Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 3.9.2013 LEPAKKOKOLONIOIDEN TARKASTUS LENTÄVÄNNIEMEN ASEMAKAAVA NRO 8354
LENTÄVÄNNIEMEN ASEMAKAAVA NRO 8354 Tarkastus 2.9.2013 Päivämäärä 03/09/2013 Laatija Tiina Virta Tarkastaja Kaisa Mustajärvi Hyväksyjä Antonia Sucksdorff Kuvaus Lentävänniemen keskustan eteläosan asemakaavan nro 8354 lepakkokolonioiden tarkastus Donnan ID 739 972 Viite 1510006982 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE P +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi
LENTÄVÄNNIEMEN ASEMAKAAVA NRO 8354 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Sijainti 1 3. Lähtökohdat 2 3.1 Lepakoiden suojeluperusteet 2 3.2 Lepakoiden elinympäristöjen luokitteluperusteet ja maankäyttösuositukset 3 3.3 Tutkimusalueella mahdollisesti tavattavien lajien ekologiaa 3 3.4 Aikaisemmat kartoitukset 3 4. Kartoitusmenetelmät 5 5. Tulokset 5 5.1 Rakenteiden tarkastus 5 5.2 Aktiivikartoitus 5 5.3 Passiivikartoitus 6 6. Suositukset ja yhteenveto 7 LIITTEET Liite 1: Valokuvat
LENTÄVÄNNIEMEN ASEMAKAAVA NRO 8354 1 1. JOHDANTO Lentävänniemen keskustan eteläosan kehittäminen sisältyy vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan ja on EHYT täydennysrakentamisohjelman mukainen kohde. Asemakaavatyön tavoitteena on WSP Finland Oy:n vuonna 2010 laatiman Lielahdenkatua ja Lentävänniemen keskustan ranta-alueita koskevan yleissuunnitelman lähtökohdista muodostaa Lentävänniemen keskustaa tukeva, ja Näsijärven rannan luonto, maisemat sekä toiminnot huomioiva kaupunkirakenneratkaisu. Lielahdenkadun uusi linjaus sekä Reuharinkadun liittymän siirto mahdollistavat Näsijärven rantamaisemaan liittyvän täydennysrakentamisalueen. Lisäksi tavoitteena on järjestää Halkoniemen pienvenesataman katuyhteys sekä luoda edellytykset satamatoimintojen kehittämiselle. Ranta-alueilla huomioidaan luonto- ja maisema-arvot ja varaudutaan virkistys- ja puistotoimintojen sekä kevyen liikenteen yhteyksien parantamiseen. Tämän selvitystyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka rakennukset ja sitä ympäröivät alueet tulee kaavassa huomioida lepakoiden näkökulmasta. Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää mahdollisen lepakkokolonian sijaintia kaava-alueella. Alueella sijaitsevaa Tampereen Veneilijät ry:n kerhorakennuksesta on aikaisemmissa selvityksissä pidetty mahdollisena lepakkokolonian asuinpaikkana. Tämän selvityksen tarkoituksena on luontevasti tarkastaa onko tässä rakennuksessa lepakkokoloniaa. Alueella on vuosien 2007 ja 2010 inventoinneissa tavattu pohjanlepakkoa, vesisiippaa ja viiksisiippalajeja. Läntisten asuinkorttelien rakentamisen seurauksena puustoa vähenee, mikä saattaa vaikuttaa etenkin varttuneita metsiä suosivan viiksisiippalajien esiintymiseen. Vesisiipan vaatimat peitteiset rannat vähenevät hieman venesataman laajentuessa länteen. Tämä selvitys on laadittu Tampereen kaupungin toimeksiannosta ja sen ovat toteuttaneet FT ekologi Kaisa Mustajärvi ja FM suunnittelija Tiina Virta Ramboll Finland Oy:stä. 2. SIJAINTI Tampereen Veneilijät ry:n kerhorakennus sijaitsee Lentävänniemen satamassa osoitteessa Lielahdenkatu 32. Rakennus on yksikerroksinen, pohjapinta-alaltaan noin 80 m²:n suuruinen puurakennus. Rakennuksessa on ullakkotila, johon pääsee ulkopuolelta seinässä olevan luukun kautta. Ullakkotila ei ole asuinkäytössä. Rakennuksen alla ei ole ryömintätilaa. Rakennuksen länsipuolella sijaitseva metsä on mustikka-oravanmarjatyypin tuoretta kangasta ja ikärakenteeltaan melko vanhaa.
