HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt 2012"

Transkriptio

1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasupäästöt 2012

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Johannes Lounasheimo, puhelin johannes.lounasheimo@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY Edita Prima Oy Helsinki 2013

3 Esipuhe Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän strategian mukaan HSY toimii ympäristövastuullisena edelläkävijänä Helsingin seudulla. Tavoitteena on ympäristökuormituksen vähentäminen ja sen systemaattinen seuranta ja raportointi. Kuntayhtymä toteuttaa omalta osaltaan Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:a kiinnittämällä omassa toiminnassaan erityistä huomiota ilmastonmuutoksen hillintään. Näiden päämäärien mukaisesti HSY liittyi kuntien energiatehokkuussopimukseen helmikuussa Tavoitteena on vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 energiankulutuksesta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin MWh. Vuonna 2012 HSY:n oma energiantuotanto kattoi 94 prosenttia kuntayhtymän energiankulutuksesta. Uusiutuvan energian tuotantoon on tehty mittavia investointeja, esimerkiksi Ämmässuon kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista ja uusi biokaasua tuottava mädätyslaitos otetaan käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusiutuvaa energiaa pyritään edelleen lisäämään ja ostoenergian määrää vastaavasti vähentämään. HSY:n toiminnoista erityisesti vesihuollossa energiankulutus on myös tärkeä kustannustekijä, ja pitkällä aikavälillä energiatehokkuuteen tehdyt investoinnit koituvat pääkaupunkilaisten eduksi pienempinä vesi- ja jätemaksujen korotuspaineina. Energiatehokkuustoimintaa ohjaamaan on perustettu eri toimialojen asiantuntijoista koostuva energiatehokkuusryhmä, ja HSY:n energiatehokkuussuunnitelma vuosille valmistui loppuvuodesta Siinä on määritelty kuntayhtymän energiankulutukseen ja energiantuotantoon liittyviä tavoitteita sekä listattu keinoja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä. Tässä raportissa esitellään HSY:n energiansäästötavoitteet, vuoden 2012 aikana toteutetut energiansäästötoimet sekä omien toimintojen vuosien energiankulutus, energiantuotanto ja kasvihuonekaasupäästöt. Seurantaa on laajennettu myös ulkoistettuihin toimintoihin, kuten kuljetuksiin ja urakoitsijoiden työkoneisiin. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vuosittain ja energiankulutusta seurataan toimipisteittäin mahdollisuuksien mukaan kuukausitasolla. Päästölaskentoja laajennetaan vaiheittain kattamaan myös hankinnat ja työmatkat, jotta ilmastovaikutuksesta saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva. Oman toiminnan ympäristövaikutusten hillinnän lisäksi HSY osallistuu merkittävällä panoksella seudulliseen ilmastotyöhön. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista seurataan vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja erilaisten indikaattoreiden avulla, ja seudun yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia on valmistunut. Lisäksi HSY osallistuu pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSL:n ja laajemmin koko Helsingin seudun yhteisprojektien kautta ilmastonmuutoksen hillintätoimiin. Helsingissä Raimo Inkinen toimitusjohtaja HSY

4 Tiivistelmä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) allekirjoitti vuoden 2012 alussa energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Tavoitteena on lisätä omaa energiantuotantoa uusiutuvista energialähteistä sekä vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2016 mennessä, yhteensä noin MWh. Vuonna 2012 energiatehokkuustoiminta organisoitiin energiatehokkuusryhmäksi, ja HSY:n energiatehokkuussuunnitelma valmistui loppuvuodesta HSY seuraa säännöllisesti energiankulutustaan ja toimintojensa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Energiatase ja päästöt on laskettu vuosille , ja lisäksi vastaavat tiedot on kerätty vuodelta Kartoitus kattaa jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt, oman energiantuotannon, ostosähkön ja energian myynnin, kaukolämmön, öljyn ja liikennepolttoaineet. Lisäksi on selvitetty kemikaali- ja jätekuljetusten sekä muiden ulkoistettujen toimintojen energiankulutusta ja päästöjä. HSY kulutti vuonna 2012 energiaa megawattituntia, josta sähkön osuus oli 64 prosenttia, lämmityksen 35 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 1 prosentti. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Energiankulutus kasvoi 4 prosenttia. Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus oli vuonna 2012 lisäksi noin MWh. HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2012 energiaa tuotettiin yhteensä MWh. Energiantuotanto kasvoi 7 prosenttia, ja HSY oli laskennallisesti 94-prosenttisesti energiaomavarainen. Kaasuvoimalan sähköntuotanto ja jätevedenpuhdistuksen lämmön talteenotto kasvoivat huomattavasti edellisvuodesta. HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2012 hiilidioksidiksi laskettuna tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jätevedenpuhdistuksen prosesseista (51 % ja 32 %), kompostoinnista (9 %) ja ostosähköstä (6 %). Ulkoistetut toiminnot, mukaan lukien muualle ohjattu lietteen ja biojätteen käsittely, aiheuttivat vuonna 2012 noin tonnin lisäpäästöt. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen uudelta ja vanhalta jätetäyttöalueelta vapautuneesta kaatopaikkakaasusta kerättiin vuonna 2012 talteen 87 prosenttia, josta lähes 90 prosenttia käytettiin energiantuotantoon. Ilman tehokasta kaasunkeräystä HSY:n päästöt olisivat moninkertaiset. Vuonna 2012 kaasunmuodostus ja metaanipäästöt kasvoivat uudella, viimeistelemättömällä täyttöalueella. Vuoteen 2011 verrattuna kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat kokonaisuudessaan 12 prosenttia. Ilman ostoenergiaa korvaavaa omaa energiantuotantoa HSY:n päästöt olisivat olleet lähes tonnia suuremmat. Lisäksi sähkön myynnistä saatava laskennallinen kompensaatio pienentää päästötasetta edelleen 7 prosen tilla. Säästöt ja kompensaatiot on laskettu siten, että oma biokaasulla tuotettu lämpö korvaa maakaasua tai kaukolämpöä, ja oma sähköntuotanto valtakunnallista keskiarvosähköä. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Johannes Lounasheimo Julkaisun nimi HSY:n energiatase, energiansäästötoimet ja kasvihuonekaasujen päästöt 2012 Päivämäärä Avainsanat Energiankulutus, energiantuotanto, uusiutuva energia, kasvihuonekaasupäästöt, kuntayhtymä Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 9/2013 issn l (nid.) isbn (nid.) isbn (pdf) issn (nid.) issn (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 60 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY puhelin , faksi

