MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A 28130 Pori Lounais-Suomen ympäristökeskus PL 47 20801 TURKU Kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi LAUSUNTO EHDOTUKSESTA VE- SIENHOITOSUUUNNNITELMAKSI VUOSIKSI 2016-2021 29.3.2015 1/6 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KOKEMÄENJOEN-SAARISTOMEREN-SELKÄMEREN VESIEN- HOITOALUEEN VESIENHOITOSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2016-2021 MTK-Satakunta esittää lausuntonaan ehdotuksesta Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 seuraavaa: Yleistä Vesipuitedirektiivin edellyttämiä vesienhoitosuunnitelmia kootaan nyt toista kertaa. Ensimmäisen kierroksen kokemukset ja koko ajan lisääntyvä tieto vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ovat edesauttaneet toisen kierroksen suunnittelutyötä. Tämä näkyy myös siinä, että nyt lausunnolla oleva ehdotus on selkeämpi kuin ensimmäisen suunnittelukierroksen vastaava ehdotus. Toisaalta vesienhoidon suunnitteluun on tullut lisää tehtäviä, kun siihen on kytketty merienhoidon suunnittelu ja lisäksi vesienhoidon tavoitteet on sovitettava yhteen samaan aikaan ensimmäistä kertaa laadittavien tulvariskien hallintasuunnitelmien kanssa. Tämä on tehnyt suunnitteluprosessista entistä työläämmän. Mukaan on lisäksi otettu aiempaa pienempiä vesimuodostumia ja luokitteluperusteet ovat jonkin verran muuttuneet. Toimintaympäristön muutos on myös pitänyt ottaa huomioon. Vesienhoidon suunnittelukierros on siis jälleen ollut mittava työ ympäristöhallinnolle. Vesienhoitosuunnitelmaehdotus tausta-aineistoineen on laaja kokonaisuus, johon paneutuminen vaatii aikaa ja asiantuntemusta. Asiakirjojen laajuus vaikeuttaa niihin tutustumista eikä edesauta kansalaisten osallistumista kuulemiseen. Tämän vuoksi suunnitelmaan tarvittaisiin selkeälukuinen tiivistelmä. Vesienhoitosuunnitelman laadinnassa on varmasti pyritty hyödyntämään kaikki saatavissa oleva tieto. Monilta osin saatavissa oleva tieto on kuitenkin edelleen riittämätöntä ja sen vuoksi luokitteluissa on jouduttu turvautumaan asiantuntija-arvioihin sekä ryhmittelyihin. Vedenlaadun seurantaa ei tulekaan heikentää, vaan päinvastoin tehostaa. Fosforin osalta on perusteltua jatkossa seurata erikseen partikkelifosforin ja liukoisen fosforin huuhtoumaa. Ammattitaitoinen seurantatiedon keruu ja tulkinta ovat ehdottoman tärkeitä. Työn tulee olla ehdottoman luotettavaa ja viranomaisten vastuulla. Toiminnanharjoittajien seurantavelvollisuutta ei tule nykyisestään laajentaa. Hajakuormituksen määrää arvioidaan malleilla, joiden luotettavuus perustuu lähtöaineiston luotettavuuteen ja tulkinnan oikeellisuuteen. Malleja on pystytty tarkentamaan edelliseen vesienhoitokauteen verrattuna. Edellä esillä ollut seurantiedon tärkeys korostuu myös mallien kehittämisessä, jotta niiden tarkkuutta voidaan edelleen parantaa. Maataloustuottajain Satakunnan liitto MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A 28130 Pori Puhelin 020 413 3540 Faksi 020 413 3549 Y-tunnus 0224960-0 www.mtk.fi/satakunta
