SOTE-alan yhteistyö ja verkottuminen - osuustoiminnallisen yrittäjyyden näkökulma -

SOTE-alan yhteistyö ja verkottuminen - osuustoiminnallisen yrittäjyyden näkökulma - SOTE-alan toimiala-päivät 7.-8.9.2010

Yhdessä yrittämään! Osuustoiminnallisen yrittäjyyden ja yhteisötalouden tukija asiantuntijapalvelut Osa Manner-Suomen ESR-ohjelman Yrittäjyys työvoiman käyttötapana ja työmarkkinoiden moottorina ohjelmaa TEM:n työvoima- ja yrityspalvelut (TYPA)-ryhmä koordinoi - Pertti Linkola ja Jarmo Palm, kehittämiskumppanina Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus, myös Itä-Suomen sisarhanke käynnistynyt Tavoitteet: 1. Osuustoiminnallisen yrittäjyyden edistäminen 2. Yhteisötalouden tunnettuuden lisääminen ja potentiaalien kartoittaminen

Yritysneuvojalle Osuustoiminnallinen yrittäjyys osaksi yritys- ja urapalveluorganisaatioiden palveluvalikoimaa Yritys- ja urapalveluneuvojien koulutukset eri puolilla Suomea Yhteyshenkilöiden rekrytointi Extranet palvelu (kt: yhdessä, salasana: yhteistoiminta) Tietopankki Markkinointipankki Yrittäjyyskasvatus ja osuuskunta

Osuuskunta on uusi mahdollisuus! Menestys syntyy ihmisistä, jotka uskovat itseensä ja toisiinsa. Osuuskunta on jäsentensä omistama yritys, jossa yhdessä yrittäminen ja onnistuminen luovat kestävän pohjan kannattavalle liiketoiminnalle.

Viisi doktriinia haastaa ajattelemaan 1. Osuuskunta on enemmän. Miksi yrittäisit yksin? - Hae kumppaneita! Osuuskunnassa yhdessä yrittäminen ja onnistuminen luovat kestävän pohjan kannattavalle liiketoiminnalle. 2. Osuuskunnassa jokainen voi vaikuttaa. Pääsetkö päättämään? Osuuskunta on demokraattinen yhteisö, jossa jokaisen jäsenen ääni on tasavertainen. 3. Osuuskunta on jäseniään varten. Kuka yrityksestäsi hyötyy? Osuustoiminnan synnyttämä arvonlisäys vahvistaa sekä jäsenen että kotiseudun taloutta ja hyvinvointia.

4. Osuuskunta yhdistää yrityksiä. Kaipaako yrityksesi kumppania? Osuuskuntalaki takaa pysyvän, joustavan ja luottamuksellisen rakenteen yritysten väliselle osuuskunta-muotoiselle yhteistyölle. 5. Osuuskunta on moderni tapa yrittää. Haluatko olla rakentamassa vastuullisempaa tulevaisuutta? Osuuskunta on oiva muoto myös yhteiskunnalliseen yrittämiseen, joka tähtää yhteiskunnallisten ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen liiketoiminnan keinoin.

Suomessa Yhteisötalouden kokonaisuus alkaa pikkuhiljaa tulla tutummaksi Osuustoiminnallinen yrittäjyys tunnetaan parhaiten isojen menestyvien osuuskuntien yritystoimintana Kehittymistä kuitenkin tapahtuu ja tietoisuus osuuskunnasta myös pkyrittäjyyden muotona lisääntynyt 2000-luvulla paljon Osuustoiminnallisen yrittäjyyden mahdollisuuksia nähdään mm. Työllisyyden hoidossa Yrittäjyyden vaihtoehdoissa Osallistavien mallien luomisessa, paikallisdemokratian kehittymisessä Sosiaalisen vastuun kasvattamisessa ja yhteisöllisyyden lisäämisessä Sosiaalisen pääoman kasvualustana Paikallistalouden kehittäjänä Konkreettisena verkostomallina

Lukumääriä Pienosuuskuntia Suomessa noin 3500 kappaletta Näistä SOTE-alan osuuskuntien osuus vajaa 10% Uusia osuuskuntia perustetaan noin 200 vuodessa Pirkanmaan tilastojen perustella yksi pienosuuskunta työllistää noin 6,3 henkilöä ja liikevaihdon keskiarvo on noin 270 000 (v.2008) Valtakunnallisesti pienosuuskuntien toimintaa tutkittu hyvin vähän Toimijoita laidasta laitaan

