Kaivostoiminta osana yhteiskunnan tuotantorakennetta 16.2. 2010 Oulun yliopiston dosentti Timo Lindborg Silver Resources Oy Source: GTK 1
Future of Finnish mining industry today Exploration works and mining don t use huge land positions and/or prohibit other land use possibilities. The claims and mining concession areas are 0,4% of the are of Finland Environmental protection areas are 4,8% Wilderness areas are 3,8 % TOT 8,6% Natura 2000 areas are 15% Source: GTK 03/09 2
SUOMALAINEN KAIVOSKLUSTERI TÄNÄÄN 3
Portterin timanttimalli Sattuma Strategia, Kilpailutilanne Tuotannontekijäolot Kysyntäolot Kansainväliset liiketoimet Lähi- ja tukialat V altiovalta Suomalaiset tutkijat ovat painottaneet Porteria voimakkaammin timanttimallin ulkoisia tekijöitä (julkinen valta ja sattuma) lisäämällä niiden joukkoon myös kansainväliset liiketoimet. Kansainvälistymisen tutkimus osoittaa, että osaamiseen perustuva strategia johtaa globaaliin kansainväliseen liiketoimintaan. Raakaaineiden saatavuuden turvaaminen tulee myös yhä lisäämään suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Maiden välinen kilpailu kansainvälisistä yrityksistä tulee myös kasvamaan tulevaisuudessa 4
HYÖDYKETYYPPIEN OMISTETTAVUUS Kaivosteollisuuteen ja -klusteriin kuuluu oleellisesti malmietsinnän tuotekehityksellinen luonne. Tämä johtuu malminetsintäprosessiin sitoutuneesta jaettavaa innovatiivisuutta kannustavasta omistettavasta tiedosta. Tarkasteltaessa suomalaista kaivosklusteria voidaan malmeja pitää erikoistuneina tuotannontekijöinä, jotka ovat eräs kaivosklusterin yritysten omistaman tiedon perusta. Kaivosteollisuus on täten verrattavissa muuhun korkeaa teknologiaa käyttävään teollisuuteen, jonka kilpailukyky perustuu luotuihin jaettavaa tietoa sisältäviin tuotannontekijöihin. Taulukko: Hyödyketyyppien omistettavuus: Törmälehto, V-M, 1994 Hyödyketyyppi Omistettava Ei-omistettava Jaettava Jakamaton Tuotantoteknologia, joka voidaan patentoida. Inhimillinen pääoma, esimerkiksi tieteellinen tieto Julkishyödykkeet - 5
KAIVOSTEOLLISUUDEN OMINAISPIIRTEET Tärkein näistä on kaivostoiminnan rakentuminen rajallisen resurssin varaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen kaivosprojekti päättyy joskus ja yleensä sen kestoaika on määriteltävissä. Kaivosyhtiön on kyettävä paikallistamaan yleensä rajatulla alueella oleva mineraaliesiintymä. Tällöin toimipaikan valintaa ei voida tehdä edullisen työvoiman tai maan hinnan perusteella. Alan on pääomavaltaista. Suuria investointeja vaaditaan jo perustutkimusvaiheessa. Lisäksi on huomattava pitkä aika, joka kuluu malminetsinnän aloittamisesta tuotannon aloittamiseen. Laskevat raaka-ainehinnat. Laskevien suhteellisten hintojen takia kaivostuotannossa on koko ajan kyettävä vähentämään tuotannon kustannuksia. 6
Muita kaivosteollisuudelle tunnusomaisia piirteitä: kaivosteollisuus on maailmanlaajuista toimintaa kaivosteollisuus kansainvälistyi jo varhain, kun yritykset etsivät kilpailuetua kustannuksista kaivosteollisuudessa tietyillä aloilla on oligopolinen tilanne kaivosteollisuus toimii usein suojatuilla raaka-ainemarkkinoila hallitusten markkinoita suojaava ja ohjaava politiikka on yleistä Suomalainen kaivosteollisuus on muuttanut ulkomaille selvitymistaistelussaan ja sittemmin lakkautettu poliittisin päätöksin kaivosteollisuudessa toimii vertikaalisen integraation yrityksiä ja selkeästi myös ilman vertikaalista differentiaatiota kaivosteollisuuden kansainvälistyminen on johtanut strategisen näkemyksen merkityksen kasvuun kilpailuedun ylläpitäjänä lisääntyneen tuonnin takia differentaation merkitys on kasvanut kilpailuedun lähteenä toimintaan liittyy usein suuria ympäristöriskejä ja -vaatimuksia, jotka edelleen kasvavat 7
Suomalaiselle kaivosteollisuudelle tunnusomaisia piirteitä ovat: Suomalaisen kaivosteollisuuden rakennemuutoksen yhteydessä alan tulevaisuuteen ja kehitykseen Suomessa vaikuttavat oleellisesti mm. seuraavat asiat: - kustannusten merkitys kasvaa - avolouhinta lisääntyy - Suomessa hallitaan edelleen myös pienten malmien louhinta - automaatio lisääntyy kaivoksissa - ympäristösuojeluun kiinnitetään entistä enemmän huomiota - Suomessa vallitsevat kovat paineet kotimaisten uusien ja erityisesti metallimalmien löytämiseen - ulkomainen kilpailu malminetsinnässä ja kaivostoiminnassa tuo uusia ideoita ja pääomaa - kansainvälistyminen lisääntyy yhä - kalusto kehittyy avolouhinnassa yhä suuremmaksi - prosessinomainen kaivostoiminta, jossa hyödynnetään uusia liuotusmenetelmiä, jyrsintää ja uusia nostotekniikoita, kehittyy - kaivostoiminnan ja metallurgian rajapinta hämärtyy. 8
Kaivostoimialan rakennemuutosmuutostekijät Malminetsinnän muutos ja halpeneminen Kansainväliset kaiv osy htiöt Uudet malmilöy döt Kaivoslain muutos Kaiv ostoimiala Teknologian kehittyminen Timanttien löyty minen Y mpäristö 9
MALMIVARAT OSANA TUOTANTORAKENNETTA Teknologian muutos Teknologia Tutkimus ja tuotekehitys Malmin pitoisuus Kierrätyspotetiaali MALMI- VARAT Kierrätysaste Kysyntä Korvattavuuspotentiaali Energia kustannukset 10
MINERAALIVARANTOJEN RIITTÄVYYS OSANA TUOTANTOKETJUA Raaka-aineitten riittävyydessä on selvä ero energiaraaka-aineitten (uraani, hiili) ja materiaalien valmistukseen tarvittavien raaka-aineitten välillä. Energiaa - päinvastoin kuin ainetta - ei voida kierrättää enää käytettynä. Molempien kannalta esiintymän riittävyyden selvittäminen on ennen kaikkea taloudellista optimointia: Parempien esiintymien tultua hyödynnetyksi jäljellä olevat yhä vähäpitoisemmat tai heikkolaatuisemmat mutta runsasmassaisemmat - esiintymät, mukaan lukien jätevarastojen ja kaatopaikkojen mineraaliset ainekonsentroitumat tulevat vuorollaan kulutukseen Varmaa siis on, että esiintymien cutoff raja (alin pitoisuus joka on kannattavasti louhittavissa) pitkällä tähtäyksellä pakosta laskee ja vastaavasti arvomineraali- ja hyötykiviainesvarat lisääntyvät. Yhteiskunnallisesti katsoen minkään taloudellisen suunnittelujakson kuluessa ei ole odotettavissa, että geologiset varat äkkiä loppuisivat - päinvastoin. Ne vain jatkuvasti muuttuvat detaljipiirteiltään; sisällöltään, sijainniltaan ja teknologiselta luonteeltaan. Taloudellis-teknisen perusluonteensa johdosta materiaalien valmistukseen soveltuvat uusiutumattomiksi luonnehditut mineraalivarat siis vähin erin kasvavat. 11
LUONNONVAROJEN GENEROIMA PÄÄOMA KEHITYKSEN RAJAT Luonnonvarojen niukkuus on aina suhteellista eikä absoluuttista Uusiutumattomien raaka-ainevarojen määrää ei enää voida pitää kiinteänä ja rajattuna sekä taloudellisen kehityksen rajat asettavana Tätä ajatustapaa tukevat myös ne näkemykset, joiden mukaan raaka-aineiden väheneminen voidaan korvata pääomalla, t&k-toiminnalla ja teknologian kehittymisellä. Nämä mekanismit tuottavat uusia luonnonvaroja ja generoivat uutta pääomaa ja vaurautta seuraavasti: luonnonvarojen hyödyntäminen generoi uutta pääomaa kyseisellä hetkellä käytettävissä olevien luonnonvarojen lisääntyvä väheneminen nopeuttaa luonnonvarojen aikaansaamaan pääoman kasaantumista tuotannossa voidaan näin kasaantuneella pääomalla korvata käytettävissä olevat hetkellisesti vähenevät luonnonvarat, jolloin investoinnit vapauttavat käytettävissä olevia luonnonvaroja muuhun tuotantoon käytettävissä olevien luonnonvarojen väheneminen generoi täten uutta pääomaa, joka korvaa luonnonvarojen vähenemisen uusi pääoma voidaan sijoittaa t&k-toimintaan ja luonnonvarojen etsintään, joiden avulla lisätään esimerkiksi malmivaroja ja luodaan uutta pääomaa kansantalouden käyttöön. 12
Uusiutumattomien luonnonvarojen kestävä käyttö Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö voi olla kestävän kehityksen mukaista. On kuitenkin pyrittävä louhimaan sellaisia metalleja ja mineraaleja luonnosta, joista lähtevät aineet eivät systemaattisesti keräydy ekosysteemiin siten, että ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Kyse on luonnon sietokyvystä saastumista vastaan ja biodiversiteetin säilyttämisestä. Tätä vastoin uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on kautta aikojen osoittautunut vaaralliseksi kestävän kehityksen kannalta vähentäen biodiversiteettiä ja metsäpinta-alaa sekä lisäten aavikoitumista. Samalla nykyisin luodaan uusia merkittäviä biologisia uhkia bioteknologian kehittymisen myötä Keskustelu luonnonvarojen hyödyntämisestä kestävän kehityksen politiikan aikakautena tulisikin aloittaa, sillä luonnonvarojen hyödyntäminen tulee olemaan tulevaisuudessakin olennainen osa teollista toimintaa. Tässä keskustelussa mineraalisten luonnonvarojen keskeistä roolia korostavat myös monet näkemykset luonnonvarojen merkityksestä tulevaisuudessa osana luotuja tuotannontekijöitä. 13
Portterilainen näkemys 1990 luvun puolivälistä, entä nyt Elinkeinoelämän kannalta eräs valtiovallan tärkeimmistä ja perinteisimmistä tehtävistä on perus- ja erikoistuneiden tuotannontekijöiden luonti ja kehittäminen siten, että huolehditaan inhimillisistä voimavaroista, tieteellisestä osaamisesta, taloudellisesta tiedosta ja maan perusrakenteesta. Suomen liiketoiminnalliset vahvuudet näyttävät liittyvän tulevaisuudessakin laajan suomalaisen klusteritutkimuksen perusteella perusteollisuuteen, metsäklusteriin ja perusmetalli- sekä kaivosklusteriin. Oman väitöstutkimuksen tulokset tukivat aikaisemman klusteritutkimuksen tuloksia, jonka mukaan panostuksia on ohjattava myös perusteollisuuden sisällä tietointensiivisille, kestävän kehityksen mukaisille alueille, joilla suomalaista koulutusta ja osaamista voidaan parhaiten hyödyntää. Kaivosklusteri saavuttaa tällöin kilpailuetua yhtälailla korkeaa osaamista sisältävistä luonnonvarojen hyödyntämis-prosesseista kuin Porterin teorian mukaisista tuotannontekijöiden kehittämismekanismeista olen edelleen tätä mieltä 14
Klusteriteorian soveltaminen 2010 luvulla Porterin teorian mukaan kansakunnan tulee menestyäkseen panostaa luotuja tuotannontekijöitä hyödyntävään teollisuuteen. Porterin teoria soveltuu hyvin myös kaivosklusterin tarkasteluun, vaikka klusterin tuotanto perustuu luonnonvaroihin eli Porterin mukaan perittyihin tuotannontekijöihin. Porterin käsitys luonnonvaroista, niihin nojautuvan tuotannon vähäisestä tietointensiivisyydestä ja merkityksestä klusterin ja maan pysyvän kilpailuedun kehittymiselle voidaan asettaa kyseenalaiseksi ainakin pohjoismaisen kaivosklusterin osalta. Tämä siksi, että malmeihin liittyy suuri tietosisältö. Pohjoismaissa kaivostoimintaan liittyvää malminetsintää ja tuotantoa tulee tarkastella paljon korkeaa osaamista sisältävänä t&k-prosessina, jossa malmi "tehdään". Tässä yhteydessä siihen sitoutuu jaettavaa omistettavaa tietoa, mikä kannustaa innovatiivisuutta. Siksi kaivosklusteria voidaan perustuotannontekijöiden ja kilpailuetujen luonnin kannalta verrata korkeata teknologiaa käyttävään ja tuottavaan teollisuuteen. Voidaan väittää, että pohjoismaisen kaivosklusterin kilpailukyky voi perustua luotuihin erikoistuneisiin tuotannon-tekijöihin arvoketjun kaikissa osissa. 15
Klusteriteorian soveltaminen 2010 luvulla Luonnonvarojen hyödyntäminen Porterin teorian mukaisten maan kilpailuetujen saavuttamiseksi edellyttää niiden harkittua käyttöä ja markkinoiden kehittämistä käyttäen kotimaista osaamista luonnonvarojen hyödyntämisen yhteydessä. Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvää tekniikkaa voidaan kehittää. Samoin voidaan kehittää tuotteita, joissa käytetään olemassa olevia luonnonvaroja yhdessä korkean teknologian ja osaamisen kanssa. Näin luonnonvaroille luodaan kansantalouden kannalta uutta merkittävää kansainvälistä kysyntää ja uutta pääomaa kansantalouden tarpeisiin. Luonnonvarojen hyödyntämisen luoma uusi pääoma voidaan täten investoida uuteen teknologiaan ja osaamiseen, joilla parannetaan luonnonvarojen hyödyntämisen ympäristöystävällisyyttä ja edellytyksiä. Luonnonvarojen moderniin hyödyntämiseen nykyaikaista klusterirakennetta tukien liittyy täten jaettavaa osaamista tuotannon arvoketjun kaikissa osissa. Teollisuusstrategia ja -politiikka, joka panostaa ainoastaan teknologiaan ja osaamiseen ilman alueellisia sidoksia, on helposti siirrettävissä muualle. Kilpailukyky voidaan tällöin menettää globaalissa osaamisverkostossa, sillä se ei ole sidottu paikkaan. Pelkkään osaamiseen liittyvien investointien lopullista hyödyntäjää on vaikea arvioida ja paikallistaa. Luonnonvaroihin ja raaka-aineisiin liittyvä erityinen etu alueen tai valtion kannalta on selkeä 16
MALMIVAROJEN JA VARANTOJEN LUOKITUS Mineraalivaranto (Paikannettu, in situ) Malmivarat (Louhittavissa, sisältää raakkulaimennuksen ja malmitappion) Geologinen tieto ja luotettavuus kasvavat Mahdollinen (inferred=otaksuttu) Todennäköinen (indicated= osoitettu) Todettu (measured=mitattu) Teknis-taloudellinen tarkastelu: louhintasuunnittelu, rikastuskokeet, markkinointi, infra-selvitykset Todennäköinen (propable) Todettu (proven) 17