2/6 Sisäinen kuormitus on huomioitu aiempaa paremmin vesistöjen tilaa heikentävänä tekijänä. Kuitenkin sen tutkimustarve ja sisäisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet jäävät vaille huomiota. Ulkoa tulevaa kuormitusta säädellään jo monin tavoin, ja kaikki toimenpideohjelmissa mainitut ehdotukset koskevat ulkoista kuormitusta. Mikäli sisäisen kuormituksen prosessia ei saada pysäytettyä, monen vesistön hyvää tilaa ei saavuteta. Vesistöjen hoitoon tarvitaankin tutkimusta ja toimenpiteitä sisäisen kuormituksen aiheuttaman haitan vähentämiseksi. Pistekuormittajien tiedot perustuvat VAHTI-järjestelmän tietoihin. Euran jätevesipuhdistamosta tapahtuneet luvanvastaiset ja salassa pidetyt ohijuoksutukset herättävät epäilyksen pistekuormittajien antamien tietojen oikeellisuudesta. Koska pistekuormitusten hallinta on huomattavasti helpompaa, niiden toimintaa on entisestään tehostettava ja varauduttava poikkeustilanteisiin mm. tulvien varalta. On nurinkurista, että hajaasutuksen jätevesiä siirretään viemäröinnin kautta jätevedenpuhdistamoille, mistä sitä saatetaan päästää ohijuoksutuksina tai ylivuotoina suoraan vesistöön. Hulevesien erottelu on tarpeellista ja järkevää ilmastonmuutosta ja runsaita sadekuuroja ajatellen. Yhdyskuntien jätevesiliete ja sijoitus ovat jääneet edelleen täysin huomiotta vesienhoitosuunnitelmassa. Tällä hetkellä viher- ja tienvarsirakentamisessa voidaan käyttää huomattavasti suurempia ravinnemääriä kuin peltoviljelyssä. Ehdotuksesta ei selviä, mihin ryhmään jätevesilietteestä aiheutuvat ravinnepäästöt lasketaan ja miten niitä aiotaan ehkäistä. Maatalous Aluksi on todettava, että maatalous on todettu suurimmaksi ravinnekuormittajaksi jokaisessa mahdollisessa kohdassa. Turhan syyllistämisen välttämiseksi tätä hokemaa on syytä karsia. Suunnitelmassa olisi kehittämistarpeiden ohella hyvä tuoda esille myös edellisen vesienhoitokauden saavutuksia. Maataloudelle esitetyt toimenpiteet perustuvat uuden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteisiin. Järjestelmän nimen muutos tuesta korvaukseksi on hyvä ja kuvaa paremmin sen tarkoitusta. Maatalouden ympäristötuen rakenteessa tapahtuu suurin muutos Suomen EU-jäsenyyden alkamisen jälkeen. Sisällön suuri muutos ja samaan aikaan CAP-tukeen tulevan viherryttämisosan ehdot aiheuttavat kuluvana keväänä viljelijöille paljon päänvaivaa ja vaikeita valintatilanteita. On valitettavaa, että uudet ehdot saadaan niin myöhään tietoon, ettei niiden toteuttamiseen voi kunnolla valmistautua. Toinen valitettava seikka on ympäristökorvausjärjestelmän rahoituksen pieneneminen, mikä heikentää osallistumishalukkuutta. Ympäristökorvausjärjestelmä on muuttunut lausunnolla olevan luonnoksen valmistumisen jälkeen. Tämän vuoksi kaikki suunnitelmaluonnoksessa ja toimenpideohjelmissa kyseisiä toimenpiteitä koskevat kohdat on tarkistettava ja päivitettävä ajan tasalle. Samalla on syytä tarkistaa eri toimenpiteille esitetyt tavoitemäärät, jotta ne olisivat realistisia. Myös mm. ympäristölupia ja nitraattiasetusta käsittelevien kohtien ajantasaisuus on tarkistettava. Viljelijöille suunnattua neuvontaa on painotettu yhtenä keskeisimmistä toimenpiteistä maatalouden hajakuormituksen vähentämiseksi. Tämä on hyvä asia. Neuvonnan, koulutuksen ja uusien toimintamallien kokeileminen ovat keskeisen tärkeitä maatalouden vesiensuojelutyössä. Lannan arvostusta on syytä edelleen parantaa ja hyötykäyttöä tehostaa, vaikka lanta nykyisinkin käytetään pelloilla ravinteena. Lannan käsittely on kallista, joten sen käyttö sellaisenaan kasvien ravinteeksi on edullisin ja ensisijainen vaihtoehto. Siitä saa-
