Kaakkois-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 26.11.2013 (Lappeenranta, Scandic Hotel patria) Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.11.2013
Vesienhoidon aikataulu Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista alkaa lokakuussa 2014!
Keväällä/kesällä 2013 1. Arvioidaan kuormitus ja muut paineet 2. Analysoidaan 1. kauden suunnitelmien toteutuminen 3. Määritetään vesien tilan parantamistarpeet ja erityistarpeet (erityisalueet, erinomaiset pintavedet) 4. Tarkistetaan vesienhoidon toimenpiteet ja vaihtoehdot Määritellään toimenpideyhdistelmät 5. Arvioidaan tavoitteiden saavuttaminen ja poikkeamistarve (2021/2027) 6. Kootaan yhteenveto toimenpiteistä ja tavoitteista 7. Arvioidaan toimenpideohjelman ympäristövaikutukset
Ohjeistus ja sähköiset palvelut VEMU-pilotti (karttapalvelu, jossa mm. pinta- ja pohjavesien luokittelutulokset) http://wwwp3.ymparisto.fi/silverlightviewer/?viewer=vemupilotti (vaatii Microsoftin Silverlight -ohjelman) Valtakunnalliset vesienhoitosivut (Ohjeet löytyvät Suunnitteluopas -alasivulta ): www.ymparisto.fi/vesienhoito OIVA-palvelu www.ymparisto.fi/oiva
Kaakkois-Suomen pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila Heidi Rautanen Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.11.2013
KYLLÄ Aiheuttaako ihmistoiminnan aiheuttama muutos pohjaveden pinnan tasossa paineita määrällisen tilan kannalta? EI Määrällisen tilan arviointi Hyvä Kaakkois-Suomen ELY-keskus 7 Huono
Riskialueet ja pohjavesien tila Kaakkois-Suomen alueella Tilanne 22.11.2013 VHA1 Riskialueet Selvityskohteet Määrällinen tila Kemiallinen tila hyvä huono hyvä huono 1.suunnittelukausi 8 3 8 0 7 1 2. suunnittelukausi 16 3 16 0 15 1 VHA2 Riskialueet Selvityskohteet Määrällinen tila Kemiallinen tila hyvä huono hyvä huono 1.suunnittelukausi 12 11 12 0 7 5 2. suunnittelukausi 26 4 26 0 21 5 KAS yhteensä Riskialueet Selvityskohteet Määrällinen tila Kemiallinen tila hyvä huono hyvä huono 1.suunnittelukausi 20 14 20 0 14 6 2. suunnittelukausi 42 7 42 0 36 6 10
Riskialueet ja pohjavesien tila Kaakkois-Suomen alueella 45 42 42 40 35 36 30 25 20 20 20 1.suunnittelukausi 2. suunnittelukausi 15 14 14 10 7 6 6 5 0 0 0 hyvä huono hyvä huono Riskialueet Selvityskohteet Määrällinen tila Kemiallinen tila 11
Pohjavesien tila (42 kpl) (7 kpl) Riskialue Selvityskohde = Pohjaveden laadussa näkyy ihmistoiminnan vaikutus = Ei riittävästi saatavilla riskejä kuvaavaa laatutietoja 12
sulfaatti öljyhiilivedyt, MTBE, TAME, BTEX-yhdisteet Cl ravinnepitoisuudet koholla Liuottimet: tetrakloorieteeni torjunta-aineet: heksatsinoni, atratsiini, DEA, DEDIA, DIA, terbutylatsiini.. Liuottimet: tetrakloorieteeni Cl, Pb ravinnepitoisuudet koholla Cl torjunta-aineet: atratsiini, DEA, DEDIA, DIA, heksatsinoni, bromasiili akryylinitriili ja -amidi, styreeni, trikloorietaani, dikloorimetaani.. Cl 13
Kaakkois-Suomen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Taina Ihaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.11.2013
Pintavesien luokitteluohjeet
Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät (kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph) Ekologinen tila Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Sedimenttien haitalliset Paineet aineet (dioksiinit, furaanit, elohopea) hydrologismorfologinen tila (vaellusesteet, perkaus) Kemiallinen tila Hyvä Huono -EU:n prioriteettiaineet (Vaarallisten aineiden asetuksen liitteiden 1C ja D ainepitoisuudet vedessä, elohopea ahvenessa)
Pintavesien kemiallinen tila (määräaika tammikuu 2013)
Osuus vesistöjen lukumäärästä Pintavesien ekologinen tila Joki-, järvi- ja rannikkovesien jakautuminen eri luokkiin Kaakkois-Suomessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Joet Järvet Rannikko Huono 3 % 0 % Välttävä 11 % 5 % 53 % Tyydyttävä 51 % 26 % 47 % Hyvä 25 % 35 % Erinomainen 10 % 33 %
Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät (kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph) Ekologinen tila Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Sedimenttien haitalliset Paineet aineet (dioksiinit, furaanit, elohopea) hydrologismorfologinen tila (vaellusesteet, perkaus) Kemiallinen tila Hyvä Huono -EU:n prioriteettiaineet (Vaarallisten aineiden asetuksen liitteiden 1C ja D ainepitoisuudet vedessä, elohopea ahvenessa)
Tyypittely vaikuttaa luokkaan Arvioidaan millainen vesimuodostuma on ollut luonnontilassa esim. pieni humusjärvi, suuri kangasmaiden joki jne. Luokittelussa vesimuodostuman nykyistä tilaa (esim. pohjaeläimistön tai kalaston rakenne, vedenlaatu) verrataan vastaavaan luonnontilaiseen vesistöön Honda vai Toyota? Kangasmaan joki vai turvemaan joki?
Virojoen alaosan luokittelu
Mitatuissa pitoisuuksissa nouseva trendi vuodesta 2006 keskiarvo 51,3 µg/l (n=81) 120 100 80 60 40 20 Kok. P hyvä tyydyttävä välttävä huono Lin. (Kok. P) 0
Virojoen alaosan luokittelu
Kokonaisfosforiluokka (kok. P.)
Kokonaistyppiluokka (kok. N)
Hydrologis-morfologinen muutos ja voimakkaasti muutetuksi nimetyt muodostumat VHA1 Hiitolanjoki- Kokkolanjoki Vuoksi
Hydrologis-morfologinen muutos ja voimakkaasti muutetuksi nimetyt muodostumat VHA2 Kymijoen yläosa Kymijoen pääuoma Kymijoen yläosa Kymijoen länsihaarat
Pintavesien ekologinen tila VHA1
Pintavesien ekologinen tila VHA2
"Kivitettiinhän Jeesustakin aikanaan, mutta nyt mies on maailman maineessa." Matti Nykänen
Kaakkois-Suomen vesienhoidon Toimenpideohjelman rakenne Kaakkois-Suomen ELY-keskus 18.2.2013
Vesienhoidon suunnittelualueet
Työpajat Maatalous: 28.11.2013 klo: 13:00 15:30 Kouvola ELY, Aula 2 (Huom! + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR) Teollisuus: 9.12.2013 klo: 09:00 12:30 Lappeenranta/Kaukaan kerho (Kaukaankatu), Lappeenranta Virtavesikunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen: 16.1.2014 klo 12:00-15:30 Kouvola Aula 2 + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR) Metsätalous: 23.1.2014 klo 12 15:30 Kouvola Aula 2 + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR) Haja-asutus ja yhdyskuntajätevedet: 30.1.2014 klo 12:00-15:30 Kouvola Aula 2 + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR) Turvetuotanto: 6.2.2014 klo 12:00 15:30 Kouvola Aula 2 + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR)
Jatkossa vain yksi Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kaikki TPO:t yhdistetään samaan asiakirjaan Yhteinen johdanto, jossa sektoreittain nykytilan kuvaus I osio: Pintavesien toimenpideohjelmat jaoteltuna Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille II osio: Pohjavesien toimenpideohjelma
