Ympäristölupapäätös maa-ainesten otosta sekä kallion ja kiviaineksen louhintaan (sis. räjäytykset), murskaukseen. lupien yhteiskäsittely).

1 Kemin kaupunki Ympäristöjaosto Valtakatu 26 94100 Kemi PÄÄTÖS 16.02.2017 13 Dnro 450/11.01.00/2016 Annettu julkipanon jälkeen 1. ASIA Ympäristölupapäätös maa-ainesten otosta sekä kallion ja kiviaineksen louhintaan (sis. räjäytykset), murskaukseen (muskauslaitos) ja välivarastointiin Kemin kaupungin kirkon kylässä sijaitsevalla tilalla Heikkilä I (Rno: 240-402-14-105, Kemi; osa tilasta; ks. kartta). Lupakäsittelyssä on huomioitu 1.7.2016 voimaan tullut lainsäädäntö (maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupien yhteiskäsittely). Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 199 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. 2. HAKEMUS Hakija Destia Oy Veteraaninkatu 9 90100 Oulu Puh: 020 444 11 Y - tunnus: 2163026-3, kotipaikka Vantaa Yhdyshenkilöt: Lupa-asiat: Timo Juopperi, ympäristövastaava, puh: 0400 204 834 Työmaatoiminta: Kimmo Hietala, työmaapäällikkö, puh: 0400 289 466 Hakijan laskutusosoite: Destia Oy, Ostolaskut, PL 153, 00512 Helsinki Laskun viitteeksi: Kimmo Hietala

2 Laitos / toiminta ja sen sijainti, omistusolosuhteet ja sopimukset Maa-ainesten otto, kallion- ja kivenlouhimo (sisältää poraukset ja räjäytykset) ja murskaus (siirrettävä murskauslaitos ja louhintakalusto) ja muut oheistoiminnot (mm. välivarastointi, kuivatusvesien käsittely) tapahtuvat vuokratulla määräalalla Kemin kaupungissa tilalla, Heikkilä I, Rno: 240-402-14-105, Kemi, (osa tilasta). Heikkilä I sijaitsee tieosoitteessa Veitsiluodontie 15, Kemi. Alueen pinta-ala on 11,28 ha ja ottamisalueen pinta-ala 2,367 ha. Toiminta-alue on esitettynä päätöksen mukana olevalla kartalla ja hakupapereissa. Alue on osa Keminmaan seurakunnan omistamaa tilaa Heikkilä I (RNo: 240-402-14-105). Destia Oy:llä on alueen käytöstä vuokrasopimus ao. maan omistajan kanssa (3.6.2016). Sopimus on hakemusasiakirjoissa. Toimialaluokitukset (TOL) 08120 Kiven, soran ja hiekan louhinta ja murskaus Hakemuksen vireille tulo Hakemus on tullut vireille 8.11.2016 ja sitä on täydennetty 17.11.2016. Toimintaa koskevat aikaisemmat luvat ja päätökset Vaasan hallinto-oikeus 10/0086/3). Kemin kaupunki, 613/41.417/2006). 23.2.2010 ympäristöjaosto (Dnro: 00681/09/5109; 6.2.2009 13 Nro: (Dnro: Kemin kaupunki, kaupunkirakennelautakunta 22.2.2007 24. Luvan hakijana Tieliikelaitos (kiviainespalvelut), joka on nykyään Destia Oy. Luvan hakemisen perusteet ja lupaviranomaisen toimivalta Maa-aineslaki (555/1981) 4 Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 27, liite 1 kohta 7c ja 7e Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2 1 mom, kohta 6a, 6b Maa-aineslupa tarvitaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamisen pois kuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisia toimintoja ovat kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

3 Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee edellä mainitun lupa-asian. Lupien yhteiskäsittelymenettely Tässä lupapäätöksessä maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemus on käsitelty yhteislupana, sillä vuonna 2015 voimaan tulleen lakimuutoksen perusteella maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain samaa hanketta koskevat erilliset lupamenettelyt yhdistetään 1.7.2016 lukien ja 1.7.2016 vireille tulleet hakemukset ratkaistaan uuden menettelyn mukaisesti. Yhteiskäsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojelulain menettelysäännöksiä. 3. AIKAISEMPI TOIMINTA, HAKEMUKSESSA ILMOITETTU UUSI TOIMINTA JA TOIMINNAN KUVAUS Kuvaus aikaisemmasta toiminnasta ja niiden luvat Destia Oy:llä on ollut Heikkilä I kallioalueella (Rno: 240-402-14-105, Kemi, osa tilasta) maa-ainesten ottotoimintaa vuodesta 2007 alkaen. Lupa on myönnetty 250 000 m3 ktr kokonaisottamismäärälle. Maa-ainesten ottotoiminnan lupa on päättynyt 31.12.2016. Luvan on myöntänyt Kemin kaupungin kaupunkirakennelautakunta 22.02.2007. Destia Oy:llä on ollut Heikkilä I kallioalueella (Rno: 240-402-14-105, Kemi, osa tilasta) ympäristölupa kivi- ja kalliokiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle, murskauslaitoksen toiminnalle, puretun päällysteen välivarastoinnille ja hyötykäytölle sekä asfalttiasemalle vuodesta 2009 alaken. Ympäristölupa on voimassa 31.12.2016. Luvan on myöntänyt Kemin kaupungin ympäristöjaosto 6.2.2009. Toiminta, jolle lupaa haetaan tässä hakemuksessa (uusi toiminta) Maa-aineslupa (MAL 555/1981) Destia Oy hakee lupaa maa-ainesten ottamiseen 200 000 m 3 ktr kokonaisottomäärälle. Lupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi. Destia Oy hakee maa-aineslain 21 :n mukaista lupaa aloittaa maa-ainesten ottotoiminta ennen kuin maa-aineslupapäätös on saanut lainvoiman. Ympäristölupa (YSL 527/2014) Destia Oy hakee ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin mukaista ympäristölupaa kallionlouhintaa, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä ympäristölupaa siirrettävälle murskauslaitteistolle, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 60 päivää. Toimintaluokitukset (TOL 2008) ovat seuraavia: 08120 kiven, soran ja hiekan louhinta ja murskaus. Lupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi. Toiminta on tarkoitus aloittaa heti, kun lupapäätös saa lainvoiman tai sille myönnetään YSL 199 mukainen aloittamislupa.

4 Luvanvaraisten toimintojen aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Destia Oy hakee maa-aineslain 21 :n mukaista lupaa aloittaa maa-ainesten ottotoiminta ennen kuin maa-ainespäätös on saanut lainvoiman. Alueelle haetaan myös ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista lupaa aloittaa lupamääräysten mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksen mukainen toiminta koskee toiminnan jatkamista alueella, jolla on ollut täysin vastaavaa toimintaa yli 10 vuoden ajan. Toiminta ei sijoitu erityisen luonnontilaiselle alueelle, vaan aikaisemmin kiviaineksen ottoalueena toimineelle alueelle. Toiminnan aloittaminen ei siten aiheuta muutosta alueen käyttöön tai ympäristöön tai vahingoita koskematonta luontoa. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen maankäytön suunnitelmien kanssa. Alueen ympäristössä ei ole nykyisen toiminnan johdosta tapahtunut haitallisia muutoksia. Etäisyys asutukseen on riittävä. Tehdyn meluselvityksen perusteella toimintaa voidaan jatkaa siten, että melun ohjearvot eivät ylity. Toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset, melu ja pöly, ovat toiminnanaikaisia, eivät pysyviä. Toiminnassa noudatetaan lupapäätöksiä ja niiden ehtoja. Toiminnan aiheuttamiin ympäristöriskeihin on varauduttu lupahakemuksissa kuvatulla tavalla. Lupahakemusten ja -päätösten mukaisella toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Toiminta ei vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Toiminnan aloittamien ei yllä mainituista syistä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Destia Oy sitoutuu asettamaan luvan mukaisen vakuuden välittömästi lupapäätöksen antamisen jälkeen. Suunnitelma-aineisto Tämän maa-ainesottosuunnitelman ja ympäristölupahakemuksen lähtöaineistona ovat alueen aiemmat viranomaisluvat ja niihin liittyvät hakemukset, ympäristöhallinnon paikkatietoaineisto, kallioalueella tehdyt maastohavainnot ja hakijan kokemus aiemmista vastaavista hankkeista. Kartta-aineistona on Maanmittauslaitoksen kartta-aineisto. Suunnitelmapiirustukset perustuvat Destia Oy:n v. 2016 tekemään VRS-GPRS-mittaukseen ja Maanmittauslaitoksen avoimeen dataan. Suunnitelmapiirustuksissa on käytetty tasokoordinaattorijärjestelmää ETRS TM35-FIN ja korkeusjärjestelmää N2000. 4. TIEDOT SUUNNITELMA -ALUEESTA JA SEN YMPÄRISTÖSTÄ Sijainti ja tieyhteydet Suunnitelma-alue sijaitsee Kemin kaupungissa, Veitsiluodontietä Vt 4:n liittymästä Veitsiluotoon päin n. 250 m, josta vasemmalle yksityistietä n. 900 metriä. Suunnitelma-alueen sijainti on esitetty hakemuksen ja tämän karttaliitteissä. Alueen koordinaatit ovat:

5 Tasokoordinaattijärjestelmä N E ETRS-TM35FIN 7287200 393930 YKJ 7290250 3394100 Kiinteistöt ja niiden omistajat Alue sijoittuu noin 11,28 hehtaarin suuruiselle alalle kiinteistöstä Heikkilä I RN:o 240-402-14-105. Omistajana on Keminmaan seurakunta. Hakijalla on alueen käytöstä vuokrasopimus ao. maanomistajan kanssa. Kiinteistön lainhuutotodistus ja kiinteistörekisterin karttaote on esitetty hakemusasiakirjoissa, samoin kuin maanomistajan suostumus maa-ainesten ja ympäristöluvan hakemiseen. Kaavoitus Alue sijaitsee vahvistetulla Kemin kaupungin keski-eteläosan yleiskaavaalueella. Yleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Ote yleiskaavasta on hakemusasiakirjoissa. Maakäyttö ja maisema Alue on toiminnassa oleva kiviainesottoalue, jolla on ollut toimintaa aikaisemmin. Ihmisen vaikutus näkyy myös suunnitelma-alueen lähialueilla. Alueen pohjoispuolella kulkee pohjois-eteläsuunnassa sähkölinja. Samoin alueen pohjoispuolella kulkee vt 21. Alueen kaakkoispuolella on toiminnassa oleva kiviaineksen ottamisalue. Alue rajoittuu osittain itä- ja eteläosastaan tulevaan Kemin Ajotilaus Oy:n ottoalueeseen. Muutoin alueen ympäristö on metsätalousaluetta. Louhittavaksi suunnitellun alueen maanpinnan korkeimmat kohdat sijaitsevat tason +20 alapuolella. Maasto laskee kohti länttä, jossa maanpinta on noin tasolla +n.16. Maanpinta kohoaa alueen itäpuolella tasoon n. +20. Aluetta ympäröivät itä-, länsi- ja eteläsuuntaan metsät. Pohjoissuuntaan alue rajoittuu vt 4:n tiealueeseen. Luonnonolosuhteet ja suojellut kohteet Suunnitelma-alue on olemassa oleva kiviaineksen ottoalue. Puusto on osittain poistettu ottamisalueelta aiemman lupakauden aikana. Suunnitelma alue ei ole luonnontilainen. Suunnitelma-alueen maaperä on valtaosin kalliota. Louhitulla alueella ja varastoalueella pintakerroksena on murskekerros. Pinta- ja pohjavesiolosuhteita on kuvattu tarkemmin myöhemmin. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin suojelualue on alueen eteläpuolella n. 3,0 km:n etäisyydellä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistoja tai muinaishauto-