Sitran raportti: Elinvoimainen Suomi (2010) korostaa vuorovaikutuksen ja verkostojen merkitystä Omien saavutettujen etujen puolustamisesta siirryttävä vuorovaikutteiseen uusien yhteisten etujen ja uuden työn luomiseen Muutos toteutuu siirtymällä ihmisten ja yhteisöjen vuorovaikutusten maailmaan Yritysten väliset liiketoimintasuhteet ovat kasvavassa määrin verkostoja yritystoiminnan tulevaisuuden muoto ovat yritysverkostot. Yritysverkosto perustuu yhteiseen konseptiin, jossa toimijat muodostavat yhdessä loppuasiakkaalle arvoa muodostavan kokonaisuuden. Kehittämissuosituksena: Nykyisten hyvien käytäntöjen levittäminen ja jalkauttaminen sekä uusien strategisten yritysverkostojen rakentaminen

Kannattaako yrittää yksin? Yksinyrittämisen kulttuuri vahva, miksi pk-yrittäjät eivät tee enemmän yhteistyötä? Osuuskunnat toimivat tehokkaina institutionaalisina rakenteina, joista löytyy solidaarisuutta, monipuolista taloudellista toimintaa sekä sosiaalista verkostoitumista Osuuskunta, joka on paikallisesti omistettu ja jonka tuotto jaetaan jäsenille, muodostaa monen mielestä ideaalirakenteen organisoida yhteistyötä sellaistenkin toimijoiden välille, jotka perinteisesti ovat kilpailleet toistensa kanssa

Tarjottavia palveluita voivat olla: kirjanpitopalvelut keskitetty tavaroiden hankinta/ostot myyntipalvelut markkinointi sidosryhmäsuhteiden hoitaminen rahoitus koulutus liiketoiminnan neuvonta ja konsultointi alihankintapalvelut

Miksi palveluita omalta osuuskunnalta? Jäsenyritysten kilpailukyvyn lisääminen Elinkelpoisuuden parantaminen Kustannusten pienentäminen Osaamisen kasvattaminen Tarve torjua sosiaalista syrjäytymistä ja työttömyyttä yrityspalveluosuuskunnan jäsenyritysten liiketoiminnan tuotto oli 5,7% korkeampi kuin vastaavalla vertailuryhmällä, jotka eivät kuuluneet osuuskuntaan (EU:n tutkimus Study on the Impact of Co-operative Groups on the Competitiveness of their Craft and Small Enterprise Members (by London Economics, 2008)

Hyvinvointiala ja osuuskunnat Mm. päiväkoteja, hoitokoteja, hoivapalveluja, erilaisia terapiapalveluita, lääkäripalveluita Osuuskunta soveltuu hyvinvointialalle erityisen hyvin, koska yrityksen tavoitteena ei ole ensisijainen voitontuottaminen Nyt keskusteluun kunnallisen palvelutuotannon uudistaminen erityisesti yhteiskunnallinen yrittäjyys 13.11.09 perustettu Suomen terveys- ja hyvinvointiosuuskunta (eterveyskeskus) Osuuskunta community business -mallina Erityinen huomio myös kilpailutuksiin pk-yritysten järjestäytynyt yhteistyö osuuskuntiin

Hammaslääkärien yhteistyö Hämeen Hammashoito osuuskunta perustettu 2007 -Kilpailutukset, palveluiden tuottaminen Tampereen kaupungille Tulevaisuudessa: -Kiertävä hammashoitaja -Yhteishankinnat -Päivystys Mukana mm. HLL Sirkka-Liisa Altén, HLL Kirsi Ilomäki, HLL Anne Latvanne, HLL Riitta Serlachius

Hyvän olon osuuskunnat Perustettu 2003, lv reilu 200 000 Musiikkiterapiapalvelut www.instrumental.fi Perustettu 2001, lv noin 150 000 Ravitsemusterapiapalvelut Koulutuspalvelut Tutkimuspalvelut www.vitamiinat.fi

Elämän iloa ja henkistä hyvinvointia! Perustettu 1997, lv yli 2 M Laku-hanke, neuropsykologinen ja monimuotoinen perhekuntoutus, KELA Lastensuojelun avopalvelut Psykososiaalista ongelmista kärsivien lasten ja nuorten voimala Työelämän konsultaatiokeskus www.oktoivo.fi OsuusKunta Toivo ja kumppanit Tampereella Helsingissä Oulussa - Kotkassa

Hius ja kauneus Idea Perustettu 2000 Parturikampaamopalvelut Meikkauspalvelut Osuuskunta työtilan organisoimiseen + tuotemyynti Lv noin 100 000, varsinainen kampaamopalvelun laskuttaa asiakkaalta jokaisen jäsenen oma yritys www.hiusidea.fi

Pienkoti Niittyvilla Porissa, perustettu 1998, lv noin 600 000 Asumispalvelut mielenterveyskuntoutujille Kotisairaanhoito Hierontapalvelut

