Eerolan tila, Palopuro SYKSY



Samankaltaiset tiedostot
Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Eerolan tila, Palopuro KEVÄT

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

Kuminan kasvattaminen Suomessa

ÖLJY KASVIEN PUINTITEKNIIKKA

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

A-Rehu herneen ostajana. Taneli Marttila A-Rehu Oy

Miten hometoksiinit hallintaan?

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Postinumero. Postitoimipaikka. Käyntiosoite, jos eri kuin yllä (lähiosoite) Postinumero. Postitoimipaikka

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Biolaitosyhdistys päivät

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Kerääjäkasvikokemuksia

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Agrimarket- Viljelijäristeily

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Gluteeniton kaura Lajipuhtauden säilyttäminen, viljelykierto sekä siemenhuolto. Jukka Saarinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1.3.

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Ruis ja vehnä luomussa

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Kasvinviljelytila Lahdessa

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Muistoissamme 50-luku

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Meilahden Rantapuisto

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viitasaaren biokaasulaitos

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Sadonkorjuun välineet Orsikehikko

Sisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu Mikko Posio

AVOMAANKURKUN KASVATUS

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

Viljakaupan markkinakatsaus

RaHa-hankeen kokemuksia

Arskametalli Oy ARSKA AINA ASKELEEN EDELLÄ. NURMISIEMENSEMINAARI / Huittinen TIETOA YRITYKSESTÄ. Janne Käkönen

Raision sopimusviljely

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke Kotimaisen rukiin markkinat

Ympäristöratkaisuja: - Lantalogistiikkaa ja kompostointia. Fredrik von Limburg Stirum

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

1. Polttopuun käyttö Suomessa

Kasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä

TUOTA SITÄ MILLÄ ON MARKKINAT

Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset.

SIILOT. Laatua, vahvuutta ja tehokkuutta. siilo sinun projektiisi

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Roundup Ace/ (9)

Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten.

Hometoksiinit hallintaan

Kauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

PYSTYTYSOHJEET Turvaohjeet

TUKIHAKU Ajankohtaista. Asta Herranen Pihtiputaan maaseutuhallinto

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Rehumaissin viljelyohjeet

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammatti- ja aikuisopisto

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Kylvö suoraan vai suojaan?

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Avomaan vihannesviljely

Transkriptio:

1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien tuhojen estämiseksi. Tilalla on ollut kiirettä myös kesällä. 1. Löysitkö jo ruiskun, jolla peltoja myrkytetään? Älä koske siihen, koska ruiskutus aineet ovat vahvoja myrkkyjä, jotka kyllä laimennetaan vedellä ennen kasvien päälle ruiskuttamista. Mutta ruiskussa on vahvaa ainetta. 2. Kysykää isännältä, montako ruiskutusta hän on tänä kesänä tehnyt. 3. Miten vilja on tänä kesänä kasvanut? Onko ollut kuivaa vai liian sateista? Entä tuholaiset? Ja mitä pelloilla on liikkunut? 2. Puinti Elonkorjuutöillä tarkoitetaan töitä, joilla pellolla kasvaneet viljat ja muutkin kasvit korjataan talteen talvea varten. Elo-syyskuussa näet maan, auringon, veden ja maanviljelijä yhteistyön tuloksen pelloilla: viljan. Puinti aloitetaan joka vuosi hieman eri päivinä sääolojen mukaan. Maanviljelijät tarkkailevat onko vilja kypsää ja onko sadonkorjuuseen sopiva sää. Mitä kuivempaa vilja pelloilla on sen vähemmällä energia määrällä eli öljyn määrällä selvitään viljan kuivatuksesta. Joinain syksyinä on niin sateista, että viljat on vain otettava märkinä pelloilta ja kuivatettava kuivurissa sitten pidemmän aikaa. Joskus kovat tuulet ja sateet saavat viljan lakoamaan pellolla, jolloin puinti on hitaampaa ja hankalampaa. Joskus vilja joudutaan jopa jättämään peltoon, jos se on laonnut ja kastunut liikaa. Silloin sato menee hukkaan. Eri viljalajit kypsyvät eri aikaan ja edellisenä syksynä kylvetyt syysviljat korjataan yleensä ensin. Syksy on myös maanviljelijöille kiireistä aikaa ja usein isännille viedään eväät pellon laitaan, jotta työt sujuvat joutuisammin. Vilja puidaan suurella puimurilla, joka irrottaa jyvät säiliöön. Säiliö tyhjennetään traktorin peräkärryyn ja kuljetetaan kuivurirakennukseen.

1. 2. 3. 4. Kevätvierailulla näit vain viljan siemenet, nyt voit nähdä koko kasvin ja tunnistaa sen. 1. Nimeä yllä olevat viljalajit. 2. Löysitkö jokaista viljaa maatilan pelloilta? Jos et, niin miksi et löytänyt? 3. Maista ja haista tuoretta kuivaamatonta viljan jyvää ja kuivattua jyvää.

3.Kuivuri Kuivuriin viedään jyvät traktorin lavalla, jonne puimuri oli ne tyhjentänyt. Puhallettu lämmin ilma kuivaa viljan nopeasti ja jo samana päivänä rekka voi hakea sadon. Kun kiipeät ylös kuivurin korkeimmalle tasanteelle, näet lattiassa siilojen luukut. Kuivurista aukeaa myös hienot näköalat 16 metrisen rakennuksen huipulta. Näitä hienoja maisemia saa kuivuri vahti ihailla, kun kuuntelee viljan ropinaa putkissa. Kuivurissa on vahti yötä päivää silloin kun viljaa kuivataan. Yksin jätetty vilja saattaa kuivua liikaa ja yli kuumeta, jolloin se voi syttyä palamaan ja palossa voi mennä koko kuivuri viljoineen. Luukuista lasketaan kuiva vilja siiloihin. Siiloissa voidaan säilöä vilja talven yli tai laskea siilon alapäästä kuivat viljanjyvät rekan lavalle. Rekka kuljettaa ne sitten eteenpäin myllyihin jauhettavaksi tai panimoihin raaka-aineeksi. Osa suomalaisesta viljasta kuljetetaan Euroopan markkinoille; eurooppalaiset arvostavat suomalaista puhdasta ja korkealaatuista viljaa. Koko puintiaikana Eerolasta viedään jyviä parisenkymmentä rekallista. Kerralla yhteen niin kutsuttuun siiloon menee kolmen suuren peräkärryllisen verran viljaa. Yhtä aikaa siiloissa olevan viljan pitää olla samaa lajia, sillä eri lajien jyvät eivät tietenkään saa mennä sekaisin. Eerolan 16 metriä korkea kuivuri on jännä paikka.

Kuivurin alla näkyvät siilojen päät, joista kuiva vilja lasketaan rekan lavalle. 4. Maatalouskoneet Maatiloilla tarvitaan monenlaisia koneita, jotka kiinnitetään traktorin perään. Nämä koneet ovat kesäisin ja syksyisin käytössä maatöiden yhteydessä. 1. Nimeä maatalouskoneet. 2. Mitkä koneet näit työssä? Valitse laatikosta oikeat nimet kuville: puimuri aura ruisku traktori 1. KUVA =

2. KUVA = 3. KUVA = Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että monet suomenkieliset kesäkuukausien nimet liittyvät maatalouskulttuuriin? Pohdi miksi!