3/6 daan kuitenkin nykyteknologialla eroteltua monenlaisia jakeita sekä hyödyntää lantaa myös energiaksi. Samalla helpotetaan lannan levitysongelmaa alueilla, joissa sitä syntyy runsaasti peltoalaan nähden. Kuitenkaan näitä teknologia-aloitteita ei riittävästi tueta valtion toimesta, jotta ne saataisiin laajasti maatalouden käyttöön. Lannan monimuotoiseen hyötykäyttöön on suunnattava huomattavasti nykyistä enemmän tutkimusresursseja. Tämän lisäksi hyvien ja lupaavien teknologioiden käytännön toteutukseen on suunnattava riittävästi investointitukia. Suunnitelmassa on mainittu, että alueellisten lannankäytön suunnitelmien teko on erityisen tärkeää. Tällaisilla suunnitelmilla ei saa estää yksittäisten tilojen kehittämissuunnitelmia, sillä lannan käyttö huomioidaan ympäristöluvituksessa. Esimerkiksi sianlihan tuotanto on kannattavuusongelmien vuoksi ollut selvästi laskusuunnassa, joten monenlaisilla hallinnollisilla esteillä ei saa enempää vaikeuttaa tilannetta. Maatalouden osalta on todettu, että osa ravinnekuormituksesta aiheutuu tuotantorakennuksista ja lantaloista ravinteista. Nykynormien mukaan tämä ei ole mahdollista kuin poikkeuksellisissa vahinkotilanteissa. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä on tiukennettu ravinteiden käyttömääriä sekä lannan että lannoitteiden osalta. Tiukat, käytäntöön soveltumattomat vaatimukset ja ehdot ovat omiaan vähentämään mielenkiintoa ympäristökorvausjärjestelmää kohtaan, jolloin lopputulos voi olla negatiivinen. Pelloilla lannoituksen vähentäminen ei ole ensisijainen toimenpide, vaan on huolehdittava kasvien tarpeen mukaisesta lannoituksesta. Vain hyvässä kasvukunnossa oleva pelto ja elinvoimainen kasvusto voi käyttää ravinteita tehokkaasti hyväkseen, tuottaa riittävän sadon ja siten poistaa pellosta jopa enemmän ravinteita kuin sinne on aikoinaan lisätty. Hyvä sato on kaikkien etu. Lannoituksen vähentämisen sijaan on keskityttävä löytämään keinoja, joilla ravinnehuuhtoumia vesistöihin voidaan vähentää. Tässä sekä viljelyn että vesiensuojelun kannalta keskeisiä tekijöitä ovat maan kasvukuntoon ja vesitalouteen liittyvät toimenpiteet. Kaikkien tällaisten toimenpiteiden tulee kuulua maatalouden ympäristötuen piiriin. Siihen liittyen ojitukseen, säätösalaojitukseen, kalkitukseen ja maan orgaanisen aineksen ylläpitoon tulee suunnata nykyistä enemmän kannustimia. Pelloilta tulevan hajakuormituksen hallinnan vaikeutta kuvastaa se, että eri viljelytoimenpiteiden vesistövaikutuksista saadut tulokset ovat ristiriitaisia. Esimerkiksi kevennetyt viljelymenetelmät voivat lisätä liukoisen fosforin huuhtoutumista. Viljelijöiden tavoitteena on joka tapauksessa menetelmästä riippumatta käyttää ravinteita taloudellisesti ja saada ne pysymään pellolla kasvien hyödynnettävissä. Pohjavesien osalta on maa- että metsätaloutta koskien syytä erottaa pohjaveden muodostumis- ja varastoitumisalueet ja siten myös niillä sallitut/kielletyt toimenpiteet. Muodostumisalueet ovat herkempiä kuin varastoitumisalueet. Ympäristöhallinnon on määriteltävä ja rajattava