Ohjeet julkisen terveydenhuollon yksiköille sairaus- ja äitiysetuuksien ilmoittamista varten ja selvitys valtion korvausta varten

Ohjeet julkisen terveydenhuollon yksiköille sairaus- ja äitiysetuuksien ilmoittamista varten ja selvitys valtion korvausta varten

SISÄLLYS Sisällys 1 Mistä alkaen korvausta voi hakea... 1 2 Sairaanhoidosta Suomessa... 1 3 Mistä lisätietoa... 1 4 Valtion korvauksen piiriin kuuluvat kansainväliset sopimukset... 2 4.1 Euroopan unionin sosiaaliturvalainsäädäntö... 2 4.2 Suomen ja Australian välinen sairaanhoitosopimus... 2 4.3 Suomen ja Kanadan provinssin Quebécin välinen sosiaaliturvasopimus... 2 4.4 Muut kansainväliset sopimukset... 2 5 Henkilöllisyyden todistaminen... 2 6 Todistukset... 3 6.1 Tilapäisesti Suomessa oleskeleva henkilö, joka on vakuutettu jossain EU/ETA-valtiossa tai Sveitsissä (Suomi poisluettuna)... 3 6.2 Tilapäisesti Suomessa oleskeleva henkilö, joka asuu jossain muussa Pohjoismaassa kuin Suomessa... 3 6.3 Tilapäisesti Suomessa oleskeleva henkilö, joka asuu Yhdistyneessä Kuningaskunnassa (Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti)... 4 6.4 Henkilöllä on Suomessa kotikunta, mutta Suomi ei ole kustannuksista vastuussa oleva valtio vaan joku muu EU/ETA-valtio tai Sveitsi... 5 6.5 Henkilöllä on Suomessa kotikunta, mutta henkilö on muusta EU/ETA-valtiosta tai Sveitsistä Suomeen tullut lähetetty työntekijä... 6 6.6 Henkilö, joka asuu Kanadan provinssissa Quebécissä ja oleskelee tilapäisesti Suomessa... 7 6.7 Henkilö, joka asuu Australiassa ja oleskelee tilapäisesti Suomessa... 7 7 Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin -asiakirja... 8 8 Kansaneläkelaitos... 8 9 Ilmoittaminen ja korvauksen hakeminen... 9 9.1 Korvauksen maksaminen... 9 10 Mitä kustannuksia ilmoitetaan... 10 11 Hoitoon hakeutuminen (lomake E 112)... 10 12 Asiaa hoitavat Kelan toimistot... 10 13 Lomake "Ilmoitus sairaus- ja äitiysetuuksista ja/tai selvitys valtion korvausta varten"... 12 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain. Luettelo maista ja hoito-oikeustodistuksista (Excel-taulukko). Ilmoitus sairaus- ja äitiysetuuksista ja/tai selvitys valtion korvausta varten

1 Mistä alkaen korvausta voi hakea Sairausvakuutuslaki muuttui 1.1.2008 alkaen siten, että sairaanhoitopiirit ja kuntien ja kuntayhtymien terveyskeskukset voivat saada korvauksen järjestämistään ja kustantamistaan sairaanhoitopalveluista, joita on järjestetty EY-lainsäädännön tai muun Suomen tekemän sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimuksen perusteella (SVL 15 luku, 16 a ). 2 Sairaanhoidosta Suomessa Kaikille Suomessa sairastuneille tai vammautuneille henkilöille on kansallisen lainsäädännön mukaan järjestettävä kiireellinen sairaanhoito ja kiireellinen hammashoito. Voimassa oleva EU:n koordinaatioasetus (asetus 1408/71) velvoittaa lisäksi järjestämään hoitoa muille kuin Suomessa asuville silloin, jos henkilön "tila edellyttää toisen jäsenvaltion alueella oleskelun aikana lääketieteellisistä syistä välttämättömiksi tulevia luontoisetuuksia (sairaanhoitoa) ottaen huomion etuuksien luonne ja oleskelun ennakoitu kesto." Potilas on hoidettava sellaiseen kuntoon, että hän kykenee matkustamaan turvallisesti kotimaahansa, joka on varsinaisesti vastuussa hänen sairaanhoidostaan ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hoidon tarpeen kansallisten ohjeiden ja hoitokäytäntöjen mukaisesti. Hoitohenkilöstöllä on oikeus kysyä oleskelun aiottu kesto Suomessa. Vain hoito-oikeuden piiriin katsottavan hoidon kustannukset voidaan ilmoittaa Kelalle. 3 Mistä lisätietoa Kuntaliiton yleiskirje asiasta löytyy Kuntaliiton nettisivuilta. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote asiasta löytyy ministeriön nettisivuilta www.stm.fi. Kansaneläkelaitoksen antamat ohjeet löytyvät osoitteesta www.kela.fi > Yhteistyökumppanit >Lääkärit ja terveydenhuoltohenkilöstö. Jatkossa vain netissä olevaa ohjetta päivitetään, joten sieltä löytyy viimeisin tieto asiasta. Lisätietoa antavat kohdassa 12 ilmoitetut Kelan toimistot. 1

