HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Johannes Lounasheimo, puhelin 0400 100 601 johannes.lounasheimo@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY

Tiivistelmä HSY seuraa säännöllisesti energiankulutustaan ja toimintojensa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatase ja päästöt on laskettu vuosille 2010 2013, ja lisäksi vastaavat tiedot on kerätty vuodelta 2009. Kartoitus kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt, oman energiantuotannon, ostosähkön ja energian myynnin, kaukolämmön, öljyn ja liikennepolttoaineet. HSY kulutti vuonna 2013 energiaa 192 800 megawattituntia, josta sähkön osuus oli 63 prosenttia, lämmityksen 36 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 1 prosentti. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Energiankulutus pieneni 4 prosenttia. HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2013 energiaa tuotettiin yhteensä 174 600 MWh ja biokaasua myytiin 22 800 MWh. Yhteenlaskettuna energiantuotanto kasvoi 4 prosenttia, ja HSY oli laskennallisesti 102-prosenttisesti energiaomavarainen. Kaasuvoimalan sähköntuotanto väheni hieman edellisvuodesta. HSY allekirjoitti vuoden 2012 alussa energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Tavoitteena on lisätä omaa energiantuotantoa uusiutuvista energialähteistä sekä vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin 17 000 MWh. HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 hiilidioksidiksi laskettuna 188 400 tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista (48 % ja 32 %), kompostoinnista (11 %) ja ostosähköstä (6 %). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uudelta ja vanhalta jätetäyttöalueelta vapautuneesta kaatopaikkakaasusta kerättiin vuonna 2013 talteen 84 prosenttia, josta noin 80 prosenttia käytettiin energiantuotantoon. Ilman tehokasta kaasunkeräystä HSY:n päästöt olisivat moninkertaiset. Vuonna 2013 kaasunmuodostus ja metaanipäästöt vähenivät. Vuoteen 2012 verrattuna HSY:n kasvihuonekaasupäästöt pienenivät kokonaisuudessaan 7 prosenttia. Ilman ostoenergiaa korvaavaa omaa energiantuotantoa HSY:n päästöt olisivat olleet lähes 18 000 tonnia suuremmat. Lisäksi sähkön ja biokaasun myynnistä saatava laskennallinen kompensaatio pienentää päästötasetta edelleen 9 prosentilla. Säästöt ja kompensaatiot on laskettu siten, että oma biokaasulla tuotettu lämpö korvaa maakaasua tai kaukolämpöä, ja oma sähköntuotanto valtakunnallista keskiarvosähköä. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Johannes Lounasheimo Pvm: 19.12.2014 Julkaisun nimi: HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2013 Avainsanat: Energiankulutus, energiantuotanto, uusiutuva energia, kasvihuonekaasupäästöt, kuntayhtymä Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 1/2015 Issn l: 1798-6095 Isbn (nid.): - Isbn (pdf): 978-952-6604-90-9 Issn (nid.): - Issn (pdf): 1798-6095 Kieli: suomi Sivuja: 42 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi 3

Sisällys 1 Johdanto 5 2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2013 7 2.1 Sähkö... 9 2.2 Lämpö... 10 2.3 Autot ja työkoneet... 11 3 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu 12 3.1 Vesihuolto... 12 3.1.1 Jätevedenpuhdistus... 14 3.1.2 Veden tuotanto ja jakelu... 15 3.2 Jätehuolto... 17 3.3 Ilmanlaadun seuranta... 19 3.4 Kiinteistöt... 20 4 HSY:n kasvihuonekaasupäästöt 2013 22 4.1 Sähkö... 24 4.2 Lämpö... 24 4.3 Autot ja työkoneet... 25 4.4 Prosessipäästöt... 26 5 Toimiala- ja tulosaluekohtaiset kasvihuonekaasupäästöt 27 5.1 Vesihuolto... 27 5.1.1 Jätevedenpuhdistus... 29 5.1.2 Veden tuotanto ja jakelu... 30 5.2 Jätehuolto... 32 5.2.1 Ämmässuo... 33 5.2.2 Sortti-asemat ja Kivikon jätepalvelukeskus... 34 5.3 Ilmanlaadun seuranta... 35 5.4 Kiinteistöt... 35 6 Lopuksi 37 7 Lähdeluettelo 39 Liite 1. HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2013.... 40 Liite 2. HSY:n kasvihuonekaasupäästöt 2013.... 41 4

1 Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän strategisten päämäärien mukaan ympäristön tila on parantunut ja HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä. HSY toteuttaa omalta osaltaan Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:a kiinnittämällä omassa toiminnassaan erityistä huomiota ilmastonmuutoksen hillintään. Näiden päämäärien mukaisesti HSY liittyi kuntien energiatehokkuussopimukseen helmikuussa 2012. Tavoitteena on vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 energiankulutuksesta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin 17 000 MWh. HSY on tehnyt mittavia investointeja uusiutuvan energian tuotantoon, esimerkiksi Ämmässuon kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista ja uusi biokaasua tuottava mädätyslaitos otetaan käyttöön vuonna 2015. Uusiutuvaa energiaa pyritään edelleen lisäämään ja ostoenergian määrää vastaavasti vähentämään. HSY:n toiminnoista erityisesti vesihuollossa energiankulutus on myös tärkeä kustannustekijä, ja pitkällä aikavälillä energiatehokkuuteen tehdyt investoinnit koituvat pääkaupunkilaisten eduksi pienempinä vesi- ja jätemaksujen korotuspaineina. Energiatehokkuustoimintaa ohjaamaan on perustettu eri toimialojen asiantuntijoista koostuva energiatehokkuusryhmä, ja HSY:n energiatehokkuussuunnitelma vuosille 2012 2016 valmistui loppuvuodesta 2012. Siinä on määritelty kuntayhtymän energiankulutukseen ja energiantuotantoon liittyviä tavoitteita sekä listattu keinoja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä. Oman toiminnan ympäristövaikutusten hillinnän lisäksi HSY osallistuu merkittävällä panoksella seudulliseen ilmastotyöhön. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista seurataan vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja erilaisten indikaattoreiden avulla, ja seudun yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on valmistunut. Lisäksi HSY osallistuu pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSL:n ja laajemmin koko Helsingin seudun yhteisprojektien kautta ilmastonmuutoksen hillintätoimiin. Tässä raportissa esitellään HSY:n omien toimintojen vuosien 2009 2013 energiankulutus, energiantuotanto ja kasvihuonekaasupäästöt. Seurannassa on otettu huomioon kuntayhtymän toimialojen ja tulosalueiden omat toiminnot vuosina: oma energiantuotanto, ostettu sähkö, kaukolämpö, öljy, maakaasu ja liikennepolttoaineet sekä jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt. Seuranta on eritelty jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen sekä kiinteistöihin. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosittain ja energiankulutusta seurataan toimipisteittäin mahdollisuuksien mukaan kuukausitasolla. Päästöjen laskennassa käytetään hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin, IPCC:n määrittelemiä päästökertoimia (IPCC 2006) sekä metaanin ja dityppioksidin lämmityspotentiaalikertoimia (IPCC 2007). Biojätteen ja jätevesilietteen kompostoinnin päästöt on laskettu Kasvener-ohjelmalla (Petäjä 2007). Laskentamenetelmä on yhtenevä HSY:n tuottamien pääkaupunkiseudun kaupunkien päästölaskentojen kanssa. Ostosähkölle käytetään valtakunnallista päästökerrointa, ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää (ks. Lounasheimo 2009). Laskennan lähtötietoja on kerätty suoraan HSY:n eri toimipisteistä ja laitosten toimintakertomuksista. Kaukolämmön päästökertoimien laskentaan on saatu kulutus- ja tuotantotietoja energiayhtiöiltä, ja ostosähkön valtakunnallinen kerroin on laskettu Tilastokeskuksen ja Energiateollisuuden tilastojen ja tiedotteiden perusteella. Muutamien HSY:n toimipisteiden energiankulutukset on arvioitu pintaalojen perusteella. HSY:n energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa olennaisesti toiminnan volyymit. Asukkaiden talousveden kulutuksen ennakoidaan laskevan joka vuosi noin 0,6 % eli noin 1,5 l/asukas. Sen sijaan veden käyttäjien määrä kasvaa vuosittain arviolta noin 1 %, jolloin veden kokonaiskäyttö HSY:n 5

toiminta-alueella kasvaisi vuosittain noin 0,4 %. Laskuttamattoman veden osuus on noin 20 %, eli verkostoon pumpattu vesimäärä on selvästi kulutettua vesimäärää suurempi. Vesihuollon tavoitteena on vähentää aktiivisesti vuotoveden määrää, minkä johdosta veden tuotannon kasvu pitkällä aikavälillä on edellä esitettyä kulutuksen kasvuennustetta pienempi. Jätevesimäärät ovat olleet pitkään kasvussa. Osaltaan tähän vaikuttaa vedenkulutuksen kasvu, mutta suurelta osin myös sateisuuden lisääntyminen. Käsiteltävästä jätevedestä keskimäärin 30-35 % on jäteveden sekaan joutunutta hulevettä. Puhdistamoiden lika-ainemäärät ovat riippuvaisia asukasmäärästä sekä asukkaiden tuottamasta ominaiskuormituksesta. Erityisesti typen osalta ainemäärät ovat kasvaneet huomattavasti väestömäärää nopeammin. Sekä vesimäärän kasvu että ainemäärien kasvu lisäävät puhdistamoiden energiankulutusta. Jätehuollossa sekajätteen energiahyödyntäminen alkoi Vantaan Energian jätevoimalassa keväällä 2014. Muutos pienentää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ohjautuvaa ja siellä käsiteltävää kokonaisjätemäärää noin 40 % (~260 000 t/a). Jätemäärän vähenemä alentaa Ämmässuolla tapahtuvan jätteenkäsittelyn energiankulutusta, erityisesti kaatopaikkasijoitukselle tyypillisen, korkean konetyömäärän vähentyessä. Suurin osa vähennyksestä näkyy HSY:n energiataseessa kuitenkin epäsuorasti urakoitsijoiden kulutuksen kautta. Toisaalta uutena toimintona aloitettava jätevoimalan tuhkien ja kuonien käsittely lisää alueen sähkönkulutusta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen rakennettava mädätyslaitos lisää biojätteen käsittelyn kapasiteettia, ja biokaasun tuotanto kasvaa arviolta 4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Biokaasu voidaan hyödyntää suoraan sähkön ja lämmöntuotannossa tai jalostaa ajoneuvopolttoaineeksi. Mädätyskaasusta kyetään tuottamaan vuosittain noin 10 000 MWh sähköä ja lämpöä. HSY:n kiinteistökanta on jatkuvassa muutoksessa. Dämmanin vedenpuhdistamo ja verkon tukikohta Espoon Suomenojalla suljetaan vuonna 2016-17. Jätehuollon toimialalla Ruskeasantaan valmistuu uusi Sortti-asema ja Kirkkonummelle on suunnitteilla uusi Munkinmäen jäteaseman korvaava Sortti-asema. Munkinmäki ei toistaiseksi ole kuulunut HSY:n energiankäytön seurantaan. Vuonna 2012 Ilmala 2:n toimistokäytössä olleet tilat tyhjennettiin, ja niissä työskennellyt henkilöstö siirtyi vuokratiloihin Opastinsilta 8:an. Vuoteen 2012 mennessä käytöstä ovat poistuneet lisäksi vesihuollon Hiekkaharjun, Viertolan, Tuupakan ja Piispanportin kiinteistöt. 6

2 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2013 HSY kulutti vuonna 2013 energiaa 192 800 megawattituntia. Määrä vastaa noin 10 000 tavallisen omakotitalon vuosikulutusta ja on vajaa prosentti pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta. Edellisvuonna energiaa kului enemmän, noin 200 600 MWh (kuva 1). Vuoden 2009 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska esimerkiksi YTV:n liikenneosasto siirtyi vuoden 2010 alussa osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL). Sähkön osuus kulutuksesta on ollut tarkasteluvuosina 63 65 prosenttia, lämmön 33 36 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden noin 2 prosenttia. Suurin energiantarve HSY:ssä on vesilaitoksilla, erityisesti jätevedenpuhdistamojen ja -pumppaamojen sähkönkulutus on huomattavaa. Ulkoistettujen toimintojen, esimerkiksi suurin osa työkoneista, energiankulutusta käsitellään erikseen luvussa 2.4. Kuva 1. HSY:n vuosien 2010 2013 ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus sekä oma tuotanto ja energian myynti. Vasemmanpuoleiset pylväät kuvaavat HSY:n kokonaisenergiankulutusta energialajeittain ja oikeanpuoleiset pylväät kuntayhtymän uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa sekä omaan käyttöön että myyntiin. LTO = lämmön talteenotto. Energiankulutuksen väheneminen vuonna 2013 johtui pääasiassa jätevedenpuhdistamojen lämmönkulutuksen ja pumppaamojen sähkönkulutuksen laskusta. Jätevedenpuhdistuksessa vuoden 2013 aikana käsitelty jätevesimäärä oli edellisvuotta pienempi. Toisaalta energiatehokkuuteen on kiinnitetty jatkuvasti enemmän huomiota. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa sähkönkulutus pieneni, mutta aluelämpöä hyödynnettiin entistä enemmän. HSY kuluttaa paljon energiaa, mutta on samalla pääkaupunkiseudun tärkein uusiutuvan energian tuottaja yhdessä Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen kanssa. Uusiutuvia energialähteitä käyttävä sähkön- ja lämmöntuotanto kuitenkin väheni vuonna 2013 noin 8 prosenttia 174 600 megawattituntiin, mikä vastaa 91 prosenttia kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta. Edellisvuonna 7

osuus oli 94 prosenttia (kuva 1 ja taulukko 1). Vuonna 2013 Ämmässuon kaasuvoimalan sähköntuotanto väheni. Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasu myytiin liikennepolttoaineeksi, ja oma uusiutuva energiantuotanto loppui. Vastaavasti maakaasun käyttö ja ostosähkön määrä Suomenojalla kasvoivat. Kun myyty biokaasun myynti lasketaan energiataseeseen mukaan, oli HSY 102-prosenttisesti energiaomavarainen vuonna 2013. Energiaa tuotettiin enemmän kuin kulutettiin. 2000-luvun aikana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua on toimitettu Fortumin Kivenlahden lämpökeskukseen, mutta vuodesta 2010 alkaen sitä on alettu hyödyntää omassa kaasuvoimalassa sähköntuotantoon. Aluelämpöverkko valmistui vuoden 2013 aikana, ja kaasuvoimala tuotti myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön. Kaatopaikkakaasun talteenoton ohella energiantuotantoon saadaan runsaasti biokaasua jätevesilietteitä mädättämällä. Lisäksi osa jätevedenpuhdistamojen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla, ja Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa käytetään sähkön tuotannossa. Taulukko 1. HSY:n vuosien 2010 2013 ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto, ostoenergia ja energian myynti megawattitunteina. HSY 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013 Ostosähkö 92 374 86 258 76 593 80 624 74 690-7 Oma sähkö (biokaasu) 23 894 31 961 42 819 42 729 43 337 2 Oma sähkö (vesivoima) 2 759 2 694 2 922 3 669 3 390-8 Öljy (sähkö) 169 92 248 266 18-93 Sähkönkulutus yht. 119 196 121 006 122 582 127 287 121 436-5 Kaukolämpö 16 433 13 267 13 459 13 597 13 914 2 Oma lämpö (biokaasu) 39 105 37 003 47 477 47 502 38 688-19 Oma lämpö (LTO) 8 823 8 454 4 065 7 563 9 088 20 Maakaasu (lämpö) 0 0 0 419 7 361 1 655 Öljy (lämpö) 2 910 3 170 2 278 2 169 1 089-50 Lämmönkulutus yht. 67 270 61 894 67 279 71 250 70 140-2 Autot ja työkoneet 2 851 2 907 2 816 2 071 1 234-40 Energiankulutus (MWh) 189 318 185 806 192 677 200 608 192 811-4 Ostoenergia 114 737 105 694 95 394 99 145 98 307-1 Uusiutuva energia omaan käyttö 74 581 80 112 97 283 101 462 94 504-7 Myyty sähkö 5 300 51 350 79 234 87 549 80 124-8 Oma tuotanto yhteensä 79 881 131 462 176 518 189 011 174 628-8 Myyty biokaasu 182 630 27 709 0 874 22 784 2 507 Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) -73 193 26 635 16 160 10 723-4 601-143 Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 090 208 1 Kulutus kwh/as. 183 178 182 187 177 3 Tase kwh/as. -71 25 15 10-4 -35 8

2.1 Sähkö HSY kulutti sähköä vuonna 2013 noin 121 400 MWh, joka on 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Pääkaupunkiseudun palvelu- ja julkisen sektorin sähkönkulutus oli vuonna 2012 noin 4 385 000 MWh, josta HSY:n osuus on siis arviolta vähän alle 3 prosenttia. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla noin 43 prosentin ja vedenpuhdistuslaitoksilla 25 prosentin osuudella kokonaiskulutuksesta (taulukko 2). Taulukko 2. HSY:n sähkönkulutus toimipisteittäin sekä sähköntuotanto 2009 2013. Sähkönkulutus 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% osuus 2012-2013 2013 (%) Jätevedenpuhdistamot 52 494 53 515 53 563 53 824 52 106-3 43 Jätevesipumppaamot 12 747 12 875 13 381 13 250 10 412-21 9 Vedenpuhdistuslaitokset 32 284 30 611 30 841 30 594 30 169-1 25 Vesijohtoverkosto 6 523 6 515 6 642 8 570 8 521-1 7 Ämmässuo 10 030 12 790 13 650 16 491 15 893-4 13 Sortti-asemat 1 109 1 131 1 141 1 048 869-17 1 Kiinteistöt 3 869 3 429 3 251 3 415 3 341-2 3 Ilmanlaadun seuranta 140 140 113 93 117 26 0 Kulutus yhteensä (MWh) 119 196 121 006 122 582 127 287 121 428-5 100 Tuotanto omaan käyttöön 26 653 34 655 45 741 46 397 46 728 1 37 Tuotanto myyntiin 5 300 51 350 79 234 87 549 80 124-8 63 Tuotanto yhteensä (MWh) 31 953 86 005 124 976 133 946 126 851-5 100 Vuonna 2013 sekä HSY:n oma sähköntuotanto että ostosähkön määrä pienenivät. Sähköä ostettiin 74 700 MWh (kuva 2). Aikaisemmin HSY:llä oli voimassa sähkösopimuksia useiden toimittajien kanssa, mutta nyt sähkönhankinta on keskitetty. Siirtymistä Ekoenergia-merkittyyn sähköön valmistellaan. Sähköä tuotettiin vuonna 2013 omaan käyttöön 46 700 MWh ja myyntiin 80 100 MWh, kun vastaavat luvut vuonna 2012 olivat 46 400 MWh ja 87 500 MWh. Sähköä tuotetaan biokaasusta Ämmässuon kaasuvoimalassa ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoilla. Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen vesivoimalassa. Puhdistamoilla on lisäksi kevyellä polttoöljyllä toimivat varavoimakoneet. Energiankulutusta ja -tuotantoa eritellään tarkemmin luvussa 3, ja liitetaulukkoon 1 on koottu tiedot kaikkien HSY:n toimipisteiden energiankäytöstä. Kuva 2. HSY:n sähkönhankinta ja myynti 2009 2012. 9

2.2 Lämpö Vuonna 2013 HSY:n lämmönkulutus väheni 2 prosenttia (taulukko 3), koska jätevedenpuhdistuksessa tarvittiin edellisvuotta vähemmän lämpöä. Vuosi 2013 oli edellisvuotta lämpimämpi, mutta puhdistamojen tarvitsemaan energiaan tällä on vain vähän merkitystä. Sen sijaan jätevesimäärät pienenivät edellisvuodesta 14 prosenttia lähinnä niukempien sateiden vuoksi. Muiden kuin jätevedenpuhdistuksen ja Ämmässuon hukkalämmön hyödyntämisen osalta sääoloiltaan erilaisten vuosien lämmönkulutuksia tasoitetaan lämmitystarvekorjauksella. Taulukko 3. HSY:n lämmönkulutus toimipisteittäin. Lämmönkulutus 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% osuus 2012-2013 2013 (%) Jätevedenpuhdistamot 45 597 43 623 43 710 48 057 43 296-10 62 Vedenpuhdistuslaitokset 9 678 8 376 9 920 9 420 9 119-3 13 Ämmässuo 2671 2825 6563 6228 9569 54 14 Sortti-asemat 1315 1201 1099 1036 966-7 1 Kiinteistöt 8 009 5 868 5 987 6 509 7 191 10 10 Yhteensä (MWh) 67 270 61 894 67 279 71 250 70 140-2 100 Tuotanto omaan käyttöön 47 928 45 457 51 542 55 065 47 776-13 - Jätevedenpuhdistamojen osuus HSY:n lämmöntarpeesta on lähes kaksi kolmasosaa, mutta suurin osa niiden tarvitsemasta lämmöstä tuotetaan itse biokaasusta ja lämmön talteenotolla. Kaiken kaikkiaan kaukolämmön osuus koko HSY:n vuoden 2013 noin 70 100 megawattitunnin lämmönkulutuksesta oli vain 20 % (kuva 3). Oman, uusiutuvan energiantuotannon ja kaukolämmön hankinnan lisäksi pieni osa HSY:n kiinteistöistä lämmitetään edelleen öljyllä. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla käytetään maakaasua ja Konalan Sorttiasemalla on suora sähkölämmitys (ks. luku 3 ja liite 1). Varsinaisesti HSY, tai aiemmin YTV ja vesilaitokset, eivät ole lämpöenergiaa myyneet, mutta kaatopaikkakaasua on toimitettu kaukolämmön tuotantoon. Vuonna 2012 suurin osa kerätystä kaasusta käytettiin hyödyksi sähkön- ja lämmöntuotannossa Ämmässuon kaasuvoimalassa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottamaa biokaasua alettiin joulukuusta 2012 lähtien käyttää liikennepolttoaineena. Kuva 3. HSY:n lämmönhankinta ja myynti 2009 2013. Lisäksi Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, jonka osuus kokonaisuudesta on kuitenkin erittäin pieni. LTO = lämmön talteenotto. 10

2.3 Autot ja työkoneet HSY:n autot ja työkoneet kuluttivat vuonna 2013 polttoaineita noin 1 230 megawattituntia eli yli 120 000 litraa (ks. taulukko 1). Kulutus on arvioitu pääosin polttoainekustannusten perustella. Vuoteen 2012 verrattuna kulutus on selvästi vähentynyt, mutta luvut ovat vain suuntaa antavia. HSY:n hallinnassa oli vuoden 2011 lopussa 170 ajoneuvoa ja 47 työkonetta. Eniten kilometrejä henkilö- ja pakettiautoilla taitetaan vesihuollon verkoston ja jätevesipumppaamojen ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi polttoainetta kuluu muun muassa trukeissa, Sortti-asemien roll-packereissa, Ämmässuon autoissa ja työkoneissa sekä ilmanlaadun mittauslaitteiden kalibrointi- ja huoltoajossa. Autojen ja työkoneiden yhteenlaskettu energiankulutus on vain murto-osa HSY:n käyttämästä energiasta, mutta omien autojen käytön, urakoitsijoiden työkoneiden ja etenkin jäte- ym. kuljetusten lisääminen tarkasteluun kasvattaisi osuutta huomattavasti. 11

3 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu HSY:n organisaatio käsittää vesi- ja jätehuollon toimialat, seutu- ja ympäristötieto ja tukipalvelut -tulosalueet sekä asiakaspalvelun, viestinnän, neuvonnan ja hallinnon. Energia- ja päästöseuranta on jaettu jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen ja kiinteistöihin. Kaikkiaan energiaa kuluttavia toimipisteitä on useita kymmeniä, jätevesipumppaamot mukaan luettuna useita satoja. Vuonna 2013 kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta vesihuollon osuus oli 80 % ja jätehuollon 14 % (taulukko 4). Tässä luvussa tarkastellaan HSY:n eri toimialojen ja -pisteiden energiankulutusta ja -tuotantoa. Otsikon Kiinteistöt alle on koottu vesihuollon verkon tukikohdat, Ilmalan kiinteistöt ja Itä-Pasilassa sijaitsevat toimistotilat. Taulukko 4. HSY:n energiankulutus toimialoittain vuonna 2013. Energiankulutus Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Yhteensä %-osuus Vesihuolto 101 208 52 415 700 154 323 80 Jätehuolto 16 730 10 566 322 27 618 14 Ilmanlaadun seuranta 128 0 26 155 0 Kiinteistöt 3 341 7 191 186 10 719 6 Yhteensä (MWh) 121 408 70 172 1 234 192 814 100 3.1 Vesihuolto Vesihuolto on HSY:n suurin toimiala ja samalla suurin energiankuluttaja. Vesihuolto toimittaa juomavettä yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle, ylläpitää vesijohto- ja viemäriverkostoa ja puhdistaa kaupunkilaisten ja laajemmin Helsingin seudun lähikuntien asukkaiden sekä teollisuuden jätevedet ja Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen sadevedet. Vuonna 2013 vesihuollon energiankulutus oli yhteensä 154 300 MWh, josta sähkön osuus oli kaksi kolmasosaa (kuva 4). Energiankulutus pieneni edellisvuodesta 6 prosenttia (taulukko 5). Kulutukseen ei sisälly kiinteistöjen yhteydessä käsiteltävät verkon tukikohdat ja hallinnon toimitilat. 12

Kuva 4. Eri energiamuotojen osuudet vesihuollon energiankulutuksesta vuonna 2013, pois lukien verkon tukikohdat ja hallinnon toimistotilat. LTO = lämmön talteenotto. Vesihuollon energiantarpeesta oma sähkön- ja lämmöntuotanto kattoi vuonna 2012 noin 45 prosenttia. Oma energiantuotanto väheni, ja myös sähköä myös ostettiin edellisvuotta vähemmän (taulukko 5). Lämmön talteenoton kautta saadun energian määrä kasvoi, kun järjestelmää on tehostettu. Energiaa tuotetaan pääosin jätevedenpuhdistamoilla lietteen mädätyksestä saatavasta biokaasusta, mutta lisäksi kaksi pienvesivoimalaa tuottaa sähköä. Pääosa Kalliomäen vesivoimalasta saatavasta sähköstä myydään verkkoon. Taulukko 5. Vesihuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti 2009 2013. Vesihuolto 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013 Ostosähkö 77 226 74 668 72 008 76 057 70 331-8 Oma sähkö (biokaasu) 23 894 26 061 29 249 26 247 27 469 5 Oma sähkö (vesivoima) 2 759 2 694 2 922 3 669 3 390-8 Öljy (sähkö) 169 92 248 266 18-93 Sähkönkulutus yht. 104 048 103 516 104 428 106 239 101 208-5 Kaukolämpö 7 359 6 480 6 654 6 410 6 116-5 Oma lämpö (biokaasu) 36 779 34 669 41 462 41 398 29 292-29 Oma lämpö (LTO) 8 823 8 454 4 065 7 556 9 012 19 Maakaasu (lämpö) 0 0 0 404 7 099 1 656 Öljy (lämpö) 2 314 2 396 1 449 1 707 895-48 Lämmönkulutus yht. 55 275 51 999 53 630 57 477 52 415-9 Autot ja työkoneet 1 663 1 663 1 542 865 700-19 Energiankulutus (MWh) 160 987 157 178 159 600 164 581 154 323-6 Ostoenergia 88 733 85 300 81 901 85 711 85 160-1 Uusiutuva energia omaan käyttöön 72 254 71 878 77 699 78 871 69 163-12 Myyty sähkö 5 300 6 000 4 954 5 021 4 492-11 Myyty biokaasu 0 0 0 874 22 784 2 507 Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) 83 433 79 300 76 947 79 816 57 883-27 13

3.1.1 Jätevedenpuhdistus Jätevettä puhdistetaan pääkaupunkiseudulla kahdessa toimipisteessä: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Viikinmäen kalliopuhdistamo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin puhdistamo, jossa käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään, Mäntsälän Ohkolan, Pornaisten ja Sipoon, eli yhteensä noin 800 000 asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet. Suomenojalla puolestaan käsitellään yli 300 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Puhdistamoilla mädätetään jätevesilietettä ja saatu biokaasu hyödynnetään Viikinmäessä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja myydään Suomenojalla liikennepolttoaineeksi. Mädätetyn lietteen, ilmastusilman ja kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöenergiaa hyödynnetään lisäksi lämmön talteenoton avulla. Puhdistamoita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon. Viikinmäessä on käytössä lisäksi varavoimakone, jonka polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä.. Suomenojan puhdistamossa käytetään nykyisin pääosin ostosähköä, ja lämpö tuotetaan maakaasulla ja lämmön talteenoton avulla. Lämmityskattiloiden varapolttoaineena on molemmilla puhdistamoilla kevyt polttoöljy. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo luovuttaa osan lämmöstä Vanhankaupungin vedenkäsittelylaitokselle, ja Suomenojan puhdistamo huolehtii viereisellä tontilla olevan Suomenojan verkostotukikohdan sähkön- ja lämmöntarpeesta. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistukseen ja -pumppaukseen tarvittiin vuonna 2013 sähköä yhteensä 62 500 MWh ja lämpöä kiinteistöillä kului 43 300 MWh. Vettä HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli huomattavasti edellisvuotta vähemmän, yhteensä 131,6 miljoonaa kuutiota. Tästä johtuen yhden jätevesikuution käsittelyyn kului 6 prosenttia enemmän energiaa kuin vuonna 2012 (taulukko 6). Kokonaisenergiankulutus ja asukaskohtainen kulutus kuitenkin pienenivät. Taulukko 6. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus ja -tuotanto 2009 2013. Jätevedenpuhdistus 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013 Energiankulutus (MWh) 112 056 111 230 111 783 115 765 106 257-8 Energiantuotanto ja -myynti (MWh) 68 304 67 948 72 373 73 953 86 417 17 Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) 43 752 43 283 39 410 41 812 19 841-53 Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 090 208 1 Käsitelty jätevesimäärä (m3) 124 334 531 121 529 903 139 100 000 152 200 000 131 620 000-14 Kulutus kwh/as. 108 106 105 108 97-9 Kulutus kwh/m3 0,90 0,92 0,80 0,76 0,81 6 Tase kwh/as. 42 41 37 39 18-53 Tase kwh/m3 0,35 0,36 0,28 0,27 0,15-45 Kuvassa 5 on esitetty energiankulutuksen jakauma puhdistamojen ja pumppaamojen välillä. HSY:n toimintaalueella on yli 500 jätevesi- ja sadevesipumppaamoa, joita tarvitaan paineistamaan jätevesien kulkua puhdistamoille. Vuonna 2013 jätevedenpuhdistus oli sähkön suhteen 44-prosenttisesti ja lämmön osalta 84- prosenttisesti omavarainen. Suomenojan biokaasua myytiin 22 800 megawattituntia. Tarkemmin eritellyt energiankulutustiedot ovat liitteessä 1. 14

Kuva 5. Jätevedenpuhdistuksen energiankulutus vuonna 2013. Viikinmäki sisältää myös Metsäpirtin Metsäpirtin kompostointikentän sähkönkulutuksen (210 MWh) sekä koko jätevedenpuhdistuksen autot ja työkoneet. LTO = lämmön talteenotto. Viikinmäen, ja kesäkuusta 2013 alkaen myös Suomenojan puhdistamojen mädätetty ja kuivattu jätevesiliete kuljetetaan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta kuorma-autoilla Sipooseen Metsäpirtin kompostointikentälle. Myös kompostin käännöt, seulonnat, sekoitukset ja siirrot hoitaa ulkopuolinen toimija. Kompostointikentän sähkönkulutuksen maksaa HSY ja se sisältyy kuntayhtymän omaan energiankäyttöön. HSY:n jätevedenpuhdistuksen energiataseeseen liittyy välillisesti myös Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos, jossa puhdistetun jäteveden lämpöenergia otetaan talteen lämpöpumpuilla ja hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa. Vuonna 2013 Katri Valan lämmöntuotanto oli 286 GWh, eli 4,4 prosenttia Helsingin kaukolämmön kulutuksesta. Lähiaikoina myös Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesilämpöä aletaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa Espoossa. 3.1.2 Veden tuotanto ja jakelu HSY tuottaa talousvettä kolmella vedenpuhdistuslaitoksella: Pitkäkoskella ja Vanhassakaupungissa Helsingissä sekä Dämmanissa Espoossa. Kauniainen saa kaiken, Vantaa yli 90 prosenttia ja Espoo noin 65 prosenttia vesijohtovedestään Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta. Helsinkiläisille vesijohtovettä tuotetaan sekä Vanhankaupungin että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla. Näihin raakavesi johdetaan painovoimaisesti Päijänteestä 120 km pitkää kalliotunnelia pitkin. Dämmanin pintavesilaitokselle raakavesi tulee Nuuksion Pitkäjärvestä. Tällä tavoin noin kolmannes espoolaisista saa talousvetensä. Lisäksi HSY:llä on kaksi pohjavedenottamoa: Kalajärven pohjavedenottamo Espoossa ja Kuninkaanlähde Tuusulassa. Pohjavettä käyttää noin 6 prosenttia vantaalaisista ja 0,4 prosenttia espoolaisista. Pitkäkosken ja Vanhankaupungin laitosten tuotantokapasiteettiä lisätään jatkossa niin, että Dämman ja pohjavedenottamot voidaan sulkea vuoteen 2016 mennessä. 15

Vedenpuhdistuksen ja jakelun toiminnot kuluttivat vuonna 2013 sähköä 38 700 MWh ja lämpöä 9 100 MWh. Kokonaisuudessaan energiankulutus pieneni kaksi prosenttia edellisvuodesta (taulukko 7). Verkostoon pumpattiin 90,1 miljoonaa kuutiota talousvettä, jonkin verran vähemmän kuin vuonna 2012. Vesimäärään suhteutettu energiatehokkuus heikkeni edellisvuodesta hieman. Taulukko 7. Vedenpuhdistuksen ja verkon energiankulutus ja -tuotanto 2009 2013. Energiantuotanto omaan käyttöön sisältää jätevedenpuhdistamoilta saadun lämmön. Vedentuotanto ja jakelu 2009 2010 2011 2012 2013 muutos-% 2012-2013 Energiankulutus MWh 48 931 45 948 47 817 48 816 48 066-2 Energiantuotanto ja -myynti MWh 9 250 9 930 10 280 10 813 10 023-7 Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) 39 681 36 018 37 537 38 004 38 043 0 Asukasmäärä 1 034 106 1 045 440 1 059 817 1 075 465 1 090 208 1 Verkkoon pumpattu talousvesi m3 89 847 000 91 386 000 94 109 000 93 375 000 90 092 000-4 Kulutus kwh/as. 47 44 45 45 44-3 Kulutus kwh/m3 0,54 0,50 0,51 0,52 0,53 2 Tase kwh/as. 38 34 35 35 35-1 Tase kwh/m3 0,44 0,39 0,40 0,41 0,42 4 Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella on öljylämmitys ja Pitkäkosken ja Vanhakaupungin laitokset lämmitetään kaukolämmöllä. Merkittävä osa Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen lämpöenergiasta saadaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta (kuva 6). Pitkäkosken yhteydessä toimii Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa hyödyntävä vesivoimala, ja Hausjärvellä sijaitsee Kalliomäen hieman suurempi voimalaitos. Kuva 6. Vedentuotannon ja jakelun energiankulutus vuonna 2013. Pumppaamot ja pohjavesilaitokset sisältää myös Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen toimipisteen. 16