nykyistä tarkemmin, mitä vedenhankinnan kannalta tärkeillä tai siihen soveltuvilla alueilla tarkoitetaan ja missä ne sijaitsevat. Nykyisellä ilmaisutavalla haetaan perustelua kieltää maa- ja metsätalouteen liittyvää toimintaa kaikilla pohjavesialueilla, mitä ei voida hyväksyä. Pohjavesien pilaamiskielto on hyvin kattava. Torjunta-aineiden käytön rajoituksia koskien riittää, että aineiden käytöstä annettuja ohjeita noudatetaan. Mikäli pohjavesissä ei ole aikaisemminkaan voitu todeta alkutuotannosta aiheutuvaa kontaminaatiota tai pilaantumista, ei ole perusteltua rajoittaa pohjavesialueilla maa- ja metsätalouden toimenpiteitä. Ympäristökorvausjärjestelmän ehdot ja BATtekniikan käyttövelvoite ovat riittäviä pohjavesien suojelutoimenpiteitä maatalouden osalta. Valtion on huolehdittava pohjavesien tarkkailusta aiheutuvista kustannuksista.
4/6 Maankäyttö Vesienhoitosuunnitelmassa painotetaan pinta- ja pohjavesien tilan huomioon ottavia kaavamääräyksiä ja mahdollisesti uusia kaavamerkintöjä, esimerkiksi suojavyöhykkeet ja kosteikot. Maa- ja metsätalouteen liittyvä vesiensuojelu tulee kuitenkin huomioiduksi muussa lainsäädännössä, suosituksissa ja ohjeissa niin hyvin, ettei siihen tarvita kaavoitusta. Ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa otetaan huomioon vesienhoitosuunnitelmissa esitetyt näkökohdat. Rahoitus Nyt lausuttavana oleva vesienhoitoalue on maan merkittävintä maatalousaluetta. Etenkin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan vesistöjen pääosin tyydyttävän tilan vuoksi maatalouden kuormituksen vähentämiseen kohdistuu kova paine. Alueen sijainti Itämeren rannikolla, ilmastonmuutos, alueen alavuus ja tulvaherkkyys lisäävät vesiensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Asukkaiden sekä loma-asutuksen ja virkistyskäytön suuri määrä tuovat myös painetta vesiensuojelun tehostamiseen. Maaseudun ja maatalouden vesistökuormitus on pääasiassa hajakuormitusta, jonka hallinta on huomattavasti vaikeampaa kuin pistekuormituksen hallinta. Viljelijät osallistuvat lähes 100-prosenttisesti maatalouden ympäristötukiohjelmaan ja noudattavat korvausta vastaan ohjelmassa asetettuja ehtoja. Lisäksi maatalouden ympäristöluvissa edellytetään parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttöönottoa. Maatalouden harjoittajilla ei ole mahdollisuutta siirtää vesiensuojelun lisätoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia tuoteketjussa eteenpäin. Näin ollen lisätoimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin on osoitettava resurssit valtion varoista. Tulevaisuudessa saatetaan löytää keinoja, joiden avulla kuluttajat saadaan osallistumaan ruuantuotannon ympäristösuojelutoimien rahoittamiseen. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei ketjun lisävaatimuksilla ja -kustannuksilla vaikeuteta kotimaisen tuotannon viime aikoina entisestäänkin hankaloitunutta kilpailuasemaa. Resursseja on syytä kohdentaa niihin vesistöihin tai niiden osa-alueisiin ja valumaalueisiin, joissa vesien tila on tyydyttävä ja/tai sitä huonompi. Kohdentamalla voimme saavuttaa vesien hyvän tilan joissakin tyydyttävässä tai sitä huonommassa kunnossa olevissa järvissä vuoteen 2021 ja siitä eteenpäin. Seuranta ja raportointi Uudella