4 Valtion korvauksen piiriin kuuluvat kansainväliset sopimukset 4.1 Euroopan unionin sosiaaliturvalainsäädäntö Henkilön tulee osoittaa kuulumisensa asetuksen 1408/71 tarkoittamaan henkilöpiiriin ja sellaiseen sairausvakuutukseen, jonka perusteella hän voi saada hoitoa samoilla asiakasmaksuilla kuin Suomessa asuva saa. Henkilön kotivaltio on tällöin joku alla mainituista valtioista: Euroopan unionin jäsenvaltio: (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta) ETA-valtio (Islanti, Liechtenstein, Norja) tai Sveitsi Henkilö todistaa kuulumisensa asetuksen piiriin kohdassa 6 mainituilla asiakirjoilla. 4.2 Suomen ja Australian välinen sairaanhoitosopimus Kun henkilö oleskelee tilapäisesti Suomessa ja hän asuu pysyvästi Australiasta, hänen tulee osoittaa kuulumisensa Australian terveydenhoitojärjestelmään kohdassa 6 mainituilla asiakirjoilla, jotta hän voi saada hoitoa samoilla asiakasmaksuilla kuin Suomessa asuvat. 4.3 Suomen ja Kanadan provinssin Quebécin välinen sosiaaliturvasopimus Kun henkilö oleskelee tilapäisesti Suomessa ja kuuluu Kanadan Quebécin provinssin vakuutukseen, hänen tulee osoittaa kuulumisensa Quebécin sopimuksen sairaanhoitoa koskevien määräysten piiriin kohdassa 6 mainituilla asiakirjoilla, jotta hän voi saada hoitoa samoilla asiakasmaksuilla kuin Suomessa asuvat. Sopimuksen henkilöpiiri on hyvin suppea. 4.4 Muut kansainväliset sopimukset Suomella ei ole muita sosiaaliturva- ja sairaanhoitosopimuksia, joihin vetoamalla hoitoa voi saada samoilla asiakasmaksuilla kuin Suomessa asuvat saavat. 5 Henkilöllisyyden todistaminen Henkilön tulee todistaa henkilöllisyytensä matkustusasiakirjalla esim. passilla. 2

6 Todistukset 6.1 Tilapäisesti Suomessa oleskeleva henkilö, joka on vakuutettu jossain EU/ETA 1 -valtiossa tai Sveitsissä (Suomi poisluettuna) Henkilö, joka kuuluu asetuksen 1408/71 henkilöpiiriin ja jolla on asetuksen 1408/71 piiriin kuuluva sairausvakuutus, ja joka asuu jossain EU/ETA-valtiossa tai Sveitsissä, todistaa oikeutensa saada hoitoa seuraavasti: eurooppalainen sairaanhoitokortti (esim. Saksassa vakuutettu matkailija esittää oman kassansa myöntämän eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jonka oikeassa ylänurkassa maakoodina on DE) tai eurooppalaisen sairaanhoidonkortin tilapäisesti korvaava todistus Henkilö, joka osoittaa oikeutensa yllä mainitulla kortilla tai todistuksella, saa tilapäisen oleskelun aikana lääketieteellisistä syistä välttämättömäksi tulevat hoitoetuudet ottaen huomioon oleskelun ennakoitu kesto ja hoitoetuuden luonne. Potilas maksaa samat asiakasmaksut kuin kunnassa asuvat. Jos henkilö ei esitä yllä mainittua korttia tai todistusta, henkilöllä ei ole oikeutta saada hoitoa samoilla asiakasmaksuilla kuin kunnassa asuvat saavat. Jos potilaalla ei ole tällaista asiakirjaa ja hoitoyksikkö haluaa selvittää asiaa, yksikköä pyydetään ottamaan yhteyttä kohdassa 12 ilmoitettuun Kelan toimistoon. Dialyysi ja happihoito ovat myös tilapäisen oleskelun aikana lääketieteellisesti välttämättömiä hoitoja, mutta henkilön on varattava hoito jo ennen Suomeen tuloaan tällaista hoitoa antavasta yksiköstä, jotta hän voi saada hoidon samoilla asiakasmaksuilla kuin kunnassa asuvat. Eurooppalaista sairaanhoitokorttia koskevat tiedot ks. liite 1 tai Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/cards_en.htm hoito-oikeudesta http://ec.europa.eu/emplyment_social/healthcard/citoyens_en.htm lainsäädäntö, useimmiten kysytyt kysymykset vastauksineen http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm Kustannusten ilmoittaminen Kelalle ja selvitys Kelalle valtion korvausta varten; ks. kohta 9. 