5 Sammandrag Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) undertecknade i början av 2012 ett energieffektivitetsavtal med arbets- och näringsministeriet. Målet är att öka den egna energiproduktionen från förnybara energikällor och att före 2016 minska energiförbrukningen med nio procent från 2010 års nivå, sammanlagt cirka MWh. År 2012 organiserades energieffektivitetsverksamheten till en energieffektivitetsgrupp och HRM:s energieffektivitetsplan stod färdig i slutet av HRM följer regelbundet sin energiförbrukning och växthusutsläppen från sin verksamhet. Energibalansräkningen och utsläppen har beräknats för åren och dessutom har motsvarande uppgifter för 2009 samlats in. Kartläggningen omfattar processutsläppen från avfallshanteringen och avloppsreningen, samkommunens egen energiproduktion, inköpt el och energiförsäljning, fjärrvärme, olja och trafikbränslen. Dessutom har man utrett energiförbrukningen av och utsläppen från kemikalieoch avfallstransporterna och övriga utlagda funktioner. År 2012 förbrukade HRM megawattimmar energi. Av denna mängd utgjorde elen en andel på 64 procent, uppvärmningen av byggnader 35 procent och fordon samt arbetsmaskiner 1 procent. Inom HRM är energibehovet störst vid avloppsreningsverken och vattenreningsverken. Också pumpstationerna för avloppsvatten och avfallshanteringscentralen använder mycket elektricitet. Energiförbrukningen ökade med fyra procent. Dessutom förbrukade funktionerna som lagts ut ungefär MWh energi HRM är en av de viktigaste producenterna av förnybar energi i Helsingforsregionen och Käringmossens avfallshanteringscentral är en av de största anläggningarna för nyttoanvändning av deponigas i Europa. År 2012 producerades sammanlagt MWh energi. Energiproduktionen ökade med sju procent och HRM var kalkylmässigt energisjälvförsörjande till 94 procent. Gasverkets elproduktion och värmeåtervinningen inom avloppsreningen ökade betydligt jämfört med året innan. År 2012 var HRM:s växthusutsläpp omräknat i koldioxid ton, vilket är något mer än tre procent av de totala utsläppen i huvudstadsregionen. Mest utsläpp orsakades av avstjälpningsplatsens och avloppsvattenreningsverkets processer (51 respektive 32 procent), kompostering (9 procent) och inköpt el (6 procent). Utlagda funktioner, som innefattar behandlingen av hanteringen av slam och bioavfall på annat håll, orsakade ytterligare nästan ton utsläpp År 2012 tillvaratogs 87 procent av deponigasen som frigjordes på det nya och gamla deponiområdet för avfall vid Käringmossens avfallshanteringscentral. Av denna mängd användes nästan 90 procent för energiproduktion. Utan effektiv insamling av gas skulle HRM:s utsläpp vara mångfaldiga. År 2012 ökade de diffusa utsläppen av metan på det nya, avtäckta deponiområdet. Jämfört med 2011 ökade växthusgasutsläppen totalt med tolv procent. Utan den egna produktionen som ersätter inköpt energi skulle HRM:s utsläpp ha varit nästan ton större. Dessutom minskar balansräkningen för utsläpp med ytterligare sju procent tack vare den kalkylmässiga kompensationen av elförsäljning. Besparingen och kompensationen har räknats på så sätt att den värme som produceras själv med biogas ersätter naturgas eller fjärrvärme och den egna elproduktionen ersätter den nationella genomsnittliga elektriciteten. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Johannes Lounasheimo Datum Publikationens namn HRM:s energibalans, energibesparingsåtgärder och växthusutsläpp 2012 Nyckelord Energiförbrukning, energiproduktion, förnybar energi, växthusutsläpp, samkommun Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 9/2013 issn l isbn (hft) isbn (pdf) issn (hft) issn (pdf) Språk: finska Sidor: 60 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY telefon , fax

6 Abstract Helsinki Region Environmental Services Authority (HSY) signed an energy-efficiency agreement with the Ministry of Employment and the Economy at the beginning of The aim is to increase own energy generation from renewable energy sources and to decrease energy consumption by 9 per cent from the level of 2010 by 2016, amounting to approximately 17,000 MWh. In 2012, energy-efficiency operations were organised under an energy-efficiency group, and HSY's energy-efficiency plan for was completed at the end of HSY regularly assesses its energy consumption and the greenhouse gas emissions caused by its operations. The energy balance and emissions have been calculated for , and the same information has also been collected for This study covers process waste from waste treatment and wastewater treatment, in-house energy generation, the electricity purchased and sold, district heating, oil, and traffic fuels. The energy consumption and emissions of chemical and waste transports and other outsourced operations have also been studied. In 2012, HSY consumed 200,600 megawatt-hours (MWh) of energy, of which electricity accounted for 64 per cent, heating of buildings 35 per cent, and vehicles and work machinery one per cent. The wastewater and water treatment plants create HSY s greatest electricity needs. The wastewater pumping stations and waste treatment centre also use large amounts of electricity. Energy consumption rose by 4 per cent. In addition, the energy consumption of outsourced operations was approximately 36,400 MWh in HSY is one of the main producers of renewable energy in the Helsinki Metropolitan Area, and the gas power plant at the Ämmässuo Waste Treatment Centre is one of Europe s largest landfill gas recycling plants. In 2012, energy generation amounted to a total of 189,000 MWh. Energy generation rose 7 per cent, and HSY's energy self-sufficiency was calculated at 94 per cent. Electricity generation by the gas power plant and heat recovery by wastewater treatment rose considerably from the previous year. HSY s greenhouse gas emissions in 2012, calculated as carbon dioxide, were 201,700 tonnes, which is slightly over 3 per cent of the total emissions of the metropolitan area. The largest amounts of emissions were created in landfill and wastewater treatment processes (51% and 32%, res pectively), composting (9%), and purchased electricity (6%). Outsourced operations, including the treatment of redirected sludge and organic waste, caused approximately 14,000 tonnes of additional emissions in About 87 per cent of the landfill gas released in the old and new landfill areas at Ämmässuo Waste Treatment Centre was collected in 2012, with nearly 90 per cent used in energy generation. Without efficient gas collection, HSY s emissions would be many times greater. In 2012 the fugitive methane emissions increased in the new, uncovered landfill area. Greenhouse gas emissions increased from their 2011 levels by 12 per cent overall. Without its own energy generation to replace purchased energy, HSY s emissions would have been almost 20,000 tonnes greater. In addition, the calculated compensation received from electricity sales further decreases the emission balance by 7 per cent. Savings and compensation have been calculated such that HSY s own heat generated with biogas replaces natural gas or district heating and HSY s electricity generation replaces national-average electricity. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Johannes Lounasheimo Date of publication Title of publication HSY s energy balance, energy conservation measures and greenhouse gas emissions in 2012 Keywords Energy consumption, energy generation, renewable energy, greenhouse gas emissions, regional authority Publication series title and number: HSY publications 9/2013 issn l isbn (print) isbn (pdf) issn (print) issn (pdf) Language: Finnish Pages: 60 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, HSY Tel , Fax