6 ja. Lähimmät muinaismuistot ovat noin 250 m:n etäisyydellä alueen itäpuolella, vt 4:n toisella puolella. Sijaintipaikan rajanaapurit ja muut asianosaiset Sijaintipaikan rajanaapurit ja maanomistajien yhteystiedot on esitetty hakemuksen karttaliitteessä. Lähin asutus sijaitsee suunnitelma-alueen lounaispuolella, Hepolan asuntoalueella, noin 550 metrin etäisyydellä louhittavasta alueesta. Alle 500 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta ei ole asuinrakennuksia. Pinta- ja pohjavesiolosuhteet, havaintopaikat ja talousvesikaivot Suunnitelma-alueen maaperä on valtaosin kalliota. Louhitulla alueella ja varastoalueella pintakerroksena on murskekerros. Nykyisessä louhosmontussa on mitattu vesipinta tasossa +13,30. Suunniteltu louhinta-alue ei sijaitse tärkeällä tai vedenhankintaan käytettävällä pohjavesialueella eikä sen vaikutusalueella ole talousvesikaivoja. Lähimmät mahdolliset talousvesikaivot sijaitsevat Hepolan asuntoalueella noin 550 metrin etäisyydellä louhittavasta alueesta. 5. OTTAMISTOIMINTA Otettava kiviaines ja sen käyttö Otettava kiviaines on kalliota. Kiviaines käytetään joko sellaisenaan tai jalostetaan seulomalla tai murskaamalla erikokoisiksi murskelajikkeiksi. Kiviaines käytetään tie- ja muuhun infrarakentamiseen. Vuosittainen ottamismäärä vaihtelee käyttötarpeen mukaan. Suunnitelma-alue, ottamismäärät ja -aika Suunnitelma-alue käyttää 11,28 hehtaarin suuruisen alueen. Louhittava alue käsittää vain osan suunnitelma-alueesta ja sen pinta-ala on 2,367 hehtaaria. Louhittava alue sijoittuu aiempina lupakausina louhitun alueen itä- ja eteläpuolelle. Ottamisalueeseen eli alueen, jolle sijoittuvat kaikki ottotoimintaan liittyvät toiminnot, pinta-ala on 10,5 hehtaaria. Ottamisalue toimii ympäristöluvanvaraisten toimintojen toimitilana sekä pintamaan ja kiviaineksen varastoalueena. Kokonaisottomäärä on 200 000 m 3 ktr. Lupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi, jolloin laskennallinen vuotuinen ottomäärä on 20 000 m3 ktr. Määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi vuosittain markkina- ja työtilanteen mukaan. Ottamissuunnat (ottamisjärjestys) ja ottamistasot on esitetty hakemuksen mukana olleissa suunnitelmapiirustuksissa, joissa on esitetty mm. nykytilannekartta (1:2000), lopputilannekartta (1:2000) sekä leikkauskuvia. Alin ottamistaso on +9,0.

7 Koneet ja laitteet Ottamistoiminnassa käytetään tavanomaisia maanrakennuskoneita, kaivinkoneita, pyöräkuormaajia ja louhintakalustoa. Materiaalin jalostamiseen voidaan käyttää siirrettävää murskauslaitteistoa ja/tai seulaa. Toiminnassa käytetään aliurakoitsijoita. Yhteystiedot ilmoitetaan urakkakohtaisesti. Louhinnalle ja murskauslaitokselle haetaan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Maa-aineksen kuljetus tehdään kuormaautoilla. Turvallisuus ja merkinnät Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan. Louhinta-alueen rajat merkitään maastoon. Alin ottotaso merkitään korkokolmioin tai -merkein siten, että ottamissyvyyttä ja ottamistasoa voidaan ottotoiminnan yhteydessä seurata ja valvoa. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset suojataan esim. lippusiimalla tai vastaavalla turvallisuuden varmistamiseksi. Asiaton kulku alueelle on estetty puomilla. Työmaa-alueesta varoitetaan kyltein. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Pintamaa on poistettu aikaisempina toimintavuosina louhitulta, noin 2,1 hehtaarin suuruiselta alueelta. Pintamaat on käytetty. Nyt lupakäsittelyssä olevan hakemuksen ottamissuunnitelman mukaisella louhinta-alueella on vielä pintamaa. Osa, arviolta yksi kolmannes louhinta-alueesta on avokalliota, jolla pintamaakerros on ohut tai sitä ei ole. Välivarastoitavaa pintamaata syntyy tältä alueelta arviolta noin 7000 m3 (kuorittava ala n. 23670 m3, pintamaakerroksen keskimääräinen paksuus 0,3 m). Laskennallinen pintamaan määrä on yhteensä 7000 m 3. Toiminnassa ei synny ylijäämämateriaalia tai muuta sivukiveä, sillä kaikki käyttökelpoinen kiviaines hyödynnetään. Pintamaa hyödynnetään kokonaisuudessaan alueen muotoiluun. Alueelta peräisin oleva puhdas pintamaa ei aiheuta ympäristövaikutuksia. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on hakemusasiakirjoissa liitteenä. 6. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Heikkilän kallioalueella murskataan alueelta otettavaa kalliokiviainesta tie- ja muuhun infrarakentamiseen. Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 67 500 tonnia, maksimissaan 150 000 tonnia vuodessa. Käsittelyllä tarkoitetaan materiaalien seulomista tai murskaamista. Lopputuotteena syntyy rakentamiseen sellaisenaan kelpaavia murskelajikkeita tai muussa maanrakentamisessa esim. viherrakentamisessa hyödynnettäviä materiaaleja. Toiminta sijoittuu kiinteistölle Heikkilä I RN:o 240-402-14-105, jolla on jo ennestään tapahtunut kiviaineksen ottamista ja jalostusta. Toiminta on yleensä kausittaista kiviaineksen kysynnästä riippuen, mutta alueella voi

8 olla toimintaa ympäri vuoden. Murskaus tehdään urakoina, yleensä yksi urakka vuodessa. Yhden murskausjakson kesto on yleensä 3-12 viikkoa (15-60 työpäivää). Murskauslaitos on siirrettävä eli laitos tuodaan alueelle jokaista toiminta kertaa varten ja viedään pois kunkin urakan päätyttyä. Työmaa-alue pidetään siistinä maa-aines- ja ympäristölupien mukaisesti ja asiattomien pääsy alueelle on kielletty. Toiminnan päätyttyä alue maisemoidaan ja siistitään viranomaislupien mukaisesti. Louhinta Louhintatyöt tilataan aliurakkana alan ammattilaisilta, jotka tuovat räjähdysaineet päivittäisen tarpeen mukaan työmaalle ja vievät käyttämättömät aineet vastaavasti välittömästi alueelta pois. Louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä sekä ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Työn aluksi louhinta-alue merkitään maastoon varoituskyltein. Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan maisemointia varten pintamaiden varastointialueelle. Ennen porausta porausreikien paikat merkitään maastoon panostussuunnitelman mukaisesti. Porausreikien määrään ja reikäväliin vaikuttavat mm. louhittavan kallion laatu, irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine sekä haluttu lohkarekoko. Porauksessa käytetään hydraulisia, tela-alustaisia poravaunuja, joissa on pölynkeräyslaitteisto. Poravaunu koostuu hydraulisesta porauslaitteistosta ja kompressorista, joiden tarvitsema energia tuotetaan dieselmoottorilla. Yhdellä räjäytyksellä irrotetaan keskimäärin 10 000 14 000 k-m 3 kalliota. Suhteutettuna keskimääräiseen vuotuiseen ottomäärään alueella on 1 kpl vuosittain. Käytettävä räjäytysainemäärä on noin 0,5-1 kg/m 3 ktr irrotettavaa kalliota. Mikäli räjäytyksissä syntyy esimurskaimen kitaa suurempia, tilavuudeltaan yli 1 m3:n lohkareita, ne rikotetaan ennen murskausta hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Murskausprosessi Murskauksessa kiviaineksen raekokoa pienennetään vaiheittain haluttuun raekokoon. Murskauslaitos on yleensä kaksi- tai kolmivaiheinen, ja koostuu esi-, väli-, ja jälkimurskaimista, hihnakujettimista ja seuloista. Esimurskaimena käytetään yleensä leukamurskainta ja väli- ja jälkimurskaimina kara- ja kartiomurskaimia. Käyttöenergialtaan laitoksia on kahdenlaisia: Laitos voi olla polttomoottorikäyttöinen tai vaihtoehtoisesti sen käyttöenergiana on sähkövirta, jolloin laitokseen kuluu sähköntuotantoa varten aggregaatti. Murskausprosessissa kiviaines syötetään syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Siitä kiviaines siirtyy edelleen hihnakuljettimilla väli- tai jälkimurskaimeen tai seulalle. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan, kunnes saadaan aikaan ha-

9 luttu lopputuote. Kuljettimet kuljettavat erikokoiset kiviainekset omiin kasoihinsa. Murskattavan kiviaineksen syöttö murskaimeen tehdään kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Valmiit murskelajikkeet siirretään murskauslaitokselta varastokasoihin ja niistä kuorma-autoihin pyöräkuormaajalla. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Murskauksen yhteydessä alueella toimii yksi kaivinkone ja kaksi pyöräkuormaajaa. Murskauslaitoksen toimiessa alueella työmaalla on lisäksi toimisto. Ja taukotilat ja konttivaunu öljytuotteiden varastointia sekä jätteiden varastointia ja lajittelua varten. Murskauslaitokset ovat aliurakoitsijan omistuksessa. Murskauslaitos sijoitetaan alueen pohjatasolle ja mahdollisimman lähelle rintausta, sille alueelle, josta kalliota kulloinkin otetaan. Tällöin kuljetusja kuormausmatka ja samalla siitä aiheutuva melu ja päästöt ovat pienimmät. Koska ottamisen paikka muuttuu oton edetessä, myös murskauslaitoksen sijainti vaihtelee. Alueella voidaan tapauskohtaisesti murskata myös viereiseltä kiviainesalueelta louhittua kiviainesta. Toimintojen sijoittuminen eli yleispiirteinen asemakaava on esitetty hakemusasiakirjoissa. Tuotteet ja tuotantomäärät Alueella valmistettavat tuotteet ja vuosittaiset tuotantomäärät (tonneina) ovat seuraavia: Materiaali Kalliomurske (paikalta tuotettu) Keskiarvo (vuosittainen tuotanto) Maksimi (vuosittainen tuotanto) 67 500 150 000 Valmiit tuotteet varastoidaan kasoihin suunnitelma-alueella sijaitsevalle varastoalueelle. Varastoalueen sijainti on merkitty suunnitelmapiirustuksiin. Osa murskeista voidaan kuljettaa suoraan käyttökohteeseen. Toiminta-ajat Toiminta on yleensä kausittaista kiviaineksen kysynnästä riippuen, mutta toimintaa voi olla ympäri vuoden. Murskaus tehdään urakoina, yleensä yksi urakka vuodessa. Yhden murskausjakson kesto on yleensä 3-12 viikkoa (15-60 työpäivää). Päivittäiset toiminta-ajat ovat 31.12.2016 päättyvää ympäristölupaa koskevan, VHO:n 23.10.2010 antaman päätöksen nro 10/0086/3 mukaiset: - murskaus arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana. - poraaminen arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana - rikotus arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana

10 - räjäytykset arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana - kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin (ma-pe) klo 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Toiminta on tarkoitus aloittaa heti, kun lupapäätös saa lainvoiman tai sille myönnetään YSL 199 :n mukainen aloittamislupa (ks. kappale Luvanvaraisten toimintojen aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ). Käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet sekä veden käyttö Raaka-aineiden ja polttoaineiden määrät (tonneina) ovat seuraavia: Raaka-aineet / Polttoaineet Keskiarvo (vuosittainen tuotanto) Maksimi (vuosittainen tuotanto) Paikalla louhittu kalliorouhe 67 500 150 000 56,7 126 Kierrätettävä puhdas maa- ja kiviaines Kevyt polttoöljy Arviot öljyn kulutuksesta ovat keskiarvoja, joka perustuu Destia Oy:n ja sen aliurakoitsijoiden murskausasemilla kulutetun polttoöljyn ja tuotettujen materiaalien määrään (kevyen polttoöljyn kulutus tonneina / tuotettu tonni mursketta). Voiteluaineita ja hydrauliikkaöljyä varastoidaan maksimissaan 200 kg omissa astioissa, murskauslaitoksen mukaan kulkevassa pohjaltaan suojatussa varastokontissa. Vettä käytetään murskaus- ja tiepölyn torjuntaan. Vesi otetaan maaston painanteista tai tuodaan paikalle säiliöautoilla. Murskauslaitoksen vedenkulutus on noin 10 m3/vrk. Talousvettä käytetään urakan aikana pieniä määriä, arviolta 100-200 litraa/vrk. Energia käyttö Murskauslaitoksen tarvitsema energia tuotetaan polttomoottoreilla tai energialähteenä on aggregaatilla tuotettava sähkövirta. Työkoneiden polttomoottorit toimivat kevyellä polttoöljyllä. Tukitoimintojen alue ja polttonesteiden varastointi Alueella on tarvittaessa toimisto- ja taukotiloja, varastokoppeja, polttoainesäiliöt, konttivaunu jätteiden varastointia ja lajittelua varten sekä alue työkoneiden yöaikaista pysäköintiä varten. Em. tukitoimintojen alue sijoitetaan louhittavan alueen ulkopuolelle (kuva esitetty maa-ainesten ottosuunnitelmassa ja ympäristölupahakemuksessa). Paikkaa voidaan siirtää louhinnan etenemisen mukaan, minkä vuoksi sille ei ole osoitettu yksittäistä paikkaa suunnitelmapiirustuksissa.

