Virtaa vielä Virta II- hanke Arviointisuunnitelma Hankosalo Timo 11.7.2014
Sisällys 1 Johdanto... 2 2. Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 3. Arvioinnin kohteet... 3 4. Arviointitiedon kerääminen, menetelmät ja dokumentointi... 5 5. Aikataulu, resurssit ja toimijat.... 6 6. Arviointitiedon käsittely, tulosten koostaminen, hyvien käytäntöjen käyttöönotto ja raportointi... 6 7. Arviointilomakkeet ja arviointikysymykset... 9 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän arviointilomake... 9 Kuusamon arviointilomake... 11 Oulunkaaren arviointilomake... 13 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän arviointilomake... 15 1
1 Johdanto Tässä arviointisuunnitelmassa kuvataan se miten Virtaa vielä - Virta II -hankkeessa on tarkoitus tehdä arviointia. Arviointisuunnitelman tavoitteena on antaa systemaattinen runko hankkeessa tehtävän arvioinnin tueksi. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joka on käytännöllisesti hyödyttävää. Yksinkertaisimmillaan arvioinnissa on kysymys tiedostaa omaa toimintaa ja tehdä sitä näkyväksi. Arvioinneissa tavoitellaan siis tietoa, jonka avulla voidaan tuoda esille se, mikä toimii ja mitä tulisi muuttaa tai kehittää. Näiden päämäärien toteuttamiseksi Virtaa Vielä Virta II -hankkeessa on päädytty tekemään arviointia kahdella tasolla. Ensimmäisellä arvioinnin tasolla pyritään arvioimaan hankkeen vaikutuksia sekä asiakkaisiin että palvelujärjestelmään. Toisella arvioinnin tasolla arvioidaan hankkeen tavoitteiden toteutumista. Arvioinnin tueksi hankkeen tavoitteita ja niiden toteuttamista on täsmennetty Suunta-työkalun avulla. Suunta-työvälineeseen on sisään rakennettu logiikka, jossa hankkeen päämääristä ja tavoitteista on johdettu keinot, jotka puolestaan on vielä eritelty konkreettisiksi tehtäviksi. Suuntatyökalun lisäksi hankkeen toiminnalliset osakokonaisuudet ovat täyttäneet arviointilomakkeet, jonka tavoitteena on ollut tehdä avoimeksi hankkeen tavoitteiden arviointia. Jos haluamme tehdä evaluaatiota osana käytännön työtä, meidän täytyy aloittaa jokapäiväisen käytännön työn reaaliteeteista, kokemuksista ja kuvauksista, joissa työtä arvioidaan, sen sijaan että istuttaisimme työhömme abstraktin evaluaation viitekehyksen. (Shaw) 2. Arvioinnin tausta ja tarpeet Virtaa vielä Virta II -hankeen tausta on Virta I:ssä tehdyissä havainnoissa. Virta I:ssä havaittiin, että työelämäorientaation kautta tapahtuva työ ei palvele vaikeissa elämäntilanteissa olevien nuorten tarpeita. Vaikeissa elämäntilanteissa olevat nuoret hyötyivät riittävin resurssein tehtävästä arjen toimintakyvyn selvittämisestä, intensiivisestä palveluohjauksesta ja asiakkaitten osallisuutta tukevista ryhmämuotoisista palveluista. Tämän lisäksi havaittiin, että palvelujärjestelmästä puuttuu selkeä taho, joka vastaa vaikeissa elämäntilanteissa olevien nuorten palveluista. Kohderyhmän asiakkaille ei ole olemassa riittäviä, heidän tarpeisiin vastaavia palveluita. Arvioinnin tarpeita voidaan hahmottaa myös vastaamalla kysymykseen: kenelle arviointia tehdään? Kuka hyötyy arvioinneista? 2