kaudella maatalouden vesienhoitotoimenpiteet ja seurattavat mittarit muuttuvat ympäristökorvausjärjestelmän muutoksen myötä. Tämä hankaloittaa seurantaa ja vesienhoitokausien vertailua. MTK-Satakunta painottaa, että vesienhoidon seurantaa varten valittavat mittarit on valittava huolella. Niiden tulee antaa luotettava kuva toteutetuista toimenpiteistä. Erityisesti EU:lle raportoitavien toimenpiteiden suhteen on oltava tarkka, jottei anneta virheellistä kuvaa Suomen vesiensuojelun tasosta. Lisäksi muutamia yksittäisiä huomioita - s. 47 maa- ja metsätalous eivät voi ensimmäisinä pohjaveden uhkatekijöinä, sillä niiden aiheuttamia pohjavesien pilaantumisia on hyvin vähän. Nykyiset lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttörajoitukset ja ohjeet pohjavesialueilla ehkäisevät pilaantumisvaaran -
- s. 48 haja-asutuksen jätevesiä koskeva kohta päivitettävä - s. 50 tärkkelystehdas Eurajoella tarkoittanee perunatärkkelystehdasta Kokemäellä. Sinne on parhaillaan rakenteilla proteiinin erottelulaitos, joten siltä osin vesiensuojelutilanne paranee oleellisesti - s. 52 kotieläintilojen kokonaismäärä on syytä tarkistaa - s. 62 hyvissä happioloissa ei juuri tapahdu denitrifikaatiota kuten tekstissä väitetään - s. 108-109 maataloustaulukossa puutteellinen lause uuden ympäristökorvausjärjestelmän myötä, jolloin se tulee kaikille perustukeen sitoutuville - s. 124 x t typpeä ja y t fosforia on jäänyt täydentämättä - s. 126-127 taulukossa todetaan, että kasvipeitteisyys hidastaa ja tasaa virtaamia. Vaikutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä kynnetyn maan huokos- ja vesitilavuus ovat suurempia kuin kasvipeitteisen pellon - s.128 hyvä, että huomiota kiinnitetään jätevesien hygienisointiin. Sillä on merkitystä myös ravinteiden kierrätykseen ja kasteluveden käyttöön. - s. 132 teollisuuden ja kaivostoiminnan haitallisten aineiden käytön ja päästöjen tarkkailun tehostaminen tärkeää myös maataloudelle (esim. Kokemäenjoki kesällä 2014) - turkistaloutta koskevat asiat tulisi keskittää turkistalouskohtaan, nyt niitä on myös maatalouskohdassa - s. 145 metsänomistajaliitot on lakkautettu vuoden 2014 lopussa - s. 147 EU:n komission hyväksyntä saatiin vuonna 2014 - s. 151 viljelijän tavoitteena on se, että kasvit ottavat kasvukauden aikana mahdollisimman tarkkaan kasveille annetut ravinteet, mutta mm. sääoloista johtuen näin ei aina tapahdu - s. 151 ravinnepäästöjen hallinnan toimenpide perustuu ympäristökorvaukseen sitoutuneiden tilojen määrään. Kirjattu tavoite voi jäädä saavuttamatta, jos tilat eivät lähde mukaan ympäristökorvausjärjestelmään, sillä toteuma lasketaan siihen sitoutuneiden tilojen mukaan. Käytännössä lähes kaikki viljelijät toteuttavat toimenpidettä. - s. 151 tarkoittanee 50 % lannan levitysalasta eikä lannan levityssopimusten alasta - s. 152 puhutaan sekä tekstissä että taulukossa nykyisen ympäristökorvausjärjestelmän muutoksista. Mitä järjestelmää tarkoitetaan, kun vuonna 2015 alkavasta sitoumuskaudesta ei vielä ole kokemuksia. - s. 152 taulukosta MTK puuttuu monesta kohtaa yhteistyökumppanina - s. 152 taulukossa puhutaan ympäristökorvauksen ehtojen saamisesta entistä vastikkeellisemmiksi. Ne ovat jo nyt vastikkeellisia ja ehtojen tulee olla myös taloudellisesti järkeviä. - s. 152 taulukossa mainitaan viljelyn tarkoituksenmukaisuuden tarkastelu ravinnepäästöjen vähentämisessä. Mitä sillä tarkoitetaan? - s. 153 taulukossa lukee rakennekalkin biohiilikokeilut. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri kokeilua. - s. 154 happamien sulfaattimaiden kartoitukseen varattava riittävä määräraha, jotta toimenpiteet voidaan kohdentaa täsmällisesti - s. 156 on virheellinen tieto toimenpiteiden korkeammista tukitasoista happamien sulfaattimaiden oalta - s. 156-157 taulukosta puuttuu MTK yhteiskumppanina joistakin kohdista - s. 205 ja 206 on tuotu esille maatalouden kannalta tärkeitä asioita (toimenpiteiden haitat, kustannukset) 5/6 Lopuksi
6/6 MTK-Satakunnalla on ollut edustaja Satakunnan vesienhoidon yhteistyöryhmässä, joten liitto on voinut osallistua vesienhoidon alueelliseen suunnitteluun ja antaa palautetta suunnittelun edetessä. Sidosryhmän syvällinen osallistuminen ja vaikuttaminen näin laajaan erityisasiantuntemusta vaativaan asiaan jäävät silti väkisinkin pintapuoliseksi. Sen vuoksi on tärkeää, että elinkeinojen edustajilla on mahdollisuus osallistua myös vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelmien jatkokäsittelyyn sekä saada tietoa seurannan tuloksista. MTK-Satakunta on valmis jatkossakin osallistumaan tähän työhön. MTK-Satakunta korostaa kustannusten ja hyötyjen tarkastelua sekä hallinnon puolella että vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksessa. Suomen talouden tilanne huomioon ottaen hallintoa on kevennettävä ja sen vuoksi myös etsittävä keinoja, miten vesienhoidon suunnittelua voidaan keventää. Kaikkien sektorien on osallistuttava ravinnekuormituksen vähentämiseen, mutta toimenpiteitä on painotettava sinne, missä panoksista saatava hyöty on paras ja toimenpiteiden hallinta helpointa. Rahoitus on ohjattava vesienhoitotoimenpiteiden toteuttamiseen ja vähennettävä suunnittelua. Vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteet voidaan asettaa siten, että elinkeinojen toimintaedellytykset säilyvät. Tämä ilmenee vesipuitedirektiivin 4. artiklan 5. kohdassa. Kyseisen artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat asettaa tietyille vesimuodostumille vähemmän vaativia ympäristötavoitteita kuin 1 kohdassa vaaditut, kun ne ovat niin ihmistoiminnan muuttamat tai niiden luonnonolot ovat sellaiset, että vaativampien tavoitteiden saavuttaminen on mahdotonta tai suhteettoman kallista. Tällöin ympäristöä koskevia ja yhteiskunnallis-taloudellisia tarpeita, joita tällainen ihmistoiminta palvelee, ei voida tyydyttää muilla ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla, joista ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. Edellä mainittuja seikkoja on mietittävä seuraava vesienhoitosuunnittelukautta ajatellen. MTK-Satakunta esittää harkittavaksi, että vähemmän vaativia ympäristötavoitteita asetetaan jatkossa joillekin vesimuodostumille, jotka ovat elintarviketuotannon kannalta tärkeitä tai luonnonoloiltaan sellaisia vesimuodostumia, että niiden osalta vaativimpien tavoitteiden saavuttaminen on käytännössä mahdotonta tai suhteettoman kallista. Maataloustuottajain Satakunnan Liitto MTK-Satakunta r.y. Elina Liinaharja Vt. toiminnanjohtaja