11 Tankkaus on poikkeuksetta valvottu tapahtuma. Mahdolliset pienet läikät kerätään talteen ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen. Murskauslaitoksen hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan murskauslaitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastoitava määrä on enintään 200 kg. Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään. Liikenne ja liikennejärjestelyt Sekä alueelle tuotavien että sieltä lähtevien materiaalien kuljetukset tehdään kuorma-autoilla. Liikennettä on aktiivisina aikoina noin 30-40 autoa vuorokaudessa. Kulku alueelle tapahtuu suunnitelma-alueen pohjoispäästä, Veitsiluodontieltä erkanevan tien kautta. Liikenne alueelta suuntautuu pohjoiseen Veitsiluodontien suuntaan. Liikenteen määrä vaihtelee huomattavasti rakennushankkeiden ja murskeiden menekin mukaan. Esimerkiksi tuotaessa materiaalia tietyn, käynnissä olevan rakennushankkeen työmaalta liikennettä alueelle voi hetkellisesti olla enemmän. Rakennushankkeet painottuvat yleensä kesäaikaan. Toisaalta on myös kausia, jolloin alueella ei ole lainkaan toimintaa eikä liikennettä. 7. LAITOKSEN TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT SEKÄ NIIDEN ESTÄMINEN JA VÄHENTÄMINEN Päästöt ilmaan Alueella toimivien koneiden polttomoottoreista syntyy päästöjä ilmaan. Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Ilmapäästöjen määrä on esitetty alla olevassa taulukossa (tonneja / vuosi). Destia Oy:n tilastoituun keskimääräiseen polttoainekulutukseen per tuotetonni, keskimääräiseen ja maksimituotantomäärään sekä kevyen polttoöljyn ominaispäästöihin. Päästö Keskiarvo Maksimi CO2 176,9 393,0 SO2 0,001 0,001 NOx 0,120 0,268 Hiukkaset 0,017 0,038 Pölypäästöjä syntyy murskausprosessin eri vaiheissa ja jonkin verran murskeen siirrossa (kuormaus, kuljetukset) ja seulonnassa. Syntyvän pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten murskaukses-

12 sa ja seulonnassa valmistettavan tuotteen raekoko, raaka-aineiden ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus ja tuuliolosuhteet. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden ja mahdollisuuksien mukaan kastelemalla käsiteltävä materiaali (murskauksessa) ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä. Alueen maapohjan pölyäminen estetään tarvittaessa kastelemalla tai suolaamalla. Melu Melua aiheutuu ainoastaan silloin, kun alueella on toimintaa. Toiminnassa melua syntyy murskauksessa, kuljetuksissa ja kuormauksessa sekä seulonnassa. Merkittävin yksittäinen melulähde on murskauslaitos. Kuormaus ja työkoneet, esim. peruutushälyttimien ääni, voivat ajoittain nostaa melutasoa. Äänen kuuluvuus ympäristöön vaihtelee mm. sääolosuhteista ja vuorokaudenajasta riippuen. Ympäristömelun häiritsevyyden arvioinnissa käytetään melun A-painotettua keskiäänitasoa. Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista antaa asumiseen käytettäville alueille päiväajan (klo 7-22) ohjearvoksi 55 db (melun A-painotettu keskiäänitaso, ekvivalenttitaso) ja loma-asumiseen käytettäville alueille 45 db (A). Heikkilän kallioalueelle on tehty ympäristömeluselvitys Promethor Oy:n toimesta v. 2008 (hakemusasiakirjoissa). Meluselvitys on todenmukainen nykyisinkin, koska ottamisalue, käytettävä kalusto ja toiminta muutoinkin on samanlaista kuin v. 2008. Tärinä Heikkilän kallioalueella tehtävien räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön. Tärinän vaikutusalue ja rakennuskohtainen tärinän ohjearvo voidaan laskennallisesti arvioida louhinnan suunnitteluvaiheessa. Tärinän suuruuteen vaikuttavat kallion tärinänjohtavuus, räjäytystapa, etäisyys räjäytyspisteestä havaintopisteeseen sekä räjäytyskentän koko. Kun em. tekijät ja kohdekohtainen tärinän ohjearvo tunnetaan, voidaan laskea oikea räjähdysainemäärä. Alueella on suoritettu tärinämittauksia lähimmissä asuinrakennuksissa aikaisempien räjäytysten aikana. Tärinäarvot eivät ole ylittäneet sallittuja arvoja, eikä räjäytyksistä ole aiheutunut haittaa ympäristölle. Päästöt veteen ja maaperään Murskausprosessissa ei synny jätevesiä. Murskauslaitoksen sosiaalitilan käymälän jätevesi johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehtoisesti käytetään kuivakäymälää. Toiminnassa ei synny päästöjä maaperään.

13 Jätteet Jätteitä syntyy ainoastaan murskauslaitoksen toiminnan aikana. Tavanomaisessa toiminnassa syntyy lähinnä sekajätettä ja pieniä määriä ongelmajätettä. Öljynvaihdon tms. jätettä synnyttävän kaluston huolto tehdään muualla. Kaikki jätteet lajitellaan ja kerätään niitä varten varattuun säiliöön. Keräysastiat säilytetään murskauslaitoksen mukana kiertävässä tiivispohjaisessa, lukitussa varastokontissa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätejakeet kierrätetään. Muut jätteet toimitetaan paikkaan, jolla on lupa ko. Jätteen käsittelyyn. Jätteiden määrät on esitetty taulukossa. Jätenimike Määrä Varastointi ja loppusijoituspaikka Sekajäte 3000 5000 l/a Keräysastiat murskauslaitoksen varastokontissa, toimitetaan paikallisen jätehuoltoyhtiön keräyspisteeseen Jätevedet 1-3 m3 Johdetaan umpisäiliöön, toimitetaan jätevedenpuhdistamolle Vaarallinen jäte (jäteöljyt, akut, öljynsuodattimet jne.) 500-1500 l/a Kerätään erilleen suljettuihin, merkittyihin astioihin ja varastoidaan lukittavassa varastokontissa. Toimitetaan urakoitsijan toimesta hyväksyttyyn käsittelypisteeseen Metalliromu 1000 2000 kg/a Kuormalava, toimitetaan romunkeräykseen 8.TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN EHKÄISEMINEN Toiminta ei sisällä merkittäviä ympäristöriskejä. Murskauskalusto on tekniikaltaan rinnastettavissa normaaliin maanrakennuskalustoon. Ympäristön pilaantumista voisi aiheuttaa öljyvahinko tai luvattomien kuormien tuonti alueelle. Riskienhallinta tehdään kahdella tavalla: 1. Toimintatavat. Kaikessa polttonesteiden käsittelyyn liittyvässä toiminnassa tiedostetaan siihen liittyvät riskit ja toimitaan sen edellyttämällä huolellisuudella. Työkoneita ei pestä eikä huolleta. Alueella on aina riittävä määrä imeytysmattoja tms. imeytysmateriaalia. Työn aikana noudatetaan Destia Oy:n työ- ja ympäristönsuojeluohjeita. Alueella ei sallita öljyä vuotavien työkoneiden ja autojen työskentelyä eikä öljyn ja polttoaineiden varastointia. Alue pidetään yleisilmeeltään siistinä ja kulkuväylät esteettöminä. Asiaton kulku alueelle on estetty lukitulla puomilla ja kiinteällä aidalla.

14 2. Rakenteelliset suojaukset: Polttonestettä kuljettavat säiliöautot ovat ADR-/VAK-hyväksyttyjä. Tankaus on poikkeuksetta valvottu tapahtuma. Murskauslaitoksen hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet sekä jäteöljyt varastoidaan laitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastokontin pohja on tiivis sekä reunoiltaan korotettu, mikä estää mahdollisten vuotojen pääsyn maaperään. Suojausten kunto varmistetaan normaalien työmaatarkastusten yhteydessä. Vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan. Kaikista ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi Kemin kaupungin ympäristöviranomaiselle, Lapin pelastuslaitokselle sekä Lapin ELY-keskukselle ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi. 9. PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMINEN Murskausalalle ei toistaiseksi ole laadittu yleiseurooppalaista BAT-vertailuasiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää kaikkia raaka-aineiden kulutukseen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotantoprosessien optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, säännölliset huollot, ympäristöjärjestelmät ja ammattimaisen henkilökunnan käyttö. Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Kallioalueen toiminnassa noudatetaan em. julkaisussa esitettyjä toimintaperiaatteita. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. 10. TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Alueelta otettavien maa-ainesten määrä ja laatu ilmoitetaan maa-aineslupaviranomaisille vuosittain maa-aineslain 23 :n mukaisesti. Laitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen tuotantoaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Päästöt pidetään hakemuksen mukaisena tarkkailemalla ja huoltamalla laitteita päivittäin. Käyttöpäiväkirjat ovat pyydettäessä valvontaviranomaisen nähtävissä. Merkittävimmät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. Ympäristöluvan mukainen raportointi toimitetaan vuosittain Kemin kaupungin valvontaviranomaiselle.

15 11. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN, LUONNONOLOSUHTESIIN JA POHJAVESIIN Vaikutukset maisemaan, luonnonolosuhteisiin ja pinta- ja pohjavesiin Maisema Hakemuksen mukainen suunnitelma-alue on jo avattu, aikaisemmin toiminnassa ollut ottamisalue. Louhittava alue tulee laajenemaan lännen ja etelän suuntaan. Muutoin hakemuksessa ei esitetä muutoksia aiempaan toimintaan nähden. Ensimmäisen lupakauden aikana suurin yksittäinen vaikutus on ollut paikallismaiseman muuttuminen. Toiminta jo avatulla alueella ei enää oleellisesti muuta maisemaa. Luontoarvot Louhittavaksi suunnitellulla alueella ei havaittu erityisiä luontoarvoja. Kaiken kaikkiaan suunnitelma-alue sijaitsee kokonaisuudessaan alueella, joka on ihmisen toiminnan vaikutuksen alainen. Aluetta ei voida pitää erityisen luonnontilaisena. Pinta- ja pohjavedet Toiminnan lähtökohta on, ettei siitä saa aiheutua alueen vesien laatuun tai määrään. Öljytuotteiden käsittely ja varastointi järjestetään siten, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Asianmukaisesti toteutettu ottaminen ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole aikaisempaan suurempaa vai kutusta alueen ympäristöön. Melu-, pöly- ja tärinävaikutukset Melu-, pöly- ja tärinävaikutukset ovat toiminnanaikaisia. Melunhallinta, pöly- ja tärinänvaikutusten estäminen ja hallinta on esitetty lupahakemuspapereissa. Hakemuksen mukainen toiminta vastaa alueen aiempaa toimintaa. Hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole aikaisempaa suurempaa vaikutusta alueen ympäristöön. Muut ympäristövaikutukset Valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman (ympäristöministeriö 2008) päämääränä on mm. ehkäistä jätteen syntymistä ja lisätä jätteiden kierrätystä materiaalina. Myös ympäristönsuojelulain tavoitteena (ympäristönsuojelulaki 527/2014 1) on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää jätteiden määrää. Rakentamisessa syntyvän puhtaan maa- ja kiviaineksen, erityisesti louheen hyödyntämisellä vähennetään maankaatopaikalle päätyvän materiaalin määrää. Samalla kierrätys vähentää tarvetta käyttää neitseellisiä materiaaleja.