Hankkeen edunsaajaryhmiä ovat: 1. Kohderyhmän asiakkaat (paikallinen taso) a. Halutaan saada tietoa siitä, miten asiakkaat hyötyvät heille järjestetystä palvelusta. Asiakkaille välitetään tuotettua tietoa vaikuttavista palveluista. Hankkeessa asiakkaille koituva hyöty kuvataan sosiaalisen hyödyn käsitteen kautta. b. Tässä yhteydessä on muistettava että koko hankkeen viimekätinen tavoite on ajaa kohderyhmän asiakkaitten etua. c. Miten asiakkaat ovat kokeneet hankkeessa toteutetut palvelut? d. Miten asiakkaan osallisuus on toteutunut palvelussa? e. Saada asiakkaitten ääni nostettua kuuluviin palveluissa. 2. Kohderyhmän palvelujärjestelmän toimijat (paikallinen taso) a. Halutaan saada tietoa siitä, miten työntekijät kokevat kehittämishankkeessa kehitetyt toiminnot/palvelut? 3. Sosiaalityön professio (valtakunnallinen taso) a. Halutaan saada tietoa miten sosiaalityössä saadaan vahvistettua sellaisia työmenetelmiä, jotka lisäävät asiakkaitten sosiaalista toimintakykyä, ja tuovat asiakkaitten elämään jotain lisäarvoa. 4. Kuntalaiset ja kunnalliset päätöksentekijät (paikallinen taso) a. Välittää tietoa hankkeen tuloksista ja havainnoista kuntalaisille. Yleisen tiedon lisääminen. Tuottaa tietoa kunnallisille päätöksentekijöille tarvittavien resurssien varmistamiseksi. 5. Sosiaali- ja terveysministeriö (Valtakunnallinen taso) a. Tuottaa tietoa toimivista hyvinvointieroja kaventavista käytänteistä, Sosiaalihuoltolain sosiaalisen kuntoutuksen pilotoiminen 3. Arvioinnin kohteet Tässä kappaleessa kirjoitetaan auki se, mitä arvioidaan, ja pyritään muotoilemaan arviointi joukoksi arviointikysymyksiä. 3
Arvioinnin kohteet: 1. Asiakastyön vaikutukset. Vaikuttavuuden arvioinnin tavoitteena on tehdä näkyväksi projektin asiakastason toimintaa ja syntyviä tuloksia. Kehittämistyössä syntyy aina myös odottamattomia tuloksia, joita ei alun perin ole suunniteltu, myös näitä vaikutuksia pyritään kartoittamaan. Niistä saattaa olla kokonaisuuden kannalta merkittävää hyötyä. Arviointia toteutetaan siten, että myös nämä uudet ja ennakoimattomat vaikutukset nousevat esiin. Vaikuttavuuden arvioinnin mittariston luominen Tapauskohtaisen arvioinnin mallin mukaan ottaminen työskentelyprosessin lähtökohdaksi, sen soveltaminen ja uudelleen kehittäminen Palvelee tavoitetta: Saada positiivisia muutoksia asiakkaitten elämäntilanteisiin. Tietoa kerätään, että aikuissosiaalityön vaikutuksia voidaan vahvistaa ja niitä voidaan tuoda esille laajemmin julkisuuteen. Asiakkaitten elämäntilanteen / oman prosessin muutokset Tavoitteiden toteutuminen: asiakkaan asettamat tavoitteet Elämäntilanteen muutosten mittaaminen 2. Tavoitteiden ja toteutuksen välinen suhde. Tavoitteiden toteutumisen arviointiin hankkeessa on täytetty arviointilomakkeet. Arviointilomakkeiden arviointikysymyksien laatimisen mentorina on toiminut THL:n aikuissosiaalityön arviointiyksikön Paula Saikkonen. Arvioidaan sitä, miten hanke etenee, onko toteutus linjassa hankkeen tavoitteiden kanssa. Toteutetaan kolmella tasolla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa on täytetty arviointilomakkeet. Arviointia tehdään jokaisen raportoinnin yhteydessä arviointikysymyksiä hyödyntäen, Itsearviointina, vertaisarviointina yhteisissä kokoontumisessa Virtapäivillä, sekä ohjausryhmän arviointina. Vertaisarvioinnin ja ohjausryhmän arvioinnin arviointikysymyksiä: Mitä näet hankkeessa onnistumisina? Mitä itse haluaisit ottaa omaan organisaatioosi käyttöösi? Mikä mietityttää tai ihmetyttää. 4