7 Sisällys 1 Johdanto 8 Energia 2 Energiatehokkuustoiminta HSY:ssä Energiatehokkuussuunnitelma Energiatehokkuustoimet Energiankäyttöön vaikuttavat muutokset toiminnassa 13 3 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus 17 4 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Veden tuotanto ja jakelu Jätehuolto Ilmanlaadun seuranta Kiinteistöt 26 Kasvihuonekaasupäästöt 5 HSY:n kasvihuonekaasupäästöt Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Prosessipäästöt Ulkoistettujen toimintojen kasvihuonekaasupäästöt 34 6 Toimiala- ja tulosaluekohtaiset kasvihuonekaasupäästöt Vesihuolto Jätevedenpuhdistus Veden tuotanto ja jakelu Jätehuolto Ämmässuo Sortti-asemat ja Kivikon jätepalvelukeskus Ilmanlaadun seuranta Kiinteistöt 42 7 Lopuksi 43 8 Lähdeluettelo 45 Liite 1: HSY:n energiankulutus ja -tuotanto Liite 2: HSY:n kasvihuonekaasupäästöt Liite 3: Energiatehokkuussuunnitelman yleiset toimenpiteet 50 Liite 4: Energiatehokkuusinvestoinnit ja -hankkeet 55

8 1 Johdanto Suomen ilmasto lämpenee tällä hetkellä 0,4 astetta vuosikymmenessä (Jylhä ym. 2009). Pääkaupunkiseudun vuoden keskilämpötila on nyt noin 6 astetta, ja nykyisellä kehityksellä noin 10 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Maailmanlaajuisesti keskilämpötilan odotetaan nousevan vähintään kahdella asteella. Kasvihuonekaasupäästöt ovat kuitenkin kiihtyvässä kasvussa, joten suuremmat muutokset ovat mahdollisia. Suomessa talvikuukausista tulee sateisempia ja lämpimämpiä, kesän hellejaksot pitenevät, rankkasateet yleistyvät ja merenpinta nousee. Vaikutukset yhteiskunnille ja luonnolle myös muualla maailmassa tapahtuvien muutosten kautta ovat todennäköisesti niin suuria, että niitä on pyrittävä hillitsemään voimakkailla päästöjen leikkauksilla. HSY kuluttaa runsaasti energiaa ja aiheuttaa merkittävän osan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä, mutta myös tuottaa suuren osan tarvitsemastaan energiasta päästöttömästi pääasiassa biokaasulla. HSY pyrkii toimimaan ympäristövastuullisena edelläkävijänä ja johdonmukaisesti pienentämään hiilijalanjälkeään ja energiankulutustaan sekä kattamaan entistä suuremman osan energianhankinnastaan uusiutuvilla energianlähteillä. Tämän edistämiseksi HSY ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat solmineet energiatehokkuussopimuksen vuoteen 2016 asti. Energiatehokkuussopimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kattavat kunta-alan lisäksi elinkeinoelämän, kiinteistöalan, öljyalan, tavara- ja joukkoliikenteen sekä maatalouden. Vuoteen 2013 mennessä kunta-alan sopimuksen tai suppeamman energiaohjelman on solminut 118 kuntaa ja 17 kuntayhtymää, mikä kattaa noin kolme neljäsosaa kuntasektorista. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee sopimuksiin liittyneiden organisaatioiden energiakatselmuksia ja energiatehokkuusinvestointeja. TEM:n energiatehokkuussopimusjärjestelmä on toteuttanut direktiiviä energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (EU 2006). Tämä ns. energiapalveludirektiivi tuli voimaan , ja siinä on asetettu 9 % ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite kaudelle laskettuna vuosien keskikulutuksesta. Direktiivi asettaa julkiselle sektorille esimerkkiaseman energiatehokkuuden edistämisessä. Joulukuussa 2012 voimaan tullut energiapalveludirektiivin korvaava uusi energiatehokkuusdirektiivi (EU 2012) kattaa energian tuotannon ja käytön sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Taustalla on EU:n asettama ohjeellinen tavoite tehostaa kokonaisenergian käyttöä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuussopimukset voivat olla osa myös uuden direktiivin täytäntöönpanoa. Energiatehokkuussopimuksessa HSY sitoutuu 9 % energiansäästöön vuosina Lisäksi on käynnistetty useita selvityksiä uusiutuvan energian pilottihankkeiksi, ja syksyn 2013 aikana valmistuu HSY:n Energiavisio vuoteen 2030, jossa kuvataan eri energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutuksia energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen 2030 mennessä. HSY:n energia- ja päästöseurannassa on otettu huomioon kuntayhtymän toimialojen ja tulosalueiden omat toiminnot vuosina : oma energiantuotanto, ostettu sähkö, kaukolämpö, öljy, maakaasu ja liikennepolttoaineet sekä jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen prosessipäästöt. Seuranta on eritelty jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen sekä kiinteistöihin. Omien toimintojen lisäksi vuodelle 2012 on laskettu urakoitsijoiden hoitamien jätteenkuljetusten, jätevesilietteen, kompostimullan ja vedenpuhdistuksen kemikaalien kuljetusten, vesijohtoverkoston kunnossapidon, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen työkoneiden, työasiointimatkojen ja oman auton käytön sekä HSY:n käytössä olevien tietoliikennepalvelimien energiankulutus ja päästövaikutukset. Jatkossa seurantaa pyritään edelleen täydentämään päivittäisillä työmatkoilla sekä mahdolli- Taulukko 1. Metaanin ja dityppioksidin ilmastoa lämmittävä vaikutus suhteessa hiilidioksidiin (IPCC 2007). Kasvihuonekaasu Lyhenne Lämmityspotentiaali* Tärkein päästölähde HSY:ssä Hiilidioksidi CO 2 1 Ostosähkö ja kaukolämpö Metaani CH 4 25 Kaatopaikkakaasun hajapäästöt Dityppioksidi N 2 O 298 Jätevedenpuhdistuksen prosessit *GWP (global warming potential). Arvo kuvaa kaasun ilmakehää sadan vuoden aikana lämmittävää vaikutusta suhteessa hiilidioksidiin. 8