Merenhoidon suunnittelu Jouni Törrönen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
25.11.2013 viraston nimi, tekijän nimi ja 37 osasto
Seurantaohjelman valmistelu SYKE/Merikeskus-vetoisesti + asiantuntijatahot (SYKE, RKTL, IL, MH, ELYt, ym.) HELCOM perustainen kansallisesti ja kansainvälisesti yhteensovitettu 11 tilan kuvaajaa / seurattavat muuttujat / indikaattorit Kansainvälinen yhteensovittaminen komissiolta 10 kysymystä. Kuuleminen keväällä 2014 ( + VN:n käsittely) Seurantaohjelma käynnissä 15.7.2014 (raportointi) => Merialueiden yhdennetty ympäristöseuranta (VHAseuranta & MHS-seuranta) 25.11.2013 viraston nimi, tekijän nimi ja 38 osasto
Toimenpideohjelman valmistelu osana merenhoitosuunnitelmaa Valtakunnallinen TPO-asiantuntijaryhmä ja sen sektorikohtaiset työryhmät (rehevöityminen, haitalliset aineet, ym.) Suuri osa toimenpiteistä perustuu vesienhoidon suunnitteluun valmistelu rinnan VHS-TPO:n kanssa Kuuleminen keväällä 2015 (yhdessä vesienhoitosuunnitelmien kanssa) Toimenpideohjelmat valmiina 15.7.2015 ( ja käynnissä 2016) 25.11.2013 viraston nimi, tekijän nimi ja 39 osasto
Vesienhoidon tavoitteet Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yhdyskuntien ja teollisuuden fosforikuormitus vesiin (puhdistamot) Lähde: VAHTI Kaakkois-Suomen ELY-Keskus, 25.11.2013 Kehitysinsinööri Mika 41 Toikka/Ympäristövastuuyksikkö
Yhdyskuntien ja teollisuuden typpikuormitus vesiin (puhdistamot) Lähde: VAHTI Kaakkois-Suomen ELY-Keskus, 25.11.2013 Kehitysinsinööri Mika 42 Toikka/Ympäristövastuuyksikkö
MYTVAS 3: Keskeiset tulokset RK (2) Maatalouden ravinnekuormituksen muutos Kuormitus arvioitu vedenlaadun havainnoista 1985-2006 Virtaaman vaikutus tasattu Pistekuormitus sekä haja-asutuksen ja metsätalouden kuormitus poistettu Tutkimuksen näkökulmaa tuleviin maatalouden ympäristötukiin, 20.05.2010,
MYTVAS 3: Keskeiset tulokset RK (3) Tilastollisesti P-kuormitukseen liittyivät: Kesannot vähensivät P-luvun lasku ja mahdollinen eroosion pienentyminen vähensi Nurmiviljely vähensi P-kuormitusta eroosioherkillä alueilla, mutta lisäsi sitä karkeammilla maalajeilla Tilastollisesti N-kuormitukseen liittyivät: Peltoalan kasvu lisäsi Karjatalouden keskittyminen ja nurmiviljely lisäsi Maan lämpötilan nousu lisäsi, on saattanut lisätä maan orgaanisen aineksen hajoamista Vuosivalunnat ja talvivalunnat eivät ole muuttuneet Tutkimuksen näkökulmaa tuleviin maatalouden ympäristötukiin, 20.05.2010,
Teutjoen fosforikuorma 2000-2013 (VEMALA)
Teutjoen summakuorma P 2000-2013 (VEMALA)
Virojoen alaosan fosforikuorma 2000-2013 (VEMALA)
Virojoen alaosan fosforin summakuorma 2000-2013 (VEMALA)
Virojoen alaosa - summakuormat eri sektoreille 2000-2013 (VEMALA)
Urpalanjoen alaosa fosforikuorma 2000-2013 (VEMALA)
Urpalanjoen alaosa P summakuorma (VEMALA)
50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Hakkuut Kaakkois-Suomessa 2006-2012 (ha/v) Tavoite Tulos 2006 Tulos 2007 Tulos 2008 Tulos 2009 Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012
2 500 2 000 1 500 1 000 Metsien kunnostusojitus ja lannoitus 500 0 Kaakkois-Suomessa 2006-2012 Kunnostusojitus ha Terveyslannoitus ha Kasvatuslannoitus ha Tulos 2006 Tulos 2007 Tulos 2008 Tulos 2009 Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012
Kalankasvatus (VHA 2) TYPPI (t/a) ja TUOTANTO (t/a) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Typpi 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Tuotanto 900 800 700 600 500 400 300 200 100 - Typpi (t/a) Tuotanto (t/a) 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 - Fosfori FOSFORI (t/a) JA TUOTANTO (t/a) 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Tuotanto 900 800 700 600 500 400 300 200 100 - Fosfori (t/a) Tuotanto (t/a)
Muu toiminta Turvetuotanto Tuotannossa tai vesiensuojelumenetelmissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta Haja-asutus -Uusia kiinteistökohtaisia järjestelmiä tarvittaisiin Kaakkois- Suomessa 9000 kpl. Kuntien ympäristöviranomaisilta kerätyn tiedon mukaan näistä on toteutunut korkeintaan 5-10 % Kalankasvatus Tuotannossa tai vesiensuojelumenetelmissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta
Vuoksen vesienhoitoalueen yleiset tavoitteet vuosille 2010-2015 Merkittävimpiä ongelma ovat Pien-Saimaan rehevöityminen, Salpausselkien eteläpuolisilla pienillä vesistöalueilla sijaitsevien jokien ja järvien rehevöityminen, jokivesistöjen rakenteellinen muuttuneisuus ja Hiitolanjoen pilaantuneet sedimentit. Vaelluskalojen nousun tulee parantaa Hiitolanjoessa ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Myös pienemmissä joissa kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia tulee parantaa. Venäjän rajan ylittävissä pienissä jokivesistöissä on runsaasti vaelluskalojen lisääntymiseen liittyviä parantamismahdollisuuksia. Hiitolanjoen pilaantuneiden sedimenttien ja kalojen korkeiden pitoisuuksien perusteella sedimentteihin kertynyt elohopea edellyttää jatkossa seurantaa ja aiheellisiksi katsottavia toimenpiteitä. Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja karuilla järvillä, karuilla latvavesillä sekä vedenhankintavesistöissä. Erityistä varovaisuutta metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilla, jotta vesistöjen tila säilyisi ennallaan erinomaisena tai hyvänä.
Perusteet asetetuille vähentämistavoitteille vuosille 2010-2015 (VHA 1) Maatalous: Maatalouden ympäristötuen perustuen arvioidaan vaikuttavan 15 %. Perustuen lisätoimenpiteillä ja erityistuella saavutetaan 15 % lisävähennys (VSS 2015). Metsätalous: Metsien käytön lisääntyminen ja suometsien hoidon lisääntyminen lisäävät fosforikuormitusta. Lisääntyvillä vesiensuojelutoimenpiteillä kuormitus voidaan pitää nykyisellään. Haja-asutus: Asetuksen ansiosta kuormitus vähentyy merkittävästi. Laajoilla jätevesien käsittelyn yhteishankkeilla voidaan kuormitusta vähentää tapauskohtaisesti enemmänkin. Yhdyskunnat: Imatran ja Lappeenrannan jätevedenpuhdistamoiden fosforikuormitus tulee laskemaan tällä lupakierroksella n. 20 %. Fosforin osalta lisävähennys edellyttää merkittävää panostusta vuotovesien hallintaan. Typen osalta ei tule merkittäviä muutoksia. Suuri ratkaistava ongelma on Lappeenrannan jätevesien purkupaikka. Teollisuus: Häiriöpäästöjen entistä parempi hallinta, vedenkäytön vähentäminen Turvetuotanto: Tehokkaampien vesienkäsittelymenetelmien käyttöönotto. Ravinteiden lisäksi erityisesti kiintoaineen hallintaan kiinnitettävä huomiota.
Vuoksen vesienhoitoalue FOSFORI Fosforikuormitu s 2006 Lievempi vähentämistavoite ( perustoimenpiteet) Tiukempi ( täydentävät toimenpiteet) Toteutumistilanne 2012 t /a % t / a % t /a % t/a Maatalous 48,9 15 7,3 30 14,6-0 48 Metsätalous 4,1 0 0 5 0,2-0 4 Haja-asutus 13,2 50 6,6 65 8,6-5 12 Yhdyskunnat 6,0 20 1,2 30 1,8 +17 7 Teollisuus 28,9 5 1,4 20 5,8-13 25 Turvetuotanto 1,2 5 0,1 10 0,1 0 1,2 Yhteensä 153 16,6 31,1 TYPPI Typpikuormitus 2006 Lievempi vähentämistavoite ( perustoimenpiteet) Tiukempi vähentämistavoite ( täydentävät toimenpiteet) Toteutumistilanne 2012 t / a % t / a % t /a % t /a Maatalous 820 15 120 30 247-0 820 Metsätalous 68 10 7 20 14-0 68 Haja-asutus 76 30 23 45 34-5 72 Yhdyskunnat 325 0 0 30 97 +18 398 Teollisuus 425 5 21 15 64 +14 486 Turvetuotanto 15 5 1 10 2 0 15 Yhteensä 3800 172 458
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen yleiset tavoitteet vuosille 2010-2015 Vesistöjen ravinnekuormitusta tulee alentaa selvästi Vaelluskalojen nousu tulee mahdollistaa vaellusaikana useimpina vuosina vähintään Kymijoen itähaaraa pitkin Anjalankoskelle saakka ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Myös pienemmissä joissa kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia tulee parantaa. Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien osittaista kunnostusta Kuusankoski-Keltti -välillä tulee edelleen selvittää. Kunnostuksesta saatava hyöty, työn aikainen lisäkuormitus, loppusijoitus ja kustannukset vaikuttavat loppuratkaisuun. Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja karuilla järvillä, karuilla latvavesillä sekä vedenhankintavesistöissä. Erityistä varovaisuutta metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilla, jotta vesistöjen tila säilyisi ennallaan erinomaisena tai hyvänä. Suomenlahden laivaliikenteen riskejä tulee ehkäistä ja niihin tulee varautua kansallisin ja kansainvälisin toimin.
Perusteet asetetuille vähentämistavoitteille vuosille 2010-2015 (VHA 2) Maatalous: Maatalouden ympäristötuen perustuen arvioidaan vaikuttavan 15 %. Perustuen lisätoimenpiteillä ja erityistuella saavutetaan 15 % lisävähennys (VSS 2015). Metsätalous: Metsien käytön lisääntyminen ja suometsien hoidon lisääntyminen lisäävät fosforikuormitusta. Lisääntyvillä vesiensuojelutoimenpiteillä kuormitus voidaan pitää nykyisellään. Haja-asutus: Asetuksen ansiosta kuormitus vähentyy merkittävästi. Laajoilla jätevesien käsittelyn yhteishankkeilla voidaan kuormitusta vähentää tapauskohtaisesti enemmänkin. Yhdyskunnat: Suunnittelukaudella suuret investoinnit typenpoistoon, fosforin osalta lisävähennys edellyttää merkittävää panostusta vuotovesien hallintaan. Teollisuus: Häiriöpäästöjen entistä parempi hallinta, vedenkäytön vähentäminen. Kalankasvatus: Tarkistettavissa luvissa rehujen ravinnepitoisuuksissa tapahtunut viimevuosien alentuma tulee saada vesistön hyödyksi. Suurempi vähennys voidaan saavuttaa vain tuotantoa merkittävästi supistamalla. Turvetuotanto: Tehokkaampien vesienkäsittelymenetelmien käyttöönotto. Ravinteiden lisäksi erityisesti kiintoaineen hallintaan kiinnitettävä huomiota.
Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue FOSFORI Nykyinen Fosforikuormitu s (2006) Lievempi vähentämistavoite ( perustoimenpiteet) Tiukempi vähentämistavoite ( täydentävät toimenpiteet) Toteutumistilanne 2012 t /a % t / a % t /a % t/a Maatalous 71,6 15 10,7 30 21,4-0 71 Metsätalous 3,7 0 0 5 0,2-0 3,7 Haja-asutus 16,5 50 8,3 65 10,8-5 15 Yhdyskunnat 15,0 5 0,8 20 3,0-13 13 Teollisuus 37,6 5 1,9 20 7,5-38 23 Kalankasvatus 4,5 30 1,3 30 1,3-40 2,3 Turvetuotanto 0,4 5 0,0 10 0,0 0 0,4 Yhteensä 186 23 44,2 Tiukempi Nykyinen vähentämistavoite TYPPI Typpikuormitus Lievempi vähentämistavoite ( täydentävät (2006) ( perustoimenpiteet) toimenpiteet) Toteutumistilanne 2012 t / a % t / a % t /a % t/a Maatalous 1090 15 160 30 320 0 1090 Metsätalous 60 10 6 20 12-0 60 Haja-asutus 98 30 29 45 44-5 93 Yhdyskunnat 630 54 340 54 340-47 336 Teollisuus 430 5 21 15 64-21 340 Kalankasvatus 35 30 11 30 11-40 21 Turvetuotanto 15 5 1 10 2 0 15 Yhteensä 3610 568 793
Pohjavesien yleiset tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen Pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pohjavesiin pääsyn ehkäiseminen Kaakkois-Suomessa merkittävä osa ihmistoiminnasta on keskittynyt ensimmäiselle Salpausselälle. Merkittävimmät riskit aiheutuvat yhdyskuntarakenteesta ja liikenteestä. Liikenteen riskejä lisää kemikaalikuljetusten merkittävä valtakunnallinen osuus. 62
Tärkeimpiä toimenpiteitä ja yleiskuva toteutumisesta: Toimenpide Toteutuma 2010-2015 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen ja niiden toteuttaminen pohjavesialueelle). Pohjaveden tilan seuranta Uusien riskitoimintojen ohjaaminen pohjavesialueen ulkopuolelle Pilaantuneiden maiden selvitykset ja kunnostukset Pohjavesisuojausten rakentaminen Viemäreiden kunnon tarkistukset ja saneeraus Vanhojen maa-ainestenottoalueiden jälkikunnostukset Laadinnassa/päivityksessä parhaillaan 37 pohjavesialueelle (+ suppeampi riskitarkastelu 10 Olemassa olevissa velvoitetarkkailuissa seuranta pääosin ok. Yhteistarkkailutarvetta olisi erityisesti teollisuusalueilla, jonne keskittynyt paljon toimintoja, jotka eivät vaadi ympäristölupia. Pohjavesialueilla jatkuvaa painetta erityyppisten riskitoimintojen sijoittumiselle (olemassa oleva yhdyskuntarakenne) Selvityksiä toteutunut heikommin. Kunnostuksia toteutunut paremmin (havaittu pilaantumaa esim. rakennustöiden yhteydessä tai maankäytön muuttuessa). VHA1 pohjavesisuojauksia toteutettu n. 10 km. VHA2 suojauksia toteutumassa (kaikki hankkeet eivät ole kuitenkaan edenneet). Tarvetta lienee enemmän kuin mitä tehdään. Vaikea saada toteutumaan ("isännättömyys"). 63