4. Arviointitiedon kerääminen, menetelmät ja dokumentointi. Tämän kappaleen tavoitteena on tuoda esille se, miten arviointitietoa kerätään suunnitelman mukaisesti, miten tieto dokumentoidaan ja raportoidaan (kirjataan ylös). Tässä yhteydessä tutkitaan myös niitä tiedonkäsityksiä joita tiedon kerääminen edellyttää. Pyrimme myös tuomaan esille tiedon pätevyyden, yleistettävyyden ja soveltuvuuden. Menetelmillä tarkoitetaan niitä tapoja, joilla arviointikysymyksiin haetaan vastauksia. Menetelmä voi olla esimerkiksi kyselylomake, havainnointi, yksilö- tai ryhmähaastattelu, eläytymismenetelmä tms. Arviointiin liittyy myös sen prosessimaisuus. Arvioinnin tueksi hankitun aineiston hankintastrategialla tarkoitetaan sitä prosessia, jolla arviointi tehdään. Se pitää sisällään myös ne valinnat, joita joudutaan tekemään arviointikohteesta kerätyn aineiston kanssa. Olennaista on myös käydä läpi sitä tietoa, jota arvioinnilla tuotetaan. Seuraavaksi on kuvattu arviointitiedon erilaisia muotoja. Proposionaalinen tieto. Hyvin perusteltu tosi uskomus. Proseduraalinen (toimintatieto) tieto kertoo miten joku asia tehdään. Konditionaalinen tieto kertoo, millä ehdoilla (milloin ja miksi) jokin asia voidaan tehdä. Arvioinnin kohde (mitä arvioidaan) Arvioinnin tavoite (miksi arvioidaan) Arvioijat (kuka arvioi) Arviointisuuntaus (perusteet/ teoria) Arviointitiedon keräämisen menetelmät (miten arvioidaan) Arvioinnin aikataulu (kuukausitarkkuus) Arvioinnin resurssit (päivät ja tunnit) Asiakastyön vaikutukset yleistetään yksittäistapauksista yleisemmälle tasolle Hanketyöntekijät Organisaation työntekijät Empiristinen, realistinen ja kokemuksellinen (tulkinnallinen) Kokemuksellien tieto/haastattelulla Kokemuksellinen tieto/haastattelulla 2015-2016 Asiakkaat Mittareilla sosiaalisen toimintaky- 5
vyn mittarit hyvinvointimittarit Tavoitteiden ja toteutuksen välinen suhde Hanketyöntekijät Ohjausryhmä Realistinen, kokemuksellinen Suuntatyökalu, Raportointi/dokumentointi, Itsearviointi (Holma) ja vertaisarviointi Organisaation työntekijät Ohjausryhmän arviointi Keskustelut Kyselyt 5. Aikataulu, resurssit ja toimijat. Hanke jakautuu neljään varsinaiseen kehittämisen ajanjaksoon: Syksy 2014, kevät 2015, Syksy 2015 ja kevät 2016 Keväällä 2015 tehdään hieman laajempi väliarviointi ja tavoitteiden suunnan tarkistaminen. Tässä vaiheessa hanketyötä on jo ehditty tekemään riittävän pitkään saadaksemme esille ne tavoitteet jotka on tavoiteltavissa ja mitkä eivät. Yksi arvioinnin eri vaiheisiin suuresti vaikuttava tekijä ovat käytössä olevat työresurssit ja aika. 6. Arviointitiedon käsittely, tulosten koostaminen, hyvien käytäntöjen käyttöönotto ja raportointi Hankkeesta tehdään kaksi väliraporttia ja loppuraportti. Raportointiin on sisäänkirjoitettu hankkeen tavoitteiden arviointi. Hankkeen tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa käytetään apuna arviointilomaketta ja siitä löytyviä arviointikysymyksiä. Hankkeessa ensimmäinen tulosten koostamisen vaihe on vuoden 2015 kevään ja kesän vaihteessa jolloin toteutetaan väliarviointi. Tämän jälkeen tulokset pyri- 6