6.2 Tilapäisesti Suomessa oleskeleva henkilö, joka asuu jossain muussa Pohjoismaassa kuin Suomessa Henkilö, joka asuu ja on vakuutettu jossain Pohjoismaassa, todistaa kuulumisensa asetuksen 1408/71 ja/ tai Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen piiriin seuraavasti: 1 EU-valtiot: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta. ETA-valtiot: Islanti, Liechtenstein, Norja Sveitsi on EU-valtioon verrattava valtio 3

eurooppalainen sairaanhoitokortti (esim. Norjassa vakuutettu matkailija todistaa oikeutensa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka oikeassa ylänurkassa maatunnuksena on NO) tai eurooppalaisen sairaanhoidonkortin tilapäisesti korvaava todistus tai asuinmaan passi, asuinmaan sairausvakuutusta osoittava todistus. Jos oikeus todistetaan asuinmaan passilla/ sairausvakuutuskortilla, on ilmoitettava myös asuinosoite ko. Pohjoismaassa. Henkilö, joka osoittaa kuulumisensa jonkun muun Pohjoismaan sosiaaliturvaan kuin Suomen, saa tilapäisen oleskelun aikana lääketieteellisistä syistä välttämättömiksi tulevat hoitoetuudet ottaen huomioon oleskelun ennakoitu kesto ja hoitoetuuden luonne. Potilas maksaa samat asiakasmaksut kuin kunnassa asuvat. Jos henkilö ei esitä selvitystä kuulumisestaan jonkun Pohjoismaan sosiaaliturvan piiriin, ei hänellä ole oikeutta saada hoitoa samoilla asiakasmaksuilla kuin kunnassa asuvat saavat. Jos potilas ei esitä selvitystä ja hoitoyksikkö haluaa selvittää asiaa, yksikköä pyydetään ottamaan yhteyttä kohdassa 12 ilmoitettuun Kelan toimistoon. Dialyysi ja happihoito ovat myös tilapäisen oleskelun aikana lääketieteellisesti välttämättömiä hoitoja, mutta henkilön on varattava hoito jo ennen Suomeen tuloaan tällaista hoitoa antavasta yksiköstä, jotta hän voi saada hoidon samoilla asiakasmaksuilla kuin kunnassa asuvat. Eurooppalaista sairaanhoitokorttia koskevat tiedot ks. liite 1 tai Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/cards_en.htm hoito-oikeudesta http://ec.europa.eu/emplyment_social/healthcard/citoyens_en.htm lainsäädäntö, useimmiten kysytyt kysymykset vastauksineen http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm Kustannusten ilmoittaminen Kelalle ja selvitys Kelalle valtion korvausta varten; ks. kohta 9. 6.3 Tilapäisesti Suomessa oleskeleva henkilö, joka asuu Yhdistyneessä Kuningaskunnassa (Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti) Henkilö, joka kuuluu Yhdistyneen kuningaskunnan sosiaaliturvaan, todistaa kuulumisensa asetuksen 1408/71 tai Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen sosiaaliturvasopimuksen piiriin seuraavasti: eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka oikeassa ylänurkassa maatunnuksena on UK tai eurooppalaisen sairaanhoidonkortin tilapäisesti korvaava todistus, jonka maatunnuksena on UK tai asuinmaan passi. Jos oikeus todistetaan asuinmaan passilla, on ilmoitettava myös asuinosoite Yhdistyneessä Kuningaskunnassa Henkilö, joka osoittaa kuulumisensa Yhdistyneen kuningaskunnan sosiaaliturvan piiriin, saa tilapäisen oleskelun aikana lääketieteellisistä syistä välttämättömiksi tulevat hoitoetuudet ottaen huomioon oleskelun ennakoitu kesto ja hoitoetuuden luonne. 4