LENTÄVÄNNIEMEN ASEMAKAAVA NRO 8354 2 Kuva 1. Selvityskohde sijaitsee Lentävänniemessä Tampereella (Ramboll Finland Oy 2013). 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Lepakoiden suojeluperusteet Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) lueteltuihin tiukkaa suojelua vaativiin lajeihin, joten niitä koskevat luonnonsuojelulain 49 :n kiellot. Kiellettyä on lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen, lepakoiden hallussapito, kuljetus, myyminen ja vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi ja vaihdettavaksi. Luonnonsuojelulakia (1096/1996) sovelletaan 37 :n mukaan Suomessa luonnonvaraisesti esiintyviin eläinlajeihin, jotka eivät ole metsästyslain (615/93) 5 :n tarkoittamia riistaeläimiä tai rauhoittamattomia eläimiä. Siten kaikki meillä luonnonvaraisesti tavattavat lepakkolajit ovat luonnonsuojelulain 38 :n mukaan rauhoitettuja. Luonnonsuojeluasetuksessa (913/2005) ei ole luetteloa rauhoitetuista nisäkäslajeista. Rauhoitus on automaattinen ja koskee kaikkia Suomessa sekä luonnonvaraisena että satunnaisena esiintyviä lajeja. Lepakot ovat olleet rauhoitettuja Suomessa vuodesta 1923 lähtien. Lepakkolajeja koskevat luonnonsuojelulain 39 :n rauhoitussäännökset, ja kiellettyä on lajeihin kuuluvan yksilön tahallinen tappaminen ja pyydystäminen, tahallinen vahingoittaminen sekä tahallinen häiritseminen erityisesti eläinten lisääntymisaikana tai muutoin niiden elämänkierron aikana tärkeillä paikoilla. Ripsisiippa on luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti säädetty luonnonsuojeluasetuksella (913/2005, 22 liite 4) erityistä suojelua vaativaksi lajiksi, jonka suojelemiseksi voidaan tehdä ohjelma. Kun paikallinen ELY-keskus on tehnyt päätöksen sen esiintymispaikan rajauksesta, esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
LENTÄVÄNNIEMEN ASEMAKAAVA NRO 8354 3 Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan 39 :n rauhoitussäännöksistä ja 49 :n kielloista voidaan poiketa vain luontodirektiivin artiklassa 16(1) mainituin perustein. Luvan haltuunottoon ja hallussapitoon voi myöntää alueellinen ympäristökeskus. 3.2 Lepakoiden elinympäristöjen luokitteluperusteet ja maankäyttösuositukset Maankäytössä lepakoiden käyttämät alueet luokitellaan Suomen Lepakkotieteellisen Yhdistyksen ohjeistuksen mukaan seuraavasti: Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka - Ehdottomasti säilytettävä, häirintä tai heikentäminen luonnonsuojelulaissa kielletty - Hävittämiselle tai heikentämiselle haettava lupa paikalliselta ELY-keskukselta - Tulisi huomioida paikkaan liittyvät reitit ja ruokailualueet Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti - Maankäytössä huomioitava alueen arvo lepakoille (EUROBATS) - Alue, jolla saalistaa monta lajia ja/tai merkittävä määrä yksilöitä - Todettu tai todennäköinen siirtymäreitti: jos reitti katkaistaan, tulisi toteuttaa korvaava reitti - Tulisi huomioida alueelle johtavat mahdolliset reitit, alueen läheisyydessä sijaitsevat potentiaaliset lisääntymispaikat ja siirtymäreittien päissä olevat saalistusalueet Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue -Maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille -Lepakoiden käyttämä alue, laji/tai yksilömäärä pienempi -Ei mainittu luonnonsuojelulaissa eikä suoranaisia suosituksia EUROBATS-sopimuksessa - Huomioiminen maankäytössä 3.3 Tutkimusalueella mahdollisesti tavattavien lajien ekologiaa Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia, joista yleisimpiä ovat pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii), vesisiippa (Myotis daubentonii), viiksisiippa (Myotis mystacinus), isoviiksisiippa (Myotis brandtii) ja korvayökkö (Plecotus auritus). Hämäräaktiivisina lajeina lepakot jättävät päivälepopaikkansa auringon laskeuduttua ja palaavat sinne ennen auringon nousua. Lepakoiden elintavat vaihtelevat eri vuodenaikoina ja samalla vaihtelevat niiden esiintymisalueet. Lepakoiden elinympäristön ja alueen tulevan suunnittelun kannalta olennaisia asioita tutkimusalueella ovat saalistusalueiden esiintyminen ja sijainti sekä lepopaikkojen sijainti ja kulkuyhteydet em. kohteiden välillä. Lepakot ovat pitkäikäisiä ja lisääntyvät hitaasti; yleensä syntyy vain yksi poikanen vuosittain. Niinpä saalistusalueiden ja päiväpiilojen katoaminen, tai lepakoihin kohdistuva voimakas häirintä voi olla paikalliselle populaatiolle kohtalokasta. 3.4 Aikaisemmat kartoitukset Lentävänniemen alueelle tehdyt aikaisemmat lepakkokartoitukset: Korte K., 2010: Lentävänniemen keskustan asemakaava-alueiden (kaavat nro 8354, 7878 ja 8226) lepakkokartoitus kesällä 2010 Siivonen Y., & Wermundsen T., 2007: Lentävänniemen lepakkokartoitus 2007 Siivonen Y. & Wermundsen T./ Wermundsen Consulting Oy/ Batcon Group, 2006: Tampereen Niemenrannan lepakkoselvitys 2006 Siivonen Y., joulukuu 2002: Tampereen kantakaupungin lepakkokartoitus 2002. Alueella on aiemmin kartoitettu lepakoita Tampereen kantakaupungin lepakkokartoituksen yhteydessä kesällä 2002 ja osin myös Tampereen Niemenrannan lepakkokartoituksen yhteydessä kesällä 2006. Tampereen kantakaupungin lepakkokartoituksen (Y. Siivonen, 2002) mukaan selvitysalue on Tampereen lepakoiden suhteen yksi kaupungin arvokkaimmista alueista, kartoituksessa ns. hot spot -alue. Raportin mukaan alue on luokkaa I oleva lepakkoalue ja sillä esiintyi viiksisiippoja/isoviiksisiippoja, vesisiippoja ja pohjanlepakoita. M-realin tehdasalueella arveltiin sijaitsevan mahdollisia paikkoja kolonialle (kuva 2).