tään jakamaan sekä suoraan STM:n, Pohjois-Suomen kastealueelle, hankepaikkakunnille että saattaa laajemmin julkiseen tietoon. Hankkeessa tuotetaan tuloksista julkisuuteen tiedotteet. Hankkeen tuotokset koostetaan malleiksi joiden toimintaa tuetaan purkamalla kehitetyt toiminnat ohjekirjamuotoon. Hankkeessa tuotetaan arviointitietoon nojaten muutos ja kehittämisehdotukset. Arviointisuunnitelman tiivistäminen Arvioinnin kohde (mitä arvioidaan) Arvioinnin tavoite (miksi arvioidaan) Arvioijat (kuka arvioi) Arviointisuuntaus (perusteet/ teoria) Arviointitiedon keräämisen menetelmät (miten arvioidaan) Arvioinnin aikataulu (kuukausitarkkuus) Arvioinnin resurssit (päivät ja tunnit) Asiakastyön vaikutukset Hanketyöntekijät Organisaation työntekijät Empiristinen, realistinen ja kokemuksellinen (tulkinnallinen) Mittareilla Kokemuksellien tieto/haastattelulla 2015-2016 Asiakkaat Kokemuksellinen tieto/haastattelulla Tavoitteiden ja toteutuksen välinen suhde Hanketyöntekijät Realistinen, kokemuksellinen Suuntatyökalu, Raportointi/dokumentointi, Itsearviointi (Holma) ja vertaisarviointi Ohjausryhmä Organisaation työntekijät Ohjausryhmän arviointi Keskustelut Kyselyt Asiakasprosessien toimivuus Hanketyöntekijät Organisaation työn- Kokemuksellinen, realistinen ja kriittinen Dokumentointi ja Kyselyt ja keskustelut (haastattelut?) Kyselyt ja keskustelut 7
tekijät (haastattelut) Hankkeen asiakkaat 8
7. Arviointilomakkeet ja arviointikysymykset Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän arviointilomake Hankkeen tavoitteet Arviointikysymys/kysymykset, joilla tavoitteen saavuttamista arvioidaan Arviointikriteerit (jokaisella kysymykselle vähintään yksi kriteeri) Aineistot (puhe, lomake) Kuka/ketkä arvioivat ja päivämäärä Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen 1. Miten vaikuttavuutta on tuotu esille? 2. Millaiset menetelmät ovat vaikuttavia aikuissosiaalityössä? Vaikuttavuuden arvioimiseksi on mittari ja/tai menetelmä. Mittaria/tai menetelmiä käytetään. 1. Mittari 2. Kysely 3. Työpaja 1. Hanketyöntekijät 2. Keväät 2015 ja 2016 3. Keväät 2015 ja 2016 3. Miten ymmärrys vaikuttavuudesta on lisääntynyt? Työntekijät tunnistavat vaikuttavia käytänteitä. 4. Minkälaista tietoa menetelmistä on syntynyt? Tietoa syntyy yksilökohtaisen työn menetelmistä. Tietoa syntyy ryhmämuotoisista menetelmistä. Tietoa syntyy verkostotyön menetelmistä. Palvelujärjestelmän koordinoinnin ja asiakastason vastuutyöntekijämallien kehittäminen ja pilotointi 1. Ovatko toimijoiden roolit selvillä itselleen ja toisille? 2. Onko omatyöntekijämalli kehitetty? 1. Kysely 2. Malli paperilla 3. Kysely 1. Keväät 2015 ja 2016 2. Kevät 2016 3. Kevät 2016 9
3. Onko hankkeen kohderyhmän asiakkailla omatyöntekijä? Rakenteellisen sosiaalityön osaamisen syventäminen 1. Miten rakenteellista sosiaalityön osaamista on syvennetty? 2. Miten käsikirja tai ohje on lisännyt rakenteellisen sosiaalityön osaamista Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymässä. Onko käsikirjaa tai muuta ohjetta syntynyt rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle? 1. Painettu-/ verkkokäsikirja 2. Kysytään aikuissosiaalityön tekijöiltä ja kuvataan asiaa itse. 3. Kysely aikuissosiaalityöntekijöille 1. Syksy 2016 (valmis) 2. Kevät 2016 3. Kevät 2016 4. Kevät 2016 4. Kysely aikuissosiaalityöntekijöille Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin sisältöjen ja menetelmien mallintaminen aikuissosiaalityön työmenetelmänä 1. Mitä sosiaalinen kuntoutus on? 2. Minkälainen on toimiva sosiaalisen kuntoutuksen prosessi? 