9 suuksien mukaan investoinneilla ja laajemmin muilla hankinnoilla. Kasvihuonekaasuja on kymmeniä erilaisia. Tärkeimmät niistä ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi, joiden kaikkien pitoisuudet ilmakehässä ovat kohonneet ihmisen toiminnan seurauksena. Hiilidioksidipäästöjä syntyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, kivihiilen ja maakaasun, käytöstä energiantuotannossa ja liikennepolttoaineina. Metaani ja dityppioksidi ovat lämmityspotentiaaliltaan hiilidioksidia voimakkaampia, mutta niitä syntyy määrällisesti vähemmän, lähinnä maataloudesta, jätehuollosta ja maankäytön muutosten seurauksena. Myös HSY:n laskennoissa otetaan huomioon kolme tärkeintä kasvihuonekaasua, sillä metaani ja dityppioksidi ovat suurelle jäteja vesihuollon toimijalle tärkeitä seurattavia (taulukko 1). Tulokset esitetään hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin metaani- ja dityppioksidipäästöt muutetaan ilmastonlämmityspotentiaaliltaan vastaavaksi määräksi hiilidioksidia ja lisätään hiilidioksidipäästöihin. Päästöjen laskennassa käytetään hallitustenvälisen ilmastomuutospaneelin, IPCC:n määrittelemiä päästökertoimia (IPCC 2006) ja metaanin ja dityppioksidin osalta uusimpia lämmityspotentiaalikertoimia (IPCC 2007). Biojätteen ja jätevesilietteen kompostoinnin päästöt on laskettu Kasvener-ohjelmalla (Petäjä 2007). Laskentamenetelmä on yhtenevä HSY:n tuottamien pääkaupunkiseudun kaupunkien päästölaskentojen kanssa. Vuosina liikennepolttoaineiden päästöttömäksi laskettava bio-osuus oli 4 prosenttia ja vuosina prosenttia. Lämmitysöljyn bio-osuus on noussut vastaavasti 5 prosenttiin. Ostosähkölle käytetään valtakunnallista päästökerrointa, ja yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen laskennassa sovelletaan hyödynjakomenetelmää (ks. Lounasheimo 2009). Laskennan lähtötietoja on kerätty suoraan HSY:n eri toimipisteistä ja laitosten toimintakertomuksista. Kaukolämmön päästökertoimien laskentaan on saatu kulutus- ja tuotantotietoja energiayhtiöiltä, ja ostosähkön valtakunnallinen kerroin on laskettu Tilastokeskuksen ja Energiateollisuuden tilastojen ja tiedotteiden perusteella. Muutamien HSY:n toimipisteiden energiankulutukset on arvioitu pinta-alojen perusteella. HSY:n tämän vuoden energia- ja päästölaskennan yhteydessä otettiin käyttöön lämmitystarvekorjaus, jolla tasoitetaan lämmitysenergian kulutuksia sääoloiltaan erilaisina vuosina. Myös ostosähkön päästökertoimen laskentaa on täsmennetty. Näiden muutosten johdosta aiemmin raportoidut, vuosien tulokset ovat hieman muuttuneet. 9

10 10

11 Energia

12 2 Energiatehokkuustoiminta HSY:ssä HSY:n energiatehokkuussopimuksen mukaisena tavoitteena on vähentää kokonaisenergiankulutusta vuosina yhteensä 9 % vuoden 2010 tasosta. Kuntayhtymän kulutus olisi tavoitteen mukaisesti vuonna 2016 lähes MWh vähemmän kuin vuonna Vastuu energiaa säästävien toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja tavoitteiden toteutumisesta koskee kaikkia HSY:n toimintoja. Vuosina 2011 ja 2012 energiankulutus on kasvanut, mutta tästä huolimatta 9 prosentin erittäin kunnianhimoinen tavoite voidaan saavuttaa, jos kaikkien suunniteltujen teknisten, energiatehokkuutta parantavien investointien lisäksi energiatehokkuussuunnitelmassa kuvattuja kehitysideoita ja muita toimenpiteitä saadaan vietyä laajasti käytäntöön. Kokonaisenergiankulutuksen lisäksi toimialoilla seurataan erilaisia energiatehokkuuden tunnuslukuja, jotka kuvaavat energiankulutusta suhteessa toiminnan laajuuteen, esimerkiksi vesimääriin (luku 4). 2.1 Energiatehokkuussuunnitelma HSY:n energiatehokkuustoiminta perustuu energiatehokkuussopimukseen, energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävään, sopimusta toteuttavaan energiatehokkuussuunnitelmaan. HSY:n energiatehokkuussuunnitelma kattaa vuodet , mutta kuntayhtymässä ollaan sitoutuneita jatkamaan työtä uusien linjausten mukaisesti myös tämän jälkeen. Energiatehokkuussuunnitelma on voimassa toistaiseksi ja sitä päivitetään tarvittaessa. Energiatehokkuussuunnitelma koskee HSY:n hallinnassa olevien vesi- ja jätehuollon prosessien sekä kaikkien HSY:n omistuksessa olevien kiinteistöjen energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun energiansäästösopimuksen (esim. kuljetusalan sopimus) piirissä. Vuokratut tilat kuuluvat suunnitelman Energiankulutuksen vähentämisen rinnalla HSY:n keskeisenä tavoitteena on vähentää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan ostoenergian käyttöä ja lisätä omaa, uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähkön- ja lämmöntuotantoa. Päämääränä on vuoteen 2016 mennessä ns. energiaomavaraisuus, jolloin HSY tuottaa kulutuksensa verran uusiutuvaa energiaa. Kuvassa 1 esitetään HSY:n kokonaisenergiankulutuksen ja oman energiantuotannon kehittyminen vuosina sekä ennuste vuoteen Vuoden 2012 energiankulutus on esitelty tarkemmin luvussa 3. HSY:n päätoimipisteen ja SYT:n toimistotiloilla on omat energiankulutukseen liittyvät Green Office -tavoitteensa. Sähkönkulutuksen osalta tavoitetta on tarkistettu energiatehokkuussopimuksen linjausten mukaisesti -1,5 prosenttiin työntekijää kohti vuodessa, niin että yhdeksän prosentin säästötavoite sopimuskaudella tältä osin täyttyy. GWh Tuotanto omaan käyttöön Tuotanto myyntiin Energiankulutus (tulevat investoinnit) -9 % tavoite (lisätoimenpiteet) Kuva 1. HSY:n uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto vuosina sekä ennuste vuoteen 2016, kokonaisenergiankulutus suunnitellut investoinnit huomioon ottaen sekä 9 % prosentin vähennystavoite. 12