Potilas maksaa samat asiakasmaksut kuin kunnassa asuvat. Jos henkilö ei esitä selvitystä, ei hänellä ole oikeutta saada hoitoa samoilla asiakasmaksuilla kuin kunnassa asuvat saavat. Jos potilas ei esitä selvitystä ja hoitoyksikkö haluaa selvittää asiaa, yksikköä pyydetään ottamaan yhteyttä kohdassa 12 ilmoitettuun Kelan toimistoon. Dialyysi ja happihoito ovat myös tilapäisen oleskelun aikana lääketieteellisesti välttämättömiä hoitoja, mutta henkilön on varattava hoito jo ennen Suomeen tuloaan tällaista hoitoa antavasta yksiköstä, jotta hän voi saada hoidon samoilla asiakasmaksuilla kuin kunnassa asuvat. Eurooppalaista sairaanhoitokorttia koskevat tiedot ks. liite 1 tai Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catid=559&langid=fi hoito-oikeudesta http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catid=564&langid=fi lainsäädäntö, useimmiten kysytyt kysymykset vastauksineen http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catid=857&langid=fi Kustannusten ilmoittaminen Kelalle ja selvitys Kelalle valtion korvausta varten; ks. kohta 9. 6.4 Henkilöllä on Suomessa kotikunta, mutta Suomi ei ole kustannuksista vastuussa oleva valtio vaan joku muu EU/ETA-valtio tai Sveitsi Valtion maksaman korvauksen voi saada hoidosta, joka on annettu henkilölle, joka asuu ja jolla on kotikunta Suomessa, ja joka työskentelynsä perusteella ei kuulu Suomen sosiaaliturvaan vaan jonkun muun EU/ETA-valtion tai Sveitsin, ja joka kuuluu johonkin alla mainituista ryhmistä (tai niihin verrattava): Suomessa asuva merimies, joka ei työskentele Suomen lipun alla purjehtivassa aluksessa vaan jonkun muun EU/ETA-maan tai Sveitsin. Esim. merimies, joka työskentelee Alankomaiden lipun alla purjehtivassa aluksessa ja asuu Suomessa. Suomessa asuva kansainvälisen kuljetusyrityksen palveluksessa oleva työntekijä, joka ei kuulu Suomen vaan jonkun muun EU/ETA-valtion tai Sveitsin sairausvakuutukseen. Esim. Rekkakuski, joka on saksalaisen kuljetusyrityksen palveluksessa ja asuu Suomessa. Rajatyöntekijä, joka asuu Suomessa, mutta on työssä esimerkiksi Ruotsissa tai Virossa. Esim. Työntekijä on työssä Ruotsin puolella ja palaa päivittäin (tai vähintään kerran viikossa) kotiinsa, joka on Torniossa ja joka on hänen kotikuntansa. Hän on ns. rajatyöntekijä. Tällöin Suomi antaa hoidon Suomessa Ruotsin puolesta ja Suomen lainsäädännön mukaisena. Hänellä on oikeus hoitoon myös työskentelymaassaan. Henkilö todistaa oikeutensa hoitoon ja kuulumisensa jonkin muun EU/ETA-valtion tai Sveitsin vastuulle Kelan antamalla voimassa olevalla Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin -asiakirjalla, jossa asia on todettu. Voi olla, että tällaisella henkilöllä on Kela-kortti. Kun Kela toteaa tällaisen oikeuden, Kela lähettää tiedon asiasta henkilölle itselleen ja sairaanhoitopiirin ja kunnan tai kuntayhtymää ylläpitävän terveyskeskuksen johtavalle/ 5

vastaavalle lääkärille, jollei sairaala tai terveyskeskus muuta ilmoita asiaa hoitavalle Kelan toimistolle. Kela käy läpi tiedostonsa vuoden 2008 aikana ja lähettää yllä mainituille tahoille tiedon henkilöistä, joilla tällainen oikeus jo on ja joilla on kotikunta. Jos potilaalla ei ole tällaista asiakirjaa ja hoitoyksikkö haluaa selvittää asiaa, yksikköä pyydetään ottamaan yhteyttä kohdassa 12 ilmoitettuun Kelan toimistoon. Sama oikeus kuin on tällaisella työntekijällä, on hänen kanssaan asuvilla ei-aktiiveilla Suomen perheenjäsenmääritelmän piiriin kuuluvilla perheenjäsenillä. Kuitenkin rajatyöntekijän kanssa asuvien perheenjäsenien oikeutta hoitoon rajatyöntekijän työskentelyvaltiosta on rajoitettu. Tällainen henkilö saa Suomessa hoitoa samoilla menettelyillä ja asiakasmaksuilla kuin muutkin Suomessa asuvat, mutta Suomella on oikeus laskuttaa tällaiselle henkilölle myönnetyt hoitokustannukset siltä valtiolta, joka asetuksen 1408/71 mukaan on vastuussa hoitokustannuksista. Kustannusten ilmoittaminen Kelalle ja selvitys Kelalle valtion korvausta varten; ks. kohta 9. 6.5 Henkilöllä on Suomessa kotikunta, mutta henkilö on muusta EU/ETAvaltiosta tai Sveitsistä Suomeen tullut lähetetty työntekijä Tällaisella henkilöllä voi olla Suomessa kotikunta tai sitä ei ole hänelle myönnetty. Henkilö on jostain muusta EU/ETA-valtiosta tai Sveitsistä Suomeen tullut lähetetty työntekijä/ yrittäjä, jonka hoitokustannuksista lähettävä valtio on vastuussa. Henkilö todistaa oikeutensa hoitoon ja kuulumisensa toisen EU/ETA-valtion tai Sveitsin vastuulle Kelan antamalla voimassa olevalla Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin - asiakirjalla, jossa asia on todettu. Voi olla, että tällaisella henkilöllä on Kela-kortti. Kun Kela toteaa tällaisen oikeuden, Kela lähettää tiedon asiasta henkilölle itselleen ja sairaanhoitopiirin ja kunnan tai kuntayhtymää ylläpitävän terveyskeskuksen johtavalle/ vastaavalle lääkärille, jollei sairaala tai terveyskeskus muuta ilmoita asiaa hoitavalle Kelan toimistolle. Kela käy läpi tiedostonsa vuoden 2008 aikana ja lähettää yllä mainituille tahoille tiedon henkilöistä, joilla tällainen oikeus jo on ja joilla on kotikunta. Jos potilaalla ei ole tällaista asiakirjaa ja hoitoyksikkö haluaa selvittää asiaa, yksikköä pyydetään ottamaan yhteyttä kohdassa 12 ilmoitettuun Kelan toimistoon. Sama oikeus kuin on tällaisella työntekijällä, on hänen kanssaan asuvilla ei-aktiiveilla Suomen perheenjäsenmääritelmän piiriin kuuluvilla perheenjäsenillä. Henkilö saa Suomessa hoitoa samoilla menettelyillä ja asiakasmaksuilla kuin muutkin Suomessa asuvat ottaen huomioon, että tarkoituksena ei ole jäädä pysyvästi asumaan Suomeen. Lähetetyn työntekijän lähettämisaika Suomeen riippuu lähettävästä maasta ja on yleensä kaksi kolme vuotta. Kela laskuttaa tällaiselle henkilölle myönnetyt hoitoetuudet kustannuksista vastuussa olevalta valtiolta. Kustannusten ilmoittaminen Kelalle ja selvitys Kelalle valtion korvausta varten; ks. kohta 9. 6

6.6 Henkilö, joka asuu Kanadan provinssissa Quebécissä ja oleskelee tilapäisesti Suomessa Henkilö todistaa kuulumisensa Suomen ja Kanadan provinssin Quebécin kanssa solmitun sopimuksen piiriin Quebécin sairausvakuutuslaitoksen antamalla voimassa oleva todistuksella. Todistus on kaksikielinen (teksti on suomen ja ranskan kielellä) ja todistuksen tunnus on Q/SF 1, kun kyseessä on lähetetty työntekijä ja Q/SF 4, kun kyseessä on opiskelija. Oikeus voidaan todistaa myös Kelan antamalla voimassa olevalla Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin -asiakirjalla, jossa asia on todettu. Henkilöllä voi olla Suomessa kotikunta tai voi olla, että sitä ei ole myönnetty. Kun Kela toteaa tällaisen oikeuden, Kela lähettää tiedon asiasta henkilölle itselleen ja sairaanhoitopiirin ja kunnan tai kuntayhtymää ylläpitävän terveyskeskuksen johtavalle/ vastaavalle lääkärille, jollei sairaala tai terveyskeskus muuta ilmoita asiaa hoitavalle Kelan toimistolle. Kela käy läpi tiedostonsa vuoden 2008 aikana ja lähettää yllä mainituille tahoille tiedon henkilöistä, joilla tällainen oikeus jo on ja joilla on kotikunta. Jos potilaalla ei ole tällaista asiakirjaa ja hoitoyksikkö haluaa selvittää asiaa, yksikköä pyydetään ottamaan yhteyttä kohdassa 12 ilmoitettuun Kelan toimistoon. Henkilö saa Suomessa hoitoa samoilla menettelyillä ja asiakasmaksuilla kuin muutkin Suomessa asuvat. Kustannusten ilmoittaminen Kelalle ja selvitys Kelalle valtion korvausta varten; ks. kohta 9. Huom. Sopimus ei koske matkailijoita. 