3. Minkälaiset yksilötyömenetelmät toimivat osana ko. kohderyhmän sosiaalista kuntoutusta? 4. Minkälaiset ryhmätyömenetelmät sopivat ko. kohderyhmän sosiaaliseen kuntoutukseen? Onko sosiaalisesta kuntoutuksesta luotu malli ja ohjeistus sen toteuttamiseen? Tiedetäänkö mitä sisältöjä sosiaalinen kuntoutus pitää sisällään? Tiedetäänkö mitä menetelmiä sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu? 1.? 2. Ohjeistus 3. Kysely 4. Kysely 5. Prosessimalli 6. 1. Kevät 2016 2. Kevät 2015 3. Kevät 2015 4. Kevät 2016 5. Kevät 2015 10
Kuusamon arviointilomake Hankkeen tavoitteet A. Nuorten perheiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Arviointikysymys/kysymykset, joilla tavoitteen saavuttamista arvioidaan Arviointikriteerit (jokaisella kysymykselle vähintään yksi kriteeri) Aineistot (puhe, lomake) Kuka/ketkä arvioivat ja päivämäärä B. Lastensuojelun ja aikuissosiaalityön toimijoiden yhteistyön tiivistäminen 1. Tunnistetaan riskitekijät ja - perheet Miten riskiperheet tunnistetaan? Verkostoarvioinnit Itsearvioinnit Terveystapaamiset Huoli ja väkivallan riskikartoituslomake Terveystapaamisten asiakirjat Itsearvioinnit ja verkostoarvioinnit 1 x kuukaudessa Työskentelysuunnitelmassa kirjattujen tavoitteiden toteutuminen Työskentelysuunnitelma Lapset puheeksi työskentelymallin käyttöönotto 2. Valmennetaan nuoria vanhemmuuteen Miten nuoria aikuisia valmennetaan vanhemmuuteen? Tilannearviot voimavarakartoituslomakkeen avulla asiakassuhteen alussa ja lopussa Työskentelysuunnitelma Voimavarakartoituslomakkeisto Arvioinnit paikallisessa ohjausryhmässä 1 x vuodessa joulukuussa 11
Varhaisen vuorovaikutuksen koulutusmateriaali 3. Pienryhmä ja kotikäynti toiminnan kehittäminen ja testaaminen Miten pienryhmätoimintaa on kehitetty ja testattu? Miten kotikäyntityötä on kehitetty ja testattu? Uudet palvelumuodot Pienryhmät ja kotikäynnit Perhekahvila Sylin viikkolukujärjestys itsearvioinnit, arvioinnit paikallisessa ohjausryhmässä 1 x vuodessa joulukuussa 4. Kokemusasiantuntijoiden käyttö palveluiden suunnittelussa Miten kokemusasiantuntijoita on käytetty palvelujen suunnittelussa? Toiminnassa on mukana kokemusasiantuntijoita Kokemusasiantuntijatoiminta (vertaistuki, neuvonta perheille) Kokemusasiantuntijat arvioivat toimintaa kehittäjäkahvilatoiminnan yhteydessä ja yhteisökokouksissa 5. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Miten moniammatillista työtä on kehitetty? Mallinnukset Moniammatillisen verkoston yhteinen palveluprosessimalli hankkeen kohteena olevien riskiperheiden tunnistamiseksi ja tukemiseksi Itsearviointi, arvioinnit paikallisessa ohjausryhmässä 1 x vuodessa joulukuussa 6. Yhteinen kuntoutussuunnitelma verkoston käyttöön Miten verkoston yhteinen kuntoutussuunnitelma on otettu käyttöön? Asiakas- ja viranomaispalautteet Yhteinen työskentelysuunnitelma on otettu käyttöön Palautteet asiakkuuden päättyessä, yhteinen kehittämistyö teemaryhmissä 4-5 kertaa vuodessa 7. Ammatillisen kuntoutuksen liittäminen varhaisen vanhemmuuden tukemiseen Miten ammatillista kuntoutusta on saatu liitettyä varhaisen vanhemmuuden tuen yhteyteen? Kaikki Sylin asiakkaat ovat aktivointisuunnitelman piirissä Vähintään yhdelle perheen jäsenelle saadaan koulutus tai työpaikka tai kun- Aktivointisuunnitelmat Kuntoutussuunnitelmat Itsearviointi, arvioinnit paikallisessa ohjausryhmässä 1 x vuodessa joulukuussa 12