13 piiriin, mikäli HSY maksaa energiankulutuksen. Ostettuja palveluita säästötoiminta koskee vain hankintamenettelyjen soveltamisen kautta, mutta myös ulkoistettujen toimintojen energiankulutusta pyritään seuraamaan mahdollisimman kattavasti. Energiansäästöä tavoitellaan sekä ei-teknisillä, yleisillä toimenpiteillä että energiatehokkuusinvestoinneilla ja -hankkeilla. Yleiset toimenpiteet on koottu liitteeseen 3 ja tekniset hankkeet liitteeseen Energiatehokkuustoimet 2012 Vuoden 2012 tärkein tavoite oli organisoida energiatehokkuustoiminta ja laatia energiatehokkuussuunnitelma vuosille Vuoden 2011 energiatase ja khk-päästöt -raportti valmistui entiseen tapaan elokuussa sisältäen tarkemmat tiedot energiankulutuksesta ja -tuotannosta Energiankäyttöön vaikuttavat muutokset toiminnassa HSY:n energiankulutukseen vaikuttaa olennaisesti toiminnan volyymit. Asukkaiden talousveden kulutuksen ennakoidaan laskevan joka vuosi noin 0,6 % eli noin 1,5 l/ asukas. Sen sijaan veden käyttäjien määrä kasvaa vuosittain arviolta noin 1 %, jolloin veden kokonaiskäyttö HSY:n toiminta-alueella kasvaisi vuosittain noin 0,4 %. Laskuttamattoman veden osuus on noin 20 %, eli verkostoon pumpattu vesimäärä on selvästi kulutettua vesimäärää suurempi. Vesihuollon tavoitteena on vähentää aktiivisesti vuotoveden määrää, minkä johdosta veden tuotannon kasvu pitkällä aikavälillä on edellä esitettyä kulutuksen kasvuennustetta pienempi. Jätevesimäärät ovat olleet pitkään kasvussa. Osaltaan tähän vaikuttaa vedenkulutuksen kasvu, mutta suurelta osin myös sateisuuden lisääntyminen. Käsiteltävästä jätevedestä keskimäärin % on jäteveden sekaan joutunutta hulevettä. Puhdistamoiden lika-ainemäärät ovat riippuvaisia asukasmäärästä sekä asukkaiden tuottamasta ominaiskuormituksesta. Erityisesti typen osalta ainemäärät ovat kasvaneet huomattavasti väestömäärää nopeammin. Sekä vesimäärän kasvu että ainemäärien kasvu lisäävät puhdistamoiden energiankulutusta. Jätehuollossa sekajätteen energiahyödyntäminen alkaa Vantaan Energia Oy:n Långmossebergeniin rakennettavassa jätevoimalassa arviolta keväällä Muutos pienentää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ohjautuvaa ja siellä käsiteltävää kokonaisjätemäärää noin 40 % (~ t/a). Jätemäärän vähenemä alentaa Ämmässuolla tapahtuvan jätteenkäsittelyn energiankulutusta, erityisesti kaatopaikkasijoitukselle tyypillisen, korkean konetyömäärän vähentyessä. Suurin osa vähennyksestä näkyy HSY:n energiataseessa kuitenkin epäsuorasti urakoitsijoiden kulutuksen kautta. Toisaalta uutena toimintona aloitettava jätevoimalan tuhkien ja kuonien käsittely lisää alueen sähkönkulutusta. HSY:n kilpailuttama jätteenkuljetus perustuu pakkaaviin jäteautoihin, joita on liikenteessä päivittäin noin 150 kappaletta. Jätevoimalan käynnistymisen arvioidaan vähentävän jätteenkuljetuksiin käytettyjä ajokilometrejä vuositasolla yli 30 % nykytilanteeseen verrattuna. Jätekuljetusten energiankulutus on HSY:n kokonaisuudessa jäteveden- ja vedenpuhdistuslaitosten ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jälkeen seuraavaksi suurin, mikäli myös ulkoistetut toiminnot otetaan huomioon. Jätekuljetukset ovat merkittävä hankinta. Biojätteen käsittelyn kapasiteettia ja biokaasun tuotantoa ollaan kasvattamassa rakentamalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen mädätyslaitos. Arviolta 4 miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa tuottavan laitoksen on suunniteltu olevan käytössä vuoden 2014 loppuun mennessä. Biokaasu voidaan hyödyntää suoraan sähkön ja lämmöntuotannossa tai jalostaa ajoneuvopolttoaineeksi. Mädätyskaasusta kyetään tuottamaan vuosittain noin MWh sähköä ja lämpöä. HSY:n kiinteistökanta on jatkuvassa muutoksessa. Dämmanin vedenpuhdistamo ja verkon tukikohta Espoon Suomenojalla suljetaan vuonna 2015, ja myös Kuninkaanlähteen ja Kalajärven pohjavesilaitosten poistamista aktiivikäytöstä suunnitellaan. Jätehuollon toimialalla Ruskeasantaan valmistuu uusi Sortti-asema vuonna 2014, ja Kirkkonummelle on suunnitteilla uusi Munkinmäen jäteaseman korvaava Sortti-asema. Munkinmäki ei toistaiseksi ole kuulunut HSY:n energiankäytön seurantaan. Vuonna 2012 Ilmala 2:n toimistokäytössä olleet tilat tyhjennettiin, ja ne odottavat nyt saneerausta. Niissä työskennellyt henkilöstö siirtyi vuokratiloihin Opastinsilta 8:an. Vuoteen 2012 mennessä käytöstä ovat poistuneet lisäksi vesihuollon Hiekkaharjun, Viertolan, Tuupakan ja Piispanportin kiinteistöt. 13

14 3 HSY:n energiankulutus ja -tuotanto 2012 HSY kulutti vuonna 2012 energiaa megawattituntia. Määrä vastaa noin tavallisen oma-kotitalon vuosikulutusta ja on vajaa prosentti pääkaupunkiseudun energiankulutuksesta. Edellisvuonna energiaa kului vähemmän, noin MWh (kuva 2). Vuoden 2009 luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska esimerkiksi YTV:n liikenneosasto siirtyi vuoden 2010 alussa osaksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää (HSL). Sähkön osuus kulutuksesta on ollut tarkasteluvuosina prosenttia, lämmön prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden noin 2 prosenttia. Suurin energiantarve HSY:ssä on vesilaitoksilla, erityisesti jätevedenpuhdistamojen ja -pumppaamojen sähkönkulutus on huomattavaa. Ulkoistettujen toimintojen, esimerkiksi suurin osa työkoneista, energiankulutusta käsitellään erikseen luvussa 3.4. Energiankulutuksen kasvu vuonna 2012 johtui pääasiassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähkönkulutuksen ja toisaalta jätevedenpuhdistuksen lämmönkulutuksen kasvusta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan sähköntuotanto lisääntyi edellisvuodesta merkittävästi, minkä johdosta myös voimalan oma käyttösähkön kulutus kasvoi. Jätevedenpuhdistuksessa vuoden 2012 aikana käsitelty jätevesimäärä oli huomattavan suuri. Toisaalta myös mittarointia ja energiankulutuksen seurantaa on jatkuvasti parannettu. HSY kuluttaa paljon energiaa, mutta on samalla pääkaupun kiseudun tärkein uusiutuvan energian tuottaja yhdessä Helsingin Energian Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen kanssa. Uusiutuvia energialähteitä käyttävä säh kön- ja lämmöntuotanto kasvoi vuonna 2012 yli 7 prosenttia megawattituntiin, mikä vastaa 94 prosenttia kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta. Edellisvuonna osuus oli 92 prosenttia (kuva 2 ja taulukko 2) luvun aikana Ämmässuon jätteenkäsittely- Energiankulutus, oma tuotanto ja energian myynti (MWh) kulutus 2009 tuotanto 2010 kulutus 2010 tuotanto keskuksen kaatopaikoilta kerättyä biokaasua on toimitettu Fortumin Kivenlahden lämpökeskukseen, mutta heinäkuusta 2010 alkaen sitä on alettu hyödyntää omassa kaasuvoimalassa sähköntuotantoon. Aluelämpöverkon valmistuessa vuoden 2013 aikana kaasuvoimala tuottaa myös kaiken jätteenkäsittelykeskuksen tarvitseman lämmön. Kaatopaikkakaasun talteenoton ohella energiantuotantoon saadaan runsaasti biokaasua jätevesilietteitä mädättämällä. Lisäksi osa jätevedenpuhdistamojen lämpöenergian tarpeesta katetaan lämmön talteenoton avulla, ja Päijänne-tunnelin veden virtausenergiaa käytetään sähkön tuotannossa. Joulukuusta 2012 lähtien Suomenojan jätevedenpuhdistamon biokaasua on myyty liikennepolttoaineeksi kulutus 2011 tuotanto 2012 kulutus 2012 tuotanto Myyty biokaasu Myyty sähkö Oma lämpö (LTO) Oma lämpö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Oma sähkö (biokaasu) Autot ja työkoneet Lämmönkulutus Sähkönkulutus Kuva 2. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto ja energian myynti. Vasemmat pylväät kuvaavat HSY:n kokonaisenergiankulutusta energialajeittain ja oikeat pylväät kuntayhtymän uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energiantuotantoa sekä omaan käyttöön että myyntiin. LTO = lämmön talteenotto. 14