6.7 Henkilö, joka asuu Australiassa ja oleskelee tilapäisesti Suomessa Henkilö todistaa kuulumisensa Suomen ja Australian välisen sairaanhoitosopimuksen ja Australian terveydenhoitojärjestelmän piiriin seuraavasti: Australian passi (ja asuinmaan osoite) tai muun maan passi, jossa on rajoittamaton asuinoikeus Australiassa (ja asuinmaan osoite) tai Kelan antama voimassa oleva Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin -asiakirja, jossa tämä on todettu. Jos potilaalla ei tällaista ole ja hoitoyksikkö haluaa selvittää korvausoikeuden mahdollisuuden, yksikköä pyydetään ottamaan yhteyttä kohdassa 12 ilmoitettuun Kelan toimistoon. Henkilö, joka osoittaa kuulumisensa yllä mainitulla asiakirjalla, saa tilapäisen oleskelun aikana tarvitsemansa välittömät hoitoetuudet samoilla asiakasmaksuilla kuin kunnassa asuvat. 7

Kustannusten ilmoittaminen Kelalle ja selvitys Kelalle valtion korvausta varten; ks. kohta 9. Sopimus ei koske Australiasta Suomeen opiskelemaan tulevaa henkilöä. 7 Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin -asiakirja Kela antaa Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin -asiakirjan eri tilanteita varten. Tästä johtuen todistuksen tekstit ovat erilaisia. Kela antaa Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin -asiakirjan kohdassa 6 mainittujen tapausten lisäksi myös silloin, jos henkilön oikeutta saada hoitoa normaaleilla asiakasmaksuilla ei voida muulla tavoin osoittaa. Todistuksessa ilmoitetaan henkilön sukunimi(t), etunimet, syntymäaika, identifiointinumero/ henkilötunnus, kustannuksista vastuussa oleva maa ja todistuksen voimassaoloaika. Lisäksi todistuksessa ilmoitetaan, onko henkilöllä oikeus saada hoito normaaleilla asiakasmaksuilla ja onko kustannukset ilmoitettava Kelalle Suomen ja EU/ETA-maiden ja Sveitsin välistä laskutusta varten vai tuleeko henkilön maksaa hoitopalvelujensa tuottamisesta aiheutuneet kustannukset täysimääräisenä. Lisäksi ilmoitetaan, voidaanko hoidosta hakea valtion korvausta. Lopuksi ilmoitetaan, mihin lainsäädäntöön asiakirja perustuu. Todistuksen voimassaoloaika on yleensä yksi vuosi. Jatkotodistus annetaan, jos sellaiseen on edelleen oikeus. Kun hoitoa annetaan Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin -asiakirjan perusteella ja valtion korvausta halutaan hakea, tulee Y 31 -lomakkeen liitteeksi liittää kopio mainitusta todistuksesta. Kelan toimistoilta voi aina kysyä asiasta lisätietoja. 8 Kansaneläkelaitos Kela huolehtii sairaanhoidon kustannusten korvaamiseen ja laskuttamiseen liittyvistä tehtävistä, jotka johtuvat Suomen solmimista sairaanhoito- ja sosiaaliturvasopimuksista ja EY-lainsäädännöstä maiden välisen kustannusten korvausjärjestelmän hoitamiseksi. Julkisia terveyspalveluja antavien yksiköiden on annettava näiden tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot Kelalle. Kelan tehtävänä on myös selvittää ulkomaisten laitosten kanssa, missä asemassa Suomessa oleva henkilö on näiden määräysten perusteella. Kelan tehtävänä on myös valtion korvauksen maksaminen hoitoa antaneelle julkisen terveydenhuollon yksikölle. 8

Kansaneläkelaitoksella on oikeus antaa salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä julkisia terveyspalveluja antaville yksiköille valtion korvausta varten tiedot kunnassa asuvan henkilön kuulumisesta toisen valtion sairausvakuutuksen piiriin. Normaalitapauksissa tieto tulee Kelalle henkilön esittämien asiakirjojen perusteella, jonka jälkeen Kela voi antaa tiedon asiasta myös julkisen terveydenhuollon yksikölle. Kuntaliitto on ilmoittanut, että Kansaneläkelaitoksen tulee lähettää tämä tieto sairaanhoitopiirin ja kunnan tai kuntayhtymää ylläpitävän terveyskeskuksen johtavalle/ vastaavalle lääkärille, jollei sairaala tai terveyskeskus muuta ilmoita asiaa hoitavalle Kelan toimistolle. Jos potilaalla ei ole tarvittavaa asiakirjaa ja hoitoyksikkö haluaa selvittää valtion korvauksen mahdollisuuden, yksikköä pyydetään ottamaan yhteyttä kohdassa 12 ilmoitettuun Kelan toimistoon. 9 Ilmoittaminen ja korvauksen hakeminen Julkisen terveydenhuollon on ilmoitettava Kelalle toimivaltaiselta maalta laskutettavaksi kustannukset, jotka ovat aiheutuneet Suomen solmimien sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimusten tai asetuksen 1408/71 perusteella annetusta hoidosta. Kela korvaa julkisia terveyspalveluja antaville yksiköille valtion varoista kustannukset, jotka ovat aiheutuneet EY-lainsäädännön tai sosiaaliturva- tai sairaanhoitosopimusten perusteella muualla kuin Suomessa vakuutetulle Suomessa annetuista sairaus- tai äitiysetuuksista. Selvitys kustannuksista ilmoitetaan Kelalle Y 31 -lomakkeella "Ilmoitus sairaus- ja äitiysetuuksista ja/tai selvitys valtion korvausta varten", joka tulee täyttää lomakepainatuksen mukaan. Lomakkeen liitteenä tulee olla kopio siitä asiakirjasta, jolla oikeus on todistettu. Tilimuutokset tulee ilmoittaa kirjallisesti. Y 31 -lomake on toimitettava Kelalle mieluiten heti, jotta Suomen ja EU/ETA-valtioiden ja Sveitsin välinen laskutus voidaan toteuttaa EY-lainsäädännön mukaisesti. Y 31 -lomake on esitettävä Kansaneläkelaitokselle viimeistään 12 kuukauden kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jolloin kustannukset ovat syntyneet, ellei erityisestä syystä muuta johdu. 9.1 Korvauksen maksaminen Kansaneläkelaitos korvaa julkisia terveyspalveluja antaville yksiköille aiheutuneet kustannukset viimeistään sitä vuosipuoliskoa seuraavan toisen vuosipuoliskon aikana, jolloin selvitys kustannuksista esitetään Kansaneläkelaitokselle. Kela maksaa korvauksen sille yksikölle, jonka Y-tunnus ilmoitetaan lomakkeessa Y 31. Samalla kun korvaus maksetaan, lähetetään maksuilmoitus, jossa on eritelty korvatut hoitokustannukset laitoksittain ja potilaittain. Korvaukset maksetaan kaksi kertaa vuodessa. Hallinnollisista syistä johtuen korvaukset maksetaan ensimmäisen kerran vuonna 2009. 9

Jos Kela ei maksa valtion korvausta, Kela antaa hylkypäätöksen valitusosoituksineen. Kela ei hallinnollisista syistä johtuen voi antaa ilmoituksia korvauksen maksamisesta erillisinä. Hylkypäätöksiä Kela voi antaa jo vuoden 2008 aikana. 10 Mitä kustannuksia ilmoitetaan Kun hoito on annettu sen sopimuksen mukaisessa laajuudessa, jonka piiriin henkilö on todistanut kuuluvansa, julkinen terveydenhoitoyksikkö selvittää antamansa hoidon kustannukset Kelalle Y 31 -lomakkeella. Korvaus määräytyy aiheutuneiden kustannusten perusteella ja on sidottu erikoissairaanhoitolain 42 43 :n ja kansanterveyslain 22 :n mukaiseen korvaukseen ottaen huomioon hoito-oikeuden laajuuden. Kustannuksina ei saa ilmoittaa niitä normaaleja asiakasmaksuja, joita asuinkunnassa asuvatkin joutuvat itse maksamaan. Kustannuksina ei voi ilmoittaa matkakustannuksia Suomen rajojen ulkopuolelle. 11 Hoitoon hakeutuminen (lomake E 112) EU/ETA-valtioissa ja Sveitsissä vakuutetut voivat hakea hoitoa toisesta EU/ETA-valtiosta ja Sveitsistä oman sairausvakuutuslaitoksensa antamalla todistuksella, jonka nimi on "Todistus sairaus- ja äitiysetuuksien säilyttämiseksi". Asiakirjan oikeassa ylänurkassa on tunnuksena E112 ja tämän jälkeen myöntävän valtion maatunnus. Valtioiden tunnukset ovat samat kuin eurooppalaisessa sairaanhoitokortissa. Hoitoon hakeutumista koskee oma säännöstö. Tästä johtuen Kela ei voi maksaa valtion korvausta hoitoon hakeutumiskustannuksista. Kuitenkin kun julkinen terveydenhuolto on antanut hoitoa lomakkeen E 112 "Todistus sairaus- ja äitiysetuuksien säilyttämiseksi jossa kohta 2.2 ja/ tai 2.3 on rastitettu, Kela laskuttaa kustannukset valtuutuksen antaneesta maasta hoitoa antaneen yksikön puolesta ja pyynnöstä. Kustannukset tulee ilmoittaa laskutettavaksi Y 31 -lomakkeella normaaliin tapaan ja liitteenä tulee olla kopio E 112 -lomakkeesta. Kun korvaus on maksettu Kelalle, Kela maksaa korvauksen sille yksikölle, joka ilmoituksen oli antanut ja tilille, joka lomakkeella Y 31 on annettu. 12 Asiaa hoitavat Kelan toimistot Ohessa on Suomen kartta, joka on jaettu viiteen alueeseen. Karttaan on merkitty paikkakunnat, joihin Kela on keskittänyt Y 31 -lomakkeiden käsittelyn. Jokainen alla 10

mainituista toimistoista hoitaa alueellaan olevien julkisten terveydenhoitoyksiköiden lähettämien Y 31 -lomakkeiden käsittelyn ja neuvonnan sekä selvittää tarvittaessa hoito-oikeuden voimassaoloa. Toimisto selvittää myös tarvittaessa pyynnöstä alueellaan asuvien sellaisten henkilöiden statuksen, joille annetuista hoitoetuuksista voidaan maksaa julkiselle terveydenhoitoyksiköille korvaus. KELA, Kemin toimisto, Meripuistokatu 16, 94100 Kemi Yhteyshenkilö on Ulla-Maija Maunu, puh. 020 635 4156, faksi 020 635 4152 kemi@kela.fi kemi@kela.fi vaasa@kela.fi kouvola@kela.fi pori@kela.fi kouvola@kela.fi KELA, Vaasan toimisto, PL 13, 65101 Vaasa Yhteyshenkilö on Leena Tikkanen, puh. 020 635 6385, faksi 020 635 6322 vaasa@kela.fi KELA, Porin toimisto, PL 23, 28101 Pori Yhteyshenkilö on Susanna Isomäki, puh. 020 635 8867, faksi 020 635 8702 pori@kela.fi KELA, Kymenlaakson kvtilitysyksikkö, Valtakatu 40, 45700 Kuusankoski Yhteyshenkilö Anu Saarainen, puh. 020 635 1808, faksi 020 635 1982 kymenlaakso.kv@kela.fi Tietoa asiasta antavat myös Kansaneläkelaitoksen aluekeskukset: Etelä-Suomen aluekeskus, puh. 020 43 51511 Itä-Suomen aluekeskus, puh. 020 43 57211 Lounais-Suomen aluekeskus, puh 020 43 59611 Länsi-Suomen aluekeskus, puh. 020 43 55221 Pohjois-Suomen aluekeskus, puh 020 43 54211 11

13 Lomake "Ilmoitus sairaus- ja äitiysetuuksista ja/tai selvitys valtion korvausta varten" Ohjeen liitteenä on lomake Y 31. Lomaketta Y 31 ei ole saatavissa painettuna, vaan tarkoituksena on kopioida sitä tarvittaessa. Kela lähettää pyynnöstä lomakkeen PDF-muodossa sähköpostin välityksellä. Aktiivimuotoisen PDF-lomakkeen voi täyttää ja tulostaa Acrobat Readerilla ja passiivimuotoisen voi tulostaa käsin täytettäväksi. Pyyntöjen yhteydessä tulee ilmoittaa käyttäjäyksikön yhteystiedot ja vastuuhenkilö. Jos julkisen terveydenhuoltoyksikön käytössä on itse tehty tai vastaava lomake eikä sitä ole hyväksytetty Kelassa, pyydämme korjaamaan ko. lomakkeen tai tulosteen oheisen mallin mukaiseksi ja lähettämään sen hyväksyttäväksi Kelan terveysosastolle. Kela lähettää pyynnöstä ohjeen ja lomakkeen ruotsinkielisenä, kun käännös on valmistunut. Lomaketta koskevissa asioissa pyydämme ystävällisesti ottamaan yhteyttä Kelaan sähköpostilla lomakkeet@kela.fi tai Kansaneläkelaitos, Terveysosasto, Lomaketiimi, PL 78, 00381 Helsinki. 12