toutuspalveluja Lastenhoito on järjestynyt Oulunkaaren arviointilomake Hankkeen tavoitteet Arviointikysymys/kysymykset, joilla tavoitteen saavuttamista arvioidaan Arviointikriteerit (jokaisella kysymykselle vähintään yksi kriteeri) Aineistot (puhe, lomake) Kuka/ketkä arvioivat ja päivämäärä 1. Suunnitelmallisen sosiaalityön kehittäminen nuorten työllistämisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi 1) Miten aikuissosiaalityön tiimi on kehittänyt suunnitelmallista sosiaalityötä nuorten työllistämisen tueksi? 2) Onko asiakassuunnitelmien laadinnan osaaminen kehittynyt? 3) Onko työmenetelmien osaaminen kehittynyt? Onko järjestetty koulutus ja työpajat suunnitelmallisesta sosiaalityöstä ja asiakassuunnitelmista? Onko asiakassuunnitelmia laadittu edellytysten mukaisesti? Onko suunnitelmallisen sosiaalityön lomakkeet ja menetelmät otettu käyttöön? Onko suunnitelmallisen sosiaalityön työmenetelmien käytöstä järjestetty koulutukset ja 1) väliraportit 2) koulutusaineistot 3) raportit sosiaalityön järjestelmästä 4) koulutusaineistot, kysely 5) kysely 1) aikuissosiaalityön tiimi, hanketiimi, johtoryhmä, raportointiaikataulun mukaisesti 2) hanketiimi marraskuussa 2015 3) aikuissosiaalityön tiimi puolivuosittain 4) aikuissosiaalityön työntekijät, hanketiimi 5) työntekijät, hanketiimi, lokakuussa 2015 13
onko työmenetelmät otettu käyttöön? 2. Monitoimijuuden vahvistaminen 1) Miten monitoimijuutta on vahvistettu? 2) Miten työpajoissa vahvistetaan monitoimijuuden kehittymistä? 3) Miten toimijat kokevat yhteistyön vahvistuneen? vai kokevatko? Onko toteutettu kysely yhteistyön toimivuudesta? Miten kyselyn tuloksia on hyödynnetty? Onko järjestetty työpajoja? Onko työpajoista ollut hyötyä monitoimijuuden vahvistamisessa? 1) kysely toimijoille 2) materiaalit työpajoista 3) kysely toimijoille 1) hanketiimi, huhtikuu 2015 2) hanketiimi maaliskuu 2016 3) toimijat, hanketiimi, johtoryhmä maaliskuu 2016 Osatavoite 1: 3. Nuorten osallisuuden lisääminen Toteutetaan ryhmätoimintojen pilotti ja juurrutetaan toiminta Pudasjärvelle Osatavoite 2: Mallin siirtämi- 1) Miten nuorten osallisuutta on lisätty? 2) Onko selvitystyö tehty kaikkiin Oulunkaaren kun- 1) Onko saatu osallistujat pilottiryhmään? 2) Onko osallistujille luotu oma tarkoituksen mukainen aktivointikalenteri? 3) Onko yhteistyökumppanit saatu mukaan? 4) Onko toimintaa arvioitu? 1) osallistujaluettelo 2) aktivointikalenteri 3) suulliset tai kirjalliset sopimukset yhteistyökumppaneiden kanssa. 4) Arviointilomake raportti 5) Suullinen tai kirjallinen raportti mallin prosessista 6) Uusien ryhmäläisten aktivointikalenterit 1) Projektityöntekijät, joulukuu 2014 2) Hanketiimi, joulukuu 2014 3) Hanketiimi, joulukuu 2014 4) Hanketiimi, elokuu 2015 5) Johtoryhmä, elokuu 2015 6) Laajennettu hanketiimi, joulukuu 2015 7) asiakkaat, työn- 14