15 HSY muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu) Oma lämpö (LTO) Maakaasu (lämpö) Öljy (lämpö) Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Taulukko 2. HSY:n vuosien ja vastaavien toimintojen vuoden 2009 energiankulutus, oma tuotanto, ostoenergia ja energian myynti megawattitunteina. Ostoenergia Uusiutuva energia omaan käyttöön Myyty sähkö Oma tuotanto yhteensä Myyty biokaasu Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) Asukasmäärä Kulutus kwh/as Tase kwh/as

16 3.1 Sähkö HSY kulutti sähköä vuonna 2012 noin MWh, joka on neljä prosenttia enemmän kuin vuonna Pääkaupunkiseudun palvelu- ja julkisen sektorin sähkönkulutus oli vuonna 2011 noin MWh, josta HSY:n osuus on siis arviolta vähän alle 3 prosenttia. Suurin sähköntarve HSY:ssä on jätevedenpuhdistamoilla noin 42 prosentin ja vedenpuhdistuslaitoksilla 24 prosentin osuudella kokonaiskulutuksesta (taulukko 3). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sähkönkulutus nousi vuonna 2012 kaasuvoimalan tuotannon lisääntymisen ja uuden ORCyksikön ensimmäisen kokonaisen käyttövuoden vuoksi. Vuonna 2012 sekä HSY:n oma sähköntuotanto että ostosähkön määrä kasvoivat. Sähköä ostettiin MWh, joka on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin vuosina (kuva 3). Toistaiseksi HSY:llä on voimassa sähkösopimuksia useiden toimittajien kanssa, mutta sähkönhankinnan keskittämistä ja alkuperämerkityn, päästövähennykset takaavan uusiutuvan sähkön hankintaa valmistellaan. Sähköä tuotettiin vuonna 2012 omaan käyttöön MWh ja myyntiin MWh, kun vastaavat luvut vuonna 2011 olivat MWh ja MWh. Sähköä tuotetaan biokaasusta Ämmässuon kaasuvoimalassa sekä Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla. Päijänne-tunnelin raakaveden virtausenergiaa hyödynnetään Pitkäkoskella ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n Kalliomäen vesivoimalassa. Puhdistamoilla on lisäksi kevyellä polttoöljyllä toimivat varavoimakoneet. Energiankulutusta ja -tuotantoa eritellään tarkemmin luvussa 4, ja liitetaulukkoon 1 on koottu tiedot kaikkien HSY:n toimipisteiden energiankäytöstä. 3.2 Lämpö Vuonna 2012 HSY:n lämmönkulutus kasvoi 6 prosenttia (taulukko 4), koska jätevedenpuhdistuksessa tarvittiin edellisvuotta enemmän lämpöä. Vuosi 2012 oli edellisvuotta viileämpi, mutta puhdistamojen tarvitsemaan energiaan tällä on vain vähän merkitystä. Sen sijaan jätevesimäärät kasvoivat edellisvuodesta noin 9 prosenttia lähinnä runsaiden sateiden vuoksi. Muiden kuin jätevedenpuhdistuksen ja Ämmässuon hukkalämmön hyödyntämisen osalta sääoloiltaan erilaisten vuosien lämmönkulutuksia tasoitetaan lämmitystarvekorjauksella. Jätevedenpuhdistamojen osuus HSY:n lämmöntarpeesta on yli kaksi kolmasosaa, mutta ne ovat lämmön suhteen omavaraisia tehokkaan biokaasun tuotannon ja läm- Taulukko 3. HSY:n sähkönkulutus toimipisteittäin. mön talteenoton ansiosta. Kaiken kaikkiaan kaukolämmön osuus koko HSY:n vuoden 2012 noin megawattitunnin lämmönkulutuksesta oli vain 19 % (kuva 4). Oman, uusiutuvan energiantuotannon ja kaukolämmön hankinnan lisäksi pieni osa HSY:n kiinteistöistä lämmitetään edelleen öljyllä, ja Konalan Sorttiasemalla on suora sähkölämmitys (ks. luku 4 ja liite 1). Varsinaisesti HSY, tai aiemmin YTV ja vesilaitokset, eivät ole lämpöenergiaa myyneet, mutta kaatopaikkakaasua on toimitettu kaukolämmön tuotantoon. Vuonna 2012 suurin osa kerätystä kaasusta käytettiin hyödyksi sähkön- ja lämmöntuotannossa Ämmässuon kaasuvoimalassa. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottamaa biokaasua alettiin joulukuusta 2012 lähtien käyttää liikennepolttoaineena. Myydyn biokaasun tilalle on hankittu maakaasua. Sähkönkulutus muutos-% osuus 2011 (%) Jätevedenpuhdistamot Jätevesipumppaamot Vedenpuhdistuslaitokset Vesijohtoverkosto Ämmässuo Sortti-asemat Kiinteistöt Ilmanlaadun seuranta Kulutus yhteensä (MWh) Tuotanto omaan käyttöön Tuotanto myyntiin Tuotanto yhteensä (MWh)