LENTÄVÄNNIEMEN ASEMAKAAVA NRO 8354 4 Vuonna 2007 selvitysalueelta ei löydetty lisääntymis- ja levähdyspaikkoja eikä muita kulkuyhteyksiä kuin viiksisiippojen käyttämä yhteys Lielahdenkadun toiselle puolelle, Niemenpuiston alueelle. Selvityksen mukaan Lielahdenkadun ja rannan väliin jäävä metsikkö sekä venesataman aallonmurtaja vesialueineen on luokkaa III oleva lepakkoalue. Alueella havaittiin vesisiippoja, viiksisiippoja/isoviiksisiippoja sekä pohjanlepakoita (kuva 2). Kuva 2. Aikaisempien tutkimusten mukaan arvotetut lepakkoalueet. Alueiden rajaukset on saatu Tampereen kaupungin paikkatietoaineistosta ( Tampereen kaupunki 2013, Ramboll Finland Oy 2013 ). Selvitysaluetta on sivuttu myös Niemenrannan lepakkoselvityksessä vuodelta 2006. Lepakoiden elinympäristönä ja lajistoltaan merkittävintä aluetta oli selvitysalueen koillisrajalla rannan tuntumassa oleva metsikkö, jossa havaittiin viiksisiippoja, pohjanlepakoita ja vesisiippoja. Tällöin tehtiin yksittäinen havainto myös pikkulepakosta (Pipistrellus nathusii) venesataman tuntumasta.
LENTÄVÄNNIEMEN ASEMAKAAVA NRO 8354 5 Vuoden 2010 selvityksessä Lielahdenkadun ja rannan väliin jäävä alue todettiin luokkaa III olevaksi lepakkoalueeksi. Selvityksissä ei havaittu alueella lisääntymis- tai levähdysaluetta. Selvitysalueen arvokkaimmaksi lepakkoalueeksi arvioitiin rannan tuntumassa oleva vanhahko metsä, joka on useassa selvityksessä luokiteltu luokkaa III olevaksi saalistusalueeksi. Vuoden 2010 selvityksessä mahdollisen kolonian paikaksi arveltiin Tampereen Veneilijät ry:n kerhorakennusta. 4. KARTOITUSMENETELMÄT Kerhorakennuksen ullakkotila tarkistettiin lepakkokolonian selvittämiseksi päiväsaikaan 2.7.2013. Rakennuksen lähettyville asetettiin Batbox Griffin lepakkodetektori äänittämään yöaikaan ohikulkevia lepakoita (liite 1). Detektori jätettiin maastoon 2.7-5.7.2013 väliseksi ajaksi, jolloin se äänitti klo 23.00-2.00 välisenä aikana. Tällä tavoin pyrittiin havainnoimaan lepakkoaktiivisuutta tontilla. Mikäli lepakkoaktiivisuus on auringonlaskun ja nousun aikoihin aktiivisinta rakennuksen lähettyvillä, voidaan rakennusta pitää lepakkokolonian todennäköisenä sijaintina. Lepakot synnyttävät poikasensa juhannuksen tienoilla ja ne varttuvat saalistajiksi noin kuukaudessa. Kolonioista kuuluu yleensä iltaisin sosiaalisia ääniä. Lepakot yleensä parveilevat juuri ennen koloniaan menemistä, jolloin ne saattavat kiertää tovin vikkelästi jotain puuta tai jopa rakennusta, jossa piilopaikka sijaitsee. Passiivikartoituksen lisäksi 2.-3.7.2013 välisenä yönä käytiin maastossa tarkkailemassa auringonlaskun jälkeen, jotta saataisiin mahdollisesti suora havainto lepakoista ja mahdollisesta kolonian sijainnista. Kartoitusyönä sää oli puolipilvinen, tuulinen ja lämpötila oli 18 C. 5. TULOKSET 5.1 Rakenteiden tarkastus Rakennuksen mahdollisista kolonian sijaintipaikoista keskusteltiin Ramboll Finland Oy:n rakennetutkimuksiin erikoituneiden asiantuntijoiden kanssa. Rakennuksen ullakkotila käytiin läpi ja rakenteet kuvattiin. Ullakkotarkistuksessa ei löydetty havaintoa koloniasta. Selviä merkkejä (lepakoita, papanoita, karvoja yms.) ei löydetty (liite 1). Rakennuksessa ei ole ryömintätilaa. 5.2 Aktiivikartoitus Maastokäynnillä lepakoita ei havaittu lähtevän rakennuksesta eikä viereisen rakennuksen linnunpöntöistä. Rakennusta tarkkailtiin monesta suunnasta. Pohjanlepakkoja havaittiin saalistamassa viereisessä metsässä. Kuvassa 3 on esitetty äänittävän lepakkodetektorin sijainti, sekä maastossa aktiivisesti havaittujen pohjanlepakoiden sijainti.
LENTÄVÄNNIEMEN ASEMAKAAVA NRO 8354 6 Kuva 3. Lepakkohavainnot ja tallentavan lepakkodetektorin sijainti (Ramboll Finland Oy 2013). 5.3 Passiivikartoitus Passiivikartoituksen tulokset käytiin lävitse BatScan ohjelmistolla ja äänityksissä havaittiin ainoastaan pohjanlepakoita. Kuvassa 4 on esitetty pohjanlepakkohavaintojen määrä yön eri ajankohtina. Tutkimus tehtiin heinäkuussa, jolloin lepakkojen lentoaika kestää noin kolme tuntia. Havaintoaika jaettiin kolmeen jaksoon, jotka määriteltiin seuraavasti: Auringonlasku: klo 23.00-23:59 Yö: klo 0:00-0:59 Auringonnousu: klo 1:00-2:00
LENTÄVÄNNIEMEN ASEMAKAAVA NRO 8354 7 Kuva 4. Pohjanlepakkohavainnot yön eri ajankohtina. Äänitysten perusteella lepakoita oli kerralla yhdestä kahteen. Pohjanlepakkoja havaittiin läpi yön eikä auringonlaskun ja nousun aikana havainnoissa näkynyt selvää piikkiä. Äänitysten perusteella pohjanlepakko saalisti alueella. Lepakkodetektori havaitsee pohjanlepakot myös noin 100 metrin säteellä, joten äänitysten perusteella ei voida sanoa tarkalleen, missä kohdin lepakko tontilla saalisti. 6. SUOSITUKSET JA YHTEENVETO Lepakkoja ei havaittu kerhorakennuksen ullakkotiloissa eikä lepakoiden nähty lähtevän rakennuksesta auringonlaskun aikaan. Metsä tontin länsipuolella on kuitenkin aktiivinen ja voidaan olettaa, että lepakoiden päiväpiilo sijaitsee lähellä metsää tai metsässä. Rannan ja metsän tuntumassa tulisi välttää turhaa ja voimakasta valaistusta yöaikaan. Tämän selvityksen havaintojen perusteella ei löydetty todisteita siitä, että kerhorakennuksessa sijaitsisi lepakoiden päiväpiiloa tai lisääntymiskoloniaa.
Liite 1 1510006982 Lentävänniemen keskustan eteläosan asemakaavan nro 8354 lepakkokolonioiden tarkastus Kuva 1. Kerhohuoneen ullakkotilat tutkittiin, jotta selviäisi onko rakennus lepakkojen päiväpiilo.
Kuva 2. Yllä: Ullakolla havaittiin ainoastaan merkkejä oravasta, joka on tehnyt pesän kattorakenteisiin. Alla: Ullakolta löydettiin ainoastaan oravan jätöksiä, ei lepakoiden. Liite 1
Liite 1 Kuva 3. Lepakkodetektori jätettiin äänittämään kerhorakennuksen vieressä sijaitsevan varastorakennuksen penkille. Varastorakennuksen seinässä on kiinni useita linnunpönttöjä, joissa tänäkin vuonna oli pesimähavaintoja. Kuva 4. Ullakkotilaan on kulku ainoastaan ulkoa päin seinässä olevan aukon kautta.
Liite 1 Kuva 5. Yllä: Puusto rannassa on avointa ja satama on öisin valaistu. Alla: Kerhorakennuksen länsipuolella on metsää, jossa on tehty lepakkohavaintoja.