ONKO SUOMALAINEN KAIVOS MAHDOLLINEN?

Transkriptio

1 ONKO SUOMALAINEN KAIVOS MAHDOLLINEN? Oulun yliopiston dosentti Timo Lindborg GEXCO AB Silver Resources Oy Source: GTK 1

2 Investor presentation Gexco June 2007 SUOMALAINEN KAIVOSYHTIÖ Pidä se suomalaisena ostamalla osakkeita ja investoimalla suomalaiseen kaivostoimintaan ja malmitutkimukseen Pörssi: NGM EQUITY tai Markkinapaikka: BURGUNDY Ticker code GXCO 2

3 Kaivoksia jo kauan sitten mutta luvun lopulla kaivosoptimismi hiipui ja ala kypsyi. Kotimaiseen malminetsintään suoritettujen panostusten määrä asetettiin kyseenalaiseksi ja t&k-toiminnan resurssien jatkuva uudelleen kohdistaminen muuttuvien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan todettiin välttämättömäksi kotimaisen malminetsinnän tuloksettomuuden takia. 3

4 Outokumpu 4

5 Suomalaisen kaivostoiminnan nykypäivä Suomessa toimi vuonna 47 kaivosta ja louhosta vuonna metallimalmikaivosta 18 kalkkikivilouhosta tai kaivosta 20 teollisuusmineraali tai teollisuuskivilouhosta 5

6 Suomalaisen kaivostoiminnan tulevaisuus Malmien tutkiminen ja kaivostoiminta eivät käytä suuria maa-aloja toimintaansa tai estä muita maankäyttömuotoja. Valtaukset ja kaivospiirit ovat noin 0,4% Suomen pinta-alasta Luonnonsuojelu- ja erämaalain perusteella Suomen pinta-alasta on suojeltu noin 9 % Natura 2000 alueet ovat 15 % Hallituksen esitys Eduskunnalle kaivoslaiksi LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT LUKU 6 45 Hakijalla tulisi olla hakemuksessa tarkoitettuun toimintaan tarvittava asiantuntemus, tekninen suorituskyky sekä taloudelliset ja muut edellytykset. Source: GTK 03/09 6

7 PARADIGMA MUUTOS TARVITAAN Esiintymän riittävyyden selvittäminen on ennen kaikkea taloudellista optimointia: Parempien esiintymien tultua hyödynnetyksi jäljellä olevat yhä vähäpitoisemmat tai heikkolaatuisemmat mutta runsasmassaisemmat -esiintymät, mukaan lukien jätevarastojen ja kaatopaikkojen mineraaliset ainekonsentroitumat tulevat vuorollaan kulutukseen Varmaa siis on, että esiintymien cutoff raja (alin pitoisuus joka on kannattavasti louhittavissa) pitkällä tähtäyksellä pakosta laskee ja vastaavasti arvomineraalija hyötykiviainesvarat lisääntyvät. Yhteiskunnallisesti katsoen minkään taloudellisen suunnittelujakson kuluessa ei ole odotettavissa, että geologiset varat äkkiä loppuisivat - päinvastoin. Taloudellis-teknisen perusluonteensa johdosta materiaalien valmistukseen soveltuvat UUSIUTUMATTOMIKSI LUONNEHDITUT MINERAALIVARAT SIIS VÄHIN ERIN KASVAVAT. 7

8 Uusiutumattomien luonnonvarojen kestävä käyttö UUSIUTUMATTOMIEN luonnonvarojen käyttö voi olla kestävän kehityksen mukaista. On kuitenkin pyrittävä louhimaan sellaisia metalleja ja mineraaleja luonnosta, joista lähtevät aineet eivät systemaattisesti keräydy ekosysteemiin siten, että ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Kyse on luonnon sietokyvystä saastumista vastaan ja biodiversiteetin säilyttämisestä. UUSIUTUVIEN LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ ON kautta aikojen OSOITTAUTUNUT VAARALLISEKSI kestävän kehityksen kannalta vähentäen biodiversiteettiä ja metsäpinta-alaa sekä lisäten aavikoitumista. Samalla nykyisin luodaan uusia merkittäviä biologisia uhkia bioteknologian kehittymisen myötä Keskustelu luonnonvarojen hyödyntämisestä kestävän kehityksen politiikan aikakautena tulisikin aloittaa, sillä luonnonvarojen hyödyntäminen tulee olemaan tulevaisuudessakin olennainen osa teollista toimintaa. Tässä keskustelussa mineraalisten luonnonvarojen keskeistä roolia korostavat myös monet näkemykset luonnonvarojen merkityksestä tulevaisuudessa osana luotuja tuotannontekijöitä. 8

9 HYÖDYKETYYPPIEN OMISTETTAVUUS Kaivosteollisuuteen ja -klusteriin kuuluu oleellisesti malmitutkimuksen tuotekehityksellinen luonne. Tämä johtuu malminetsintäprosessiin sitoutuneesta jaettavaa innovatiivisuutta kannustavasta omistettavasta tiedosta. Malmeja voidaan pitää erikoistuneina tuotannontekijöinä, jotka ovat eräs kaivosklusterin yritysten omistaman tiedon perusta. Kaivosteollisuus on täten verrattavissa muuhun korkeaa teknologiaa käyttävään teollisuuteen, jonka kilpailukyky perustuu luotuihin jaettavaa tietoa sisältäviin tuotannontekijöihin. Termi malminetsintä tulisi asettaa pannaan ja tilalle ottaa käyttöön termi malmitutkimus Taulukko: Hyödyketyyppien omistettavuus: Törmälehto, V-M, 1994 Hyödyketyyppi Omistettava Ei-omistettava Jaettava Jakamaton Tuotantoteknologia, joka voidaan patentoida. Inhimillinen pääoma, esimerkiksi tieteellinen tieto Julkishyödykkeet - 9

10 Portterin timanttimalli Sattuma Strategia, Kilpailutilanne Tuotannontekijäolot Kysyntäolot Kansainväliset liiketoimet Lähi- ja tukialat Valtiovalta Suomalaiset tutkijat ovat painottaneet Porteria voimakkaammin timanttimallin ulkoisia tekijöitä (julkinen valta ja sattuma) lisäämällä niiden joukkoon myös kansainväliset liiketoimet. Kansainvälistymisen tutkimus osoittaa, että osaamiseen perustuva strategia johtaa globaaliin kansainväliseen liiketoimintaan. Raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen tulee myös yhä lisäämään suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Maiden välinen kilpailu kansainvälisistä yrityksistä tulee myös kasvamaan tulevaisuudessa 10

11 Portterilainen näkemys 1990 luvun puolivälistä, entä nyt Elinkeinoelämän kannalta eräs valtiovallan tärkeimmistä ja perinteisimmistä tehtävistä on perus- ja erikoistuneiden tuotannontekijöiden luonti ja kehittäminen siten, että huolehditaan inhimillisistä voimavaroista, tieteellisestä osaamisesta, taloudellisesta tiedosta ja maan perusrakenteesta. Suomen liiketoiminnalliset vahvuudet näyttävät liittyvän tulevaisuudessakin laajan suomalaisen klusteritutkimuksen perusteella perusteollisuuteen, metsäklusteriin ja perusmetalli- sekä kaivosklusteriin. Oman väitöstutkimuksen tulokset tukivat aikaisemman klusteritutkimuksen tuloksia, jonka mukaan panostuksia on ohjattava myös perusteollisuuden sisällä tietointensiivisille, kestävän kehityksen mukaisille alueille, joilla suomalaista koulutusta ja osaamista voidaan parhaiten hyödyntää. Kaivosklusteri saavuttaa tällöin kilpailuetua yhtälailla korkeaa osaamista sisältävistä luonnonvarojen hyödyntämis-prosesseista kuin Porterin teorian mukaisista tuotannontekijöiden kehittämismekanismeista olen edelleen tätä mieltä ja jos näin toimitaan: SUOMALAINEN KAIVOSTOIMINTA ON MAHDOLLISTA 11

12 Klusteriteorian soveltaminen 2010 luvulla Luonnonvarojen hyödyntäminen Porterin teorian mukaisten maan kilpailuetujen saavuttamiseksi edellyttää niiden harkittua käyttöä ja markkinoiden kehittämistä käyttäen kotimaista osaamista, korkeatasoista tekniikkaa luonnonvarojen hyödyntämisen yhteydessä. Näin luonnonvaroille luodaan kansantalouden kannalta uutta merkittävää kansainvälistä kysyntää ja uutta pääomaa kansantalouden tarpeisiin. Luonnonvarojen hyödyntämisen luoma uusi pääoma voidaan täten investoida uuteen teknologiaan ja osaamiseen, joilla parannetaan luonnonvarojen hyödyntämisen ympäristöystävällisyyttä ja edellytyksiä ja siihen liittyy täten osaamista tuotannon arvoketjun kaikissa osissa. Teollisuusstrategia ja -politiikka, joka panostaa ainoastaan teknologiaan ja osaamiseen ilman alueellisia sidoksia, on helposti siirrettävissä muualle. Kilpailukyky voidaan tällöin menettää globaalissa osaamisverkostossa, sillä se ei ole sidottu paikkaan. Pelkkään osaamiseen liittyvien investointien lopullista hyödyntäjää on vaikea arvioida ja paikallistaa. Luonnonvaroihin ja raakaaineisiin liittyvä erityinen etu alueen tai valtion kannalta on selkeä 12

13 Käytäntö: Suomalainen rahoitusparadoksi KÄYTÄNNÖN KOKEMUS: ARVON LISÄYS KÄYTÄNNÖSSÄ ( SUOMI) LINEAARINEN ARVON LISÄYS TEORIASSA ( NOTEERATUT OY:T KANADASSA, RUOTSISSA) MAHDOLLINEN HETKI LÖYTÄÄ RAHOITUSTA SIJOITETTU PÄÄOMA ARVON LISÄYS Kannustin sijoittaa VAIHE I VAIHE II VAIHE III VAIHE IV VAIHE V MALMIETSINTÄ FEASIBILITY SUUNNITTELU RAKENTAMINEN TUOTANNON YLÖSAJO 110 % % 25 % -15 % 15 % - 10 % ~ 10 % MARGIN OF ERROR 13