17 Sähkönhankinta ja -myynti (MWh) Ostosähkö Biokaasu Vesivoima Ostoenergia Tuotanto myyntiin Tuotanto omaan käyttöön Kuva 3. HSY:n sähkönhankinta ja myynti Taulukko 4. HSY:n lämmönkulutus toimipisteittäin., Lämmönkulutus muutos-% osuus 2011 (%) Jätevedenpuhdistamot Vedenpuhdistuslaitokset Ämmässuo Sortti-asemat Kiinteistöt Yhteensä (MWh) Tuotanto omaan käyttöön Autot ja työkoneet HSY:n autot ja työkoneet kuluttivat vuonna 2012 polttoaineita noin megawattituntia eli yli litraa (ks. taulukko 2). Kulutus on arvioitu pääosin polttoainekustannusten perustella. Vuoteen 2011 verrattuna kulutus on selvästi vähentynyt, mutta luvut ovat vain suuntaa antavia. HSY:n hallinnassa oli vuoden 2011 lopussa 170 ajoneuvoa ja 47 työkonetta. Eniten kilometrejä henkilö- ja pakettiautoilla taitetaan vesihuollon verkoston ja jätevesipumppaamojen ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi polttoainetta kuluu muun muassa trukeissa, Sortti-asemien roll-packereissa, Ämmässuon autoissa ja työkoneissa sekä ilmanlaadun mittauslaitteiden kalibrointi- ja huoltoajossa. Autojen ja työkoneiden yhteenlaskettu energiankulutus on vain murto-osa HSY:n käyttämästä energiasta, mutta omien autojen käytön, urakoitsijoiden työkoneiden ja etenkin jäte- ym. kuljetusten lisääminen tarkasteluun kasvattaa osuutta huomattavasti (ks. luku 3.4). 3.4 Ulkoistettujen toimintojen energiankulutus Osa HSY:n toiminnoista on toteutettu palveluostoina, joiden energiankulutus jää kuntayhtymän oman suoran energiankäytön ulkopuolelle. Palvelusopimusurakoitsijoiden energiankulutus on kuitenkin merkittävää, ja siihen voi myös vaikuttaa hankintakriteerien kautta. Eniten energiaa kuluu jätekuljetuksiin ja vesihuollon kemikaali- ja lietekuljetuksiin. Kemikaalikuljetuksiin on laskettu mukaan rekka- ja kuorma-autokuljetusten lisäksi laivakuljetukset. Myös muun muassa viemärien puhdistuksessa 17

18 Lämmönhankinta ja -myynti (MWh) käytettävät yhdistelmäautot, kaatopaikkakäsittelyn työkoneet ja vesijohtoverkon kunnossapidon kuorma-autoja kaivinkonepalvelut kuluttavat runsaasti polttoainetta. Lisäksi on laskettu HSY:n käytössä olevien palvelimien sähkönkulutus ja selvitetty oman auton käyttöä työtehtävissä sekä lento- ja muiden työasiointimatkojen energiankulutus. Ulkoistetut toiminnot kuluttivat vuonna 2011 energiaa yhteensä MWh, joka lisää HSY:n kokonais-energiankulutusta lähes 20 prosentilla. Suomenojan lietteen käsittelystä ei ole palvelun tarjoajalta saatu tietoja. Taulukossa 5 on eritelty eri toimintojen energiankulutus toimipisteittäin Kaukolämpö Biokaasu LTO Öljy ja maakaasu Ostoenergia Biokaasun myynti Tuotanto omaan käyttöön Kuva 4. HSY:n lämmönhankinta ja myynti Lisäksi Konalan Sortti-asemalla on suora sähkölämmitys, jonka osuus kokonaisuudesta on kuitenkin erittäin pieni. LTO = lämmön talteenotto. Taulukko 5. HSY:n ulkoistettujen toimintojen energiankulutus vuonna Ulkoistetut toiminnot Kuljetukset Autot ja työkoneet Oman auton käyttö Lennot Muut työmatkat Palvelimet Yhteensä Jätevedenpuhdistamot Lietteen kompostointi Vedenpuhdistuslaitokset Verkko Jätehuolto Kiinteistöt Yhteensä (MWh)

19 4 Toimiala- ja tulosaluekohtainen energiatarkastelu HSY:n organisaatio käsittää vesi- ja jätehuollon toimialat, seutu- ja ympäristötieto ja tukipalvelut -tulosalueet sekä kuntayhtymän hallinnon, viestinnän ja asiakaspalvelun. Energia- ja päästöseuranta on jaettu jätevedenpuhdistukseen, veden tuotantoon ja jakeluun, jätehuoltoon, ilmanlaadun mittaukseen ja kiinteistöihin. Kaikkiaan energiaa kuluttavia toimipisteitä on useita kymmeniä, jätevesipumppaamot mukaan luettuna useita satoja. Vuonna 2012 kuntayhtymän kokonaisenergiankulutuksesta vesihuollon osuus oli 82 % ja jätehuollon 13 % (taulukko 6). Tässä luvussa tarkastellaan HSY:n eri toimialojen ja -pisteiden energiankulutusta ja -tuotantoa. Otsikon Kiinteistöt alle on koottu vesihuollon verkon tukikohdat, Ilmalan kiinteistöt ja Itä-Pasilassa sijaitsevat toimistotilat. 4.1 Vesihuolto Taulukko 6. HSY:n energiankulutus toimialoittain vuonna Vesihuolto on HSY:n suurin toimiala ja samalla suurin energiankuluttaja. Vesihuolto toimittaa juomavettä yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle, ylläpitää vesijohto- ja viemäriverkostoa ja puhdistaa kaupunkilaisten ja laajemmin Helsingin seudun lähikuntien asukkaiden sekä teollisuuden jätevedet ja Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen sadevedet. Vuonna 2012 vesihuollon energiankulutus oli yhteensä MWh, josta sähkön osuus oli lähes kaksi kolmasosaa (kuva 5). Energiankulutus kasvoi edellisvuodesta 3 prosenttia. Kulutukseen ei sisälly kiinteistöjen yhteydessä käsiteltävät verkon tukikohdat ja hallinnon toimitilat. Ulkoistetut toiminnot, pääasiassa kuljetukset, kuluttivat lisäksi polttoaineita yhteensä MWh (ks. taulukko 5). Vesihuollon energiantarpeesta oma sähkön- ja lämmöntuotanto kattoi vuonna 2012 lähes 50 prosenttia. Oma energiantuotanto kasvoi edelleen hieman, mutta sähköä myös ostettiin edellisvuotta enemmän (taulukko 7). Lämmön talteenoton kautta saadun energian määrä kasvoi, kun järjestelmää on kunnostettu ja tehostettu. Energiaa tuotetaan pääosin jätevedenpuhdistamoilla lietteen mädätyksestä saatavasta biokaasusta, mutta lisäksi kaksi pienvesivoimalaa tuottaa sähköä. Pääosa Kalliomäen vesivoimalasta saatavasta sähköstä myydään verkkoon. Kaukolämpö 4 % Maakaasu (lämpö) 0,2% Oma lämpö (LTO)* 5 % Oma lämpö (biokaasu)* 25 % Öljy (sähkö) 0,2% Oma sähkö (vesivoima) 2 % Öljy (lämpö)* 1 % Autot ja työkoneet 1 % Oma sähkö (biokaasu) 16 % Ostosähkö 46 % Kuva 5. Eri energiamuotojen osuudet vesihuollon energiankulutuksesta vuonna 2012, pois lukien verkon tukikohdat ja hallinnon toimistotilat. LTO = lämmön talteenotto. Kuvaan ei sisälly ulkoistetut toiminnot. *jätevedenpuhdistuksen lämmön osalta ei lämmitystarvekorjausta Energiankulutus Sähkö Lämpö Autot ja työkoneet Yhteensä %-osuus Vesihuolto Jätehuolto Ilmanlaadun seuranta Kiinteistöt Yhteensä (MWh)