16 12. JÄLKIHOITO JA ALUEEN TULEVA KÄYTTÖ Toiminnan loputtua kaikki rakennelmat ja laitteet puretaan ja viedään pois ja alue siistitään. Tulevan louhoksen reunat luiskataan noin 1.3 kaltevuuteen 2 m tulevan vesipinnan alapuolelle. Tuon tason alapuoliset osat jätetään louhintajyrkkyyteen. Muualla alue siistitään ja sopeutetaan ympäröivään maisemaan. Alueelta kuoritut pintamaat käytetään kokonaisuutena alueen maisemointiin. Aluetta hoidetaan jo ottamisen aikana niin, että alue siistiytyy ja säilyy ihmisille ja ympäristölle turvallisena. Jälkikuluiksi arvioidaan 20000 30000 euroa. Arvioon sisältyvät i) siistimi nen ja pohjan ja liuskien muotoilu, ii) alueella olevien pintamateriaalien levitys, iii) muut kulut esim. suunnittelutyö. Maisemointia tehdään mahdollisuuksien mukaan jatkuvasti ottamisen yhteydessä, jolloin mm. konetyön kustannukset ovat pienemmät. Mikäli alueen kaavoitukseen tai muuhun maankäytön suunnitteluun tulee oleellisia muutoksia luvan aika na, jälkihoitosuunnitelma päivitetään muutosten mukaiseksi ottamistoiminnan loppuvaiheessa. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Destia Oy:llä on ISO - standardien mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (ISO 14001). Viimeisin auditointi 1.12.2014. Ympäristövahinkovakuutus Destia Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus If-vakuutusyhtiö Oy:ssä. Vakuutusnumero 0297960000. Selvitys toiminnan sijaintipaikan rajanaapureista sekä muista mahdollisista asianosaisista, joita toiminta ja sen vaikutukset erityisesti saattavat koskea Tilan Heikkilä I naapurikiinteistöt omistaa Kemin kaupunki. Muut asianosaiset: 1) Hepolan Pientaloyhdistys r.y Nyk. osoite: Mansikkatie 26, 94830 Kemi 13. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksen kuuluttaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Kemin kaupungin ilmoitustaululla (1. krs) ja kaupungin Internet-sivuilla (www.kemi.fi) 28.11. 27.12.2016 Kuulutus lupahakemuksista on julkaisu myös Lounais-Lappi lehdessä (26.11.2016).

17 Pyydetyt lausunnot ja erityistiedoksiannot Hakemuksista on pyydetty lausunnot seuraavilta viranomaisilta: 1) Lapin ELY-keskus, Hallituskatu 3, Pl 8060, 96101 Rovaniemi 2) Meri-Lapin Ympäristöpalvelut (ympäristöterveysvalvonta, Kemin toimipiste, c/o johtava terveystarkastaja) 3) Museovirasto (PL 913, 00101 Helsinki; kirjaamo@museovirasto.fi) 4) Kaavoituspäällikkö, Kemin kaupunki, Valtakatu 26, 94100 Kemi. Hakemuksista on erityistiedoksiannolla (kirjaamaton kirje) annettu tietoseuraaville asianosaisille: 1) Hepolan Pientaloyhdistys r.y (Nyk. osoite: Mansikkatie 26, 94830 Kemi) Asiakirjojen nähtävillä olo kuulutusaikana Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana (28.11. - 27.12.2016) nähtävillä Kemin kaupungin kaupungintalon asiakaspalvelupisteessä (Valtakatu 26, 94100 Kemi; 1. kerros). Asiaa koskevat aikaisemmat lupapäätökset (Vaasan Hallinto-oikeus (23.2.2010; Kemin kaupunki ympäristöjaosto 6.2.2009; Kemin kaupunki kaupunkirakennelautakunta 22.7.2007) ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana (28.11.-27.12.2016) nähtävillä Kemin kaupungin viranomaispalveluissa (kaupungintalo, Valtakatu 26, 94100 Kemi, 5. kerros). Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Alueella on tehty tarkastus 2.12.2016. Hakemuksista annetut lausunnot Lapin ELY-keskuksen lausunto Lapin ympäristökeskus on 12.12.2016 antamassaan lausunnossaan todennut seuraavaa: Destia Oy hakee maa-aineslain mukaista jatkolupaa maa-ainesten ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain mukaista jatkolupaa kallionlouhintaan ja murskaukseen. Ottamisalue sijaitsee Kemin kaupungissa, Veitsiluodontietä VT 4:n liittymästä Veitsiluotoon päin n. 250 m, josta vasemmalle yksityistietä n. 900 m. Kyseessä on voimassa oleva ottamisalue/lupa (31.12.2016), johon haetaan jatkolupaa. Maa-aineslupaa haetaan 200 000 m3:lle 10 vuodeksi. Alin ottamistaso on +9.0 m ja ottamissyvyys vaihtelee n. 0-10 metriin. Ottamisalueen pintaala on 2,37 hehtaaria. Suunniteltu ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella. Hakemukseen on liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.

18 Ympäristölupaa haetaan louhintaan ja murskaukseen 10 vuodeksi. Kiviaines murskataan siirrettävällä murskauslaitoksella. Vuosittainen louheen murskausmäärä on keskimäärin 67 500 tonnia ja enintään 150 000 tonnia. Ympäristölupaa on haettava kun murskaus ja louhinta kestää yli 50 vrk/koko suunnitellun toiminta-ajan. Hakemuksen mukaan lähin asutus sijaitsee suunnitelma-alueen lounaispuolella, Hepolan asuntoalueella, n. 550 m etäisyydellä louhittavasta alueesta. Alue sijaitsee vahvistetulla Kemin yleiskaava-alueella (M-2). Yleiskaavassa alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Heikkilän kallioalueella ei ole tiedossa olevia luonnossuojelulain (1096/96) 42 :n koko maassa rauhoitettujen kasvilajien esiintymiä, ei 46 :n uhanalaisten lajien havaintopaikkoja eikä luontodirektiivin (92/43/EY) liitteen IV a eläinlajeja eikä liitteen IV b kasvilajeja. Hertta-rekisterin eliötosion mukaan (19.12.2016 SYKE). Alueella ei ole suurten petolintujen pesäreviirejä Pesät 2015-rekisterin mukaan (Metsähallitus). Ottamisalue on ei ole luonnontilainen. Puusto on poistettu ottoalueelta aiemman lupakauden aikana. Lähin luonnonsuojelualue on kallioalueen eteläpuolella noin 3 kilometrin etäisyydellä ottamisalueesta. Ottoalueen läheisyydessä ei ole muinaismuistoja, lähin sijoittuu 250 m etäisyydellä Vt 4:n pohjoispuolelle. Moottorikelkkareitti kulkee Kemi-Simon kunnan rajasta n. 500 metrin etäisyydellä etelä-lounaan suunnassa. Reitille ei toiminnasta aiheudu haitallisia vaikutuksia. Kalliolouhinta-alueen rintauksen suojaaminen aidalla on tarpeellista estämään moottorikelkkailijoiden pääsyn kallioalueelle. Lapin ELY-keskus toteaa, että maa-ainesten ottaminen sekä louhinta ja murskaus voivat olla mahdollisia ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-aineslain (maa-ainesten ottaminen), ympäristönsuojelulain (louhinta ja murskaus), vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa. Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan toiminnasta ei saa myöskään aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumisen tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta esim. pölyn, melun ja tärinän takia. Vesien tarkkailu: Lähialueen kaivot, jotka sijaitsevat Hepolan asuntoalueella n. 550 m etäisyydellä louhittavasta alueesta, tulee kartoittaa ennen ottamistoiminnan aloittamista. Kaivojen vedenpinnat tulee selvittää sekä vedenlaatua tarvittaessa tutkia. Ottamisalueen pohja tulee kallistaa niin, että sinne ei kerry pintavesiä. Mahdolliset muodostuvat vedet tulee johtaa saostusal-

19 taan kautta ojastoon. Ojastoon johdettavien vesien laatua tulee tarkkailla ylijäämäkausina keväällä ja syksyllä. Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää tarkempi kuvaus vesien johtamisesta. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi nitraattityppi, ph, kloridi, sähkönjohtavuus, COD(Mn) rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa vettymis- tai muuta haittaa viereisillä tiloilla. Melu/Pöly Aikaisemman ympäristölupahakemuksen yhteydessä laaditun melumallinnuksen (Promethor Oy 25.5.2008) mukaan hankkeen aiheuttama keskiäänitaso pysynee samoissa mittauslukemissa nykyäänkin, koska ottamisalueella käytettävä kalusto ja toiminta on samanlaista kuin mittaustarkastelussa vuonna 2008. Pölypäästöjä syntyy murskausprosessin eri vaiheissa ja sen leviämistä on estettävä ja olosuhteiden ja mahdollisuuksien mukaan kastelemalla käsiteltävä materiaali. Pölyämistä voidaan myös estää pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä. Toiminta: Louhinnan ja lähimmän asutuksen välille on jätettävä vähintään 300 metrin suojaetäisyys (Muraus-asetus 800/2010). Mahdolliset polttoaineiden ja öljytuotteiden varastot, sekä työkoneiden huolto- ja säilytyspaikat tulee suojata tarkoituksenmukaisesti. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Jätteiden, ylijäämämassojen ym. sijoittaminen ottamisalueella ei ole sallittua. Myös turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon, mm. työaikaiset jyrkät liuskat. Päivittäiset toiminta-ajat olisi pidettävä VHO:n 23.10.2010 antaman päätöksen nro 10/0086/3 mukaisena: - murskaus arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana, - poraaminen arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana, - rikotus arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana, - räjäytykset arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana ja - kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin (ma-pe) klo 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Ottamisalueen suojaetäisyydet Vakiintuneen käytännön ja ympäristöministeriön uuden maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten tehdyn oppaan OH1/2009 Maa-ainesten kestävä käyttö suositusten mukaan tulisi jättää seuraavat suojaetäisyydet: - naapuritilan rajaan; vähintään 30 metriä - asuttuun rakennukseen; vähintään 300-600 m kallionottamisalueella (vähintään 500 m, jos alueelle tulee murskaamo) - maantielle; väh. 50 m tien keskilinjasta

20 Jälkihoito Ottamisalue tulee jälkihoitaa ympäristöministeriön oppaan (Maa-ainesten kestävä käyttö, OH1/2009) mukaisesti. Luvassa tulee yksilöidä jälkihoitotoimenpiteet. Jälkihoitona ovat alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalin levitys, kasvillisuuden palauttaminen sekä alueelle soveltumattoman käytön estäminen. Jälkihoito on tarkemmin käsitelty oppaan liitteessä nro 9. Jälkihoitoon alueelle voi tuoda vain puhtaita maita alueella jo olevan aineksen lisäksi. Noin puolen metrin paksuinen maakerros on riittävä metsän kasvulle ja alueen sopeuttamiselle ympäröivään luontoon ja maisemaan. Alueelle ei saa muodostua luvatonta maankaatopaikkaa. Liuskat tulee muotoilla alueen turvallisuuden ja maisemanhoidon kannalta riittävän loiviksi, kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan ympäristöluvassa tulisi antaa määräykset ainakin seuraavista asioista: - toiminnan kapasiteetista ja raaka-aineista - melusta ja tarvittaessa tarpeellisista meluntorjuntatoimenpiteistä (esim. toiminta-aikarajat, toimintojen sijoitus, meluvallit, jne.) - pölypäästöistä ja niiden vähentämisestä (esim. kastelu, jne.) - vaarallisten aineiden varastoinnista ja käsittelystä - jätteistä - häiriö- ja poikkeustilanteista - toimenpiteet maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi - toiminnan tarkkailusta ja raportoinnista Lopuksi Ottamistoiminnan loputtua on pidettävä lopputarkastus. Luvan haltijan on tehtävä maa-aineslain 23 a :n 1 momentissa tarkoitetun otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus lupaviranomaiselle vuosittain viimeistään tammikuun 31 päivänä. Päätös asiassa pyydetään lähettämään asiakirjoineen tiedoksi Lapin ELY-keskukselle (MAL 19 ). Lupapäätökseen tulisi merkitä luvan viimeinen voimassaolopäivä. Lupapäätös maa-ainesten ottamisesta tulee viedä myös maa-ainesten tietojärjestelmään (NOTTO) Suomi.fi palvelusta löytyvällä sähköisellä ilmoituslomakkeella. ELY-keskus muistuttaa lisäksi, että alueella mahdollisesti sijaitsevat muinaisjäännöskohteet tulee lähtökohtaisesti selvittää museovirastolta ennen lupapäätöksen antamista. Kaikki kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu kajoaminen kielletty (Muinaismuistolaki 295/1963 1 ). Museoviraston lausunto: Museovirasto on 21.12.2016 antamassaan lausunnossaan todennut seuraavaa:

21 Kemin kaupungin ympäristöjaosto on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Destia Oy:n maa-aineslain mukaisesta jatkoluvasta maa-ainesten ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain mukaista jatkolupaa kallionlouhintaa ja murskaukseen 10 vuodeksi. Lausuntopyyntöön on liitetty Lapin ELY-keskuksen lausunto asiassa 12.12.2016. ELY-keskuksen lausunnossa todetun mukaisesti suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lähimmillään noin 200 m ottoalueella, sekä nykyisen että vanhan valtatie 4 linjauksen pohjoispuolella, sijaitsee Taipaleenkylä-niminen muinaisjäännöskohde (rakkakuoppia, muinaisjäännösrekisterin id-tunnus 240010002). Kaikkiaan neljä kooltaan vaihtelevaa rakkakuoppaa on paikannettu Kemin kaupungin arkeologisessa perusinventoinnissa 1990. Oheen on liitetty karttaote, josta kohteen sijainti ilmenee pistemäisenä (kaksi pistemerkintää). Ottoalue on pääosin vanhaa ottoluvan mukaista jo käsiteltyä aluetta. Museovirasto ei arvioi tällä alueella olevan ennestään tuntemattomia ja säilyneitä muinaisjäännöskohteita, eikä sillä ole huomautettavaa ottolupahakemuksen johdosta. Meri-Lapin Ympäristöpalveluiden (ympäristöterveysvalvonta) lausunto: Meri-Lapin ympäristöpalvelut (ympäristöterveysvalvonta) on 29.12.2016 antamassaan lausunnossa todennut seuraavaa: Kemin kaupungin ympäristöjaosto / ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö on pyytänyt lausuntoa Destia Oy:n jatkolupa-anomuksista. Jatkoluvat koskevat maa-aineslain mukaista maa-ainesten ottamista sekä ympäristönsuojelulain mukaista kallionlouhintaa ja murskausta Kemin kaupungissa Heikkilä I (Veitsiluodontie 15 / RN:o 240-402-14-105) sijaitsevalla kallioalueella. Molemmat lupahakemukset ovat kymmeneksi vuodeksi. Ympäristöterveysvalvonnalla ei ole huomauttamista em. Destia Oy:n jatkolupien suhteen. Kaavoituspäällikkö (Kemin kaupunki) lausunto: Kemin kaavoituspäällikkö on 9.12.2016 antamassaan lausunnossa todennut seuraavaa: Kemin kaupungin lainvoimaisessa yleiskaavassa alue on osoitettu maaja metsätalousalueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa. Muistutukset ja mielipiteet Hepolan Pientaloyhdistys ry on 15.12.1016 allekirjoitetulla kirjeellä antanut hakemuksesta seuraavan muistutuksen:

22 Muistutuksessamme toteamme, että po. mainitulla alueella olevat maaaineksen ottamis- ja ympäristölupa, maa-ainesten ottoa ja ympäristölupaa kiviainesten louhintaan ja louheen murskausta ovat voimassa 31.12.2016 saakka, eikä sitä tule jatkaa sellaisenaan. Em. luvat ovat puutteellisia, jos toimintaa haluttaisiin jatkaa entiseen malliin. Nyt voimassa olevassa em. luvissa ei ole huomioitu sitä seikkaa, että louhosalueen välittömässä läheisyydessä kulkee moottoritie ja moottoritien ja louhoksen välissä on kevyenliikenteen väylä, jota jäsenistömme käyttää huomattavassa määrin ulkoilureittinä. Asia, mikä tässä on huolenamme on se, että kun em. louhoksella suoritetaan räjäytyksiä, räjäytyksien myötä sinkoilee kalliomurikoita kevyenliikenteen väylälle, vaarantaen väylällä liikkujien turvallisuuden, jopa hengen, koskien myös jäsenistöämme. Muutama vuosi, jo moottoritien valmistuttua em. louhoksella joku urakoitsija suoritti myös räjäytyksiä, niin siellä oli sinkoutunut niitä kalliomurikoita tälle mainitulle kevyenliikenteen väylälle. Tästä asiasta oli jäsenistö yhteydessä myös yhdistykseemme, mutta asia jäi silleen, kun räjäytykset loppuivat. Vaatimuksena esitämme, että 31.12.2016 saakka voimassa ja puheena olevaa maa-ainesten otto- ja ympäristölupaa ei tule jatkaa, jos em. alueella suoritetaan räjäytyksiä. Hakijan kuuleminen ja vastine Toiminnanharjoittajaa on 3.1.2017 antanut vastineensa Lapin ELY-keskuksen lausuntoon ja Hepolan Pientaloyhdistys ry:n muistutukseen seuraavasti: Lapin ELY-keskus: Kohta Vesien tarkkailu: Koska alueella tapahtunut toiminta ei ole aiheuttanut haittavaikutuksia Hepolan alueella mahdollisesti käytössä oleviin kaivoihin, katsomme, ettei edelleenkään ole aihetta kartoittaa kaivoja ja niiden vedenkorkeuksia ja/tai vedenlaatua. Alueella olevaan louhokseen on kertynyt pintavesiä n. 4,3 syvyyteen, joten louhosta ei voida pitää kuivana pohjaa kallistamalla. Alueelta ei ole havaittu suoraa ylivuotoa, vaan vesi ilmeisesti suodattuu ympäröivään maaperään. Louhoksessa oleva vesi pumpataan olemassa olevaan ojaverkostoon aina ennen kulloinkin tapahtuvaa louhintaa. Vaadittaessa vesi pumpataan saostusaltaan kautta ja sen laatu tutkitaan ennen pumppauksen aloittamista. Kohdat: Ottamistoiminnan suojaetäisyydet ja jälkihoito:

23 Lausunnossa esitetään lupaehdoissa käytettävän ympäristöministeriön ohjeissa annettuja suojaetäisyyksiä sekä ohjeita jälkihoidosta. Useissa hallinto-oikeuksien ratkaisujen mukaan ympäristöministeriön ohjeita ei tulisi käyttää lupamääräyksien perusteena, vaan lupamääräykset tulisi asettaa aina tapauskohtaisesti. Muutoin toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Hepolan Pientaloyhdistys ry: Alueella suoritetaan räjäytyksiä harvoin, viimeksi v. 2012. Louhinnassa menetellään määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Liikenne moottoritiellä katkaistaan mikäli louhitaan sellaiselta kohdalta, että räjäytyksestä voi singota lohkareita kulkuväylille. Kevyen väylän liikenne suljetaan aina louhinnan aikana. 14. YMPÄRISTÖJAOSTON RATKAISU Tässä lupapäätöksessä maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemus on käsitelty yhteislupana, sillä vuonna 2015 voimaan tulleen lakimuutoksen perusteella maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain samaa hanketta koskevat erilliset lupamenettelyt yhdistetään 1.7.2016 lukien ja 1.7.2016 vireille tulleet hakemukset ratkaistaan uuden menettelyn mukaisesti. Yhteiskäsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojelulain menettelysäännöksiä. Kemin kaupungin ympäristöjaosto on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja siihen liittyvät asiakirjat ja myöntää Destia Oy:lle ympäristöluvan, joka koskee maa-ainesten ottoa, kallion ja kiviaineksen louhintaa (sis. räjäytykset) ja murskausta (murskauslaitos) ja välivarastointia Kemin kaupungin kirkonkylässä sijaitsevalla tilalla Heikkilä I (Rno: 240-402-14-105, Kemi; osa tilasta; sijaintikartta päätöksen liitteenä). Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi toiminta on sijoitettava ja toimintaa harjoitettava hakemuksessa ja sen liitteissä esitetyn mukaisesti ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Toiminannassa on noudattava kuitenkin seuraavia lupamääräyksiä: Yleiset määräykset 1. Toiminnan tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen (800/2010) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelusta vaatimukset. 2. Toiminnassa on noudatettava Vaasan Hallinto-oikeuden lupapäätöstä (23.2.2010; Dnro: 00681/09/5109; Nro: 10/0086/3) Louhintaa, murskausta, räjäytyksiä ja muuta näihin liittyvää melua aiheuttavaa toiminta saa alueella tehdä siten, että

24 - työaika murskauksen, porauksen, lohkareiden rikotuksen (iskuvasara) ja räjäytysten osalta on ma-pe klo: 07.00 21.00, - tuotteiden kuljetus tapahtuu ma-pe klo: 06.00 22.00. Ottamisalueen suojaetäisyydet Siltä osin kun ottamisalueen suojaetäisyyksiä ei ole määrätty valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 (Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelusta), tulee ottamisalueen suojaetäisyyksissä pyrkiä noudattamaan Lapin ELY-keskuksen lausunnossa esitettyjä, jotka ovat seuraavat: - naapuritilan rajaan; vähintään 30 metriä - asuttuun rakennukseen; vähintään 300-600 m kallionottamisalueella (vähintään 500 m, jos alueelle tulee murskaamo) - maantielle; väh. 50 m tien keskilinjasta Ottotoimintaa, louhintaa, murskausta, räjäytystä, rikotusta ja muuta melua koskevat ottomäärät, ottosuunnat ja -tasot sekä toiminta-ajat 1. Maa-ainesten otto myönnetään 200 000 m 3 ktr kokonaisottomäärälle ja keskimääräiselle, arvioidulle 20 000 m3 vuosiottomäärälle. 2. Ottotoiminta (ottamissuunnat ja ottamistasot) tulee toteuttaa hakemuksessa esitetyn ottosuunnitelman mukaan. Alin ottamistaso on +9,0. 3. Ottotoiminta, louhinta, murskaus, räjäytys, rikotus ja muu melua aiheuttavat työvaiheet saa tehdä Vaasan Hallinto-oikeuden (23.2.2010; Dnro: 00681/09/5109; Nro: 10/0086/3) lupapäätöksen mukaisesti seuraavasti: - murskaus arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana. - poraaminen arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana - rikotus arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana - räjäytykset arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana - kuormaaminen ja kuljetus arkipäivisin (ma-pe) klo 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Melua ja tärinää koskevat lupamääräykset 1. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävillä virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db (Laeq). Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjervoa. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db, eikä yöohjearvoa 40 db.

25 2. Meluntorjuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikissa työvaiheissa. Melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan tulee ehkäistä murskausaseman ja murskekasojen sijoittelulla sekä louhinnan etenemissuuntien valinnoilla. Melun syntymistä on pyrittävä vähentämään myös työmenetelmien valinnalla. 3. Räjäytystyöt on mitoitettava ja suoritettava niin, ettei niistä tai niistä aihetuvasta tärinästä aiheudu vahinkoa tai haittaa alueen ulkopuolisille kiinteistöille, asuin- tai muille rakennuksille, talousvesikäytössä oleville kaivoille, muulle omaisuudelle tai muulle ympäristölle. Räjäytysten aiheuttama meluhaitta tulee minimoida. Ilmaan joutuvien päästöjen rajoittaminen 1. Pölyhaittoja tulee ehkäistä kastelemalla tai koteloimalla laitteistot tai muulla vastaavalla menetelmällä. Varastokasoja ja tiestöä tulee tarpeen mukaan kastella pölyämisen estämiseksi. 2. Toiminnan aiheuttama pölyhaitta ei saa ylittää lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta raja-arvoa 50 µg/m3 (mikrogrammaa kuutiometrissä), 24 h keskiarvona mitattuna. 3. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,1 painoprosenttia. Maaperän ja pohjaveden suojelu 1. Louhinta tulee suorittaa siten, ettei siitä aiheudu ottotason alapuoliseen kallioperään halkeamia tai ruhjeita, joista saattaisi olla haittaa alueen pohjavedelle. 2. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja, joista voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. 3. Kaluston pesu alueella on kielletty. 4. Öljy- ja polttoainevalumien varalta alueella on oltava toiminta-aikoina käytettävissä riittävästi öljynimeytysmateriaalia. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 1. Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. 2. Jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen kuljetukseen, joka on hyväksytty ja merkitty ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin / jätetiedostoon. 3. Jätehuollossa on huomioitava kulloinkin voimassa olevat Perämeren Jätelautakunnan voimassa olevat jätehuoltomääräykset.

26 4. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviisti suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Ongelmajätteet on varastoitava katetussa ja suljetussa tilassa, varoaltain varustetussa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että vuototapauksissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen. Erilaisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Samansisältöisiä ongelmajätteitä voidaan yhdistää, mutta ei kuitenkaan laimentaa. 5. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden käsittelyyn. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Jätevedet ja niiden käsittely 1. Sosiaalitilojen (taukotilojen) WC-jätevedet on johdettava umpisäiliöön ja vietävä jätevedenpuhdistamolle tai muuhun vastaavaan paikkaan jolla on asianmukaiset luvat tällaisen jätteen käsittelyyn. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kuivakäymälää. 2. Tyhjennettäessä louhosta sinne kertyneestä vedestä, on varmistuttava siitä, että pois pumpattavasta vedestä ei aiheudu haittaa purkualueella eikä naapurustolle tai muulle ympäristölle. Pumppausta on valvottava ja mikäli edellä mainittuja haittoja ilmenee, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. 3. Toiminnanharjoittajan tulee ennen ensimmäistä louhintakertaa selvittää 500 metrin etäisyydellä maa-ainesalueesta ja kallion- ja kivenlouhinta-alueesta sijaitsevat porakaivot ja niiden vedenpinnat, jos kaivo on talousvesikäytössä. Selvitys voidaan tehdä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Tulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kaivojen käyttäjille. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää myöhemmin kaivojen tarkempaa seurantaa. 4. Ottamisalueelta ja louhokselta ojastoon johdettavien vesien laatua tulee tarkkailla ylijäämäkausina keväällä ja syksyllä. Lupaviranomaiselle tulee tarvittaessa esittää tarkempi kuvaus vesien johtamisesta. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi nitraattityppi, ph, kloridi, sähkönjohtavuus, COD(Mn) rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C10-C40). Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa vettymis- tai muuta haittaa viereisillä tiloilla.

27 Jos ottamisalueella on toimintaa, tulee vesinäytteet tulee ottaa keväällä ennen toukokuun loppua ja syksyllä ennen lokakuun loppua. Vesinäytteet tulee toimittaa analysoitavaksi hyväksyttyyn laboratorioon. Vesianalyysien tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 1, Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (379/2008) annettuja säädöksiä. 2. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että kuorittavat maa-ainekset varastoidaan ja käsitellään siten, ettei niistä aiheudu haittaa luonnolle eikä pinta- ja pohjavesiin. Kaivannaisjätteet on käytettävä alueen maisemointiin tai hyödynnettävä muuten esim. ottoalueen suojarakenteissa tai jälkihoidossa; tämä on huomioitava varsinkin toiminnan loputtua. Kaivannaisjätteet voidaan kuljettaa myös ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa muutettava. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 1. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoaineita tai muita kemikaaleja pääsee vuotamaan maaperään, on viipymättä ilmoitettava Kemin kaupungin ympäristöosastolle. Merkittävistä polttoaine- ja kemikaalivuodoista maaperään on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Paras käytettävissä oleva tekniikka 1. Toiminnassa tulee huomioida ja soveltaa kiviainestuotannossa olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattaa ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä (BET) sekä seurattava niiden kehitystä. Tarkkailua, valvontaa ja raportointia koskevat määräykset 1. Prosessin toimivuutta, sekä laitteiden ja koneiden kuntoa ja toimivuutta on tarkkailtava säännöllisesti laitoksen käyttöaikana. 2. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa laitoksen toiminnasta. Vuosiyhteenveto toiminnasta tulee pyydettäessä esittää kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - tiedot laitoksen toiminta-ajoista - tiedot käytetyistä raaka-aineista sekä tuotettujen tuotteiden määrästä ja laadusta - tiedot käytettyjen polttoaineiden ja räjähdysaineiden sekä muiden kemikaalien käytöstä

28 - tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden edelleen toimittamisesta - tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista sekä niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Toimintaa koskevien tietojen perusteella olevat asiakirjat tai laitoksen käyttöä koskevat tallenteet kuten tarkkailupäiväkirjat, häiriökirjanpito ja määritystulokset sekä vaaralliset jätteiden siirtoasiakirjat tulee säilyttää vähintään ympäristöluvan voimassaoloajan. Tiedot on esitettävä viran omaiselle pyydettäessä. 3. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Kemin kaupungin ympäristölupa viranomaiselle vuosittain otetun maa-ainesten sekä kallio- ja kiviaineksen määrä ja laatu. Toiminnanharjoittaja tulee tehdä vastaavat ilmoitukset myös muille viranomaisille (esim. Lapin ELY) sekä maa-ainesten ottorekisteriin (NOTTO-tietokanta Suomi.fi palvelussa). Ilmoitukset tulee tehdä viimeistään tammikuun 31 päivänä. Muut määräykset 1. Toiminnanharjoittajan muuttuessa, toiminnan olennaisesta muuttumisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kemin kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön. Toiminnan loppuessa ja keskeytyessä on alue siivottava ja tehtävä lupahakemuksessa esitetyt jälkihoitotyöt. 2. Luvan haltijan (Destia Oy) on huolehdittava siitä, että tämä toimintaa koskeva lupapäätös ja sen määräykset ja ohjeet toiminnan järjestämisestä saatetaan tiedoksi kaikille alueella toimiville ja niitä noudatetaan. 3. Toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. 4. Ottamistoiminnan aikana jyrkät rintaukset tulee suojata esim. lippusiimalla tai vastaavalla turvallisuuden varmistamiseksi. Asiaton kulku alueelle tulee estää esim. puomilla. Työmaa-alueesta tulee varoittaa esim. kyltein. Suojaustoiminnot pitää säilyttää ottotoiminnan päätyttyäkin niin kauan kunnes lopetus- ja maisemointitöillä jyrkät ja vaaralliset rintaukset saadaan poistettua. Ottotoiminnan lopetus ja jälkihoito 1. Luvan haltijan tulee pyytää valvontaviranomaiselta pidettäväksi loppukatselmus ottamisen päättyessä tai luvan voimassaoloajan päättyessä. 2. Toiminnanharjoittajan on jätettävä lupaviranomaiselle yksi (1) vuosi ennen tämän luvan päättymistä eli 3.6.2025 mennessä yksityiskohtainen jälkihoitosuunnitelma miten alueen jälkihoito saatetaan vastaamaan alueen tulevaa ja/tai sen hetkistä käyttöä ja sopeutetaan ympäröivään maisemaan ellei ottotoimintaa tulla alueella jatkamaan.

29 3. Ottoalueen jälkihoito, millä korjataan ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia ja sopeutetaan ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan, on tehtävä vaativan tason periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan huomioida esim. ympäristöministeriön lopetusajan tai aikaisempi ohjeistus, esim. OH1/2009 Maa- ainesten kestävä käyttö. 4. Toiminnan loputtua on kaikki alueelle ja sen välittömään läheisyyteen pystytetyt rakennelmat, koneet ja laitteet myös kuljetettava pois. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Mikäli toiminnasta aiheutuu vahinkoa, jota lupaa myönnettäessä ei ole voitu ennakoida, voi haitankärsijä vaatia korvausta vahingosta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. 15. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan yleiset perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonoljen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Heikkilä I kallioalue (RNo: 240-402-14-105; Kemi; osa tilasta) on toiminnassa oleva kiviainesottoalue, jolla on ollut toimintaa aikaisemmin. Toiminta sijaitsee maa-ainesten / kallioainesten ottoon rajatulla alueella, jonka maa-aineksia / kallioaineksia on vielä hyödyntämättä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen (23.2.2010; Dnro: 00681/09/5109; Nro: 10/0086/3) mukaan louhostoiminta ei ole kyseiseen paikkaan soveltumaton; tällaista toteamusta ei kyseisestä päätöksestä löydy. Päinvastoin, Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään vahvistanut, että tietyillä lupamääräyksillä kallion- ja kivilouhintatoimintaa, murskausta, porausta, rikotusta sekä räjäytyksiä ja tähän liittyvää tuotteiden kuljetustoiminta voidaan toteuttaa tietyin toiminta-ajoin kyseisellä alueella. Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelusta (800/2010) on annettu mm. määräys toiminnan sijoittumisesta (3 ), ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta (4 ) ja meluntorjunnasta. Asetusta sovelletaan vähimmäisvaatimuksena silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa ja tämä on huomioitu tässä lupapäätöksessä.

30 Lupaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Kun toimintaa harjoitetaan kyseisellä paikalla lupapäätöksiä noudattaen ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla, täyttää toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä luonnonsuojelulain ja sen nojalla säädetyt vaatimukset. Luvan myöntämisedellytykset ovat täten olemassa. Huomioiden lisäksi laitoksen sijaintipaikka, välimatka lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja toiminnan laatu sekä asiakirjoista saadut selvitykset, toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteissa annetussa laissa (17 ) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan myöskään maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, vahinkoa tai haittaa kenenkään omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Toiminta ei aiheuta kohtuutonta rasitusta senkään takia, että toiminta ei ole jatkuvaa. Hakemuksessa on esitetty, että toiminta on yleensä kausittaista kysynnästä riippuen, mutta alueella voi olla toimintaa ympäri vuoden. Murskaus tehdään urakoina. Yhden murskausjakson kesto on yleensä 3-12 viikkoa (15-60 työpäivää). Toiminnassa voi olla myös välivuosia. Päivittäiset toiminta-ajat ovat arkipäivisin (ma-pe) Vaasan hallinto-oikeuden (23.10.2010) antaman päätöksen mukaisia eli arkisin (mape) klo: 7.00 ja 21.00 välisenä aikana kuormaamista ja kuljetusta lukuun ottamatta, joka tapahtuu arkipäivisin (ma-pe) klo: 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski ja alueen kaavoitustilanne. Tiedossa ei ole toimenpidekieltoja, todettuja luontoarvoja eikä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, jotka voisivat olla toiminnan esteenä. Toiminta-alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Toiminta-alue on seutukaavassa ja kaupungin lainvoimaisessa yleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa. Hanke ei ole näiden kaavojen vastainen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 550 metrin päässä. Toiminta-alue ei sijaitse luokitetulla pohjavesialueella, joten kuivatusvesien käsittely hakemuksessa edellytetyllä tavalla ei vaaranna pohjavettä. Jos louhosta ei alueella olisi, sadevesi ja pintavalumavedet valuisivat luonnostaan ympäröivään maastoon. Louhokseen tuleva vesi on tullut sinne joko sadevetenä tai pintavalumana.

31 Toiminnanharjoittaja on arvioinut melun leviämistä laskennallisesti Promethor Oy:n tekemällä meluselvityksellä. Selvityksessä mukaan kivenlouhinnan ja murskauksen aiheuttama keskiäänitaso ei aiheuta valtioneuvoston antamien päivä- ja yöajan ohjearvojen ylityksiä. Tulosten perusteella ohjearvojen saavuttaminen ei edellytetä erillisiä melunsuojaustoimenpiteitä. Hakijalla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (ISO 14001). Toiminnanharjoittajalla on täten pitkäaikainen kokemus hakemuksessa esitetystä toiminnasta ja sellainen asiantuntemus, jota ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminnan harjoittaminen edellyttää. Lupapäätöksessä on katsottu kuitenkin tarpeelliseksi antaa määräykset toiminta-ajoista ja melu- ja pölysuojauksista toiminnan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi sekä muita määräyksiä. Toimittaessa tämän luvan määräysten mukaisesti, toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta, koska toiminta ei ole seutukaavan ja kaupungin lainvoimaisen yleiskaavan vastainen, joissa toiminta-alue on merkitty maa- ja met-sätalousalueeksi. Määräys on annettu teknis-taloudellisilla perusteilla huomioiden toiminnan vähäiset ympäristövaikutukset. Muutoksenhaku tuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. 16. LUPAMÄÄRÄYSTEN YKSILÖIDYT PERUSTELUT Yleiset lupamääräykset Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 säädellään kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristösuojelusta. Asetus toimii vähimmäisvaatimuksena ympäristöluvissa. Tästä syystä toiminnassa tulee noudattaa asetuksen vaatimuksia. Vaasan Hallinto-oikeuden lupapäätöksessä (23.2.2010; Dnro: 00681/09/5109; Nro: 10/0086/3) on annettu lupamääräyksiä erityisesti mm. toiminta-ajoista. Koska nyt on kyseessä lupahakemus, joka koskee aikaisemmin aloitettua toimintaa ja toiminta sijoittuu jo avatulle Heikkilä I kallioalueelle, on Vaasan hallinto-oikeiden lupamääräyksiä edelleen noudattava. Tuotantomääriä koskevilla lupamääräyksillä vähennetään asustukseen kohdistuvia haittoja ja varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu naapuruussuhdelain 17 :n tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Ottamisalueen suojaetäisyydet Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 säädellään kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristösuojelusta. Ase-

32 tus toimii vähimmäisvaatimuksena ympäristöluvissa. Tässä asetuksessa säädetään myös tietyistä suojaetäisyyksistä. Suojaetäisyyksillä pyritään vähennetään ottotoiminnasta aiheutuvia haittoja ja varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu naapuruussuhdelain 17 :n tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden (2010) päätöksen mukaan ympäristöministeriön antamat suoja- etäisyydet eivät ole sitovia, vaan suojaetäisyyksien tarve tulee ratkaista erikseen kunkin tapauksen yksilölliset olosuhteet huomioiden. Ottotoimintaa, louhintaa, murskausta, räjäytystä, rikotusta ja muuta melua koskevat ottomäärät, ottosuunnat ja -tasot sekä toiminta-ajat Lähin asutus sijaitsee suunnitelma-alueen lounaispuolella, Hepolan asuntoalueella, noin 550 metrin etäisyydellä louhittavasta alueesta. Tä-män johdosta on syytä noudattaa edelleen Vaasan Hallinto-oikeuden edellisessä lupapäätöksessä olevia toiminta-aikoja. Sallitut toiminta-ajat on myös määritelty lupahakemuksessa ja valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (Vna 800/2010) mukaisesti. Huomioiden lisäksi hakupapereissa oleva Promethor Oy:n meluselvitys, toiminnan aiheuttama keskiäänitaso ei edellä mainituilla toiminta-ajoilla ylitä vakituisilla asuinrakennuksilla valtioneuvoston päätöksen 993/1992 paivä- ja yöajan ohjearvoja. Melua ja tärinää koskevat lupamääräykset Melutason rajoittaminen kuuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisiin menetelmiin ja ne on annettu melupäästöjen rajoittamiseksi. Toiminnasta aiheutuvaa melutasoa on rajoitettu valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen (Vnp 993/1992) mukaisesti, vaikka meluselvityksen mukaan toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso ei ylitä vakituisilla asuinrakennuksilla valtioneuvoston päätöksen 993/1992 päiväja yöajan ohjearvoja. Toiminnan synnyttämästä tärinästä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä kiinteistöille. Räjäytyksistä ympäristöön aiheutuvaa tärinää voidaan vähentää oikealla työn suorituksella ja räjäytysten huolellisella suunnittelulla. Ilmaan joutuvien päästöjen rajoittaminen Lupamääräykset ovat tarpeen asutukselle mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen rajoittamiseksi. Hengitettävien hiukkasten raja-arvo perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011).

33 Valtioneuvoston asetuksen (689/2006) mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia ja raskaan polttoöljyn enintään 1,00 painoprosenttia. Maaperän ja pohjaveden suojelu Ympäristönsuojelulain toiminnanharjoittajan on velvollisuus järjestää toimintansa siten, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakkoon. Määräykset on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ehjien ja huollettujen koneiden ja laitteiden käyttö vähentää ympäristön pilaantumisriskiä. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa mm. vain jätetiedostoon hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan nojalla. Jätevedet ja niiden käsittely Sosiaalitilojen (taukotilojen) WC-jätevesiä koskeva käsittelymääräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asian mukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Suuren vesimäärän pumppauksesta pois louhokselta saattaa aiheuttaa haittoja purkualueella. Lupamääräyksellä toiminnanharjoittaja velvoitetaan seuraamaan pumppausta ja sen vaikutuksia myös louhimoalueen ulkopuolella sekä ryhtymään toimenpiteisiin mahdollisten haittojen ilmetessä. Poisjohdettavien pumppausvesien tarkkailu (vesianalyysit) on annettu viranomaisen tiedonsaannin varmistamiseksi, ympäristövaikutusten ja valvonnan järjestämiseksi. Määräys tutkia toiminta-alueen läheisyydessä sijaitsevien talousvesikäytössä olevien porakaivojen vedenpinnat on annettu toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien vaikutusten arvioimiseksi ja toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden toteuttamiseksi. Määräyksessä annettu etäisyys (500 m) on yhtenevä Korkeimman hallinto-oikeuden linjausten kanssa (KHO päätös 595/2015). Määräys käyttää vesianalyyseissä hyväksyttyä laboratoriota on annettu mittausten ja tutkimusten laadunvarmistamiseksi. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristönluvanvaraisesta kivenlouhinnasta ja murskauksesta on tehtävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunni-

34 telma. Määräykset on annettu kaivannaisjätteiden asianmukaisen säilyttämisen varmistamiseksi ja alueen saattamiseksi ennalleen toiminnan loppuessa. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Paras käytettävissä oleva tekniikka Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä (BET). Tarkkailua, valvontaa ja raportointia koskevat määräykset Toiminnan tarkkailua, valvontaa ja raportointia koskevilla määräyksillä varmistetaan valvontaviranomaisten tiedonsaanti ja helpotetaan luvanvaraisen toiminnan valvontaa. Muut määräykset Lupamääräykset on annettu valvonnallisista syistä. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle. Toiminnan päätyttyä alue on siistittävä ja rakenteet purettava, jotta toiminnan päättymisen jälkeen alueesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Määräys lupapäätöksen tietoon saattamisesta alueella toimiville muille toiminnan harjoittajille varmistaa sen, että myös mahdolliset aliurakoitsijat ovat tietoisia ympäristöluvan velvoitteista. Näin menetelleen vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö. Määräykset turvallisuuskohdista on annettu sen varalle, että louhosalueelle ei pääsisi luvattomia kulkijoita tai että sinne ei vahingossa harhautuisi. Ottotoiminnan lopetus ja jälkihoito Luvanhaltijan tulee huolehtia siitä, ettei toiminnasta toiminnan lopettamisen jälkeen aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa eikä roskaantumista, epäsiisteyttä tai maiseman rumentumista. Ottotoiminnan päätyttyä ottoalue on maisemoinnilla sopeutettava alueen ja ympäristön sen hetkiseen ja/tai suunniteltuun maakäyttöön. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskeva ilmoitus on informatiivinen.

35 17. YMPÄRISTÖLUPAVIRANOMAISEN VASTAUKSET LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA MIELIPITEISIIN Lapin Ympäristökeskuksen lausunto: Vastauksena Lapin ympäristökeskuksen lausuntoon ympäristölupaviranomainen toteaa seuraavaa: Ympäristöluvassa on annettu määräykset ympäristökeskuksen lausunnossa esitettyihin kohtiin koskien toiminnan kapasiteettia ja raaka-aineita, melua ja meluntorjuntaa, pölyä ja pölyn vähentämistä, päästöistä ilmaan, vaarallisten aineiden varastointia ja käsittelyä, jätteitä, häiriö- ja poikkeustilanteita sekä toiminnan tarkkailua ja raportointia. Kallion ja kivenlouhintaa kuuluu, että louhittava alue pidetään mahdollisimman kuivana. Louhokseen voi kertyä vähän vettä sekä pintavalunta että sade- ja sulamisvetenä. Louhosta ei voida pitää kuivana pohjaa kallistamalla kuten Destia on lausunnossaan myös todennut. Kuivatusvedet johdetaan ympäröivään ojastoon pummaamalla. Pumppaus on jaksottaista ja niitä tehdään yleensä harvoin. Saostusaltaan määräämistä ei ole nähty tarpeelliseksi, koska lähistöllä ei ole häiriintyviä kohteita tai luontoarvoja joihin louhoksesta pumpattava vesi voisi vaikuttaa haitallisesti ja vedessä mahdollisesti oleva kiintoaines laskeutuu jo ojan alkuosissa. Saostusallasta ei nähnyt tarpeelliseksi Vaasan Hallinto-oikeuskaan vuoden 2010 päätöksessä ja tämä näkemys on huomioitu myös tässä lupapäätöksessä. Ympäristöviranomaisella on kuitenkin mahdollisuus määrätä saostusaltaan käyttöönotto myöhemminkin jos vesianalyysitulosten perusteella kiintoaineen poistolle on tarvetta. Ympäristöluvassa on annettu määräys ympäristökeskuksen lausunnossa esitettyyn kohtaan seurata lähialueen (500 m) porakaivojen vedenpintaa jos ne ovat talousvesikäytössä. Etäisyys (500 m) on yhtenevä Korkeimman hallinto-oikeuden linjausten kanssa (KHO päätös 595/2015). Ympäristöluvassa on annettu määräys ottotoiminnan lopetuksen jälkeisistä jälkihoitotöistä ja määrätty esittämään tästä ympäristölupaviranomaiselle suunnitelma. Ympäröivän alueen maankäytön tulee olemaan ottotoiminnan loputtua (10 vuoden päästä) erilainen kuin lupaa myönnettäessä. Tämän johdosta jälkihoitotoimenpiteitä ei voida tässä vaiheessa tarkemmin yksilöidä kuin mitä ne tässä luvassa ovat, vaan ne tulevat yksilöitäväksi kun ottoalue suljetaan lopullisesti noin 10 vuoden kuluttua. Loppukatselmuksesta on annettu määräys tässä päätöksessä. Lapin ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt suojaetäisyydet on otettu huomioon lupamääräyksissä ohjeellisena, koska hallinto-oikeuden (Hämeenlinna, 2010) ympäristöministeriön antamat ohjeet suojaetäisyyksistä eivät ole sitovia. Luvassa on annettu määräys, että toiminnan tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen (800/2010) Valtioneuvoston asetus

36 kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelusta vaatimukset. Jo tämä asetus määrää, että louhinnan ja lähimmän asutuksen väliin on jätettävä vähintään 300 metrin suojaetäisyys. Edellä mainittu suojaetäisyys toteutuu kun ottotoiminta toteutetaan hakemuksessa esitetyssä paikassa. Ympäristöluvassa on annettu määräyksiä turvallisuusnäkökohdista (puomi, kielto- ja varoitustaulut, kalliolouhinta-alueen rintauksen suojaus). Päivittäiset toiminta-ajat on määrätty Vaasan Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisiksi. Lupapäätöksessä on määräys jonka mukaisesti toiminnanharjoittajan tulee viedä ottotoiminnan tiedot maa-ainesten ottamisen tietojärjestelmään (NOTTO). Hakemuksesta on pyydetty ja siihen on saatu museoviraston lausunto. Museoviraston lausunto: Museoviraston lausuntoon ei ole tarvetta antaa vastinetta, koska sillä ei ollut huomautettavaa ottolupahakemuksen johdosta. Meri-Lapin Ympäristöpalveluiden (ympäristöterveysvalvonta) lausunto: Meri-Lapin ympäristöterveysvalvonnan lausuntoon ei ole tarvetta antaa vastinetta, koska sillä ei ollut huomautettavaa ottolupahakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet: Vastauksena Hepolan Pientaloyhdistys ry:n muistutukseen Kemin kaupungin ympäristöjaosto toteaa seuraavaa: Destia Oy:n lupa maa-ainesten ottoon sekä lupa kalliokiviaineksen louhintaan ja louheen murskaukseen jotka päättyivät 31.1.2016 eivät ole enää voimassa. Tämä lupapäätös on uusi lupa ja siinä on huomioitu 1.7. 2016 voimaan tullut lainsäädäntö maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisten lupien yhteiskäsittelystä. Ympäristölupahakemusta ei voida pitää puutteellisena, eikä muistutuksessa ole edes mainittu mitä puutteita Hepolan Pientaloyhdistys ry on hakemuksessa mahdollisesti havainnut. Lapin ELY-keskus ei ole lausunnossaan todennut hakemusta puutteelliseksi. On totta, että louhostoiminta-alueen läheisyydessä kulkee moottoritie ja kevyen liikenteen väylä. Ottoalueelta on etäisyyttä kevyen liikenteen väylään vähintäänkin noin 600 metriä, joka on riittävä. Destia Oy on muistuk-

37 seen todennut, että liikenne moottoritiellä katkaistaan mikäli louhitaan sellaiselta kohdalta, että räjäytyksestä voi singota lohkareita kulkuväylille. Kevyen väylän liikenne suljetaan aina louhinnan aikana. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan (3722/2015) ympäristönsuojelulain mukaisessa toimintaa koskevassa lupaharkinnassa ei käsitellä toiminnan vaikutuksia ympäristön liikenneturvallisuuteen. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan louhostoiminta ei ole kyseiseen paikkaan soveltumaton; tällaista toteamusta ei kyseisestä päätöksestä löydy. Lapin ELY-keskuksen lausunnossa ei maa-ainesten ottoa eikä louhintaa ja murskausta Heikkilä I kallioalueella kyseenalaisteta. Päinvastoin, Lapin ELY-keskus on lausunnossaan todennut että, maa-ainesten ottaminen sekä louhinta ja murskaus voivat alueella olla mahdollisia ilman, että siitä ennalta arvioiden aiheutuu ympäristölle maa-aineslain (maa-ainesten ottaminen), ympäristönsuojelulain (louhinta ja murskaus), vesilain tai luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa. Räjäytykset liittyvät oleellisesti kallion- ja kivenlouhintaan, myös tässä lupahakemuksessa. Tämä päätös, jossa on huomioitu Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2010 antama päätös (23.2.2010; Dnro: 00681/09/5109; Nro: 10/0086/3), mahdollistaa räjäytystöiden tekemisen alueella arkipäivisin (ma-pe) klo 7.00 ja 21.00 välisenä aikana. Räjäytys - ja louhintatöistä annettu lainsäädäntö edellyttää suunnittelemaan työn siten, että siitä ei aiheudu vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Lainsäädännössä on määrätty myös vahingonkorvausvelvollisuudesta. Lupapäätöksessä on katsottu kuitenkin tarpeelliseksi antaa määräykset räjäytystöiden mitoittamisesta ja suorittamisesta niin, ettei niistä tai niiden aiheutuvasta tärinästä aiheudu haittaa tai vahinkoa alueen ulkopuolisille kiinteistöille,asuin- tai muille rakennuksille, talousvesikäytössä oleville kaivoille, muulle omaisuudelle tai muulle ympäristölle. (katso kohta: Melua ja tärinää koskevat lupamääräykset). Ympäristöjaosto katsoo, että lupahakemuksessa on esitetty ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 luvussa esitetyt riittävät selvitykset lupaharkinnan suorittamiseksi. Lupaharkinta on suoritettu ympäristönsuojelulain 6 ja 8 luvuissa edellytetyllä tavalla. 18. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA UUDEN LUVAN HAKEMINEN Luvan voimassaolo Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa kymmenen (10) vuotta eli 3.6.2026 saakka. Määräaikainen lupa on tarpeen, koska Destia Oy:n ja Keminmaan seurakunnan sopimus maa-ainesten sekä kivi- ja kallioainesten hyödyntämisestä Heikkilä I tilalle on voimassa myös kymmenen (10) vuotta (allekirjoitettu 3.6.2016). Mikäli toimintaa jatketaan tämän jälkeen, tulee toiminnanharjoittajan hakea uutta lupaa.

38 Lupamääräysten tarkastaminen Tarvittaessa Kemin kaupungin ympäristölupaviranomainen (ympäristönsuojeluviranomainen) voi ympäristönsuojelulain säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai peruuttaa luvan. Mikäli tätä päätöstä muutetaan, on tämä päätös voimassa, kunnes uudesta luvasta annettu päätös on saanut lainvoiman. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Mikäli asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. 19. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA JA VAKUUS Kemin kaupungin ympäristöjaosto määrää, että 1) maa-ainesten otto ja 2) kallion- ja kivenhouhinta (sisältää poraukset ja räjäytykset) ja murskaus (siirrettävä murskauslaitos ja louhintakalusto) ja muut oheistoiminnot (mm. välivarastointi, kuivatusvesien käsittely) voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa tätä lupapäätöstä ja sen lupamääräyksiä noudattaen ennen päätöksen lainvoimaisuutta ehdolla että toiminnanharjoittaja asettaa 5000 euron (viisi tuhatta euroa) vakuuden Kemin kaupugille asianmukaisen jätehuollon ja niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Vakuus on asetettava vähintään kuukautta (1 kk) ennen toiminnan aloittamista. Vakuudeksi hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen takaus, vakuus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Heikkilä I kallioalue, johon toiminta sijoittuu, on jo avattu kallion ja kiven louhimoalue. Lupamääräykset huomioimalla luvan mukaisesta maa-ainesten otosta ei aiheudu maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja haitallisia seurauksia, kuten (i) kauniin maisemakuvan turmeltumista, (ii) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhotumista (iii) huomattavaa tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai (iv) tärkeän tai muun veden hankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Toiminta ei aiheuta myöskään eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2010 antamassaan päätöksessä (23.2.2010; Dnro: 00681/09/5109; Nro: 10/0086/3) kiven- ja kallionlouhinnan (tai asfalttiaseman) toimintaa kyseisellä kalliolouhos alueella ei kielletty, vaan se todettiin mahdolliseksi tietyillä lupamääräyksillä, joista merkittävimmät olivat toiminta-aikoja koske-

39 vat määräykset. Kyseinen Vaasan hallinto-oikeuden päätös on huomioitu tässä lupapäätöksessä ja sitä on määrätty noudatettavan. Hakemuksessa olevien selvitysten mukaan toiminnan ympäristövaikutukset mm. melu ja pölyn osalta ovat vähäisiä eikä toiminta aiheuta haittaa lähiympäristön asutukselle. Kemissä ei tällä hetkellä ole muita kuin tässä lupahakemuksessa mainittu ja jo avattu maa-ainesten sekä kallio- ja kiviainesten ottoalue (eli Heikkilä I; Rno: 240-402-14105, Kemi). Alueelle suunnitellut teollisuushankkeet ja näiden vaatimat maanrakennustyöt vaativat erityyppisiä maa-aineksia rakentamisprojektissa. Yleisen edun kannalta on erittäin tärkeää saada maa-ainekset sekä kallio- ja kiviainekset mahdollisimman läheltä. Toiminnan aloittaminen ennen lainvoimaiseksi tuloa on perustelua myös näillä syillä. Tämän lupapäätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, kun toiminta järjestetään lupapäätöksen määräysten mukaisesti. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon (YSL 201 ). Edellä mainituilla perusteilla ympäristöjaosto katsoo, että toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta on ympäristönsuojelulain 199 :n mukainen perustelu syy. 20. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa Kemin kaupungin ympäristöjaoston aikaisemman päätöksen (6.2.2009 13; Dnro: 613/41.417/2006). 21. LUPAMAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYSPERUSTEET Ympäristölupamaksu on 880 euroa. Maa-ainesoton lupamaksu on 4300 euroa Vuosittainen valvontamaksu 600 eur Edellä mainitut maksut yhteensä: Toiminnanharjoittajalta min. peritään 5780 euroa kuulutuskustannukset myöhem- Ympäristölupamaksu perustuu Kemin kaupunkirakennelautakunnan (4.5.2000 70 kohta Malmien ja mineraalien kaivaminen ja maaperän ainesten otto ) ja Kemin kaupunginvaltuuston (22.5.2000 78) päätöksiin. Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettava maksu perustuu Kemin kaupunkirakennelautakunnan (17.12.2002 214) päätöksiin. Maa-ainesoton tarkastusmaksu on suunnitelmaa kohti 300 eur sekä lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,02 eur/m3. Maa-ainesoton valvontamaksu on vuotuisen maa-ainesten ottomäärän mukaan 0,03 eur/m3 (kuitenkin vähintään 100 eur).

40 22. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella siten kuin hallintokäyttölaissa säädetään. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta voi hakea Vaasan hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Valitusaika päättyy 20.3.2017. Valitusosoitus on liitteenä. 22. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Päätös lähetetään seuraaville Destia Oy (sähköpostilla Timo Juopperi ja Kimmo Hietala) Lapin ELY-keskus (Y-vastuualue) Meri-Lapin Ympäristöpalvelut (ympäristöterveysvalvonta, Kemin toimipiste, c/o johtava terveystarkastaja; sähköpostilla) Morenia Oy (sähköpostilla; Janne Posio) Hepolan Pientaloyhdistys r.y (Mansikkatie 26, 94830 Kemi) Ilmoittaminen ilmoitustaululla, WWW-sivulla ja lehdessä Tieto päätöksestä (julkipanoilmoitus) julkaistaan Kemin kaupungin ilmoitustauluilla (1 kerros), Kemin kaupungin WWW-sivulla sekä laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä lehdessä (Lounais-Lappi). 23. ASIAKIRJOJEN JA PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO Asiakirjat ja päätös valitusosoituksineen ovat nähtävillä Kemin kaupungin kaupungintalon asiakaspalvelupisteessä (Valtakatu 26, 94100 Kemi; 1. kerros). Asiakirjat ja päätös ovat nähtävänä 17.02. - 20.03.2017. 24. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014): 1, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39, 42-44, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 83-85, 87, 111-114, 123, 170, 190-191, 198, 199, 200, 201, 205. Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014): 2-4, 11-15, 18. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013): 1-4, 6-8, 12-13, 16. Jätelaki (JäteL 646/2011): 5, 6, 8, 9, 12, 13, 15-17, 19, 28-30, 40, 72, 118-120, 122. Valtioneuvoston asetus jätteistä (Vna jätteistä 179/2012): 4, 7-11, 17, 20.

41 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Maa-aineslaki (24.7.1981; 555): 1, 3, 4, 4a, 5, 5a, 6, 7, 10-13, 19, 23, 23a Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamoiden ympäristönsuojelusta (MURAUS-asetus 800/2010) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Laki ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain muuttamisesta (423/2015) Vaasan hallinto-oikeus: Päätös 23.2.2010; Dnro: 00681/09/5109; Nro: 10/0086/3) Korkein hallinto-oikeus: Muu päätös 595/2015 Korkein hallinto-oikeus: Muu päätös 3722/2015. Ympäristöministeriön opas OH1/2009 Maa-ainesten kestävä käyttö. Kemin kaupunki, Teknisen lautakunnan ja ympäristöjaoston sekä teknisen palvelukeskuksen johtosääntö (KV 26.10.2015) Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Päätös 3.5.2010 (Nro 10/0325/2; Dnro 02944/08/5404) Kemin kaupunki, ympäristönsuojeluviranomaisen taksojen määrääminen, KTLTK 4.5.2000 70 Kemin kaupunki, maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut, KRLTK 17.12.2002 214. 25. LIITEMATERIAALI Tämän päätöksen liitteenä ovat seuraavat: - Ottoalueen sijainti kartalla (Heikkilä I kallioalue RN:o 240-402-14-105;, Kemi; osa tilasta), - Valitusosoitus ympäristölupapäätöksestä 26. OHEISMATERIAALI Tämän päätöksen oheismateriaalina ovat seuraavat: - Vaasan hallinto-oikeuden päätös (23.2.2010; Dnro: 00681/09/5109; Nro: 10/0086/3), - Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kikenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (annettu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2010). 27. LISÄTIETOJA Päätöksestä antaa lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö, Kemin kaupunki, Ympäristöosasto, Valtakatu 26 (kaupungintalo, 5. krs), FI - 94100 Kemi, puh: 0400-692369.

42 Päätös tallennettu: Hakemisto: Alihakemisto: O/Viranomaispalvelut Destia 2016_Heikkilä I kallioalueen lupakäsittely Kemi Tiedosto: Destia 2016_Ympäristölupa_ns. JATKOLUPA_Heikkilä I kallioalue Kemi (doc)

43 Kartta: Otto-alueen (Kemin kaupunki, Heikkilä I; Rno 240-402-14-105; osa tilasta) sijainti kartalla.