Yhteiskunnallinen yrittäjyys yhteiskunnallinen yrittäjä (social entrepreneur) pyrkii ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita liiketoiminnan keinoin Suomen Lontoon instituutti määrittelee termin seuraavasti: "Käsitteellä yhteiskunnallinen yrittäjä tarkoitetaan henkilöä, joka tunnistaa yhteiskunnallisen ongelman ja edistää sen ratkaisua yrittäjyyden keinoin. Yhteiskunnallisten yritysten tulosta voidaan mitata joko taloudellisesti tai yhteiskunnallisena muutoksena." Social enterprise käsitteellisesti haasteellinen Suomessa miten käännetään ja mitä tarkoitetaan? Osuuskunta yleinen muoto maailmalla yhteiskunnallisille yrityksille

Osuuskunta yhteiskunnallisena yrityksenä - Osuuskuntalaki antaa monipuolisia mahdollisuuksia määritellä sääntöihin yhteiskunnallisen yrittäjyyden piirteitä - Voitonjako voidaan rajoittaa kokonaan tai osittain (ns. asset lock) - Tuotetun voiton käyttötarkoitus voidaan määritellä (yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tavoitteet) sitovasti - Omaisuuden käyttö määritellyn tavoitteen edistämiseen yrityksen lopettaessa toimintansa - Jäsenyyteen perustuvaa (ei vallattavissa sisältä tai ulkoa) - Perustuu demokratiaan henkilöstöomisteisuus ja osallistuminen

Yhteiskunnallinen yritys voi olla myös yritysverkosto esim. SOTE-alalla SOTE-alan yritysverkostorakenteita tutkittu Suomessa (Työ- ja elinkeinoministeriön hyvinvointialan strateginen hanke (HYVÄ) julkaisi sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten yhteistyötä ja verkottumista käsittelevän raportin 9.6.2010) Raportin mukaan sote-alan yritykset ovat keskimäärin pieniä toiminimiyrityksiä Pieni koko asettaa haasteita esim. vähäinen neuvotteluvoima, heikko toimitusvarmuus ja puutteet uskottavuudessa Raportin mukaan vain 11,6% yrityksistä tekee yhteistyötä juridisesti toimivaltaisessa verkostossa Raportin mukaan tiivein yritysten välinen verkostoitumisen muoto on sellainen, jossa voidaan verkoston nimissä tehdä juridisesti sitovia sopimuksia esim. oy tai osk

Yhteistyön hyöty hyvin yleisellä tasolla - Raportin tulosten mukaan yritysten yhteistyö kohdistuu lähinnä yleiseen kehittämistoimintaan suoraa liiketoiminnan tukemista on vähemmän - Yhteistyön edut löytyivät markkinoilta asiakaspinnasta, ei niinkään toiminnan taloudellisuudesta tai organisatoorisesta tehokkuudesta - Yritykset siis kokivat, että yhteistyö ei ollut tuonut heille paljoakaan taloudellista hyötyä eikä sitonut yritystä pidempiaikaiseen yhteistyösuhteeseen - Raportissa ei oltu erikseen tutkittu niiden 11,6%:n näkemyksiä, jotka tekivät yhteistyötä juridisesti järjestäytyneessä verkostossa

Yhteistyöhalua on olemassa - Tulosten mukaan suuri osa yrityksistä haluaisi tehdä lisää yhteistyötä ja verkottua tiiviimmin - Panostusta mm. tarjousten tekemiseen, yhteisiin koulutuksiin ja yhteisiin hankintoihin SOTE-alan yrityksissä ei siis ole käytössä laajamittaisesti juridisesti organisoitunutta yhteistyötä Yhteistyön hyötyjä kuvaillaankin hyvin yleisellä tasolla, eikä sen nähdä edistävän liiketoiminnan kannattavuutta Tämä voi johtua juridisesti toimivaltaisen yhteistyön vähyydestä (vrt. EU-tutkimus)

SOTE-alan yritysverkostoihin osuuskuntamalli - Osuuskunta toimiva malli myös SOTE-alan yritysverkostoihin - Mahdollisuus muotoilla myös yhteiskunnallisiksi yrityksiksi - Yritysneuvonnassa pitäisi tuoda aktiivisesti esille: - Juridisesti organisoituneen yhteistyön hyötyjä erityisesti liiketoiminnan kannattavuuden parantuminen - Osuuskuntamallin soveltamista SOTE-verkostoihin - Osuuskunnan soveltuvuutta myös yhteiskunnallisiin yrityksiin

Kiitos! Yhteystiedot Niina Immonen Projektinjohtaja, HT Osuustoimintakeskus 050 395 0111 niina.immonen@osuustoimintakeskus.net www.osuustoimintakeskus.net

Yhteystiedot Pertti Linkola Työ- ja Elinkeinoministeriö 050 396 3656 pertti.linkola@tem.fi