20 Taulukko 7. Vesihuollon energiankulutus, -tuotanto ja -myynti *jätevedenpuhdistuksen lämmön osalta ei lämmitystarvekorjausta Vesihuolto muutos-% Ostosähkö Oma sähkö (biokaasu) Oma sähkö (vesivoima) Öljy (sähkö) Sähkönkulutus yht Kaukolämpö Oma lämpö (biokaasu)* Oma lämpö (LTO)* Maakaasu (lämpö) Öljy (lämpö)* Lämmönkulutus yht Autot ja työkoneet Energiankulutus (MWh) Ostoenergia Uusiutuva energia omaan käyttöön Myyty sähkö Myyty biokaasu Energiatase (=kulutus-tuotanto & myynti) Jätevedenpuhdistus Jätevettä puhdistetaan pääkaupunkiseudulla kahdessa toimipisteessä: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Viikinmäen kalliopuhdistamo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin puhdistamo, jossa käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään, Mäntsälän Ohkolan, Pornaisten ja Sipoon, eli yhteensä noin asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet. Suomenojalla puolestaan käsitellään yli asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Vantaan länsiosista sekä Kirkkonummelta. Puhdistamoilla mädätetään jätevesilietettä ja saatu biokaasu hyödynnetään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Lisäksi mädätetyn lietteen, ilmastusilman ja kovilla pakkasilla myös jäteveden lämpöenergiaa hyödynnetään lämmön talteenoton avulla. Puhdistamoita ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon. Molemmilla puhdistamoilla on käytössä varavoimakoneet, joiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo luovuttaa osan lämmöstä Vanhankaupungin vedenkäsittelylaitokselle, ja Suomenojan puhdistamo huolehtii viereisellä tontilla olevan Suomenojan verkostotukikohdan sähkön- ja lämmöntarpeesta. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistukseen ja -pumppaukseen tarvittiin vuonna 2012 sähköä yhteensä MWh ja lämpöä kiinteistöillä kului MWh. Vettä HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli huomattavasti edellisvuotta enemmän, yhteensä 152,3 miljoonaa kuutiota. Kokonaisenergiankulutus kasvoi, mutta energiatehokkuus parani: yhden jätevesikuution käsittelyyn kului energiaa 0,76 kwh, 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (taulukko 8). 20

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot: Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2016 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot: Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2015 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia

Lisätiedot

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013 HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin

Lisätiedot

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011

HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2011 Helsingin

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2010

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n energiatase ja kasvihuonekaasujen päästöt 21 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 52 Helsinki puhelin 9 156 11 faksi 9

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 19.3.2014 20.3.2014 HSY strategia 2020 Hallitus 28.2.2014 Visio 2020 Strategiset päämäärät (vaikutukset) Mahdollistajat Vastuulliset, tehokkaat ja

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energian tuotto ja käyttö HSY:n jätevedenpuhdistuksessa Kohti resurssipuhdistamoa

Energian tuotto ja käyttö HSY:n jätevedenpuhdistuksessa Kohti resurssipuhdistamoa Energian tuotto ja käyttö HSY:n jätevedenpuhdistuksessa Kohti resurssipuhdistamoa Mari Heinonen Tuotantopäällikkö Hankkeet kohti resurssipuhdistamoa 1. Johdanto ja tilastot 2. Energiaseurannan kehittäminen

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Johdattelua aiheeseen

Johdattelua aiheeseen Teema:Energia Johdattelua aiheeseen Vesihuoltopäivät 23.-24.5.2018 #vesihuolto2018 @RaimoInkinen @hsy_fi Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 25.5.2018 HSY:n vesihuollon sähkönkulutus vuonna 2017 Suomenoja 13

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden

Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden Energiatehokas vesihuoltolaitos 3/2018 Energiankulutuksen ja energiatehokkuuden MIKSI? Toiminnan nykytilan arviointi Tietoa investointipäätöksien tueksi. Tehtyjen

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8

Lisätiedot

Kaikki alkaa puhtaasta vedestä Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Kaikki alkaa puhtaasta vedestä Helsingin seudun ympäristöpalvelut Kaikki alkaa puhtaasta vedestä Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 On lottovoitto juoda suomalaista. Maapallon vedestä yli 97 prosenttia on suolapitoista. Ja kun kolmesta prosentista vähennetään lumen

Lisätiedot

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Heini Postila a, Maria Lauronen a, Sari Piippo b a Vesi- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto b Energia- ja

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT

ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT CASE: HSY Viikinmäki BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018 1 HSY tähtää energiaomavaraisuuteen Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite.

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa. Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY

Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa. Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa Leena Tuominen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, HSY 29.8.2019 Liiketoimintamahdollisuudet Ekomossa HSY Ekomo Haastavat materiaalit Ekomossa Sorttiasemille

Lisätiedot

Hinku esiselvitys, Eurajoki

Hinku esiselvitys, Eurajoki Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE 13.11.2018 Uudenmaan khk-päästöjen laskenta (1) Laskenta sisältää vuodet 1990 ja 2007-2016.

Lisätiedot

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 Pääkaupunkiseudun raikkaan veden salaisuus on maailman pisin kalliotunneli. Raakavesi virtaa pääkaupunkiseudulle yli 120 kilometriä

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Puhtaasti parempaa palvelua. HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian hyödyntäjiä Euroopassa

Puhtaasti parempaa palvelua. HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian hyödyntäjiä Euroopassa Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster 1 Ympäristövastuu 2015 Puhtaasti parempaa palvelua HSY on yksi pääkaupunkiseudun suurimpia uusiutuvan energian tuottajia ja EKOenergian

Lisätiedot

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY Jätevedenpuhdistus/HSY vesihuollon toimiala Jätevedenpuhdistus HSY:ssä 2 Jätevedenpuhd istus/hsy Jätevettä syntyy

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet

KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet KUUMA-johtokunta 14.2.2018 3 LIITE 3 KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet KUUMA johtokunta 14.2.2018 KUUMA-ILMASTOTYÖ KUUMA strateginen ilmasto-ohjelma hyväksytty v. 2010. KUUMAilmastoryhmän julkaisema

Lisätiedot

Green Office -ympäristöraportti 2011

Green Office -ympäristöraportti 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Green Office -ympäristöraportti 11 Pasilan päätoimipiste

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien

Lisätiedot

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Kymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997

Kymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997 Kymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997 Kunnat omistavat Kymenlaakson Jätteen Kymenlaakson Jäte Oy Perustettu vuonna 1997 Vuosina 1997-2008 yhtiön tehtävänä oli jätteenkäsittely Tehtävänä huolehtia

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä Hinku-kunta esimerkkejä Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä 23.11.2017 Hinku-kriteerit Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä. Hinkukriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot