentaminen viranomaisten ulkopuolelle on tarpeellista niiden ongelmien estämiseksi, joita esiintyy tilanteissa joissa lapsi on saanut hoitoa yksityisellä sektorilla. Tällöin mahdollisuudet selvittää opetuksen järjestämiseksi välttämättömiä tietoja vanhempien vastustaessa ovat usein olleet erittäin rajoitetut. Pyydettävien salassa pidettävien tietojen välttämättömyyttä opetuksen järjestämisen kannalta tulee arvioida jokaisessa yksittäisessä tapauksessa erikseen. - Asiakaslaki 20 Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassapidettäviä tietoja. Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutuslaitos, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. Poliisilain (493/1995) 43.3 :n mukaan poliisin vaitiolovelvollisuus ei estä asian ilmaisemista viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle, jolla säädetyn tehtävänsä vuoksi on tarve saada tieto muutoin salassa pidettävästä seikasta. 5. ASIANOSAISTEN TIEDONSAANTIOIKEUS - Julkisuuslaki: 12 Oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta. Jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista 11 :n 2 ja 3 momentissa mainituin rajoituksin, jollei laissa toisin säädetä. 11 Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin. Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta: 1) asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeää yksityistä etua;

9 2) esittelymuistioon, ratkaisuehdotukseen ja niihin verrattavaan muuhun asian valmistelua varten viranomaisen laatimaan asiakirjaan ennen kuin asian käsittely on kysymyksessä olevassa viranomaisessa päättynyt; Viimeksi mainittu ns. työrauhasäännös takaa sen, ettei asianosainen voi vaatia käyttöönsä keskeneräisen asian aineistoa, vaikka ne sinänsä täyttäisivät jo viranomaisen asiakirjan määritelmänkin (esimerkiksi muistio on jo annettu esittelyä varten). Sitä vastoin, kun asian käsittely kyseisessä viranomaisessa on päättynyt (yleensä päätöksentekoon tai asian sillensä jättämiseen), asianosainen luonnollisesti on oikeutettu saamaan tiedon ja jäljennökset kaikista asiakirjoista, jotta voisi käyttää muutoksenhakuoikeuttaan tai muita laissa säädettyjä oikeusturvakeinojaan. - Henkilötietolaki (523/1999) 3 3)-kohta Henkilörekisterin määritelmä: Henkilörekisterillä tarkoitetaan käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla taikka joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muulla niihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta. 24 Informointi tietojen käsittelystä. Rekisterinpitäjän on henkilötietoja kerätessään huolehdittava siitä, että rekisteröity saa tiedon rekisterinpitäjästä ja tarvittaessa tämän edustajasta, henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta sekä siitä, mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan, samoin kuin ne tiedot, jotka ovat tarpeen rekisteröidyn oikeuksien käyttämiseksi asianomaisessa henkilötietojen käsittelyssä. Tiedot on annettava henkilötietoja kerättäessä ja talletettaessa tai, jos tiedot hankitaan muualta kuin rekisteröidyltä itseltään ja tietoja on tarkoitus luovuttaa, viimeistään silloin kun tietoja ensi kerran luovutetaan. 26 Tarkastusoikeus 27 Tarkastusoikeuden rajoitukset 28 Tarkastusoikeuden toteuttaminen. Sen, joka haluaa tarkastaa itseään koskevat tiedot 26 :ssä tarkoitetulla tavalla, on esitettävä tätä koskeva pyyntö rekisterinpitäjälle omakätisesti allekirjoitetussa tai sitä vastaavalla tavalla varmennetussa asiakirjassa tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona.

10 Rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä varattava rekisteröidylle tilaisuus tutustua 26 :ssä tarkoitettuihin tietoihin tai annettava tiedot pyydettäessä kirjallisesti. Tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy antamasta tietoja, hänen on annettava tästä kirjallinen todistus. Todistuksessa on mainittava myös ne syyt, joiden vuoksi tarkastusoikeus on evätty. Tarkastusoikeuden epäämisen veroisena pidetään sitä, että rekisterinpitäjä ei ole kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä antanut kirjallista vastausta rekisteröidylle. Rekisteröity voi saattaa asian tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. 29 Rekisterinpitäjän velvollisuus virheellisen tiedon korjaamiseen. 6. LAPSEN ITSE- JA MYÖTÄMÄÄRÄÄMISOIKEUS - Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983; lapsenhuoltolaki) Huom! Sanalla lapsi tarkoitetaan lapsenhuoltolaissa, lastensuojelulaissa ja edunvalvontalainsäädännössä alle 18-vuotiaita. Täysi-ikäisillä ei ole huoltajia; he toisin sanoen voivat tehokkaasti kieltää salassa pidettävien tietojensa antamisen esimerkiksi vanhemmilleen. Juridisessa mielessä vanhemmat rinnastuvat vieraisiin sen jälkeen kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta. 1 Lapsen huolto. Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. 4 Huoltajan tehtävät. Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 :ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on kiinnitettävä huomiota lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin. Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei laissa ole toisin säädetty.

11 Huom! On tärkeä erottaa toisistaan - yhteishuolto (huoltajilla samanlaiset oikeudet, 5 alla) - jaettu huolto (oikeuden päätöksen mukainen työnjako) - yksinhuolto (huollosta erotetulla vanhemmalla voi olla tapaamisoikeus, mut ta se ei tuo mukanaan muita oikeuksia) - huollosta erotetun vanhemman tiedonsaantioikeus erikseen luetelluilta viranomaisilta (vahvistetun sopimuksen tai tuomioistuinpäätöksen mukaisesti) 5 Huoltajien yhteistoiminta. Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen kannalta, voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi. - Potilaslaki 7 Alaikäisen potilaan asema. Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. 9 Tiedonsaantioikeus ja toimivalta. Potilaan laillisella edustajalla taikka lähiomaisella tai muulla läheisellä on 6 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa (kehitysvamma tai mielenterveyden häiriö) oikeus saada kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Edellä 5 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu selvitys (henkilön oikeus saada tietoja terveydentilastaan, hoidon ja toimenpiteiden merkityksestä ym.) on 7 :n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa annettava alaikäisen potilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Alaikäisen tai 6 :n 2 momentissa tarkoitetun potilaan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa. - Huom! Lapsella ei siis ole lainkohdan 2 mom:n nojalla oikeutta kieltää lastensuojeluilmoituksen tekemistä viranomaiselle. - Usein juuri lapsen kielto antaa huoltajille tietoja aiheuttaa lastensuojeluilmoituksen tarpeen. Jos huoltajan ei saa tietoa kenties radikaaleista toimenpiteistä, joita lapselle

12 on tehty (vatsahuuhtelu, abortti), on useimmissa tapauksissa aiheellista selvittää lapsen lastensuojelun tarve. - Asiakaslaki 10 Alaikäisen asiakkaan asema. Alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat alaikäistä, on ensi sijassa otettava huomioon alaikäisen etu. Jos alaikäisen henkilöä koskevassa yksittäisessä sosiaalihuollon asiassa on perusteltu syy olettaa, että huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua, tulee sosiaalihuoltolain 6 :ssä tarkoitetun toimielimen (sosiaalilautakunta tai vastaava) tehdä holhoustoimesta annetun lain 72 :ssä tarkoitettu hakemus tai 91 :ssä tarkoitettu ilmoitus edunvalvonnan määräämiseksi alaikäiselle, jos se on tärkeää alaikäisen edun turvaamiseksi. Alaikäisen toivomukset ja mielipide asiassa on selvitettävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla Alaikäinen voi ottaen huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi alaikäisen edun vastaista. Jos alaikäinen tai hänen laillinen edustajansa ovat asianosaisena sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa, laillisella edustajalla on kuitenkin oikeus tiedonsaantiin siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 :ssä säädetään. - Huom! Päinvastoin kuin potilaslain mukainen, asiakaslain mukainen lapsen oikeus kieltää tietojen antaminen huoltajalleen ei ole ehdoton. Jos tiedon antamatta jättäminen olisi selvästi alaikäisen edun vastaista, lastensuojeluviranomainen voi tiedon huoltajalle antaa. - Esimerkiksi lapsen terveydentilaan liittyvä tieto voi tätä kautta tulla huoltajalle ilmaistuksi, jos lapsen etu tätä selvästi vaatii. 7. LASTENSUOJELUILMOITUS - Lastensuojelulaki 25 ( voimaan tulevassa muodossaan): Ilmoitusvelvollisuus. 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon; 2) opetustoimen; 3) nuorisotoimen, 4) poliisitoimen; 5) Rikosseuraamuslaitoksen; 6) palo- ja pelastustoimen; 7) sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan; 8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjän;

13 9) seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan; 10) turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa harjoittavan yksikön; 11) hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön; 12) koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön; taikka 13) muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa mainittu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, on voimassa, mitä rippiin tai muuhun sielunhoitoon liittyvästä salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään tai määrätään. Huom! 3 momentin sisältämä poikkeussäännös koskee seurakuntien pappeja ja lehtoreita, ts. teologeja uskonnollisissa sielunhoitotehtävissään. Sitä vastoin muut seurakuntien tai muiden uskonnollisten yhdyskuntien palveluksessa tai luottamustehtävissä toimivat henkilöt ovat normaaliin tapaan ilmoitusvelvollisia 1 momentin mukaisesti (kuten myös papit ja lehtorit silloin, kun saavat tietonsa muussa kuin sielunhoitotehtävässä). 25a (uusi): Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Edellä 25 :ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että 1) pyyntö tehdään viipymättä; ja 2) pyynnön yhteydessä 25 :n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. - Laki holhoustoimesta (442/1999) 91 Joka on saanut tiedon edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä, voi vaitiolovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta holhousviranomaiselle (= maistraatti). Ilmoitus on tehtävä sille holhousviranomaiselle, jonka toimialueella henkilöllä, jota ilmoitus koskee, on kotikunta, tai, jos hänellä ei ole kotikuntaa Suomessa, sille holhousviranomaiselle, jonka toimialueella hän pääasiallisesti oleskelee. Ilmoituksen saatuaan holhousviranomaisen tulee ryhtyä toimenpiteisiin edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi ja tehdä tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi. (Lähteenä käytetty Eva Gottberg, OTT luentoa Vaasassa )