nen muihin Oulunkaaren kuntiin tiin? 3) Miten ryhmätoiminnot ovat käynnistyneet Oulunkaaren kunnissa? 5) Onko palvelumalli syntynyt? 6) Onko toiminta juurtunut Pudasjärvelle? 7) Onko pilottiin osallistuneiden nuorten osallisuus lisääntynyt 7) Kysely 1) Väliraportti 2) Suullinen selvitys/esittely tekijät kevät 2015 1) Johtoryhmä, tammikuu 2016 2) Johtoryhmä, toukokuu 2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän arviointilomake Hankkeen tavoitteet Arviointikysymys/kysymykset, joilla tavoitteen saavuttamista arvioidaan Arviointikriteerit (jokaisella kysymykselle vähintään yksi kriteeri) Aineistot (puhe, teksti, lomake) Kuka/ketkä arvioivat ja päivämäärä Tavoitteena on tukea nuorten arjen sujuvuutta ja mielekkyyttä Miten kuivurikurssi tukee nuorten arjen sujuvuutta ja mielekkyyttä? Miten TLP-toimintamalli tukee nuorten arjen sujuvuutta ja mielekkyyttä? Mistä tiedetään, että on onnistuttu? Onko nuorten oma kokemus? Se ettei kurssia keskeytetä? Tai odotetaanko nuorten muuttuvan jotenkin kurssin aikana? Mitä tavoitteita kurssille tai toimintamallille on asetettu, löytyisikö niistä sopivia kriteereitä? Voidaanko kurssilla kerätä palautetta? Ennen ja jälkeen, sopiiko ryhmäkeskustelu? Milloin tuloksia voidaan odottaa? Kenen tehtävä arvioida? Nuorten itsensä, vetäjän? Parantaa nuorten toimintakykyä Onko kuivurikurssi paran- Omatyöntekijät a-klinikka ja 15
tanut nuorten toimintakykyä? Onko TLP-toimintamalli tukenut nuorten toimintakykyä? ks. edellinen kohta aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen Aikuissosiaalityön vaikuttavuutta ajatellaan saavutettavan: 1. Tukemalla nuorten arjen sujuvuutta ja mielekkyyttä kyselylomake tai haastattelu aikuissosiaalityö, lastensuojelu, Satelliitti toimintapaja + muut toimijat 2. Parantamalla nuoren toimintakykyä. 3. Toimivalla verkostoyhteistyöllä Miten TLP-mallin käyttöönotto on vaikuttanut asiakkaiden arkeen? Tulivatko yhteistyöverkostot tietoisemmiksi toisistaan? Tavoitteena kehittää uusia toimintamalleja, joilla asiakaskunnan yhteiskunnallista osallisuutta pyritään vahvistamaan Miten Kuivuri kurssi tyyppisellä toiminnalla pystytty lisäämään nuorten yhteiskunnallista osallisuutta? Miten TLP-toimintamallilla pystytty parantamaan nuorten yhteiskunnallista osallisuutta? Onko TLP-mallin kautta saatu luotua yhdenmukaiset palvelutarpeen arvioinnin käytänteet? kyselylomake kurssin asiakkaat, TLPasiakkaat 16
Tavoitteena on yhtenäisen seutukunnallisen palvelutarpeen arvioinnin mallin luominen kohderyhmän asiakkaille Millaisia palvelutarpeen arviointiin liittyvien välineitä ja käytänteitä on kehitetty? Virta II - hanke Sosiaalisen kuntoutuksen mallin luominen aikuissosiaalityöhön Miten yhdenmukainen arviointityökalu toimii sosiaalisen kuntoutuksen työkaluna? Miten sosiaalisen kuntoutuksen mallin luominen auttaa asiakkaita? Miten sosiaalisen kuntoutuksen mallin on ajateltu auttavan asiakkaita? haastattelu, kyselylomake asiakkaat, sosiaalityöntekijät, nuorisotoimi, Satelliitti toimintapaja Matalan kynnyksen toimintojen kehittäminen Miten matalan kynnykset toiminnot toimivat? Minkälaisia matalankynnyksen toimintoja on kehitetty? kyselylomake, haastattelu kurssilaiset, kurssin päättyessä Nuorilla ollut helppoa tulla toimintoihin mukaan? Mikä on ollut osallistumisaktiivisuus kuivuri kurssilla? Haluaisivatko kurssilaiset jatkaa uudelle kurssille? Mikä merkitys kurssilaisten toiveilla on ollut kurssin sisällön suunnittelussa? 17
18